TCDD-koe S267

Tämä sivu on tutkimus. Sivutunniste: Op_fi5569
Moderaattori:Pauli (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5569}}

Kokeet

Koe S267(-)

Obs	Kuvaus	Tulos
1	Kirjaimisto	ASCII ISO-8859-1
2	Tiedostomuoto	TXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3	Tunniste	S267
4	Nimi	Kestävyyden kehitys
5	Päätutkija	Jouni Tuomisto/Matti Viluksela
6	Koe-eläinluvan nro	STO 90/5.2.1998
7	Koe alkoi	12.4.1999
8	Koe päättyi	23.6.-7.71999
9	Altistuspäivä	12.-26.5.1999
10	Laji	Rotta
11	Kanta1	WLA
12	Sukupuoli1	naaras
13	Lukumäärä1	32
14	Luovutusnumero1	9850-52
15	Kanta2	WLA
16	Sukupuoli2	uros
17	Lukumäärä2	13
18	Luovutusnumero2	9848
19	Kanta3	WLA
20	Sukupuoli3	uros
21	Lukumäärä3	7
22	Luovutusnumero3	9921
23	Kokeen idea	Tutkitaan, minkä ikäisenä A-kannan resistenssi kehittyy.
24	Toimenpiteet	Paritetaan ma-pe (urokset kokeesta S265). Paritus 12.-16.4.1999. Altistus 1 pv. 1 ml ruisku, 27 g neula, uitetaan neulaa jonkin matkaa ihon alla, ettei aine valu ulos. Punnitus 2 x viikossa. Vieroitus ~28 pv, sen jälkeen ryhmä-RST. Lopetus 42 pv altistuksesta, täydellinen ruumiinavaus. (Joka aikapisteestä säästetään 5 urosta pitkäaikaisseurantaan. 29.6.99 JT)
25	Antotapa	maissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
26	Aine	TCDD (µg/kg)
27	Annos	1000
28	Ryhmä1	PND 5
29	Lukumäärä1	5 WLA naaras
30	Ryhmä2	PND 8
31	Lukumäärä2	5 WLA naaras
32	Ryhmä3	PND 11
33	Lukumäärä3	4 WLA naaras
34	Ryhmä4	PND 14
35	Lukumäärä4	4 WLA naaras
36	Ryhmä5	PND 17
37	Lukumäärä5	4 WLA naaras
38	Ryhmä6	Mö PND 5
39	Lukumäärä6	2 WLA naaras. 7 WLA uros (ylimääräinen ryhmä, otettiin kokeeseen 1.7.1999. Se ei saanut maissiöljyä)
40	Näyte1	Vain jos löytyy jotain erityistä
41	Säilytys1
42	Määritys1

Koe S267B(-)

Obs	Kuvaus	Tulos
1	Kirjaimisto	ASCII ISO-8859-1
2	Tiedostomuoto	TXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3	Tunniste	S267B
4	Nimi	Kestävyyden kehitys
5	Päätutkija	Jouni Tuomisto/Matti Viluksela
6	Koe-eläinluvan nro	STO 90/5.2.1998
7	Koe alkoi	23.8.1999
8	Koe päättyi
9	Altistuspäivä
10	Laji	Rotta
11	Kanta1	WLA
12	Sukupuoli1	uros
13	Lukumäärä1	Barrierista, sama kuin S265b
14	Ikä kokeen alussa1	Barrierista, sama kuin S265b
15	Luovutusnumero1	Barrierista, sama kuin S265b
16	Kanta2	WLB
17	Sukupuoli2	uros
18	Lukumäärä2	Barrierista, sama kuin S265b
19	Ikä kokeen alussa2	Barrierista, sama kuin S265b
20	Luovutusnumero2	Barrierista, sama kuin S265b
21	Kanta3	WLA
22	Sukupuoli3	naaras
23	Lukumäärä3	11
24	Ikä kokeen alussa3	13 vko
25	Luovutusnumero3	9921
26	Kanta4	WLB
27	Sukupuoli4	naaras
28	Lukumäärä4	27
29	Ikä kokeen alussa4	13 vko
30	Luovutusnumero4	9921
31	Kokeen idea	Katso S267.
32	Toimenpiteet	Katso S267. Lopetus pvä 42 paitsi A urokset: 9 TCDD, 4 Mö (PND2-altistetut)
33	Antotapa	maissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
34	Aine	TCDD (µg/kg)
35	Annos	1000
36	Ryhmä1	Mö 2 pv
37	Lukumäärä1	5 kpl WLA naaras, 4 kpl WLB naaras
38	Ryhmä2	TCDD 2 pv
39	Lukumäärä2	6 kpl WLA naaras, 5 kpl WLB naaras
40	Ryhmä3	TCDD 5 pv
41	Lukumäärä3	5 kpl WLB naaras
42	Ryhmä4	TCDD 8 pv
43	Lukumäärä4	5 kpl WLB naaras
44	Ryhmä5	TCDD 11 pv
45	Lukumäärä5	5 kpl WLB naaras
46	Ryhmä6	TCDD 14 pv
47	Lukumäärä6	4 kpl WLB naaras

