Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Pilvipalvelut

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet	Pilvipalvelut. Edistetään internetin yli tapahtuvaa pilvipalveluiden käyttöä ja tarjontaa Suomessa koko yhteiskunnassa julkisen sektorin toimiessa suunnannäyttäjänä. Rakennetaan fyysinen näytösympäristö (show room) esittelemään Suomen saavutuksa digitalisaation saralla.	Pilvipalvelut. Rakennetaan aktiivisesti pilviympäristöjä eri sektoreilla ja huolehditaan siitä, että eri kehityshankkeissa tehdään laajaa yhteistyötä. Vahvistetaan kaupunkiseutujen kehittymistä luomalla suunnittelu- ja kehitysympäristö kaupunkien suurien tietomassojen hyödyntämiseen perustuvaksi pilvipalvelumalliksi. Pilvipalveluiden tarjonnan pelisääntöjä selkeyttämään laaditaan käytännesäännöt ja sitoutetaan palveluntarjoajat niihin. Rakennetaan maan kattava näytöstilojen verkosto.	Pilvipalvelut. Luodaan Suomeen pilviklusteri, joka kokoaa osaajat yhteen ja houkuttelee myös kansainvälistä osaamista Suomeen. Rakennetaan ja laajennetaan testaus- ja kehitysympäristöjä maailmanluokan pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi ja pilvipalveluiden tarjoamiseksi Suomesta. Näytöstilojen verkosto verkotetaan myös muiden Pohjois- ja Baltian maiden toimijoiden kanssa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Lisätään kansalaisten, ei pelkästään ammattilaisten ja hallinnon, tuntemusta pilvipalveluista, niiden eduista ja riskeistä.

• FiCom ry: Kuten tietoturvan osalla, pilvipalvelut ja teollinen internet tulisi ottaa huomioon myös koulutus- ja tiedepolitiikassa ja käynnistää erityinen teollisen internetin ja data-analytiikan tutkimus- ja koulutusohjelma.

• DNA: Jos halutaan Suomen kilpailukykyä, on varmistettava kilpailukykyinen sääntely-ympäristö, ei suomalaisille tiukempaa regulatiivista taakkaa kuin muille kv-pilviyrityksille. Mahdollisissa verohuojennuksissa tmv sääntelytoimissa tulisi huomioida yhtäläisesti eri kokoiset pilvitoimijat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Konesalit

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Konesalit. Edistetään konesaliklusterin syntymistä ja kehittymistä selvittämällä toimintaympäristöä ja ulkomaisten investointien edellytyksiä. Markkinoidaan Suomea tietointensiivisen teollisuuden ja palveluiden tarjonnan sijoituspaikkana eri kansainvälisillä foorumeilla.	Konesalit. Varmistetaan, että suomalainen toimintaympäristö kokonaisuutena tukee konesalien ja muun tietointensiivisen toiminnan sijoittautumista Suomeen. Luodaan Suomeen toimiva ja kattava konesaliklusteri, joka pystyy tarvittaessa toimimaan ”avaimet käteen” –periaatteella.	Konesalit. Luodaan pelkästään konesali-investointien houkuttelemiseen ja sijoittautumisen helpottamiseen (yhden luukun periaate) keskittyvä tehokas pieni organisaatio (yhden luukun periaate), joka huolehtii myös konesaliklusterin tehokkaasta toiminnasta.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• FiCom ry: Kaupallisen palveluntarjonnan edistäminen hallinnollisen taakan minimoinnilla ja julkisen vallan kannustavilla toimilla tulisi olla tässä Rohkean Suomen keinona, niin kuin sen pitäisi olla läpileikkaava teema kaikissa muissakin Rohkean Suomen teemoissa.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Esitetyt tavoitteet ovat erittäin hyvät.

o== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Esineiden internet ==

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Esineiden internet. Selvitetään esineiden internetin kehittymisen edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa. Pilotoidaan teollisen internetin edistämistä Suomessa toimialoittain esim. liikenteen uusien sähköisten palveluiden avulla.	Esineiden internet. Vahvistetaan yhteiskunnan eri alojen digitalisaatiota valitsemalla pilottisektorit luomaan toimintamalleja ja parhaita käytänteitä ja levitetään niitä muille sektoreille. Kytketään mukaan kunkin alan omat toimialajärjestöt.	Esineiden internet. Suomi osallistuu aktiivisesti esineiden internetin periaatteiden kehittämiseen ja ohjaa suunnitteluun erityisesti mobiilin internetin osalta. Laaditaan kunnianhimoinen ohjelma ja ohjelmaorganisaatio auttamaan koko yhteiskunnan digitalisaatiota nopean liikkeellelähdön varmistamiseksi kaikilla toimialoilla.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Harkitaan vakaasti ennen kuin käytetään "parhaat käytännöt"-tyyppisiä kulahtaneita, vanhentuneita käsitteitä.

• Tässä ajatuksia/video, joka tuo vähän toivoa siihen visioon, miltä tulevaisuuden yhteiskunta voisi näyttää ilmastonmuutoksen, automaation ym. pelkojen kuormittamana.

http://www.social-europe.eu/2014/04/zero-marginal-cost-society/ Tähän kannustetaankin osuuskunta-yrittämisestä tiedottamalla.

Pitämällä tämä visio mielessä, se voi hyvinkin toteutua. Mutta kuten puhuja alleviivaa sitä ennen on ratkaistava valtavia, koko ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia kuten ilmastonmuutos. Ennen seuraavan yhteiskuntamurroksen rakentumista elämme läpi siirtymävaiheen, jossa todennäköisesti teknologia (automaatio/robotiikka) kehittyy nopeammin kuin yhteiskunta uudistuu, mikä voi johtaa massatyöttömyyteen, jota valtioilla ei ole varaa hoitaa. Jo tällä hetkellä hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä kaikkialla. Suuret tuloerot ja kansainvälisen verotuksen mahdollistama yritysten välinen verokilpailu tunnustetaan ongelmallisiksi. Ja toisaalta tähän liittyvä varojen keskittyminen vain harvoille, mikä on totta globaalisti.

