TCDD-koe S269

Tämä sivu on tutkimus. Sivutunniste: Op_fi5527
Moderaattori:Pauli (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5527}}

Kokeet

Koe S269(-)

Obs	Kuvaus	Tulos
1	Kirjaimisto	ASCII ISO-8859-1
2	Tiedostomuoto	TXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3	Tunniste	S269
4	Nimi	Suklaahyytelö
5	Päätutkija	Jouni Tuomisto
6	Laji	Rotta
7	Kanta	WLC
8	Sukupuoli	Uros
9	Ikä kokeen alussa	8vko
10	Lukumäärä	20
11	Kanta	C
12	Sukupuoli	Naaras
13	Ikä kokeen alussa	7vko
14	Lukumäärä	20
15	Häkkityyppi	yksilö-rst-tunnelihäkki
16	Kokeen idea lyhyesti	Tutkitaa erilaisten ruokien menekkiä ja mittausongelmia kontrollirotilla
17	Toimenpiteet kokeen aikana	Rotille valmistetaan erilaisia hyytelöitä syötäväksi esim punnitusalusta muottina. Kumotaan tunnelireiän peittopellille ja asetetaan häkkiin. Kaikista ruoista mitataan aina myös kuivuma.
18	Tarvittavat reagenssit ja niiden määrät	Liivate, perunajauho, sokeri(sakkaroosi), sakkariini, agar
19	Käsittely	TCDD-altistus 9.12(pv0). Mitataan sokerin syönti.
20	Aine	TCDD (µg/kg)
21	Antotapa	maissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
22	Altistuspäivä	2.3.1999
23	Annos	0
24	Annos	3
25	Koe alkoi	1.2.1999
26	Koe päättyi
27	Näyte	Maksa
28	Säilytys	-80

Muuttujat

Muuttujat(-)

Obs	Järjestys	Tunniste	Kuvaus	Huomautuksia	Esimerkkiarvoja
1	1	Tunniste	Kokeen tunnistekoodi		S261
2	2	Nro	Rotan koenumero		1,2,3,...
3	3	Kanta	Rotan kanta		WLA
4	4	SP	Rotan sukupuoli	uros tai naaras	U tai N
5	5	Annos	Annettu TCDD määrä	µg/kg	0,3
6	6	Ryhmä	Ruokintaryhmä		I, II, III tai IV
7	7	Pentue	Mihin pentueeseen kuuluu		1, 2, 3 tai 4
8	8	Paino-36	Paino 36pv ennen TCDD-annosta	g
9	9	Paino-8	Paino 8pv ennen TCDD-annosta	g
10	10	Paino0	Paino TCDD-annos päivänä	g
11	11	Paino2	Paino 2pv TCDD-annoksen jälkeen	g
12	12	Paino3	Paino 3pv TCDD-annoksen jälkeen	g
13	13	A-26	I perunajauho 4%, II perunajauho 4%+sokeri 10%, III liivate 4%, IV liivate 4%+sokeri 10%	g
14	14	B-21	AI CIII liivate4%, AII CIV liivate4%+sokeri10%, AIII CI sokeriton maltitolisuklaa, AIV CII diät fruktoosisuklaa	g
15	15	B-20	AI CIII liivate4%, AII CIV liivate4%+sokeri10%, AIII CI sokeriton maltitolisuklaa, AIV CII diät fruktoosisuklaa	g
16	16	C-19	AI-II C III-IV Agar, AIII-IV CI-II Agar/P+sokeri	g
17	17	D-1	Agar/P	g
18	18	E0	Agar/P+ AI sokeri10%, AII kaakao2%, AIII perunajauho10%, AIV agar sinisenä0,5%, CI raejuusto10%(laskettuna kuiva-aineesta), CII esanssi kaneli1%, CIII sakkariini0.25%, CIV voi(suolaton)12%	g
19	19	E1	Agar/P+ AI sokeri10%, AII kaakao2%, AIII perunajauho10%, AIV agar sinisenä0,5%, CI raejuusto10%(laskettuna kuiva-aineesta), CII esanssi kaneli1%, CIII sakkariini0.25%, CIV voi(suolaton)12%	g
20	20	E2	Agar/P+ AI sokeri10%, AII kaakao2%, AIII perunajauho10%, AIV agar sinisenä0,5%, CI raejuusto10%(laskettuna kuiva-aineesta), CII esanssi kaneli1%, CIII sakkariini0.25%, CIV voi(suolaton)12%	g

Data

{{#opasnet_base_link:Op_fi5527}}

Taulukosta ilmenee kokeiden tulokset (ruumiinpaino, syödyn hyytelön määrä).

Voit halutessasi ladata kaiken datan itsellesi käyttäen ilmaista R-ohjelmointikieltä. Asenna tietokoneellesi R-ohjelmisto ja OpasnetUtils-paketti CRAN:ista, käynnistä R ja aja seuraava koodi:

library(OpasnetUtils)
dat <- opbase.data("Op_fi5527", subset = "Data") # Page TCDD-koe S269

