Ero sivun ”Liikenne- ja viestintäyhteydet” versioiden välillä

Versio 6. toukokuuta 2014 kello 07.04

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014
	Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Laajakaistan yleispalvelu

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 10 Mbit/s. Edistetään aktiivisesti digitaalisten palvelujen käyttöönottoa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa rakennetuissa verkoissa ja käytetään saatuja kokemuksia nopeiden liittymien kysynnän lisäämisessä ja operaattoreiden investointihalun lisäämisessä.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys (30 Mbit/s), mikä mahdollistaa yleisesti käytössä olevien monipuolisten hyöty- ja mediapalveluiden täysipainoisen käytön.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 100 Mbit/s mahdollistaen kaikkien digitaalisten palveluiden käytön.

Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Nopeat laajakaistayhteydet

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Nopeat laajakaistayhteydet. Edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoista saatavuutta rohkaisemalla parhaita käytäntöjä, kuten käyttäjävetoisten tilaajamallien (esim. liittymien yhteustilaukset, uudet osuuskunnat) käyttöönottoa.	Nopeat laajakaistayhteydet. Varmistetaan lainsäädännön keinoin teleyrityksille velvollisuus tarjota huippunopeita laajakaistayhteyksiä sitä halauville markkinahintaan. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että eurooppalaiset aloitteet tukevat kuituverkkojen rakentamista.	Nopeat laajakaistayhteydet. Lisätään erityisesti suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyä panostamalla julksin varoin huippunopeiden laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonta kaikille sitä haluaville varmistetaan viime kädessä valtionyhtiön toimesta.

Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Laajakaistaisia tietoliikenneverkkoja rakennetaan energia- ja kustannustehokkaasti uusia asennustekniikoita hyödyntäen pyrkien eri infrastruktuurien (mm. liikenneväylät, sähköverkot, vesihuoltoverkot) yhteisrakentamista.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Liikenneväylistä muodostetaan infrakäytäviä, joihin erityyppiset infrastruktuurit (mm. tierakenteet, kaapelit) sijoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla energiatehokkuutta edistäen.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Lainsäädäntö ja toimintatavat kannustavat energiatehokkaaseen tieto- ja viestintäverkkojen rakentamiseen ja viestintäpalvelujen tarjontaan.

Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Sääntelyä kehitetään tekniikkariippumattomasti ottaen huomioon, että kiinteät ja langattomat yhteydet ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Lainsäädäntöä kehitetään kiinteiden verkkojen sääntelyä vähentäen.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Globaalien monikansallisten internet-toimijoiden roolin kasvaessa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden tarjonnassa sääntelyä kohdistetaan yhdenmukaisemmin kaikkiin viestinnän välittäjiin, ei vain perinteisiin teleyrityksiin.

Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Taajuuksien käyttö

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiilikäyttöön, jossa liikennemäärät kasvavat nopeimmin.	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön nykyistä vahvemmilla markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiiliverkkojen rakentamiseen ja lisätään aktiivisin toimin uuden tyyppisiä taajuuksien käyttötapoja, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä. Otetaan käyttöön uusia matkaviestintekniikoita hyödyntäviä ratkaisuita esimerkiksi älyliikenteen palveluissa.	Taajuuksien käyttö. Kaikki taajuuksien käyttö hinnoitellaan, jolloin taajuudet siirtyvät tehokkaimpaan käyttötarkoitukseen. Luodaan mobiilipalveluohjelma, jonka avulla hyödynnetään rohkeasti ja laajamittaisesti uusimpia tekniikoita ja taajuuksien käyttötapoja erityyppisissä palveluissa.

Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Maaliikenneverkko

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Maaliikenneverkko. Pidetään yllä päätieverkkoa. Uusinvestointeja toteutetaan totuttua vähemmän. Huolehditaan väyläverkon saattamisesta TEN-T -vaatimusten mukaiseksi.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen painopiste on tärkeimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä sekä raideliikenteessä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen tarpeet. Perusväylänpidon tasoon tehdään ostovoimakorjaus, mutta mittavan korjausvelan vuoksi kunnossa- ja ylläpitotoimia joudutaan kuitenkin priorisoimaan sekä verkon laajuutta tarkastelemaan kriittisesti. Kaupunkiseutujen raideliikennettä kehitetään.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon laajuuden tarkoituksenmukaisuutta pohditaan vakavasti. Vähäliikenteistä verkkoa siirretään osin pois valtion vastuulta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä priorisoidaan liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen edellytykset. Pidättäydytään mittavista verkon kehittämisinvestoinneista väylien ylläpidon korjausvelan hoitamiseksi. Elinkeinoelämän tarpeet turvataan perusväylänpidon toimin sekä yhteishankkeilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää kehitetään voimakkaasti raideliikenteen varaan.

Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Lentoasemaverkko

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Lentoasemaverkosto. Valtio ei puutu lentoasemaverkkoon aktiivisesti. Helsinki-Vantaan gateway-aseman annetaan kehittyä omiin edellytyksiinsä pohjaten.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitetään voimakkaasti kotimaan, Euroopan ja Aasian liikenteen vihreänä solmukohtana (hub) . Muuta lentoasemaverkkoa ei tueta nykyisessä määrin.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään voimakkaasti kansainvälisenä solmukohtana (hub) ja maailman ensimmäisenä suomalaiseen biokerosiiniin perustuvana lentoliikenteen vihreänä solmukohtana. Muu lentoasemaverkosto kehittyy omaehtoisesti, tarpeiden mukaan.

Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Satamaverkosto

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Satamaverkosto. Satamaverkon annetaan kehittyä omaehtoisesti, yhtiöitymiskehityksen vauhdittamana.	Satamaverkosto. Valtio omilla toimillaan edesauttaa satamatoimintojen tehostumista sekä satamien kehitystä. Satamien hallinnollista taakkaa kevennetään ylisektoraalisia prosesseja yhdistämällä sekä uusia tehokkaampia toimintatapoja kehittämällä. Satamien maaliikenneyhteyksien ja jäänmurron ja luotsauksen palvelutasosta päätettäessä satamia kannustetaan erikoistumiseen ja yhteistyöhön.	Satamaverkosto. Valtio ohjaa satamaverkoston kehittämistä aktiivisesti omilla toimillaan mm. porrastamalla maaliikenneyhteyksien, jäänmurron ja luotsauksen palvelutasoja ja edesauttamalla satamien välistä kilpailua ja toisaalta yhteistyötä.

Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

Vesiliikenne Strategia* Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.

...

Yhteenveto

Vesiliikenne verkko ” Tavoitteena tulee olla, että ajanmukaistetaan, mitoitukseltaan noin 50 vuotta vanha kotimaan Vesiliikenteen väylästö jo vuonna 2011 sovitun EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla tasolla , niin että luodaan erityisesti bio raaka aine ja muun elinkeinoelämän euroopan ja Venäjän liikenteen konttikuljetuksille kuljetuksille päästöminimit , ja taloudellisuuden turvaava raskaan tieliikenteen korvaava vesitie verkosto

Vesiliikenne ja Suomen uusi , kilpailukyky Vesiliikenteen avulla syntyvä saavutettavuus on välttämätön edellytys Suomen kilpailukyvylle globaalissa maailmassa. Kattavat ja toimivat kotimaiset ja kansainväliset Vesiyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä yrityksille ja matkailuelinkeinolle, koska ne edesauttavat alueiden saavutettavuutta ja tasavertaista kehittymistä. Erityisesti vesiliikenteen mahdollistamia kansainvälisiä tavaraliikenne yhteyksiä ei voida Suomessa korvata millään muulla liikennemuodolla.

Tavoitteena on vastata voimakkaaseen kansainvälisen Vesiliikenteen pitkän aikavälin kasvuun, elinkeinoelämän globalisoitumiseen sekä kasvavaan ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen niin Suomesta, Suomeen, Suomen kautta kuin myös Suomen sisällä. Suomen on pyrittävä hyötymään kasvusta parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää täysin uutta panostamista Suomen vesiliikenneverkkoon. On palattava 100 vuotta ajassa taaksepäin ja nähtävä se potentiaali mikä oli vesiliikenteessä käytössä silloin kun energiasta oli todella pulaa. Nykyisillä uusilla ICT järjestelmillä , EU kaupan käynnillä ja uusilla laivanrakennuksen materiaaleilla voidaan palauttaa liikenteen tehokkuus Sujuvat maaliikenneyhteydet Vesi liikenteen yhdyspisteille (laiturit ja satamat) ovat toimivan kuljetusketjun kannalta. Ne tulee ajatella uudelleen uuden strategian mukaisiksi, taloudellisen uuden liikenteen pohjiksi. Emme tarvitse enää suurta määrää massiivi (esim.Vuosaari) kalliita satamainfroja tulevaisuudessa palvelemaan koko Suomea vaan vähemmän liikennevirran satamat voidaan hoitaa uudella logistisella laivajärjestelmällä jossa on sekä minikontit (sähköpakettiautoille) että omat lastaus ja purkauslaitteet .

Rautatie-, kuorma ja linja- auto- sekä Vesiliikennettä on edelleen kehitettävä toisiaan täydentäviksi liikennemuodoiksi osana ympärivuotisesti toimivaa uutta liikennejärjestelmää Suurilla satamilla on edelleen keskeinen merkitys Suomen ja kansainvälisten reittikohteiden liikennevolyymin kasvattajana, erityisesti transit liikenteessä.