Jotta yhteiskunnat selviäisivät murroksesta ja toisaalta voisivat torjua ilmastomuutoksen aiheuttamia tuhoja yhteistyössä yritysten kanssa ehdottaisin yritysveroprosentin harmonisoimista globaalisti, mutta sen muuttamista progressiiviseksi. Näin ei tapettaisi alkavia tai vaikeuksissa olevia yrityksiä. Yrityksille voitaisiin myöntää verohelpotuksia sen perusteella, missä määrin ne investoivat yhteiseen hyvään ja/tai palkkaavat ihmisiä. Tämä kannustaisi yrityksiä sosiaaliseen vastuunkantoon pelkän voitontavoittelun sijasta. Esim. jos yritysvero menestyville yrityksille olisi 25%, sen saisi laskettua nykyiseen 20% investoimalla ja palkkaamalla ihmisiä. Tälläkin hetkellä on jo yrityksiä/yksilöitä, jotka noudattavat tätä periaatetta, mutta tämä verotusmalli voisi kannustaa lisää yrityksiä/yksilöitä samaan. Seuraavan tyyppiset kommentit eivät varsinaisesti lisää ihmisten luottamusta siihen, että jokin uusi toimeentulon muoto löytyy palkkatyön vähentyessä yhteiskunnissa: – "Me rikkaat olemme odottaneet tätä luokkasotaa – ja me olemme voittamassa! on maailman kolmanneksi rikkain mies Warren Buffet voitonriemuisesti todennut". Yksi tärkeä askel voisi olla big data, joka sisältää verottajien tarvitsemat tiedot omistuksista ym. On ristiriitaista, että samalla, kun esineiden internet tekee yksilöiden elämästä yhä julkisempaa, sitä tiukemmin halutaan salata varallisuustiedot varjotalouden ja veroparatiisien avulla. http://www.talouselama.fi/uutiset/euroopan+varjotalous+on+suurempi+kuin+koko+saksan+kansantuote/a2183350?s=r http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/05/07/suomalaistutkijat-varoittavat-kauppasopimus-vaarantaisi-demokratian/20146454/12?pos=tuoreimmat

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Esineiden internet tulee joka tapauksessa. Tässä Suomessa on mahdollisuus olla kehityksen kärjessä. Kunnianhimoinen ohjelma ja pilottisektorit ovat siihen hyvä keino.

• Digita; Yhä suuremman osan yhteiskunnan toiminnoista rakentuessa tiedon säilyttämisen, jalostamisen ja käyttämisen varaan on palveluiden tuotannossa huolehdittava erityisesti tietoturvasta, mutta myös teknisen toimintaympäristön turvallisuudesta. Yksi keino teknisen toimintaympäristön turvallisuudesta huolehtimiseen on teknisten järjestelmien sijoittaminen eri puolille maata. Esim. konesalien hajauttamien maantieteellisesti, kauemmaksi suurista väestökeskittymistä luo osaltaan turvaa monessa uhkaavassa tilanteessa.2. Konesaliliiketoiminnan syntymistä ja kehittymistä on suurien yksiköiden lisäksi huomioitava myös pienemmät yksiköt. Tällä on merkitystä, jotta saadaan syntymään kilpailumahdollisuudet myös suomalaisille pienen- ja keskisuuri konesalipalveluiden tarjoajille. Asialla on helposti nähtävä merkitystä myös alueellisen työllisyyden näkökulmasta.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Robotisaatio

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Robotisaatio. Investoidaan robotisaatiokehityksen vauhdittamiseen Suomessa. Liikenteen sääntelyä valmisteltaessa valmistaudutaan liikenteen automatisoitumiseen. Mahdollistetaan alueellisesti rajattu kokeilu liikenteen automatisoitumisesta. Selvitetään automatisoituvan liikenteen vaatimukset infrastruktuurille sekä talviolosuhteiden vaikutukset. Selvitetään mahdollisuuksia lisätä automaatiota. Laaditaan maailman ensimmäinen ”Automatisoitu liikennejärjestelmä” -tiekartta, jossa ovat mukana kaikki liikennemuodot sekä eri taustajärjestelmien ja älypalvelujen kuvaukset, joita tarvitaan saumattoman yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Kartoitetaan suomalaisen tieto- ja viestintätekniikan osaamisen hyödynnettävyss automatisaation ja robotisaation toteutukseen kotimaassa ja globaalisti.	Robotisaatio. Luodaan Suomeen robotisaatioklusteri. Vaikutetaan kansainvälisellä tasolla automatisoituvan liikenteen mahdollistamiseksi. Mahdollistetaan valtakunnallinen kokeilu liikenteen automatisoitumisesta. Myös infrastruktuuria suunnitellaan ja kehitetään siten, että se mahdollistaa ilman kuljettajaa toimivien ajoneuvojen kokeilut. Toteutetaan erikseen sovittavissa kokeilukohteissa automatisaatioon perustuvia joukkoliikenteen liityntäliikenneratkaisuja. Selvitetään ja kokeillaan mahdollisuuksia lisätä automaatiota rautatieliikenteessä. Käynnistetään kokeilu etäluotsauksen käyttöönotosta. Lisätään automatisaation ja robotisaation opetusta oppilaitoksissa.	Robotisaatio. Huolehditaan siitä, että lainsäädäntö sallii itseohjautuvien järjestelmien ja robotiikan laajan käytön mm. liikenteessä, logistiikassa, asumisessa ja terveydenhoidossa. Luodaan mahdollisuudet automaattiautojen käyttöönotolle liikenteessä. Myös infrastruktuuria suunnitellaan ja kehitetään siten, että se jatkossa mahdollistaa ilman kuljettajaa toimivien ajoneuvojen käytön. Toteutetaan erikseen sovittavan uuden asuinalueen liikennejärjestelmäratkaisu automaattiseen liikennejärjestelmä –tiekarttaan perustuen yhteistyössä alan huippuyritysten kanssa. Lisätään automaatiota rautatieliikenteessä. Mahdollistetaan asteittainen siirtyminen etäluotsaukseen. Perustetaan Suomeen liikenteen automatisaation professuuri.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...