Katso myös

TCDD-kokeet

Hankkeen nimi	Kuvaus	Kokeet
Kokeiden luettelo	Luettelo TCDD-projektin tekemistä kokeista (ns. S-sarjat) löytyy englanninkielisestä Opasnetistä.	Kaikki
Motiliteetti	Vaikuttaako TCDD eläinten motiliteettiin eli liikkumiskäyttäytymiseen? Miten? Asiaa tutkittiin häkin pohjalla olevalla kosketusherkällä levyllä useiden vuorokausien seurannassa.	S36 · S40 · S117
Aivoleesiot ja syöminen	Miten aivojen syömiskeskusten manipulointi vaikuttaa TCDD:n aiheuttamaan syömisen vähenemiseen ja näivetysoireyhtymään? Asiaa tutkittiin tekemällä pieniä vaurioita hypotalamuksen tumakkeisiin.	S78 · S84 · S106 · S125 · S128 · S141 · S144 · S151 · S174 · S196 · Valjakka et al.
Tuumoripromootio	Onko TCDD initiaattori vai promoottori syövän aiheuttajana? Asiaa tutkittiin antamalla rotille maksimi-initiaatio syöpää aiheuttavia tekijöitä maksaan ja sitten seurattiin TCDD:n vaikutusta maksasyövän ilmaantumiseen 6 kk:n aikana.	S186
Dioksiinien annosvaste	Millaisia annosvasteita dioksiineilla on erilaisille vasteille Han/Wistar- ja Long-Evans-rottakannoilla? Ovatko eri johdokset keskenään samanlaisia toksisuusekvivalentteina mitattuna? Asiaa tutkittiin tekemällä annosvastekokeita useilla eri johdoksilla.	S62 · S64 · S83 · S87 · S137 · S149 · S192 · S217, S217b, S226, S227, S228
Suklaakokeet	Miten erilaiset ruoka-aineet muokkaavat TCDD:n aiheuttamia muutoksia syömiskäyttäytymisessä? Liittyykö TCDD-vaikutus erityisesti johonkin ravintoaineeseen kuten proteiiniin, rasvaan tai hiilihydraatteihin? Asiaa tutkittiin useissa kokeissa, joissa TCDD-altistetuille rotille annettiin syötäväksi muutakin kuin perusrehua. Usein se oli suklaata, koska se kelpasi rotille ja oli helppo mitata tarkasti.	S113 · S239 · S240 · S243 · S250 · S251‎ · S252‎ · S253‎ · S254 · S261, S262, S264 · S263‎ · S269‎ · S270‎ · S273 · S276 · S278‎ · S280‎
Letkuruokinta	Estääkö letkuruokinta näivetysoireyhtymää? Näin voisi olla, jos näivetysoireyhtymä on ensisijaisesti syömiskäyttäytymisen muutos ja haitat johtuvat energianpuutteesta. Asiaa tutkittiin antamalla rotille ravintoa mahaletkun kautta korvaamaan vähentynyttä syöntiä.	S37 · S41 · S49 · S88 · S109 · S118 · S124 · S131 · S188 · S191
Altistusreitin vaikutus	Jos TCDD vaikuttaa keskushermostoon ruokahalua säädellen, onko vaikutus voimakkaampi suoraan aivokammioon annettuna?	S132
Leptiini	Miten TCDD vaikuttaa ruokahalun säätelyyn ob-hiirillä tai Zucker-rotilla, jotka ovat geneettisesti lihavia? Ob-hiiriltä puuttuu ruokahalua hillitsevä leptiinihormoni. Miten leptiini muokkaa TCDD-annosvastetta? Entä muuttaako TCDD-altistus leptiinisäätelyä L-E- tai H/W-rotilla?	S164 · S183 · S213 · ZUCKER
Risteytyskoe	Han/Wistar-rotat kestävät erityisen paljon TCDD:tä johtuen kahdesta mutaatiosta, kun taas Long-Evans rotilla ei ole kumpaakaan ja ne ovat siksi herkkiä. Toinen on AH-reseptorissa ja toinen tuntemattomassa B-geenissä. Nämä muuttuneet alleelit risteytettiin kahteen uuteen A- ja B-rottakantaan. Lisäksi jalostettiin C-kanta, jossa ei ole muuttuneita alleeleja.	S187 · S201 · S206 · S209 · S212 · S215 · S216 · S223 · S229 · S230 · S236 · S238 · S242 · S248 · S260 · S275 · S284 · S392 · Risteytyskoe 1988
Biliverdiini	Tutkimuksen alkusysäyksenä oli havainto, että B-kannan rotilla voi esiintyä vakavaa tumman pigmentin kertymistä maksaan. Tämä osoittautui biliverdiiniksi ja sen johdoksiksi. Miten TCDD vaikuttaa bilirubiini- ja biliverdiinimetaboliaan? Missä metaboliaketjun vaiheessa häiriö ilmenee, ja miten rottien genetiikka vaikuttaa ilmiön syntymiseen?	S256 · S266 · S271 · S279 · S311 · S324 · S325 · S326 · S349
Kestävyys ja sen kehitys	Miten TCDD-kestävyys kehittyy rotanpennuilla? Entä miten se vaikuttaa sukupuolielimistöön?	S222 · S224 · S241 · S246 · S259 · S267 · S277 · S282 · S289 · S292
Insuliini ja glukoosi	TCDD aiheuttaa rotilla lisääntynyttä herkkyyttä insuliinille ja hypoglykemiaa. Lisäksi glukoneogeneesi eli sokerin valmistaminen proteiineista on vähentynyt. Selittääkö tämän näivetysoireyhtymää? Insuliinin ja glukoosin roolia tutkittiin näillä kokeilla.	S72 · S172 · S178
Rasvahapot	TCDD aiheuttaa rotilla näivetysoireyhtymän eli ruumiinpainon säätötaso laskee pysyvästi. Samalla rottien rasvakudos vähenee. Onko tällä ilmiöllä vaikutusta eri rasvahappojen suhteisiin eri elimissä ja onko sillä kokonaisuuden kannalta merkitystä? Näissä kokeissa mitattiin rasvahappopitoisuuksia maksasta, plasmasta ja rasvakudoksesta TCDD-herkillä ja -kestävillä rotilla.	S158 · S168