Ero sivun ”Taloudellinen arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 15: Rivi 15:
== Perustelu ==  
== Perustelu ==  


Rokotteet järjestetään vaikuttavuuden mukaan (V<sub>1</sub> < V<sub>2</sub> < V<sub>3</sub>, jne). Rokotteen inkrementaalisessa kustannusvaikuttavuussuhteessa (incremental cost-effectiveness ratio, ICER; €/lisä-QALY) rokotetta verrataan vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan rokotteeseen. ICER lasketaan jakamalla kustannusten erotus terveysvaikutusten erotuksella:
Vaihtoehtoisten rokotteiden rokotusohjelmat järjestetään vaikuttavuuden mukaan (V<sub>1</sub> < V<sub>2</sub> < V<sub>3</sub>, jne). Inkrementaalisessa kustannusvaikuttavuussuhteessa (incremental cost-effectiveness ratio, ICER; €/lisä-QALY) rokotusohjelmaa verrataan vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. ICER lasketaan jakamalla odotettu kustannusten erotus odoteulla terveysvaikutusten erotuksella:


<math>ICER = \frac{(C_2-S_2) - (C_1-S_1)}{E_2-E_1},</math>
<math>ICER = \frac{(C_2-S_2) - (C_1-S_1)}{E_2-E_1},</math>
Rivi 21: Rivi 21:
  missä C on rokotusohjelman hinta, S on säästö hoitokustannuksissa ja E on QALY-säästö.
  missä C on rokotusohjelman hinta, S on säästö hoitokustannuksissa ja E on QALY-säästö.


Rokote suljetaan pois tarkastelusta, jos se on sekä kalliimpi että huonompi vaikuttavuudeltaan verrattuna vähintään yhteen vertailtavista rokotteista. Jäljelle jäävien rokotteiden ICER:eitä verrataan keskenään siten, että rokotetta verrataan aina vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan rokotteeseen. Vaikuttavuudeltaan huonointa rokotetta verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Kustannusvaikuttavuudeltaan paras (ICER on pienin) valitaan. <ref>Räsänen P ja Sintonen H. Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. Suomen Lääkärilehti 2013; 17:1255–60. </ref> <ref> Phillips C and Thompson G. What is cost effectiveness? Hayward Medical Communications 2009. [http://www.medicine.ox.ac.uk/bandolier/painres/download/whatis/Cost-effect.pdf]</ref>  Asetetun maksimibudjetin rajoissa saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltua valita myös vaikuttavuudeltaan parempi vaihtoehto, vaikka se olisi sekä kalliimpi että kustannusvaikuttavuudeltaan huonompi (ICER korkeampi). <ref>Karlsson, G. and Johannesson, M. 1996. The Decision Rules of Cost-Effectiveness Analysis. Pharmaeconomics 1996; 9(2): 113-120. </ref>  
Rokotusohjelma jätetään pois tarkastelusta, jos se on sekä kalliimpi että huonompi vaikuttavuudeltaan verrattuna vähintään yhteen vertailtavista rokotteiden ohjelmista. Jäljelle jäävien rokotusohjelmien ICER:eitä verrataan keskenään siten, että ohjelmaa verrataan aina vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. Vaikuttavuudeltaan huonointa roktusohjelmaa verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Vertailussa jäljelle jää kustannusvaikuttavuudeltaan paras (ICER on pienin) rokotusohjelma. <ref>Räsänen P ja Sintonen H. Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. Suomen Lääkärilehti 2013; 17:1255–60. </ref> <ref> Phillips C and Thompson G. What is cost effectiveness? Hayward Medical Communications 2009. [http://www.medicine.ox.ac.uk/bandolier/painres/download/whatis/Cost-effect.pdf]</ref>  Asetetun maksimibudjetin rajoissa saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltua valita myös vaikuttavuudeltaan parempi vaihtoehto, vaikka se olisi sekä kalliimpi että kustannusvaikuttavuudeltaan huonompi (ICER korkeampi). <ref>Karlsson, G. and Johannesson, M. 1996. The Decision Rules of Cost-Effectiveness Analysis. Pharmaeconomics 1996; 9(2): 113-120. </ref>  




=== Arvioidut hoitokustannussäästöt ===
=== Arvioidut hoitokustannukset ilman rokotusohjelmaa ===