Alla joitain tulevaisuuspohdintoja, vaikkei kirjoittajalla kristallipalloa tulevaan olekaan.

Edellisen esineiden internetin kohdan mielipiteessä Jeremy Rifkin esitti toiveikkaan näkymän älytulevaisuuteen. Mutta kuten puhuja alleviivaa sitä ennen on ratkaistava valtavia, koko ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia kuten ilmastonmuutos.Ihmiskunta voi tällä hetkellä arpoa katastrofinsa monien joukosta: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014051418298707_ul.shtml Uskonnollisesta näkökulmasta luonnonkatastrofit tulkitaan herätyshuudoiksi ihmisille. Ihminen ei voi estää niitä, vaan voi ainoastaan valita puolensa.

Nykyaika ja EU:n liittovaltion kehityksen suunta eivät edusta kristillisiä arvoja: rahan palvonta ihmisten terveyden ja hengen sekä luonnon kustannuksella. 20 vuotta on riittävän pitkä aikaväli tarkastella objektiivisesti jäsenyyden hyöty-/haittasuhdetta ja perääntyä. Samat arvot jakavat maat voivat kehittää keskinäistä yhteistyötään.

Kansainvälinen yhteistyö on tärkää mm. veronkierron torjunnassa, oikeudenmukaisuuden kehittämisessä, mutta henkilökohtaisena mielipiteenä perääntyisin Suomen itsemääräämisoikeuden vievästä integraatiosta; tosin EI äärioikeiston/-liikkeiden johdolla, jotka saavat pelottavalla vauhdilla jalansijaa Euroopassa. Maailmalla on todennäköisesti edessä vaikeita aikoja, jotka ruokkivat ääriliikkeitä. Kuten historia osoittaa ääriliikkeiden vaarana on eriasteinen totalitarismi ja väkivalta, mikä koskee niin äärivasemmistoa kuin äärioikeistoa. Psykiatrian dosentti Hannu Lauerma on kirjoittanut useita mielenkiintoisia kirjoja ihmismielen manipuloinnista, mm. Usko, toivo ja huijaus. Murroksessa/kriisissä olevat yhteiskunnat tarvitsevat maltillisia, ihmisten etuja ajavia, asiantuntevia voimia johtoonsa.

Itsemäärämisoikeuden vähentyminen integraatiossa saattaisi tarkoittaa mm. sitä, että joku päivä olisi mahdollista direktiivillä pakottaa ihmiset ottamaan nykyään lemmikeillä käytettävä ihonalainen RFID-implantti, jota ilman ei voisi operoida yhteiskunnassa, tai ottaa käyttöön sähköinen, manipuloitavissa oleva äänestäminen. Tällainen yhteiskunta ei enää edusta demokratiaa. Suomen ja yksilöiden on saatava valita tällaisissa kysymyksissä. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/yksilo-taydellisesti-verkossa-antaisitko-istuttaa-ihosi-alle-radiosirun

Entä demokratia kotimaassa; ei kai yksi puolue/henkilö voi päättää mm. Suomen NATO-kannasta kansan puolesta.: http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/stubb%20nato%20ja%20kyber-20871

http://fi.opasnet.org/fi/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4n_oikeus_omaan_tietoonsa_ja_sen_hy%C3%B6dynt%C3%A4miseen

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_maksukortit_poistuvat__pian_maksetaan_jaakaapilla/7250254

Robotit/automaatio/analytiikka voivat hyödyttää ihmisiä, mutta ne on otettava hallitusti, harkitusti ja eettisesti osaksi todellisuuttamme.

Ennen seuraavan yhteiskuntamurroksen rakentumista elämme läpi siirtymävaiheen, jossa todennäköisesti teknologia (automaatio/robotiikka) kehittyy nopeammin kuin yhteiskunta uudistuu, mikä voi johtaa massatyöttömyyteen, jota valtioilla ei ole varaa hoitaa. Jo tällä hetkellä hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä kaikkialla. Suuret tuloerot ja kansainvälisen verotuksen mahdollistama yritysten välinen verokilpailu tunnustetaan ongelmallisiksi. http://www.youtube.com/watch?v=K0pVczlnzHE

Yritykset ovat kiistatta yhteiskunnan elinehto, ja omistajat ansaitsevat voittoa yrittämisestään.

Kohtuullisuus on kuitenkin nykyajassa kadonnut. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1390193550818 Voitto kun ei ole yksinomaa omistajien ansiota. https://www.youtube.com/watch?v=CKCvf8E7V1g

Varallisuus keskittyy yhä harvempien käsiin globaalisti, ja tämän hetken yhteiskunnassa enemmistön hengissä säilyminen on palkkatyön varassa. Valtiot saavat tulonsa palkansaajilta ja yrityksiltä. Mitä vähemmän palkansaajia ja mitä vähemmän yrityksiä/omistajia, jotka ovat verotuksen piirissä taitavan verosuunnittelun ansiosta, sen vähemmän varoja valtioilla jaettavaksi kansalaisjärjestöille, eri arvoja edustavien puolueiden ylläpitoon ja kansalaisten hyvinvointiin. Suomessa/maailmalla on käsittääkseni keskusteltu kansalaispalkasta, joka kannattelisi työpaikkansa automaatiolle menettäneitä. Idea on hieno. Kysymys kuitenkin kuuluu, mistä rahat kansalaispalkan maksamiseen.

