Ero sivun ”Keskustelu:Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut” versioiden välillä
(→Kokeilujen onnistumiskriteerit: uusi osio) |
|||
Rivi 62: | Rivi 62: | ||
{{Yhtäköyttä}} | {{Yhtäköyttä}} | ||
== Kokeilujen onnistumiskriteerit == | |||
Millaisia mittareita pitäisi käyttää mittaamaan tiedolla johtamisen kokeilujen onnistumista? Erityisesti on tärkeää tarkastella | |||
* mitkä olivat kokeilun konkreettiset tavoitteet, | |||
* mitä nimenomaista sisäänajosuunnitelman osaa kokeilulla testataan ja miten (eli mikä hypoteesi on siitä, mitä suunnitelmassa pitäisi olla, ja miten kokeilu auttaa varmistamaan (tai hylkäämään) tuon hypoteesin), | |||
* käytännön onnistumista (saatiinko tehtyä aiotut toimet), | |||
* saavutettiinko kokeiluille asetetut välittömät tavoitteet (opittiinko halutut asiat), | |||
* syntyikö toimintamalli, joka on levitettävissä yleiseen käyttöön, | |||
* tunnistettiinko toimintamallin käytön tai leviämisen esteitä, | |||
* tunnistettiinko toimintamallin käyttöä edistäviä tekijöitä, | |||
* onko toiminta [[avoin päätöksentekokäytäntö|avoimen päätöksentekokäytännön]] periaatteiden mukaista? | |||
Mitkä ovat konkreettiset mittarit eri kokeiluissa? Huom! Kokeilut eivät ole juuri nämä, mutta tällaisista aihepiireistä on puhuttu, ja yritän ideoida millaisia arviointikriteerejä pitäisi käyttää näissä aiheissa. | |||
=== Informaatiomuotoilija === | |||
Informaatiomuotoilija on todellinen kokeilu, joka on kuvattu sivulla [[Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut]]. Arviointikysymykset voisivat olla tämäntapaisia: | |||
* Hypoteesi: usein kaikki tarvittava tieto on olemassa ja myös saatavilla, mutta ongelmana on tiedon jäsentäminen siten, että olennaiset asiat näkyvät kiireisen päättäjän silmään nopeasti ja havainnollisesti. Tässä auttaa tiedon jäsentäminen. | |||
* Testaaminen: Palkataan informaatiomuotoilija, jonka tehtävänä on tuottaa jäsennyksiä ja konkretisointeja tärkeistä politiikkakysymyksistä. Mittarina käytetään kohderyhmän mielipidettä siitä, onko tilanne jäsennyksen jälkeen selkeämpi (ja millä tavalla eli mitä konkreettisia asioita informaatiojäsennys auttoi näkemään)? | |||
* Arvioidaan toimintaa avoimen päätöksentekokäytännön näkökulmasta suunnitteluvaiheessa ja toiminnan jälkeen. Miten periaatteet saatiin nivottua osaksi toimintaa? Missä asioissa jäi puutteita ja miksi? Oliko periaatteista hyötyä asian toteuttamisessa ja miksi? | |||
=== Jaetun ymmärryksen tuottaminen aiheesta === | |||
=== Maahanmuuton vaikutusarviointi === | |||
=== Yhteiskirjoittamisalusta === |
Versio 28. lokakuuta 2015 kello 21.48
Informaatiomuotoilija -kokeilu
Yhtäköyttä (Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa) -tutkimushankkeessa selvitetään ja kokeillaan uusia tietojohtamisen menetelmiä päätöksenteon tukemiseksi. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen tutkimus- ja kehityshaaste kiteytyy kysymykseen “miten tieto sidotaan päätöksentekoon?”.
Suunnittelemme valtionhallinnolle erilaisia kokeiluja, jotka tähtäävät tietojohtamisen parantamiseen. Yksi kokeiluaihiosta tähtää monimutkaisten ja laajojen tietoaineistojen havainnollistamiseen tarjoamalla tiedontuottajille ja päätösvalmistelijoille aiempaa helpompi mahdollisuus käyttää informaatiomuotoilijoiden osaamista.
Kokeilua varten pyydetään tarjouksia informaatiomuotoilun asiantuntijapalvelusta 1 henkilötyökuukauden suuruisesta työsuorituksesta.
Informaatiomuotoilun tarve
- voi kohdistua ajallisesti äkkinäisiin ja lyhyen vasteajan, mahdollisesti jopa saman päivän, tietotarpeisiin
- sekä pidempiaikaisiin, laajempiin ja monimutkaisempiin kokonaisuuksin
- tietolähteet voivat olla valmiiksi annettuja tai ennalta määrittelemättömiä
Työn suorittaminen
- toteutustekniikat voivat vaihdella käsin piirtämisestä eri ohjelmiin ja koodaamiseen
- työ voi olla itsenäistä, tiimityötä tai ohjattua. Työn suorittaminen tapahtuu pääsääntöisesti tekijän omissa tiloissa.
- työt julkaistaan avoimella lisenssillä.