Vertailussa invasiivisen pneumokokkitaudista aiheutuvat kustannukset saadaan vuonna 2008 tehdystä pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman taloudellisesta arviointitukimuksesta, joka tehtiin osana Kansanterveyslaitoksen Lasten pneumokokkirokotustyöryhmän työskentelyä. <ref name="ktl">[[:Tiedosto:PCV KVAraportti 2008 080414.odt|Pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuus, 2008]]</ref> <ref name"tyoryhmanselvitys"> Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyöryhmän selvitys 2.5.2008 [http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103010/2008b12.pdf?sequence=1] </ref> Tutkimus tehtiin, kun rokotetta harkittiin otettavaksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Tutkimuksessa verrattiin 7-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen rokotusohjelmaan ottamista ei rokoteta -tilanteeseen ja rokotusohjelman kustannusvaikuttavuutta arvioitiin ottamalla huomioon myös rokotusohjelman väestötason vaikutukset. Arvioitavia terveysvaikutuksia olivat vältetyt ennenaikaiset kuolemat sekä vältetyt aivokalvotulehdus-, bakteremia-, keuhkokuume- ja välikorvatulehdustapaukset.<ref name="ktl">[[:Tiedosto:PCV KVAraportti 2008 080414.odt|Pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuus, 2008]]</ref>
Vertailussa invasiivisen pneumokokkitaudista aiheutuvat kustannukset saadaan vuonna 2008 tehdystä pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman taloudellisesta arviointitukimuksesta, joka tehtiin osana Kansanterveyslaitoksen Lasten pneumokokkirokotustyöryhmän työskentelyä. <ref name="ktl">[[:Tiedosto:PCV KVAraportti 2008 080414.odt|Pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuus, 2008]]</ref> <ref name"tyoryhmanselvitys"> Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyöryhmän selvitys 2.5.2008 [http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103010/2008b12.pdf?sequence=1] </ref> Tutkimus tehtiin, kun rokotetta harkittiin otettavaksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Tutkimuksessa verrattiin 7-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen rokotusohjelmaan ottamista ei rokoteta -tilanteeseen ja rokotusohjelman kustannusvaikuttavuutta arvioitiin ottamalla huomioon myös rokotusohjelman väestötason vaikutukset. Arvioitavia terveysvaikutuksia olivat vältetyt ennenaikaiset kuolemat sekä vältetyt aivokalvotulehdus-, bakteremia-, keuhkokuume- ja välikorvatulehdustapaukset.<ref name="ktl">[[:Tiedosto:PCV KVAraportti 2008 080414.odt|Pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuus, 2008]]</ref>

Versio 8. heinäkuuta 2014 kello 19.09

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on luonnos
Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.


Kysymys

Jos rokotevalmiste on vaikuttavuudeltaan parempi mutta tarjotultaan hinnaltaan kalliimpi, milloin sillä saavutettu lisähyöty on lisäkustannuksen arvoinen?

  • Hyötyä arvioidaan rokotteen laajamittaisesta käytöstä seuraavalla invasiivisen pneumokokkitautitapausten vähenemisellä koko väestössä. Hyötyä eli vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years, QALYs).
  • Kustannuksista otetaan huomioon vain terveydenhuollon kustannukset.

Vastaus

Etsitään kustannusvaikuttavin rokote perusteluissa kuvattujen kriteerien mukaisesti.

Perustelu

Vaihtoehtoisten rokotteiden rokotusohjelmat järjestetään vaikuttavuuden mukaan (V1 < V2 < V3, jne). Inkrementaalisessa kustannusvaikuttavuussuhteessa (incremental cost-effectiveness ratio, ICER; €/lisä-QALY) rokotusohjelmaa verrataan vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. ICER lasketaan jakamalla odotettu kustannusten erotus odoteulla terveysvaikutusten erotuksella:

<math>ICER = \frac{(C_2-S_2) - (C_1-S_1)}{E_2-E_1},</math> 

missä C on rokotusohjelman hinta, S on säästö hoitokustannuksissa ja E on QALY-säästö.