Varallisuusvero puuttuu ongelmaan myös. Varallisuuserot kun ovat syntyneet vuosisatojen kuluessa ja repeävät tällä hetkellä kiihtyvään tahtiin. Varallisuusvero ehkä jopa tärkeämpi väline kuin yritysvero, sillä jos kuluttajien ostovoima vähenee, kulutus tulee kohdistumaan perustarpeisiin kuten asuminen ja ruoka. "Ylellisyystuotteita" kuluttajille tuottavat yritykset kuihtuvat tai kuolevat. Edellä kuvattu verohyöty toteutuu tietenkin vain, mikäli valtio käyttää verovaroja kansalaisten hyväksi, eikä esimerkiksi johtajiston kohtuuttomiin palkankorotuksiin. Lopullinen tavoite voisi olla Rifkininkin kuvaama liberaali sosialismi, jossa "omistajien ja johtajien sijasta tuotantoa hallitsevat kuluttajat ja työläiset yhdessä".

Sanomattakin on selvää, että verovaroja todella tarvittaisiin yhteiseen käyttöön veroparatiiseista niin ihmisistä kuin ympäristöstä huolehtimiseen.

Todettakoon myös, että tälläkin hetkellä on yrityksiä/yksilöitä, jotka omaehtoisesti/vapaaehtoisesti käyttävät voittojaan globaalin hyvän edistämiseksi, esim. viemällä internetin kaikkien saataville. Tieto valtauttaa, ja tietoväylä mahdollistaa yhteistoiminnan. Siksi koen käsittämättömäksi valituksen esimerkiksi Googlen ja Facebookin kaltaisten yritysten verkkomainonnasta. Yritys käyttää saamiaan mainostuloja (paremman) tulevaisuuden rakentamiseen investoimalla teknologiaan, jolla internet saadaan kaikkien ulottuville, tarjoamalla kasan ilmaisia palveluja ja teknologioita lähtien Android-alustasta, Gmailista, Youtubesta, erilaisista koulutusalustoista, suositusta hakupalvelusta ja sosiaalisesta mediasta ym. Mitä tulee käyttäjien yksityisyyteen, nämä yritykset suojelevat sitä: http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/eff_nama_firmat_puolustavat_yksityisyyttasi_parhaiten En ole myöskään varma, onko edellisen kohdan Buffet-kritiikki täysin oikeaan tietoon perustuvaa. http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/04/17/rikkaiden-verotus-keskituloisten-tasolle-usan-senaatti-sanoi-ei/201227485/12/?&n=3

Kaikkein tärkeimmäksi itse koen kuitenkin yhtiöiden negatiivisen suhtautumisen sensuuriin, sillä sananvapaus kaventuu huolestuttavasti kaikkialla maailmassa. Vapaat eurooppalaiset eivät ehkä hahmota sananvapauden arvoa, sillä lukuisissa maissa ihmiset maksavat terveydellään tai hengellään sananvapautensa käyttämisestä. Mitä siis muutamasta mainoksesta sen rinnalla? Media on tarvittaessa propagandakoneisto, joka diktatuureissa valjastetaan valtaapitävien yksiääniseksi vääristetyn totuuden torveksi ja vastustajien mustamaalaamiseen. Tosin näin läpinäkyvät vaikutusyritykset tuskin hämäävät ketään: http://www.hs.fi/talous/Financial+Times+Ekonomisti+Pikettyn+kohutussa+kirjassa+vakavia+virheit%C3%A4/a1400829068852

Pohjoismaat ovat kärkisijoilla vertailussa positiivisessa mielessä: http://www.freedomhouse.org/reports#.U2Z-8HYghCU Tällä hetkellä myös Amerikassa ja EU:ssa harkitaan kyseenalaista lakimuutosta, joka muuttaa verkon arvokasta neutraliteettia. http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/verkon_ohituskaistat_menossa_lapi_usa_ssa

Suomi ei olisi ensimmäisten maitten joukossa, joissa ääri-ilmiöitä esiintyisi kiitos sosiaalidemokratian, joka on pitänyt tuloerot kohtuullisina Suomessa kansainvälisesti verraten. Tosin sen saavutuksia puretaan vauhdilla: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ek-n-laatunen--arkipyhat-laskevat-tehokkuutta/2334478 On kuitenkin maita, joissa valtaan ei pääse ilman miljoonaomaisuutta tai jonkun toisen omaisuuden tukemana. On selvää, kenen etuja tällainen valtakoneisto puolustaa. Poliitikot pysyvät vallassa vain niin kauan kuin tekevät toivotunlaista politiikkaa, eli poliitikoilla on valittavana uransa/toimeentulonsa tai ulkoa tarjotut arvot. Usein, vaikkei aina, se tarkoittaa omistavan vähemmistön etujen ajamista. Jossain määrin tämä valinta pätee kaikkialla, missä käytetään valtaa, myös Suomessa.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tiivistettiin tarkkanäköisesti globaali nykytodellisuus: ”Ideologisia leirejä oli tasan kaksi: yhteisöön uskovat sosialistit ja yksilömieliset kapitalistit. Nyt tarjolla on kolme kapitalistista leiriä. On ihan sama, onko järjestelmän teoreettisessa ytimessä yksilö (Yhdysvallat), yhteisö (Kiina) vai tiedustelu-upseerien äijäkööri (Venäjä). Ideologia on kulutusyhteiskunta, jonka tavoitteet ovat kansalaisten taulutelevisioiden koon kasvattaminen ja tuloerojen kasvun turvaaminen. Suhde sananvapauteen, vaalilippujen esitäyttöön ja vähemmistöjen sortoon vaihtelee, mutta tavoitteet eivät.” http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1399263802245 Jos äärikapitalismi ei toimi USA:ssa, Venäjällä eikä Kiinassa köyhtyvän kansan näkökulmasta, miksi se toimisi Euroopassa? http://jorgeandr3s.tumblr.com/post/85886595519/universalequalityisinevitable-david-suzuki-in Thomas Pikettyn tutkimus vahvistaa tämän tukeutumalla usean vuosikymmenen tutkimustietoon. http://www.hs.fi/talous/a1395468281275 http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2014/05/economist-explains

