Ero sivun ”Pneumokokkirokotekysely” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
(kysymys 2 karsittu turhia vaihtoehtoja ja lukuja selkeytetty; vaihtoehdot muuttuivat!)
Rivi 9: Rivi 9:
''; Valitse;
''; Valitse;
'Rokote A halvempi'; Rokote A, koska se on hinnaltaan halvempi rokote.;
'Rokote A halvempi'; Rokote A, koska se on hinnaltaan halvempi rokote.;
'Rokote A kokonaiskustannukset'; Rokote A, koska sen kokonaiskustannukset ovat pienemmät.;
'Rokote A kustannustehokkuus'; Rokote A, koska se maksaa vähemmän yhtä sairastumisen estoa kohti (ICER).;
'Rokote A kustannustehokkuus'; Rokote A, koska se maksaa vähemmän yhtä sairastumisen estoa kohti.;
'Rokote B vaikuttavampi'; Rokote B, koska se vähentää sairastamista enemmän, rahasta ei väliä.;
'Rokote B vaikuttavampi'; Rokote B, koska se vähentää sairastamista enemmän, rahasta ei väliä.;
'Rokote B lisähinta kannattaa'; Rokote B, koska nykytilaan verrattuna kannattaa maksaa 1.25 kultarahaa lisää sairaustapauksen estoa kohti.;
'Rokote B kokonaiskustannukset'; Rokote B, koska sen kokonaiskustannukset ovat pienemmät.;
'Rokote B marginaalikustannus'; Rokote B, koska rokotteeseen A verrattuna kannataa maksaa 2.33 kultarahaa lisää tapausta kohti.;
'Rokote B uusi marginaalikustannus'; Rokote B, koska kannattaa maksaa 2 kultarahaa lisää sairaustapauksen estoa kohti.;
'Muu on tärkeintä';Ei voi sanoa, koska jokin muu asia on tärkeintä. (Tarkenna alla olevaan laatikkoon)|
'Muu on tärkeintä';Ei voi sanoa, koska jokin muu asia on tärkeintä. (Tarkenna alla olevaan laatikkoon)|
name:v2b|description:Kommentteja tai tarkennuksia kysymykseen 2 liittyen|type:textbox|
name:v2b|description:Kommentteja tai tarkennuksia kysymykseen 2 liittyen|type:textbox|
Rivi 51: Rivi 50:
kysymykset <- c(
kysymykset <- c(
"Ikä",
"Ikä",
"Rokotevalinta A200 B500",
"Rokotevalinta v. 27.8.2014",
"Rokotevalinta kommentteja",
"Rokotevalinta kommentteja",
"Montako euroa on yksi QALY?",
"Montako euroa on yksi QALY?",
Rivi 141: Rivi 140:


<nowiki>*</nowiki>Menetetyiksi elinvuosiksi lasketaan jokainen ennenaikaisen kuoleman takia menetetty elinvuosi, sekä sairaana vietetty aika. Eri taudeilla on laskemista varten eri painokertoimia, väliltä 0 (=täysin terve) ja 1 (=kuollut). Esimerkiksi vakavan tartuntataudin [[:op_en:Disability weights|kerroin]] on WHO:n mukaan 0,210. Aika sairaana kerrotaan kertoimella, jonka jälkeen saatuja suhteellisia aijanjaksoja lasketaan yhteen vuoden mittaiseksi pätkäksi. Tämän vuoden ei tarvitse olla yhden ihmisen yhtenäinen elinvuosi, vaan voi koostua monen ihmisen päivästä kuukausiin (tai jopa vuosiin) mittaisista sairaana vietetyistä ajanjaksoista. Tarkempi kuvaus sivulla [[Tautitaakka]].
<nowiki>*</nowiki>Menetetyiksi elinvuosiksi lasketaan jokainen ennenaikaisen kuoleman takia menetetty elinvuosi, sekä sairaana vietetty aika. Eri taudeilla on laskemista varten eri painokertoimia, väliltä 0 (=täysin terve) ja 1 (=kuollut). Esimerkiksi vakavan tartuntataudin [[:op_en:Disability weights|kerroin]] on WHO:n mukaan 0,210. Aika sairaana kerrotaan kertoimella, jonka jälkeen saatuja suhteellisia aijanjaksoja lasketaan yhteen vuoden mittaiseksi pätkäksi. Tämän vuoden ei tarvitse olla yhden ihmisen yhtenäinen elinvuosi, vaan voi koostua monen ihmisen päivästä kuukausiin (tai jopa vuosiin) mittaisista sairaana vietetyistä ajanjaksoista. Tarkempi kuvaus sivulla [[Tautitaakka]].
--[[Käyttäjä:Heini|Heini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heini|keskustelu]]) 19. elokuuta 2014 kello 07.52 (UTC) Yllä ja Tautitaakka-sivulla on esitetty DALY-mittaluvun laskemisen perusteluja. Eikö tämä sekoita lukijaa, kun rokotusohjelman arvioinnissa on kuitenkin käytetty QALY-mittaria? 
 