Ne edistävät Suomen elinkeinoelämän ja kansalaisten käytettävissä olevaa vahvaa kansainvälistä tavaran kuljetus reittitarjontaa erityisesti Eurooppaan sekä Aasiaan ja Amerikkaan. Tavoitteena on edelleen vahvistaa Suomen transit liikenne -asemaa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Kotimaassa valtio turvaa Vesiliikennettä jäänmurrolla niillä yhteysväleillä, rannikolla ja sisävesillä joilla jäänmurtoa tarvitaan ja vesiliikenteen peruspalvelutaso ei muulla tavoin toteudu. Toimivat markkinat

Valtion tehtävänä on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen myös Vesiliikennemarkkinoilla. Tavoitteena on turvata kotimaan Vesiliikenteen toimintaedellytykset EU liikennestrategian edellyttämällä tasolla ja säilyttää palvelutaso kysynnän mukaisena Suomi tavoittelee mahdollisimman liberaaleja Vesiliikennesopimuksia, joissa liikenneoikeuksia on rajoitettu mahdollisimman vähän.

Vesiliikenne osana liikennejärjestelmää' Tavoitteena on, että Suomen talousalueet kattavaa Vesi reitti verkostoa ja Vesiliikennettä kehitetään ja rakennetaan kaikkien asiakasryhmien tarpeet huomioon ottaen kysyntäpohjaisesti. Ja niin että ympäristö ja liikenteen kokonaistalous sekä energian kulutus tulevat huomion otetuksi. Vesireitti verkoston laajuutta on arvioitava sekä liikennepoliittisesta että omistajapoliittisesti valtion koko liikenteen väylästöjen ja sataminen ylläpidon ja infran rakentamiskustannukset ilmasto energia ja teollisuuspoliittiset näkökulmat huomioiden. Tavoitteena on kehittää vesiliikennettä EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla luomalla vesiliikenteelle maksimi kuljetustalouden edullisuuden edellyttämä infrastruktuuri Päätöksenteossa tulee kiinnittää huomiota liikennemuotojen välisiin tasapuolisiin kilpailuedellytyksiin.

Yhtenäiset säännöt Suomen strategiana ja tavoitteena on, että Vesiliikenteessä on harmonisoidut ja tasapuoliset säännöt, joita valvotaan yhteisö- ja kansainvälisellä tasolla tehokkaasti. Suomelle tärkeiden asioiden esille nostaminen ja eteenpäin vieminen edellyttää vaikuttamista kaikilla tasoilla ja kaikilla foorumeilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomalaisia erityispiirteitä ovat muun muassa harva asutus ja ohuet liikennevirrat. Suomi korostaa lähtökohtaisesti IMO:n periaatteita niin EU:ssa kuin muissakin kansainvälisissä yhteyksissä. Siellä, missä kansainväliset standardit tai yhteisölainsäädäntö jättävät kansallista liikkumavaraa, pyritään Suomen erityisolot huomioiviin mahdollisimman joustaviin ja tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.

Turvallinen Vesiliikenne

Suomen kannalta on tärkeää turvata Vesi liikenne turvallisuuden korkea taso Euroopassa riippumatta liikennemäärien kasvusta. Tavoitteena on, ettei kaupallisessa Vesiliikenteessä satu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Viranomaistehtävien lisääntyessä on varmistettava ilmailuviranomaisen riittävät resurssit ja kohtuullinen asiakasmaksujen taso. Turvatarkastukset suoritetaan matkustajien kannalta mahdollisimman sujuvasti. Ympäristön huomioon ottava Vesiliikenne

Energia- ja ympäristöasiat ovat avainkysymyksiä Vesiliikenteessä.

Vesiliikenne kantaa oman vastuunsa päästöjen vähentämiseksi. Suomi tavoittelee edelleen globaalia ratkaisua Vesiliikenteen päästökysymyksissä. Tavoitteita ovat lisäksi uudemman ja puhtaamman teknologian sekä älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöönotto. Vesiväylä infrastruktuuria kehitetään pitkäjänteisesti. Vesimelua pyritään vähentämään, ja myös muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen laitureilla ja satamissa panostetaan.

Älykäs Vesiliikenne Älykkään liikenteen keinoin edistetään turvallisuutta ja taloudellisuutta sekä vähennetään ympäristöön kohdistuvia liikenteen haitallisia vaikutuksia Älykkään vesiliikenteen ratkaisuja kehitetään tavoitteena muun muassa vähentää viiveitä, parantaa tapahtumien täsmällisyyttä ja ennakoivuutta sekä optimoida resurssien käyttöä, erityisesti raskaan liikenteen uudessa järjestelmässä jossa satamatoiminnat ovat minimoidut ja jossa niissä kaupunkialueen hubeissa,joissa tehdään paikallisjakelua pakettiautoin, ei tarvita konventionaalista satama henkilöstöä lainkaan vaan minikontit puretaan automaattisesti siitä mihin kantokontin laiva jättää suoraan pakettiautokuljettajan ja ict järjestelmien avulla.

Alan toimijat ovat olleet tässä aktiivisesti mukana em kehitystyössä jo vuosia .

Asiakaspalveluja kehitetään muun muassa niin, että Vesiliikenteen tavarakuljettajat ja matkustajat saavat reaaliaikaista tietoa sekä laivojen lähtö- ja tuloajoista että tavaroiden että henkilöliikenteen liittymäyhteyksistä muihin liikennemuotoihin

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

Paluu katsauksen pääsivulle