Tärkeintä kuitenkin on yhteistyö muutoksen eteen, ei syyllisten etsintä. Kuten klassikko "Eläinten vallankumous" alleviivaa, mikäli itse sosioekonomista systeemiä ei muuteta, vallanpitäjien vaihtuessa mikään ei välttämättä mikään muutu, sillä ahneus ja oman edun tavoittelu ovat osa ihmisluontoa.

Jotta Rifkinin visiota kohti ponnisteltaisiin tosissaan, esitän toivottoman näkymän tulevasta sen rinnalle: Mikäli tuloerojen kehitys jatkuu tähän suuntaan ja automaatio/robotit korvaavat (ennusteen mukaan 47%) kaikista ammateista, ollaan tilanteessa, jossa massoja jää työttömäksi. http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/etla-joka-kolmas-tyopaikka-saatetaan-korvata-tietotekniikalla/653392/ Valtioiden kuihtuvat kassat eivät kykene varmistamaan asuntoa tai ravintoa ihmiselle, jotka päätyvät kaduille. Taistelu eloonjäämisestä johtaa ryöstelyihin ja mellakoihin. Kaventuneet poliisivoimat eivät riitä pitämään yllä järjestystä. Myös poliiseja on todennäköisesti tässä vaiheessa korvattu roboteilla.

Esimerkiksi Kiinassa ja Brasiliassa rikas vähemmistö asuu muurein eristettynä köyhästä enemmistöstä. Jos aiemmin omistavan vähemmistön ongelmana oli massojen enemmistö, robotit tasaavat tämän voimaeron. Mellakoitsijat on helppo löytää, jos ihmisiin on asennettu RFID-siru, jonka avulla poliisirobotti paikallistaa kohteen. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/yksilo-taydellisesti-verkossa-antaisitko-istuttaa-ihosi-alle-radiosirun/ Mellakoivat massat eivät mahdu vankiloihin. Pahimmissa diktatuureissa voidaan käyttää ainetta syöviä robotteja siivoamaan kaduilta ne yksilöt, jotka eivät suostu kuolemaan hiljaisesti. http://www.wired.com/2009/07/military-researchers-develop-corpse-eating-robots/ Tämän tyyppisiin robottien ominaisuuksiin tulee puuttua lailla. Mikäli ihmismäisissä roboteissa sallitaan tällainen ominaisuus, ei tarvita kuin hallitsemattomasti ja laajasti leviävä tietokonevirus, joka tekee tulevaisuudessa kaikkialla ihmisten arjessa läsnäolevista roboteista tappokoneita. Kuten nykyisyyskin todistaa, ketään ei saada vastuuseen tietokoneviruksista.

Joka ei usko ihmisen kykenevän tällaisiin kauheuksiin, tutustukoon näihin muutaman kuukauden vanhoihin kuviin tämän hetken diktatuurista. Myös historiaan kannattaa tutustua, etenkin Hitlerin ja Stalinin valtakuntiin. Kannattaa myös palauttaa mieleen Suomen sisällissota, jossa valkoiset ja punaiset tappoivat toisiaan. Eihän tällaista kukaan tietoisesti rakenna, mutta tällainen tulevaisuus voi rakentaa itse itsensä luonnonkatastrofien ja kasvavan köyhyyden keskellä. http://www.irishtimes.com/news/world/middle-east/un-security-council-views-graphic-photos-of-syria-dead-1.1763138 No lohduttavaa havaita, että vielä irrationaalisempiakin huolenaiheita löytyy maailmasta kuin robottien vallankaappaus. http://www.hs.fi/ulkomaat/Pentagonilla+on+suunnitelma+zombi-hy%C3%B6kk%C3%A4yksen+varalle/a1400120634930

Robotit ovat todennäköisesti osa tulevaisuuttamme; nyt tehtävänä on varmistaa, että digitaalinen yhteiskuntamurros on hallittu ja positiivinen lopputulokseltaan. Robotit voivat hyödyttää ihmisiä, muun muassa huolehtimalla tehtävistä, jotka ovat ihmisille vaarallisia ja vapauttamalla ihmisiä suorittavista tehtävistä luovempaan, henkisesti täysipainoisempaan elämään. Niiden riittävä tekninen turvallisuus, eettinen käyttö ja yhteiskunnan murrosvalmius ovat kuitenkin keskeisiä asioita; teknologiaa ei tule työntää markkinoille ennenaikaisesti ja hallitsemattomasti.

Tämän synkistelyn päätteeksi muistutan vielä digitaalisen yhteiskuntamurroksen toiveikkaasta ja toteutettavissa olevasta mahdollisuudesta ja kansalaispalkan ideasta. http://www.social-europe.eu/2014/04/zero-marginal-cost-society/ Ylläkuvattu kauhukuvakin on kuitenkin syytä tiedostaa myös, jotta se ei toteutuisi koskaan eikä missään.

Luultavasti kaikessa maailman talouskirjallisuudessa on puolensa; haasteena on ennemminkin löytää malli, joka toimisi käytännössäkin ihmisluonnon huomioon ottaen (ja jatkuvasti muuttuvat olosuhteet). Muutoksen aikaansaaminen ei ole helppoa, sillä enemmistö on riippuvainen omistavasta prosentista, ja riippuvuussuhde tekee mahdolliseksi enemmistön alistamisen vähemmistövaltaan. On eliitin etu varmistaa, etteivät oikeudenmukaisemmat yhteiskuntamallit osoittaudu toimiviksi, koska tällainen esimerkki kyseenalaistaisi vallitsevan tuloeroja kasvattavan talousjärjestelmän. Tällaisia vaikutusyrityksiä löytyy niin historiasta kuin nykyajasta.