- tekijänoikeus säilyy tekijällä, mutta asiakas saa kaikki muut rajoittamattomat oikeudet töiden käyttöön, muokkaamiseen ja julkaisuun
- tietolähteet mainitaan ja linkitetään julkaisuihin
Kokeilun puitteet
- kokeilun kesto on yksi henkilötyökuukausi, joka ajoittuu alustavan arvion mukaan noin kolmen kalenterikuukauden ajalle
- aloitusajankohta on marras-joulukuun vaihteessa
- työn suorittaja käyttää omia työvälineitään ja tulee esittää tarvittaessa käyttämiensä ohjelmien voimassaolevat lisenssit
- työstä maksetaan alihankintasopimuksen mukainen korvaus. Sopimus tehdään saatujen tarjousten perusteella.
Informaatiomuotoilija-kokeilun suunnittelee Open Knowledge Finland (OKFFI) Yhtäköyttä-hankkeessa. OKFFI vastaa asiantuntijapalvelun hankintaan liittyvästä vuoropuhelusta ja arvioi tarjoukset. Arviointikriteerit ovat 1) monipuolinen informaatiomuotoiluosaaminen 2) työkokemus, erityisesti tutkimuksen ja hallinnon parissa 3) hinta.
Tarjouksiin pyydetään liittämään (linkittämään) kolme työnäytettä. Tarjoukset pyydetään julkaisemaan vapaamuotoisesti verkossa, avoimesti luettavina. Tarjoukset osoitetaan Valtioneuvoston kanslialle, politiikka-analyysi -yksikölle.
Tämä ilmoitus on julkaistu ensin 15.10. Yhtäköyttä-hankkeen Opasnet-sivulla. Ilmoitusta on muokattu 27.10. Haku on voimassa 6.11. saakka, johon mennessä tarjoukset pyydetään toimittamaan.
Nyt toteutettavan rajatun kokeilun kokemuksia ja tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeessa tuotettavassa sisäänajosuunnitelmassa ja loppuraportissa. Kokeilun taroituksena on selvittää, onko tukipalvelua vastaavassa muodossa hankittava informaatiomuotoilu kannattava "investointi" tiedon hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen parantamiseksi. Kokeilun kokemusten perusteella hanke tuottaa yleisen, hallinnon eri organisaatioille suunnatun mallin informaatiomuotoilun hyödyntämisestä ja käyttöönotosta tietojohtamisen tueksi.
Pyydämme nyt kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä ottamaan yhteyttä tai täyttämään vuoropuhelulomakkeen.
Raimo Muurinen
puh 044-5777 574
raimo.muurinen@okf.fi
Yhtäköyttä -hanke, Open Knowledge Finland
Itsenäisyydenkatu 23, 33100 Tampere
Kokeilujen onnistumiskriteerit
Millaisia mittareita pitäisi käyttää mittaamaan tiedolla johtamisen kokeilujen onnistumista? Erityisesti on tärkeää tarkastella
- mitkä olivat kokeilun konkreettiset tavoitteet,
- mitä nimenomaista sisäänajosuunnitelman osaa kokeilulla testataan ja miten (eli mikä hypoteesi on siitä, mitä suunnitelmassa pitäisi olla, ja miten kokeilu auttaa varmistamaan (tai hylkäämään) tuon hypoteesin),
- käytännön onnistumista (saatiinko tehtyä aiotut toimet),
- saavutettiinko kokeiluille asetetut välittömät tavoitteet (opittiinko halutut asiat),
- syntyikö toimintamalli, joka on levitettävissä yleiseen käyttöön,
- tunnistettiinko toimintamallin käytön tai leviämisen esteitä,
- tunnistettiinko toimintamallin käyttöä edistäviä tekijöitä,
- onko toiminta avoimen päätöksentekokäytännön periaatteiden mukaista?
Mitkä ovat konkreettiset mittarit eri kokeiluissa? Huom! Kokeilut eivät ole juuri nämä, mutta tällaisista aihepiireistä on puhuttu, ja yritän ideoida millaisia arviointikriteerejä pitäisi käyttää näissä aiheissa.
Informaatiomuotoilija
Informaatiomuotoilija on todellinen kokeilu, joka on kuvattu sivulla Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut. Arviointikysymykset voisivat olla tämäntapaisia:
- Hypoteesi: usein kaikki tarvittava tieto on olemassa ja myös saatavilla, mutta ongelmana on tiedon jäsentäminen siten, että olennaiset asiat näkyvät kiireisen päättäjän silmään nopeasti ja havainnollisesti. Tässä auttaa tiedon jäsentäminen.
- Testaaminen: Palkataan informaatiomuotoilija, jonka tehtävänä on tuottaa jäsennyksiä ja konkretisointeja tärkeistä politiikkakysymyksistä. Mittarina käytetään kohderyhmän mielipidettä siitä, onko tilanne jäsennyksen jälkeen selkeämpi (ja millä tavalla eli mitä konkreettisia asioita informaatiojäsennys auttoi näkemään)?
- Arvioidaan toimintaa avoimen päätöksentekokäytännön näkökulmasta suunnitteluvaiheessa ja toiminnan jälkeen. Miten periaatteet saatiin nivottua osaksi toimintaa? Missä asioissa jäi puutteita ja miksi? Oliko periaatteista hyötyä asian toteuttamisessa ja miksi?