TCDD-koe S278

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kokeet

Koe S278(-)
ObsKuvausTulos
1KirjaimistoASCII ISO-8859-1
2TiedostomuotoTXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3Sarja numeroS278
4Kuvaileva nimiYösyönti
5VastuuhenkilöJouni Tuomisto
6Koesuunnitelman päiväys4.8.1999
7Koe-eläinluvan numeroSTO 89/5.2.98
8AineTCDD (µg/kg)
9Antotapamaissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
10Altistuspäivä(pvä0)18.8.1999
11Annos0
12Annos3
13Koe alkaa18.8.1999
14Koe päättyy20.8.1999
15LajiRotta
16KantaWLA (Line A; kestävä LE-HW-risteytys)
17SukupuoliUros
18Lukumäärä16
19Ikä kokeen alussa (vko)12
20Luovutusnumero9921
21Ryhmät ja lkmMö 8kpl, TCDD 8kpl
22HäkkityyppiYksilö-RST-tunnelihäkki
23Eläimiä per häkki1
24Totutusaika (vko)
25Altistuspäivän ikä
26Altistajan nimi
27Lopetus TCDDn annosta (pvä)
28Annosteluaika (klo)
29Eläinhuone
30ValorytmiValot päällä 7.00 - 19.00
31RehuR36-jauherehu
32VesiVapaasti hanavesi
33Lämpötila21 ± 1 °C
34Kosteus50 ± 10 %
35Kokeen idea lyhyestiTutkitaan suklaa-aversion kehittymistä ensimmäisen vrk:n aikana
36Toimenpiteet kokeen aikanaTunneli-RST, jauherehu R36 väh. 1vkon totutus*, kevyesti liikkuvat laatikot!! Altistus klo 18.00 - 19.00, suklaat tarjolle heti tämän jälkeen. Jauherehun ja suklaan kulutus punnitaan klo 20, 21, 22, 23, 01, 03, 05, 07, 13, 19, 07, 13, 19 lopetus, ei näytteitä. *yöksi punavalo, 2 iltana käydään pimeällä mittaamassa rehuja n. klo 20.
37Tarvittavat reagenssit ja niiden määrätPandan vaalea kilosuklaa

Muuttujat

Muuttujat(-)
ObsJärjestysTunnisteKuvausHuomautuksiaEsimerkkiarvoja
11TunnisteKokeen tunnistekoodiS261
22NroRotan koenumero1,2,3,...
33KantaRotan kantaWLA
44SPRotan sukupuoliuros tai naarasU tai N
55AnnosAnnettu TCDD määräµg/kg0.3
66RyhmäRuokintaryhmä
77Paino-9Paino pvä0g
88Paino-1Paino pvä-1g
99San01920Suklaa annettu pvä0 klo19.20g
1010Sjä02001Suklaa jäljellä pvä0 klo20.01g
1111Sjä02103Suklaa jäljellä pvä0 klo21.03g
1212Sjä02202Suklaa jäljellä pvä0 klo22.02g
1313Sjä02302Suklaa jäljellä pvä0 klo 23.02g
1414Sjä10100Suklaa jäljellä pvä1 klo01.00g
1515Sjä10251Suklaa jäljellä pvä1 klo02.51g
1616Sjä00504Suklaa jäljellä pvä1 klo05.04g
1717Sjä10707Suklaa jäjellä pvä1 klo07.07g
1818San10707Suklaa annettu pvä1 klo07.07g
1919Sjä11300Suklaa jäljellä pvä1 klo13.00g
2020San11300Suklaa annettu pvä1 klo13.00g
2121Sjä11855Suklaa jäljellä pvä1 klo 18.55g
2222San11855Suklaa annettu pvä1 klo18.55g
2323Sjä20713Suklaa jäljellä pvä1 klo 07.13g
2424Ran01920Rehu annettu pvä0 klo19.20g
2525Rjä02001Rehu jäljellä pvä0 klo 20.01g
2626Rjä02103Rehu jäljellä pvä0 klo 21.03g
2727Rjä02202Rehu jäljellä pvä0 klo 22.02g
2828Rjä02302Rehu jäljellä pvä0 klo 23.02g
2929Rjä10100Rehu jäljellä pvä1 klo 01.00g
3030Rjä10251Rehu jäljellä pvä1 klo 02.51g
3131Rjä10504Rehu jäljellä pvä1 klo 05.04g
3232Rjä10707Rehu jäljellä pvä1 klo 07.07g

Data

{{#opasnet_base_link:Op_fi5533}}


Taulukosta ilmenee kokeiden tulokset.

Voit halutessasi ladata kaiken datan itsellesi käyttäen ilmaista R-ohjelmointikieltä. Asenna tietokoneellesi R-ohjelmisto ja OpasnetUtils-paketti CRAN:ista, käynnistä R ja aja seuraava koodi:

library(OpasnetUtils)
dat <- opbase.data("Op_fi5533", subset = "Data") # Page TCDD-koe S278

Katso myös

TCDD-kokeet
Hankkeen nimi Kuvaus Kokeet
Kokeiden luettelo Luettelo TCDD-projektin tekemistä kokeista (ns. S-sarjat) löytyy englanninkielisestä Opasnetistä. Kaikki
Motiliteetti Vaikuttaako TCDD eläinten motiliteettiin eli liikkumiskäyttäytymiseen? Miten? Asiaa tutkittiin häkin pohjalla olevalla kosketusherkällä levyllä useiden vuorokausien seurannassa.

S36 · S40 · S117

Aivoleesiot ja syöminen Miten aivojen syömiskeskusten manipulointi vaikuttaa TCDD:n aiheuttamaan syömisen vähenemiseen ja näivetysoireyhtymään? Asiaa tutkittiin tekemällä pieniä vaurioita hypotalamuksen tumakkeisiin.

S78 · S84 · S106 · S125 · S128 · S141 · S144 · S151 · S174 · S196 · Valjakka et al.

Tuumoripromootio Onko TCDD initiaattori vai promoottori syövän aiheuttajana? Asiaa tutkittiin antamalla rotille maksimi-initiaatio syöpää aiheuttavia tekijöitä maksaan ja sitten seurattiin TCDD:n vaikutusta maksasyövän ilmaantumiseen 6 kk:n aikana. S186
Dioksiinien annosvaste Millaisia annosvasteita dioksiineilla on erilaisille vasteille Han/Wistar- ja Long-Evans-rottakannoilla? Ovatko eri johdokset keskenään samanlaisia toksisuusekvivalentteina mitattuna? Asiaa tutkittiin tekemällä annosvastekokeita useilla eri johdoksilla.

S62 · S64 · S83 · S87 · S137 · S149 · S192 · S217, S217b, S226, S227, S228

Suklaakokeet Miten erilaiset ruoka-aineet muokkaavat TCDD:n aiheuttamia muutoksia syömiskäyttäytymisessä? Liittyykö TCDD-vaikutus erityisesti johonkin ravintoaineeseen kuten proteiiniin, rasvaan tai hiilihydraatteihin? Asiaa tutkittiin useissa kokeissa, joissa TCDD-altistetuille rotille annettiin syötäväksi muutakin kuin perusrehua. Usein se oli suklaata, koska se kelpasi rotille ja oli helppo mitata tarkasti.

S113 · S239 · S240 · S243 · S250 · S251‎ · S252‎ · S253‎ · S254 · S261, S262, S264 · S263‎ · S269‎ · S270‎ · S273 · S276 · S278‎ · S280‎

Letkuruokinta Estääkö letkuruokinta näivetysoireyhtymää? Näin voisi olla, jos näivetysoireyhtymä on ensisijaisesti syömiskäyttäytymisen muutos ja haitat johtuvat energianpuutteesta. Asiaa tutkittiin antamalla rotille ravintoa mahaletkun kautta korvaamaan vähentynyttä syöntiä.

S37 · S41 · S49 · S88 · S109 · S118 · S124 · S131 · S188 · S191

Altistusreitin vaikutus Jos TCDD vaikuttaa keskushermostoon ruokahalua säädellen, onko vaikutus voimakkaampi suoraan aivokammioon annettuna?

S132

Leptiini Miten TCDD vaikuttaa ruokahalun säätelyyn ob-hiirillä tai Zucker-rotilla, jotka ovat geneettisesti lihavia? Ob-hiiriltä puuttuu ruokahalua hillitsevä leptiinihormoni. Miten leptiini muokkaa TCDD-annosvastetta? Entä muuttaako TCDD-altistus leptiinisäätelyä L-E- tai H/W-rotilla?

S164 · S183 · S213 · ZUCKER

Risteytyskoe Han/Wistar-rotat kestävät erityisen paljon TCDD:tä johtuen kahdesta mutaatiosta, kun taas Long-Evans rotilla ei ole kumpaakaan ja ne ovat siksi herkkiä. Toinen on AH-reseptorissa ja toinen tuntemattomassa B-geenissä. Nämä muuttuneet alleelit risteytettiin kahteen uuteen A- ja B-rottakantaan. Lisäksi jalostettiin C-kanta, jossa ei ole muuttuneita alleeleja.

S187 · S201 · S206 · S209 · S212 · S215 · S216 · S223 · S229 · S230 · S236 · S238 · S242 · S248 · S260 · S275 · S284 · S392 · Risteytyskoe 1988

Biliverdiini Tutkimuksen alkusysäyksenä oli havainto, että B-kannan rotilla voi esiintyä vakavaa tumman pigmentin kertymistä maksaan. Tämä osoittautui biliverdiiniksi ja sen johdoksiksi. Miten TCDD vaikuttaa bilirubiini- ja biliverdiinimetaboliaan? Missä metaboliaketjun vaiheessa häiriö ilmenee, ja miten rottien genetiikka vaikuttaa ilmiön syntymiseen?

S256 · S266 · S271 · S279 · S311 · S324 · S325 · S326 · S349

Kestävyys ja sen kehitys Miten TCDD-kestävyys kehittyy rotanpennuilla? Entä miten se vaikuttaa sukupuolielimistöön?

S222 · S224 · S241 · S246 · S259 · S267 · S277 · S282 · S289 · S292

Insuliini ja glukoosi TCDD aiheuttaa rotilla lisääntynyttä herkkyyttä insuliinille ja hypoglykemiaa. Lisäksi glukoneogeneesi eli sokerin valmistaminen proteiineista on vähentynyt. Selittääkö tämän näivetysoireyhtymää? Insuliinin ja glukoosin roolia tutkittiin näillä kokeilla.

S72 · S172 · S178

Rasvahapot TCDD aiheuttaa rotilla näivetysoireyhtymän eli ruumiinpainon säätötaso laskee pysyvästi. Samalla rottien rasvakudos vähenee. Onko tällä ilmiöllä vaikutusta eri rasvahappojen suhteisiin eri elimissä ja onko sillä kokonaisuuden kannalta merkitystä? Näissä kokeissa mitattiin rasvahappopitoisuuksia maksasta, plasmasta ja rasvakudoksesta TCDD-herkillä ja -kestävillä rotilla.

S158 · S168