Pohjoismaiset sosiaalidemokratiat ovat kuitenkin vuosikymmenien aikana jo todistaneet toimivuutensa niin yhteiskuntarauhan kuin oikeudenmukaisuuden mahdollistajina. Miksi siis viedä hyväksi havaittua mallia kohti äärikapitalistista mallia, joka kurjistaa kaikkialla, missä se on käytössä. Toimivaa mallia on kehitettävä eteenpäin oikeudenmukaiseksi digitaalisen tulevaisuuden yhteiskunnaksi. Tällä hetkellä sitä vasta visioidaan, Pikettyllä joitain ratkaisuehdotuksia. Murros tapahtuu kuitenkin vaiheittain, pienin askelin, on keskityttävä sekä nykyhetkeen toimien sen realiteettipuitteissa muutosta hakien että tulevaisuuden visiointiin. Ehkä maailma ilman rahaa (Zeitgeist), bitcoin-valuutyyppisiä valuuttoja käyttävä tulevaisuus, jokin muu.

Tämä nuori mies esittelee mahdollisen, vaikkei haasteettoman, vision maailmasta, jossa ihmisten lisääntynyt valinnanvapaus aikansa käyttämisen suhteen voi suuntautua luovempaan, innovatiivisempaan yhteistoimintaan. http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=WS36OO3W0pMTo

Hän esittää, että samaa teknologiaa, joka luo ongelman, voidaan käyttää korjaamaan se. 3D-tulostimilla voi tulostaa lähes mitä vaan, jopa asumuksen, mikä vähentää näin riippuvuutta rahasta. Yhdellä tulostimella voi tulostaa lisää 3D-tulostimia muiden käyttöön. Ja tosiasiassa emme tarvitse hengissä säilymiseen kuin murto-osan siitä tavaramäärästä, jonka kehittyneiden maiden ihmiset itselleen haalivat. Ruoantuotannossa robotit voisivat auttaa viljelemällä maata, hoitamalla karjaa ja jakelemalla ruoan ihmisille. Emme myöskään tarvitse nykyaikana tarjolla olevaa pitkälle prosessoitua ruokaa. Ihmiset voivat jauhaa viljan kotonaan ja tehdä siitä leipää ym.; tällainen ruoka on terveellisempää ja tuoreempaakin. Kuulemma on jo mahdollista tulostaa ruokaakin, edellyttäen että käytössä on bioainesta raaka-aineeksi. https://www.facebook.com/RobotsWillStealYourJob

Mutta haasteitakin on. Tosiasiassa tälläkin hetkellä maailmassa on tarjolla moninkertaisesti ruokaa ihmismäärään nähden. Mutta koska toisilla ei ole rahaa maksaa siitä tai logistiikka ontuu, ihmisiä kuolee nälkään. Yllä kuvattu visio törmää samaan haasteeseen. Vaikka robotteja ja materiaa voisikin tulostaa ilmaiseksi, liian korkea ruuan ja veden hinta saattaisi vain globalisoida nykytilanteen järjettömyyden. Ruuantuotantovälineiden ja vedenjakelun tulisi olla voittoa tavoittelemattomien tahojen käsissä. Rahatalouden rooli kaventuu, kun ihmisten ruoan, veden ja joidenkin välttämättömyysesineiden tarve on tyydytetty.

Paitsi että yksinkertaistettu elintapa vähentää ympäristökuormitusta, teknologialla voidaan todennäköisesti ratkaista myös ympäristöongelmat, jos se onnistutaan tekemään ennen kuin tuhot pääsevät liian pitkälle. Teknologian tulee kuitenkin olla kaikkien valtioiden käytössä varallisuudesta riippumatta; maksukyvyttömyys ja voitontavoittelu ei saa olla teknologian hyödyntämisen este.

Federicon visio rahatalouden tarpeettomuudesta tarvitsisi ehdottomasti lisää kehittelyä, siinä voisi olla eväät nopeaan, todelliseen ongelmanratkaisuun. Saisimmepa Pikettyn, P. Krugmanin ja heidän hengenheimolaisensa pohdiskelemaan tätä mahdollisuutta lisää, jotta sen potentiaali uudenlaiseen vapauteen toteutuisi, eikä vain jatkettaisi vanhaa enemmistön taloudellista riippuvuussuhdetta vähemmistöstä jättämällä vanhat valtarakenteet ennalleen. Tulostimet huomioon ottaen ratkaisevaksi kysymykseksi nousenee ravinto, joka edustaa rajallisia resursseja. http://axisoflogic.com/artman/publish/Article_64266.shtml

Kansalaisten kannattaa antaa äänensä heidän etujaan ajaville poliitikoille, jotka eivät myy annettua luottamusta oman uramenestyksen vuoksi. Poliitiikassa on helpompaa edetä edustamalla taloudellista valtaa. Maailma tarvitsee poliitikkoja, jotka eivät ole ostettavissa joko tietämättömyyttään tai tietoisesti, ja joilla on riittävä asiantuntemus ja kokemus miettiä ja ratkaista näin vaativia kysymyksiä. Tärkeintä kuitenkin on yhteistyö muutoksen eteen, ei syyllisten etsintä. Kuten klassikko "Eläinten vallankumous" alleviivaa, mikäli itse sosioekonomista systeemiä ei muuteta, vallanpitäjien vaihtuessa mikään ei välttämättä muutu.