Rokotusohjelma jätetään pois tarkastelusta, jos se on sekä kalliimpi että huonompi vaikuttavuudeltaan verrattuna vähintään yhteen vertailtavista rokotteiden ohjelmista. Jäljelle jäävien rokotusohjelmien ICER:eitä verrataan keskenään siten, että ohjelmaa verrataan aina vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. Vaikuttavuudeltaan huonointa roktusohjelmaa verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Vertailussa jäljelle jää kustannusvaikuttavuudeltaan paras (ICER on pienin) rokotusohjelma. [1] [2] Asetetun maksimibudjetin rajoissa saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltua valita myös vaikuttavuudeltaan parempi vaihtoehto, vaikka se olisi sekä kalliimpi että kustannusvaikuttavuudeltaan huonompi (ICER korkeampi). [3]


Arvioidut hoitokustannukset ilman rokotusohjelmaa

Vertailussa invasiivisen pneumokokkitaudista aiheutuvat kustannukset saadaan vuonna 2008 tehdystä pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman taloudellisesta arviointitukimuksesta, joka tehtiin osana Kansanterveyslaitoksen Lasten pneumokokkirokotustyöryhmän työskentelyä. [4] [5] Tutkimus tehtiin, kun rokotetta harkittiin otettavaksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Tutkimuksessa verrattiin 7-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen rokotusohjelmaan ottamista ei rokoteta -tilanteeseen ja rokotusohjelman kustannusvaikuttavuutta arvioitiin ottamalla huomioon myös rokotusohjelman väestötason vaikutukset. Arvioitavia terveysvaikutuksia olivat vältetyt ennenaikaiset kuolemat sekä vältetyt aivokalvotulehdus-, bakteremia-, keuhkokuume- ja välikorvatulehdustapaukset.[4]

Odotetut pneumokokkitautien ja välikorvatulehduksen (kaikki taudinaiheuttajat) aiheuttamat vuosittaiset diskontatut (5 %) hoitokustannukset (€) ilman rokotusohjelmaa (arvio 2008) [4]
AOM* (kaikki taudin aiheuttajat) Keuhkokuume TK* Keuhkokuume ESH Bakteremia Aivokalvotulehdus Yhteensä
0v 6 935 217 13 638 339 659 38 418 41 573 7 368 504
1-4v 24 107 113 177 649 1 505 050 116 540 24 092 25 930 444
5-9v 0 0 975 775 16 351 9 673 1 001 799
10-19v 0 0 1 274 803 21 184 7 749 1 303 736
20-64 v 0 0 24 216 258 2 162 396 291 975 26 670 629
65v + 0 0 59 840 384 1 675 858 114 853 61 631 095
Yhteensä 31 042 329 191 287 88 151 929 4 030 747 489 916 123 906 208
< 5 v 31 042 329 191 287 1 844 709 154 958 65 665 33 298 948 
*Tutkimuksessa ei oletettu väestötason vaikutuksia välikorvatulehdukselle ja terveyskeskuksessa hoidetulle keuhkokuumeelle,
jonka takia niiden kustannuksiakaan ei arvioitu.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan
Arvioinnin osat

ROKOTEKYSELY - VASTAA TÄSTÄ · Rokotteen vertailuperusteet · Epidemiologinen malli · Taloudellinen arviointi

Englanninkieliset sivut

Tendering process for pneumococcal conjugate vaccine · Comparison criteria for vaccine · Epidemiological modelling · Economic assessment

Taustatietoa

Pneumokokki · Työjärjestys · Pneumokokkirokotevalmisteet · Kansallinen rokotusohjelma · Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta · Korvautuminen · Viitteet · Herkkyysanalyysi(Tal.arv.) · Rokotesanasto · Pneumokokkirokotteen turvallisuus

Tulosta: Koko materiaali · Pneumokokkirokotekysely


Viitteet

  1. ↑ Räsänen P ja Sintonen H. Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. Suomen Lääkärilehti 2013; 17:1255–60.
  2. ↑ Phillips C and Thompson G. What is cost effectiveness? Hayward Medical Communications 2009. [1]
  3. ↑ Karlsson, G. and Johannesson, M. 1996. The Decision Rules of Cost-Effectiveness Analysis. Pharmaeconomics 1996; 9(2): 113-120.
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 Pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuus, 2008
  5. ↑ Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyöryhmän selvitys 2.5.2008 [2]

Kommentoi

Tästä aiheesta käydään keskustelua keskustelusivulla. Voit osallistua siihen kirjautumalla sisään.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Taloudellinen_arviointi&oldid=24867”