TCDD-koe S267

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kokeet

Koe S267(-)
ObsKuvausTulos
1KirjaimistoASCII ISO-8859-1
2TiedostomuotoTXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3TunnisteS267
4NimiKestävyyden kehitys
5PäätutkijaJouni Tuomisto/Matti Viluksela
6Koe-eläinluvan nroSTO 90/5.2.1998
7Koe alkoi12.4.1999
8Koe päättyi23.6.-7.71999
9Altistuspäivä12.-26.5.1999
10LajiRotta
11Kanta1WLA
12Sukupuoli1naaras
13Lukumäärä132
14Luovutusnumero19850-52
15Kanta2WLA
16Sukupuoli2uros
17Lukumäärä213
18Luovutusnumero29848
19Kanta3WLA
20Sukupuoli3uros
21Lukumäärä37
22Luovutusnumero39921
23Kokeen ideaTutkitaan, minkä ikäisenä A-kannan resistenssi kehittyy.
24ToimenpiteetParitetaan ma-pe (urokset kokeesta S265). Paritus 12.-16.4.1999. Altistus 1 pv. 1 ml ruisku, 27 g neula, uitetaan neulaa jonkin matkaa ihon alla, ettei aine valu ulos. Punnitus 2 x viikossa. Vieroitus ~28 pv, sen jälkeen ryhmä-RST. Lopetus 42 pv altistuksesta, täydellinen ruumiinavaus. (Joka aikapisteestä säästetään 5 urosta pitkäaikaisseurantaan. 29.6.99 JT)
25Antotapamaissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
26AineTCDD (µg/kg)
27Annos1000
28Ryhmä1PND 5
29Lukumäärä15 WLA naaras
30Ryhmä2PND 8
31Lukumäärä25 WLA naaras
32Ryhmä3PND 11
33Lukumäärä34 WLA naaras
34Ryhmä4PND 14
35Lukumäärä44 WLA naaras
36Ryhmä5PND 17
37Lukumäärä54 WLA naaras
38Ryhmä6Mö PND 5
39Lukumäärä62 WLA naaras. 7 WLA uros (ylimääräinen ryhmä, otettiin kokeeseen 1.7.1999. Se ei saanut maissiöljyä)
40Näyte1Vain jos löytyy jotain erityistä
41Säilytys1
42Määritys1
Koe S267B(-)
ObsKuvausTulos
1KirjaimistoASCII ISO-8859-1
2TiedostomuotoTXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3TunnisteS267B
4NimiKestävyyden kehitys
5PäätutkijaJouni Tuomisto/Matti Viluksela
6Koe-eläinluvan nroSTO 90/5.2.1998
7Koe alkoi23.8.1999
8Koe päättyi
9Altistuspäivä
10LajiRotta
11Kanta1WLA
12Sukupuoli1uros
13Lukumäärä1Barrierista, sama kuin S265b
14Ikä kokeen alussa1Barrierista, sama kuin S265b
15Luovutusnumero1Barrierista, sama kuin S265b
16Kanta2WLB
17Sukupuoli2uros
18Lukumäärä2Barrierista, sama kuin S265b
19Ikä kokeen alussa2Barrierista, sama kuin S265b
20Luovutusnumero2Barrierista, sama kuin S265b
21Kanta3WLA
22Sukupuoli3naaras
23Lukumäärä311
24Ikä kokeen alussa313 vko
25Luovutusnumero39921
26Kanta4WLB
27Sukupuoli4naaras
28Lukumäärä427
29Ikä kokeen alussa413 vko
30Luovutusnumero49921
31Kokeen ideaKatso S267.
32ToimenpiteetKatso S267. Lopetus pvä 42 paitsi A urokset: 9 TCDD, 4 Mö (PND2-altistetut)
33Antotapamaissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
34AineTCDD (µg/kg)
35Annos1000
36Ryhmä1Mö 2 pv
37Lukumäärä15 kpl WLA naaras, 4 kpl WLB naaras
38Ryhmä2TCDD 2 pv
39Lukumäärä26 kpl WLA naaras, 5 kpl WLB naaras
40Ryhmä3TCDD 5 pv
41Lukumäärä35 kpl WLB naaras
42Ryhmä4TCDD 8 pv
43Lukumäärä45 kpl WLB naaras
44Ryhmä5TCDD 11 pv
45Lukumäärä55 kpl WLB naaras
46Ryhmä6TCDD 14 pv
47Lukumäärä64 kpl WLB naaras

Data

Katso myös

TCDD-kokeet
Hankkeen nimi Kuvaus Kokeet
Kokeiden luettelo Luettelo TCDD-projektin tekemistä kokeista (ns. S-sarjat) löytyy englanninkielisestä Opasnetistä. Kaikki
Motiliteetti Vaikuttaako TCDD eläinten motiliteettiin eli liikkumiskäyttäytymiseen? Miten? Asiaa tutkittiin häkin pohjalla olevalla kosketusherkällä levyllä useiden vuorokausien seurannassa.

S36 · S40 · S117

Aivoleesiot ja syöminen Miten aivojen syömiskeskusten manipulointi vaikuttaa TCDD:n aiheuttamaan syömisen vähenemiseen ja näivetysoireyhtymään? Asiaa tutkittiin tekemällä pieniä vaurioita hypotalamuksen tumakkeisiin.

S78 · S84 · S106 · S125 · S128 · S141 · S144 · S151 · S174 · S196 · Valjakka et al.

Tuumoripromootio Onko TCDD initiaattori vai promoottori syövän aiheuttajana? Asiaa tutkittiin antamalla rotille maksimi-initiaatio syöpää aiheuttavia tekijöitä maksaan ja sitten seurattiin TCDD:n vaikutusta maksasyövän ilmaantumiseen 6 kk:n aikana. S186
Dioksiinien annosvaste Millaisia annosvasteita dioksiineilla on erilaisille vasteille Han/Wistar- ja Long-Evans-rottakannoilla? Ovatko eri johdokset keskenään samanlaisia toksisuusekvivalentteina mitattuna? Asiaa tutkittiin tekemällä annosvastekokeita useilla eri johdoksilla.

S62 · S64 · S83 · S87 · S137 · S149 · S192 · S217, S217b, S226, S227, S228

Suklaakokeet Miten erilaiset ruoka-aineet muokkaavat TCDD:n aiheuttamia muutoksia syömiskäyttäytymisessä? Liittyykö TCDD-vaikutus erityisesti johonkin ravintoaineeseen kuten proteiiniin, rasvaan tai hiilihydraatteihin? Asiaa tutkittiin useissa kokeissa, joissa TCDD-altistetuille rotille annettiin syötäväksi muutakin kuin perusrehua. Usein se oli suklaata, koska se kelpasi rotille ja oli helppo mitata tarkasti.

S113 · S239 · S240 · S243 · S250 · S251‎ · S252‎ · S253‎ · S254 · S261, S262, S264 · S263‎ · S269‎ · S270‎ · S273 · S276 · S278‎ · S280‎

Letkuruokinta Estääkö letkuruokinta näivetysoireyhtymää? Näin voisi olla, jos näivetysoireyhtymä on ensisijaisesti syömiskäyttäytymisen muutos ja haitat johtuvat energianpuutteesta. Asiaa tutkittiin antamalla rotille ravintoa mahaletkun kautta korvaamaan vähentynyttä syöntiä.

S37 · S41 · S49 · S88 · S109 · S118 · S124 · S131 · S188 · S191

Altistusreitin vaikutus Jos TCDD vaikuttaa keskushermostoon ruokahalua säädellen, onko vaikutus voimakkaampi suoraan aivokammioon annettuna?

S132

Leptiini Miten TCDD vaikuttaa ruokahalun säätelyyn ob-hiirillä tai Zucker-rotilla, jotka ovat geneettisesti lihavia? Ob-hiiriltä puuttuu ruokahalua hillitsevä leptiinihormoni. Miten leptiini muokkaa TCDD-annosvastetta? Entä muuttaako TCDD-altistus leptiinisäätelyä L-E- tai H/W-rotilla?

S164 · S183 · S213 · ZUCKER

Risteytyskoe Han/Wistar-rotat kestävät erityisen paljon TCDD:tä johtuen kahdesta mutaatiosta, kun taas Long-Evans rotilla ei ole kumpaakaan ja ne ovat siksi herkkiä. Toinen on AH-reseptorissa ja toinen tuntemattomassa B-geenissä. Nämä muuttuneet alleelit risteytettiin kahteen uuteen A- ja B-rottakantaan. Lisäksi jalostettiin C-kanta, jossa ei ole muuttuneita alleeleja.

S187 · S201 · S206 · S209 · S212 · S215 · S216 · S223 · S229 · S230 · S236 · S238 · S242 · S248 · S260 · S275 · S284 · S392 · Risteytyskoe 1988

Biliverdiini Tutkimuksen alkusysäyksenä oli havainto, että B-kannan rotilla voi esiintyä vakavaa tumman pigmentin kertymistä maksaan. Tämä osoittautui biliverdiiniksi ja sen johdoksiksi. Miten TCDD vaikuttaa bilirubiini- ja biliverdiinimetaboliaan? Missä metaboliaketjun vaiheessa häiriö ilmenee, ja miten rottien genetiikka vaikuttaa ilmiön syntymiseen?

S256 · S266 · S271 · S279 · S311 · S324 · S325 · S326 · S349

Kestävyys ja sen kehitys Miten TCDD-kestävyys kehittyy rotanpennuilla? Entä miten se vaikuttaa sukupuolielimistöön?

S222 · S224 · S241 · S246 · S259 · S267 · S277 · S282 · S289 · S292

Insuliini ja glukoosi TCDD aiheuttaa rotilla lisääntynyttä herkkyyttä insuliinille ja hypoglykemiaa. Lisäksi glukoneogeneesi eli sokerin valmistaminen proteiineista on vähentynyt. Selittääkö tämän näivetysoireyhtymää? Insuliinin ja glukoosin roolia tutkittiin näillä kokeilla.

S72 · S172 · S178

Rasvahapot TCDD aiheuttaa rotilla näivetysoireyhtymän eli ruumiinpainon säätötaso laskee pysyvästi. Samalla rottien rasvakudos vähenee. Onko tällä ilmiöllä vaikutusta eri rasvahappojen suhteisiin eri elimissä ja onko sillä kokonaisuuden kannalta merkitystä? Näissä kokeissa mitattiin rasvahappopitoisuuksia maksasta, plasmasta ja rasvakudoksesta TCDD-herkillä ja -kestävillä rotilla.

S158 · S168