Ihmisten tulisikin sitkeästi äänestää asiallisia muutosta hakevia puolueita, vaikkeivät nämä onnistuisikaan saamaan aikaan huomattavaa muutosta nopeasti. Muutos on vaikea, sillä raha=valtaa, jolla on paljon globaalia vääntövoimaa, jopa yksittäisten valtioiden talouden suhteen. Oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa peräänkuuluttavien on pysyttävä vallassa voidakseen muuttaa yhteiskuntia tasa-arvoisempaan suuntaan. Historia ei tue sitä oletusta, että eliittiä huolettaisi yksilöiden ahdinko riittävässä mittakaavassa tulevaisuuden haasteet huomioiden. http://darichards.com/2014/01/23/inequality-is-fantastic-85-same-wealth-as-3-5-billion/ Ihmiset eivät helposti luovu saavutetuista eduista. Vaikka tulevaisuudessa todennäköisesti kaikkien on tingittävä elämäntyylistään, tähän asti jousto on ollut aivan liian yksipuolista mahdollistaen varallisuuden kertymisen harvoille.

Globaalin talouden vuoksi muutosta ei voi saada aikaan yksi ihminen, puolue, eikä edes yksi maa, vaan se vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Ongelmien vakavuuden huomioiden muutosta on kuitenkin yritettävä. Parempi hävitä yrittämällä kuin luovuttaa kokonaan ennen yrittämistä. Muutoksen onnistuminen on mahdollista, sillä tulee hetki, jolloin yksilöt asemasta riippumatta pysähtyvät miettimään lastensa ja näiden jälkikasvun tulevaisuutta, sillä sitä rakennamme tällä hetkellä. Maailman on asetattava yhteinen etu oman edun edelle. Toivottavasti matkalla tavoitteeseen ei tarvita paljon kärsimystä.

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Lapsity%C3%B6voiman+k%C3%A4ytt%C3%B6+yleistynyt+Kiinassa/1135225348910

http://yle.fi/uutiset/hrw_usan_tupakkatiloilla_tyoskentelee_lapsia_vaarallisissa_oloissa/7241524

http://yle.fi/uutiset/lapsiprostituutio_tuottaa_ilman_suuria_paaomia/5153805

Maailman varallisuuden täytyy alkaa jakautua oikeudenmukaisemmin. Maakohtaiseen voittoon perustuva yritysten verottaminen, varallisuusveron ja yritysveron nostaminen, porsaanreikien tukkiminen, veroparatiiseihin puuttuminen, pien-/osuuskuntayrittäjyyteen kannustaminen, progressiivinen yritys-/varallisuusverotus ym. olisivat positiivisia kehitysaskelia varallisuuserojen kaventamiseen. Esimerkiksi Eurooppa on todennäköisesti talousalueena riittävän suuri, jotteivät yritykset/(huippurikkaat yksilöt) jättäisi sitä väliin siinäkään tapauksessa, että Eurooppa onnistuisi kitkemään veronkierron alueeltaan? Veron harmonisoinnissa saattaa ehkä olla liian suuri väärinkäytön riski, maakohtainen verotus toimii tehokkaammin. Ehdotettu minimitaso, jota alemmas ei saa mennä, on pohdinnan arvoinen, kunhan ennakoidut vaarat torjutaan: "– Yritysverotuksen osalta olisi järkevää pyrkiä jonkinlaiseen minimitasoon. Mutta siinä on aina vaarana se, että minimistä tulee normi tai peräti maksimi. Siksi pitää edetä varovasti senkin suhteen."

Vaikka yritysten päämajat siirrettäisiin muualle, maakohtainen verotus kuitenkin takaisi verotulot. Veronkierron sallivat/verokilpailua harrastavat alueet saattaisivat seurata esimerkkiä omien verotulojen toivossa. Mutta veroummikkona jätän pidemmälle menevät veropohdinnat asiantuntijoille. Oma oikeudentajuni ei jättäisi varallisuusjakoa ennalleen, sen historialliset juuret ovat orjuudessa ja riistossa. Ja lisäverovarat tarvitaan hallitun siirtymävaiheen rahoitukseen.

Federicon visio rahatalouden tarpeettomuudesta tarvitsisi ehdottomasti lisää kehittelyä, siinä voisi olla eväät nopeaan, todelliseen ongelmanratkaisuun. Saisimmepa Pikettyn, P. Krugmanin ja heidän hengenheimolaisensa pohdiskelemaan tätä mahdollisuutta lisää, jotta sen potentiaali uudenlaiseen vapauteen toteutuisi, eikä vain jatkettaisi vanhaa enemmistön taloudellista riippuvuussuhdetta vähemmistöstä jättämällä vanhat valtarakenteet ennalleen. Tulostimet huomioon ottaen ratkaisevaksi kysymykseksi nousenee ravinto, joka edustaa rajallisia resursseja.

Vastaisuudessa jokainen poliitikko tai lobbari päätöksiä tehdessään tai etujaan ajaessaan toivottavasti kysyy itseltään kumpaa tulevaisuutta haluaa rakentaa ja tekee päätöksiä/toimii sen vastauksen pohjalta. Mieluummin pois EU:sta/peruutus vain kauppayhteistyöhön/Pohjoismainen yhteistyö kuin Suomelle epäedulliseen vapaakauppasopimukseen.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/05/07/suomalaistutkijat-varoittavat-kauppasopimus-vaarantaisi-demokratian/20146454/12?pos=related

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2014/05/17/lobbarin-vai-kansan-aani-kumpaa-meppi-uskoo/20146969/139

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69304-satu-hassi-usa-haluaa-muutoksen-suomenkin-ruokakauppaan

En ole yksin sen mielipiteen kanssa, että tämä on maailman viimeinen tilaisuus muuttua. Käytetään se siis hyvin. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013041216895103_ul.shtml