Katso myös

TCDD-kokeet

Hankkeen nimi	Kuvaus	Kokeet
Kokeiden luettelo	Luettelo TCDD-projektin tekemistä kokeista (ns. S-sarjat) löytyy englanninkielisestä Opasnetistä.	Kaikki
Motiliteetti	Vaikuttaako TCDD eläinten motiliteettiin eli liikkumiskäyttäytymiseen? Miten? Asiaa tutkittiin häkin pohjalla olevalla kosketusherkällä levyllä useiden vuorokausien seurannassa.	S36 · S40 · S117
Aivoleesiot ja syöminen	Miten aivojen syömiskeskusten manipulointi vaikuttaa TCDD:n aiheuttamaan syömisen vähenemiseen ja näivetysoireyhtymään? Asiaa tutkittiin tekemällä pieniä vaurioita hypotalamuksen tumakkeisiin.	S78 · S84 · S106 · S125 · S128 · S141 · S144 · S151 · S174 · S196 · Valjakka et al.
Tuumoripromootio	Onko TCDD initiaattori vai promoottori syövän aiheuttajana? Asiaa tutkittiin antamalla rotille maksimi-initiaatio syöpää aiheuttavia tekijöitä maksaan ja sitten seurattiin TCDD:n vaikutusta maksasyövän ilmaantumiseen 6 kk:n aikana.	S186
Dioksiinien annosvaste	Millaisia annosvasteita dioksiineilla on erilaisille vasteille Han/Wistar- ja Long-Evans-rottakannoilla? Ovatko eri johdokset keskenään samanlaisia toksisuusekvivalentteina mitattuna? Asiaa tutkittiin tekemällä annosvastekokeita useilla eri johdoksilla.	S62 · S64 · S83 · S87 · S137 · S149 · S192 · S217, S217b, S226, S227, S228
Suklaakokeet	Miten erilaiset ruoka-aineet muokkaavat TCDD:n aiheuttamia muutoksia syömiskäyttäytymisessä? Liittyykö TCDD-vaikutus erityisesti johonkin ravintoaineeseen kuten proteiiniin, rasvaan tai hiilihydraatteihin? Asiaa tutkittiin useissa kokeissa, joissa TCDD-altistetuille rotille annettiin syötäväksi muutakin kuin perusrehua. Usein se oli suklaata, koska se kelpasi rotille ja oli helppo mitata tarkasti.	S113 · S239 · S240 · S243 · S250 · S251‎ · S252‎ · S253‎ · S254 · S261, S262, S264 · S263‎ · S269‎ · S270‎ · S273 · S276 · S278‎ · S280‎
Letkuruokinta	Estääkö letkuruokinta näivetysoireyhtymää? Näin voisi olla, jos näivetysoireyhtymä on ensisijaisesti syömiskäyttäytymisen muutos ja haitat johtuvat energianpuutteesta. Asiaa tutkittiin antamalla rotille ravintoa mahaletkun kautta korvaamaan vähentynyttä syöntiä.	S37 · S41 · S49 · S88 · S109 · S118 · S124 · S131 · S188 · S191
Altistusreitin vaikutus	Jos TCDD vaikuttaa keskushermostoon ruokahalua säädellen, onko vaikutus voimakkaampi suoraan aivokammioon annettuna?	S132
Leptiini	Miten TCDD vaikuttaa ruokahalun säätelyyn ob-hiirillä tai Zucker-rotilla, jotka ovat geneettisesti lihavia? Ob-hiiriltä puuttuu ruokahalua hillitsevä leptiinihormoni. Miten leptiini muokkaa TCDD-annosvastetta? Entä muuttaako TCDD-altistus leptiinisäätelyä L-E- tai H/W-rotilla?	S164 · S183 · S213 · ZUCKER
Risteytyskoe	Han/Wistar-rotat kestävät erityisen paljon TCDD:tä johtuen kahdesta mutaatiosta, kun taas Long-Evans rotilla ei ole kumpaakaan ja ne ovat siksi herkkiä. Toinen on AH-reseptorissa ja toinen tuntemattomassa B-geenissä. Nämä muuttuneet alleelit risteytettiin kahteen uuteen A- ja B-rottakantaan. Lisäksi jalostettiin C-kanta, jossa ei ole muuttuneita alleeleja.	S187 · S201 · S206 · S209 · S212 · S215 · S216 · S223 · S229 · S230 · S236 · S238 · S242 · S248 · S260 · S275 · S284 · S392 · Risteytyskoe 1988
Biliverdiini	Tutkimuksen alkusysäyksenä oli havainto, että B-kannan rotilla voi esiintyä vakavaa tumman pigmentin kertymistä maksaan. Tämä osoittautui biliverdiiniksi ja sen johdoksiksi. Miten TCDD vaikuttaa bilirubiini- ja biliverdiinimetaboliaan? Missä metaboliaketjun vaiheessa häiriö ilmenee, ja miten rottien genetiikka vaikuttaa ilmiön syntymiseen?	S256 · S266 · S271 · S279 · S311 · S324 · S325 · S326 · S349
Kestävyys ja sen kehitys	Miten TCDD-kestävyys kehittyy rotanpennuilla? Entä miten se vaikuttaa sukupuolielimistöön?	S222 · S224 · S241 · S246 · S259 · S267 · S277 · S282 · S289 · S292
Insuliini ja glukoosi	TCDD aiheuttaa rotilla lisääntynyttä herkkyyttä insuliinille ja hypoglykemiaa. Lisäksi glukoneogeneesi eli sokerin valmistaminen proteiineista on vähentynyt. Selittääkö tämän näivetysoireyhtymää? Insuliinin ja glukoosin roolia tutkittiin näillä kokeilla.	S72 · S172 · S178
Rasvahapot	TCDD aiheuttaa rotilla näivetysoireyhtymän eli ruumiinpainon säätötaso laskee pysyvästi. Samalla rottien rasvakudos vähenee. Onko tällä ilmiöllä vaikutusta eri rasvahappojen suhteisiin eri elimissä ja onko sillä kokonaisuuden kannalta merkitystä? Näissä kokeissa mitattiin rasvahappopitoisuuksia maksasta, plasmasta ja rasvakudoksesta TCDD-herkillä ja -kestävillä rotilla.	S158 · S168