TCDD-koe ZUCKER

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kokeet

Koe ZUCKER(-)
ObsKuvausTulos
1KirjaimistoASCII ISO-8859-1
2TiedostomuotoTXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3TunnisteZUCKER
4NimiZUCKER
5PäätutkijaJouni Tuomisto
6Koe-eläinluvan nro6.10.93/68
7Koe alkoi1.10.1995
8Koe päättyiKesto 42 pv
9Altistuspäivä
10LajiRotta
11Kanta1ZUCKER
12Sukupuoli1naaras
13Lukumäärä136
14Ikä kokeen alussa5 vko
15Kokeen ideaZUCKER-rottia seurataan RST-tunnelihäkeissä 1 vko ennen ja 6 vkoa altistuksen jälkeen. Hoidetaan viimeisenä, oma kuutio.
16ToimenpiteetRehuseuranta päivittäin. Painon seuranta joka toinen päivä. Verensokeri Accutrendillä päivinä 0, 8, 42?
17Antotapamaissiöljyssä 5 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
18AineTCDD (µg/kg)
19Annos0, 50, 500
20Ryhmä1ZUCKER naaras, laiha
21Lukumäärä10 µg/kg 6 kpl, 50 µg/kg 6 kpl, 500 µg/kg 6 kpl
22Ryhmä2ZUCKER naaras, lihava
23Lukumäärä20 µg/kg 6 kpl, 50 µg/kg 6 kpl, 500 µg/kg 6 kpl
24Näyte1Periren. rasva
25Säilytys1Kartell -> -80°C
26Määritys1Rasvahappoprofiili
27Näyte2Ruho
28Säilytys2-20°C (vuoka)
29Määritys2Kokonaisrasva
30Näyte3Plasma
31Säilytys3-80°C
32Määritys3Insuliini, sokeri?

Data

Katso myös

TCDD-kokeet
Hankkeen nimi Kuvaus Kokeet
Kokeiden luettelo Luettelo TCDD-projektin tekemistä kokeista (ns. S-sarjat) löytyy englanninkielisestä Opasnetistä. Kaikki
Motiliteetti Vaikuttaako TCDD eläinten motiliteettiin eli liikkumiskäyttäytymiseen? Miten? Asiaa tutkittiin häkin pohjalla olevalla kosketusherkällä levyllä useiden vuorokausien seurannassa.

S36 · S40 · S117

Aivoleesiot ja syöminen Miten aivojen syömiskeskusten manipulointi vaikuttaa TCDD:n aiheuttamaan syömisen vähenemiseen ja näivetysoireyhtymään? Asiaa tutkittiin tekemällä pieniä vaurioita hypotalamuksen tumakkeisiin.

S78 · S84 · S106 · S125 · S128 · S141 · S144 · S151 · S174 · S196 · Valjakka et al.

Tuumoripromootio Onko TCDD initiaattori vai promoottori syövän aiheuttajana? Asiaa tutkittiin antamalla rotille maksimi-initiaatio syöpää aiheuttavia tekijöitä maksaan ja sitten seurattiin TCDD:n vaikutusta maksasyövän ilmaantumiseen 6 kk:n aikana. S186
Dioksiinien annosvaste Millaisia annosvasteita dioksiineilla on erilaisille vasteille Han/Wistar- ja Long-Evans-rottakannoilla? Ovatko eri johdokset keskenään samanlaisia toksisuusekvivalentteina mitattuna? Asiaa tutkittiin tekemällä annosvastekokeita useilla eri johdoksilla.

S62 · S64 · S83 · S87 · S137 · S149 · S192 · S217, S217b, S226, S227, S228

Suklaakokeet Miten erilaiset ruoka-aineet muokkaavat TCDD:n aiheuttamia muutoksia syömiskäyttäytymisessä? Liittyykö TCDD-vaikutus erityisesti johonkin ravintoaineeseen kuten proteiiniin, rasvaan tai hiilihydraatteihin? Asiaa tutkittiin useissa kokeissa, joissa TCDD-altistetuille rotille annettiin syötäväksi muutakin kuin perusrehua. Usein se oli suklaata, koska se kelpasi rotille ja oli helppo mitata tarkasti.

S113 · S239 · S240 · S243 · S250 · S251‎ · S252‎ · S253‎ · S254 · S261, S262, S264 · S263‎ · S269‎ · S270‎ · S273 · S276 · S278‎ · S280‎

Letkuruokinta Estääkö letkuruokinta näivetysoireyhtymää? Näin voisi olla, jos näivetysoireyhtymä on ensisijaisesti syömiskäyttäytymisen muutos ja haitat johtuvat energianpuutteesta. Asiaa tutkittiin antamalla rotille ravintoa mahaletkun kautta korvaamaan vähentynyttä syöntiä.

S37 · S41 · S49 · S88 · S109 · S118 · S124 · S131 · S188 · S191

Altistusreitin vaikutus Jos TCDD vaikuttaa keskushermostoon ruokahalua säädellen, onko vaikutus voimakkaampi suoraan aivokammioon annettuna?

S132

Leptiini Miten TCDD vaikuttaa ruokahalun säätelyyn ob-hiirillä tai Zucker-rotilla, jotka ovat geneettisesti lihavia? Ob-hiiriltä puuttuu ruokahalua hillitsevä leptiinihormoni. Miten leptiini muokkaa TCDD-annosvastetta? Entä muuttaako TCDD-altistus leptiinisäätelyä L-E- tai H/W-rotilla?

S164 · S183 · S213 · ZUCKER

Risteytyskoe Han/Wistar-rotat kestävät erityisen paljon TCDD:tä johtuen kahdesta mutaatiosta, kun taas Long-Evans rotilla ei ole kumpaakaan ja ne ovat siksi herkkiä. Toinen on AH-reseptorissa ja toinen tuntemattomassa B-geenissä. Nämä muuttuneet alleelit risteytettiin kahteen uuteen A- ja B-rottakantaan. Lisäksi jalostettiin C-kanta, jossa ei ole muuttuneita alleeleja.

S187 · S201 · S206 · S209 · S212 · S215 · S216 · S223 · S229 · S230 · S236 · S238 · S242 · S248 · S260 · S275 · S284 · S392 · Risteytyskoe 1988

Biliverdiini Tutkimuksen alkusysäyksenä oli havainto, että B-kannan rotilla voi esiintyä vakavaa tumman pigmentin kertymistä maksaan. Tämä osoittautui biliverdiiniksi ja sen johdoksiksi. Miten TCDD vaikuttaa bilirubiini- ja biliverdiinimetaboliaan? Missä metaboliaketjun vaiheessa häiriö ilmenee, ja miten rottien genetiikka vaikuttaa ilmiön syntymiseen?

S256 · S266 · S271 · S279 · S311 · S324 · S325 · S326 · S349

Kestävyys ja sen kehitys Miten TCDD-kestävyys kehittyy rotanpennuilla? Entä miten se vaikuttaa sukupuolielimistöön?

S222 · S224 · S241 · S246 · S259 · S267 · S277 · S282 · S289 · S292

Insuliini ja glukoosi TCDD aiheuttaa rotilla lisääntynyttä herkkyyttä insuliinille ja hypoglykemiaa. Lisäksi glukoneogeneesi eli sokerin valmistaminen proteiineista on vähentynyt. Selittääkö tämän näivetysoireyhtymää? Insuliinin ja glukoosin roolia tutkittiin näillä kokeilla.

S72 · S172 · S178

Rasvahapot TCDD aiheuttaa rotilla näivetysoireyhtymän eli ruumiinpainon säätötaso laskee pysyvästi. Samalla rottien rasvakudos vähenee. Onko tällä ilmiöllä vaikutusta eri rasvahappojen suhteisiin eri elimissä ja onko sillä kokonaisuuden kannalta merkitystä? Näissä kokeissa mitattiin rasvahappopitoisuuksia maksasta, plasmasta ja rasvakudoksesta TCDD-herkillä ja -kestävillä rotilla.

S158 · S168