Olen huolissani puheista äänestyksen muuttamisesta sähköiseksi. Kaikki tietokonerautamme on valmistettu muualla. Sähköisen äänestyksen demokraattisuuteen ei voi luottaa aukottomasti, koska tietokoneiden rautaa/ohjelmistoja on mahdollista manipuloida siten, ettei tuloksiin vaikuttamista voida todistaa, saati havaita. Viimeisimmät Snowden ja Heartbleed ym. kohut todistanevat tämän väitteen; on hyvä pitää mielessä, että todellisuudessa tiedämme vain murto-osan siitä, millainen digitaalinen manipulaatio on mahdollista. On kolmisenkymmentä vuotta ensimmäisten virusten havaitsemisesta, eikä vieläkään ole algoritmia/ohjelmaa, joka tunnistaisi ne aukottomasti. Tähän todennäköisesti vaikuttaa myös se, ettei kaikkia haittaohjelmia ym. edes haluta havaita, koska nämä haavoittuvuudet mahdollistavat kybersodankäynnin verkossa ja samalla globaalin yksilöiden valvonnan. http://www.truth-out.org/progressivepicks/item/23683-glenn-greenwalds-new-book-no-place-to-hide?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+TRUTHOUT+%28t+r+u+t+h+o+u+t+%7C+News+Politics%29

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194902051504/artikkeli/eu+n+vaatimus+voimaan+ensi+vuonna+kaikkiin+uusiin+autoihin+asennetaan+vakoilulaitteet+.html

Puhumattakaan tilanteesta, jossa haavoittuvuus on raudan tasolla, eli lähes täysin käyttäjän havaitsemattomissa/vaikutettavissa ja siten alttiina niin rikollisille, taloudellisille kuin poliittiisille manipulointimahdollisuuksille. Vaikken ole tietoturva-ammattilainen, pystyn jopa itse keksimään tapoja, joilla vaalituloksia voisi manipuloida raudan/softan tasolla. http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/virolle_varoitus_nettiaanestyksenne_on_altis_vilpille_ja_kyberiskuille

Sveitsissä on käytössä sähköinen äänestys. Kansalaiset ovat äänestäneet mm. johtajiston palkkakattoja vastaan. Seuraavaksi kansalaiset todennäköisesti äänestävät 3300 euron minimipalkkaa vastaan. http://www.hs.fi/talous/Sveitsil%C3%A4iset+tyrm%C3%A4siv%C3%A4t+maailman+korkeimman+minimipalkan/a1400378787905 Suomessa ei ole minimipalkkaa. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/nollasopimukset-hiertavat/1704195

Uskonnollisesta näkökulmasta luonnonkatastrofit tulkitaan herätyshuudoiksi ihmisille. Ihminen ei voi estää niitä, vaan voi ainoastaan valita puolensa.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Automaattiautoilu ja sitä tukeva infrastruktuuri ovat erittäin hyvä kehitysympäristö suomalaiselle osaamiselle ja alan yritystoiminnan kehittymiselle.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Suuret tietomassat

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Suuret tietomassat. Vahvistetaan suurten tietomassojen käsittelyyn (big data) liittyvää osaamista Suomessa.	Suuret tietomassat. Toteutetaan kansallinen suurten tietomassojen (big data) käsittelyyn perustuvan toiminnan strategia.	Suuret tietomassat. Perustetaan kansallinen suurten tietomassojen (big data) käsittelyyn keskittyvä osaamis- ja kehittämiskeskus.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• FiCom ry: Big Datan osalta tulee huomioida koulutus ja tutkimus, jotta ilmiö saadaan otetuksi haltuun niin, että dataa ei ainoastaan käsitellä vaan sitä opitaan hyödyntämään kestävällä tavalla.

• tarvitaan ehdottomasti lisää Big Data osaamista Suomeen. Osaamis- ja kehittämiskeskus edistäisi Big Datan hyödyntämistä
• onko "osaamis- ja kehittämiskeskus" tulevaisuuden organisaatiomuoto?
• Big dataan liittyen tulisi huomioida paitsi sen potentiaali, niin myös mahdolliset negatiiviset lieveilmiöt kuten syrjivien käytäntöjen kehitys esimerkiksi automaattisissa päätöksentekojärjestelmissä tai tuotteiden hinnoittelussa.
• Big dataa pitäisi ehdottomasti hyödyntää laajemmin ja systemaattisemmin julkisen talouden tehostamisessa, nykyinen julkissektorin kustannusrasite on kestämätön. Esimerkiksi terveydenhuollossa (mm. potilasturva, erilaisten resurssien ja toimenpiteiden parempi allokointi) ja verotuksessa (mm. harmaan talouden katvealueiden löytäminen vrt. Ruotsin veroviranomainen).

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Vihreä ICT

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Vihreä ICT. Toimeenpannaan toimintaohjelma vihreän tieto- ja viestintätekniikan edistämiseksi.	Vihreä ICT. Tieto- ja viestintätekniikan oman energiankulutuksen vähentämiseen asetetaan tavoitteet ja aikataulut.	Vihreä ICT. Varmistetaan, että Suomesta tulee maailman johtava vihreän tieto- ja viestintätekniikan osaajamaa. Suomeen sijoittautuvien konesalien energiatehokkuutta parannetaan yhteisin tutkimusponnistuksin edistäen samalla Suomen mainetta konesalien sijoittautumispaikkana.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• Viestintäviraston näkemys: Suomen menestyminen digitaalisessa toimintaympäristössä edellyttää tietoturvan huomioimista niin että tavoitteet ja käytettävyys ovat sopusoinnussa. Tietoturvan pelisäännöt koskettavat pilvipalveluita, suurten tietomassojen käsittelyyn perustuvia palveluita, mobilitettia, esineiden internetin sovelluksia kuin myös big dataa tai paikkatieto- ja navigointipalveluja. Tämä tulisi huomioida tietoturvastrategiassa.

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle