Ero sivun ”Pneumokokkirokotekysely” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
(→Kysely) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Kysely == | == Kysely == | ||
{{comment|# |Kysely on paikoin vähän vaikea. Esim. kys. 2:ssa saa lukea tekstin pariin otteeseen saadakseen selville mitä oikeastaan kysytään ja kys. 3:ssa on hankala oivaltaa mitä halutaan vastattavan yli ja/tai alle kenttiin. Edellisiä pitäisi vähän parannella, jotta niihin osataan vastata (edes jotain). Lisäksi voisi miettiä kysymysjärjestystä. Olisiko hyvä laittaa alkuun helpommin ymmärrettäviä ja helpommin vastattavia kysymyksiä (4-6) ja hankalammat kysymykset (2-3) viimeisiksi? Samalla alkupään kysymyksiä voisi ehkä vähän viilata siten, että ne perehdyttäisivät vastaajia kyselyn aiheeseen ja siten auttaisivat vastaajia ymmärtämään lopun kysymykset ja vastaamaan niihin järkevästi.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mikko Pohjola|keskustelu]]) 16. heinäkuuta 2014 kello 11.58 (UTC)}} | |||
<rcode embed=1 label="Vastaa kyselyyn" showcode=-1 variables=" | <rcode embed=1 label="Vastaa kyselyyn" showcode=-1 variables=" | ||
Rivi 56: | Rivi 58: | ||
) | ) | ||
# Vähän vaarallista että mikä tahansa virhe | # Vähän vaarallista että mikä tahansa virhe johtaa siihen että | ||
# data tulkitaan olemassa olemattomaksi, R tietokantafunktiot ovat | # data tulkitaan olemassa olemattomaksi, R tietokantafunktiot ovat | ||
# jäljessä kehitystä: .series ja .locations eivät toimi subseteille. | # jäljessä kehitystä: .series ja .locations eivät toimi subseteille. |
Versio 16. heinäkuuta 2014 kello 11.58
Kysely
----#: . Kysely on paikoin vähän vaikea. Esim. kys. 2:ssa saa lukea tekstin pariin otteeseen saadakseen selville mitä oikeastaan kysytään ja kys. 3:ssa on hankala oivaltaa mitä halutaan vastattavan yli ja/tai alle kenttiin. Edellisiä pitäisi vähän parannella, jotta niihin osataan vastata (edes jotain). Lisäksi voisi miettiä kysymysjärjestystä. Olisiko hyvä laittaa alkuun helpommin ymmärrettäviä ja helpommin vastattavia kysymyksiä (4-6) ja hankalammat kysymykset (2-3) viimeisiksi? Samalla alkupään kysymyksiä voisi ehkä vähän viilata siten, että ne perehdyttäisivät vastaajia kyselyn aiheeseen ja siten auttaisivat vastaajia ymmärtämään lopun kysymykset ja vastaamaan niihin järkevästi. --Mikko Pohjola (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 11.58 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Kysymys
Millainen pitäisi olla pneumokokkirokotekyselyn, jotta
- sen avulla osallistuminen rokotehankintaprojektiin olisi helppoa,
- siihen vastaaminen ei vaadi erityistä perehtyneisyyttä pneumokokkiin tai rokotteisiin,
- siinä kartoitetaan erityisesti arvokysymyksiä (mm. jotta ei tarvita perehtyneisyyttä, ks. yllä),
- siinä pyrkimyksenä on kartoittaa millaisia näkemyksiä on eikä niinkään niiden tarkkoja frekvenssejä väestössä?
Vastaus
Kysymyksissä puhutaan elinvuodesta. Sillä tarkoitetaan yhtä vuotta vastaavaa aikaa, joka menetetään sairauden tai kuoleman takia. Tarkempi kuvaus löytyy sivulta Tautitaakka.
----#: . Kysymykseen 2 pitäisi laittaa realistiset luvut. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 15. heinäkuuta 2014 kello 10.14 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
- Ikä
- <20
- 21-30
- 31-60
- >60
- Kuvittele, että tarjolla on kaksi rokotetta, joista rokote A on melko vaikuttava (se säästää 200 tervettä elinvuotta) ja hyvin halpa (koko rokotusohjelma maksaa vain 200 000 euroa vuodessa) eli se säästää yhden elinvuoden jokaista sijoitettua 1000 euroa kohden. Toinen rokote B on selvästi vaikuttavampi (se säästää 500 tervettä elinvuotta) mutta on selvästi kalliimpi (koko rokotusohjelma maksaa 1 000 000 euroa) eli se säästää yhden elinvuoden jokaista sijoitettua 2000 euroa kohden eli se on kustannustehokkuudeltaan huonompi kuin ensimmäinen. Kumpi rokote pitäisi valita?
- Rokote A, koska se on kustannustehokkaampi (1000 euroa per elinvuosi on parempi kuin 2000 euroa per elinvuosi)
- Rokote B, koska se on vaikuttavampi (500 tervettä elinvuotta on parempi kuin 200)
- Rokote B, koska 300 lisäelinvuodesta kannattaa maksaa lisähinta 800 000 euroa rokotteeseen A verrattuna eli 2700 euroa per elinvuosi.
- Ei voi sanoa, koska rokotteen turvallisuus on tärkeintä eikä tässä ole tietoja turvallisuudesta.
- Ei voi sanoa, koska jokin muu asia on tärkeintä. Mikä? ______________
- Ei voi sanoa, koska vertailuperusteena pitäisi käyttää kokonaiskustannuksia. Näihin kuuluu myös terveydenhuollolle ja talouselämälle aiheutuneet kustannukset sekä sairauden aiheuttama haitta rahaksi muutettuna.
- Kommentteja kysymykseen 1 liittyen:_____________________
- Montako euroa sinun mielestäsi terveydenhuollon pitäisi satsata yhden terveen elinvuoden säästämiseen?
- Noin ______ euroa - _______ euroa.
- Ylärajaa ei voi asettaa kaikissa tilanteissa, mutta kaikki sellaiset toimet pitäisi tehdä jotka ovat halvempia kuin _____ euroa per elinvuosi.
- Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu siitä johtuuko elinvuoden menetys ihmisen omista toimista, esimerkiksi elintavoista.
- Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu potilaan iästä tai muista ominaisuuksista.
- Ajatellaan jotakin rokotetta, jolla pystytään estämään vakava, joskus kuolemaan johtava tauti. Onko olemassa eettisesti niin kestämättömiä haittavaikutuksia, että sellaisen ilmaantuminen estäisi rokotteen käyttämisen kokonaan? Voit valita useita vaihtoehtoja.
- Kipu tai ärsytys pistoskohdassa kaikilla rokotetuilla
- Korkea kuume
- Kouristukset
- Tilapäinen hengityskatkos
- Vakavat allergiset reaktiot
- Kollapsi eli lihasten äkillinen veltostuminen
- Narkolepsia
- Millä perusteilla rokotteita pitäisi vertailla? (Valitse kaksi mielestäsi tärkeintä)
- Rokotteen hyötyjä ja haittoja pitäisi miettiä kansanterveydellisin perustein eli laskea yhteen kaikki hyödyt ja haitat koko väestössä.
- Yksittäisen ihmisen kohdalla estettävän taudin on oltava selvästi vakavampi kuin rokottamisesta aiheutuvat mahdolliset haitat.
- Antaako rokote hyvän laumasuojan, eli miten hyvin rokote suojaa myös rokottamattomia estämällä tautien leviämistä.
- Asiaa täytyy pohtia kaikista yllä olevista näkökulmista, mikään niistä ei yksinään riitä eikä anna vastausta.
- Laumasuoja tarkoittaa tilannetta, jossa rokotettujen osuus väestöstä on niin suuri, etteivät taudit pääse leviämään myöskään rokottamattomiin. Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä laumasuojan varmistamiseksi?
- Tehdä rokotukset pakollisiksi kaikille.
- Vaaditaan voimassa olevat rokotukset esim. koululaisilta.
- Aktiivisesti kannustaa ihmisiä ottamaan rokotteita ja jakaa niistä tietoa.
- Tehdään ihmisille ilmaisiksi ne rokotukset, joissa yhteiskunta katsoo laumasuojan tarpeelliseksi.
- Rokottaminen on ihmisen terveyteen liittyvä yksityisasia, johon yhteiskunnan ei pitäisi puuttua.
- Haluaisitko lisätä johonkin kysymykseen uuden vaihtoehdon tai kyselyyn kokonaan uuden kysymyksen? Mikä se on? _______________
Katso myös
Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.
Viitteet
- Tähän voisi kerätä viitteitä eri yhteyksissä ja eri maissa käytetyistä euroa per DALY -kustannustehokkuussuhteista.