 


------------
------------
Rivi 152: Rivi 146:
{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
|+'''Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset
|+'''Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset
!Rokotusvaihtoehto !! Hinta !! Kustannus !! Lisäkustannus verrattuna ei-rokoteta tilanteeseen !! Lisäkustannus verrattuna heikompaan vaihtoehtoon  !! Sairastapaukset !! Estettävät sairaustapaukset verrattuna ei-rokoteta -tilanteeseen !! Estettävät sairaustapaukset verrattuna heikompaan vaihtoehtoon !! Lisäkustannus/Estettävä sairastapaus (verrataan ei rokoteta -tilanteeseen) eli keskimääräinen kustannusvaikuttavuus CER !! Lisäkustannus/Estettävä sairastapaus (verrataan seuraavaksi heikompaan vaihtoehtoon) eli inkrementaalinen kustannusvaikuttavuus ICER !! Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta !! Kokonaiskustannus
!Rokotusvaihtoehto (sairaustapausten mukaisessa järjestyksessä) !! Hinta !! Kustannus !! Lisäkustannus verrattuna heikompaan vaihtoehtoon  !! Sairaustapaukset !! Estettävät sairaustapaukset verrattuna heikompaan vaihtoehtoon !! Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus (verrataan seuraavaksi heikompaan vaihtoehtoon) eli inkrementaalinen kustannusvaikuttavuus ICER !! Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta !! Kokonaiskustannus
|---
|---
| Ei rokoteta || 0 || 120 || 0 || 0 || 60 || 0 || 0 || || ||rowspan="3"| 2 || 240
| Ei rokoteta || 0 || 120 || 0 || 60 || 0 || ||rowspan="3"| 2 || 240
|---
|---
| A || 80 || 60 || 20 || 20 || 30 || 30 || 30 || 20/30 = 0,67 || 20/30 = 0,67 || 200
| A || 80 || 70 || 30 || 30 || 30 || 30/30 = 1 || 210
|---
|---
| B || 130 || 40 || 50 || 30 ||  20 || 40 || 10 || 50/40 = 1,25 || (50-20)/10 = 3,0 || 210
| B || 130 || 34 || 16 ||  22 || 8 || 16/8 = 2 || 198
|}
|}


Rivi 166: Rivi 160:
*Ensimmäinen sarake, '''hinta''', kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille rokotettaville maksaisi siis yhteensä 80 kultarahaa, ja rokotteen B vastaavasti 130 kultarahaa.
*Ensimmäinen sarake, '''hinta''', kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille rokotettaville maksaisi siis yhteensä 80 kultarahaa, ja rokotteen B vastaavasti 130 kultarahaa.
*Toinen sarake, '''kustannus''', laskee yhteen rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä tulevat muut kustannukset. Siihen kuuluvat rokottamisesta huolimatta sattuvista sairaustapauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset. Joskus kustannuksiin lasketaan mukaan myös esimerkiksi työpoissaoloista aiheutuvat kustannukset.
*Toinen sarake, '''kustannus''', laskee yhteen rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä tulevat muut kustannukset. Siihen kuuluvat rokottamisesta huolimatta sattuvista sairaustapauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset. Joskus kustannuksiin lasketaan mukaan myös esimerkiksi työpoissaoloista aiheutuvat kustannukset.
*'''Lisäkustannus''', kertoo, paljonko rokotusvaihtoehdot maksavat suhteessa rokottamatta jättämiseen. Verrataan kunkin vaihtoehdon 'hinnan' ja 'kustannuksen' summia.
*'''Lisäkustannus''', kertoo, paljonko rokotusvaihtoehdot maksavat suhteessa huonompaan vaihtoehtoon. Vaihtoehdot on järjestetty sairaustapausten määrän mukaan. Verrataan kunkin vaihtoehdon 'hinnan' ja 'kustannuksen' summia.
*'''Sairaustapaukset''' kertoo, montako ihmistä sairastuu rokotteen estämään tautiin (rokotuksista huolimatta vaihtoehdoissa A ja B, tai kokonaan ilman rokotuksia vaihtoehdossa 'ei rokoteta').  
*'''Sairaustapaukset''' kertoo, montako ihmistä sairastuu rokottella torjuttavaan tautiin (rokotuksista huolimatta vaihtoehdoissa A ja B, tai kokonaan ilman rokotuksia vaihtoehdossa 'ei rokoteta').  
*'''Estettävät sairaustapaukset''' kertoo, kuinka paljon vähemmän sairastapauksia arvioidaan sattuvan rokotusten ansiosta. Tätä on verrattu ei-rokoteta -tilanteeseen. Sen lisäksi seuraavassa sarakkeessa on verrattu kumpaakin rokotusvaihtoehtoa seuraavaksi heikompaan eli vähemmän vaikuttavaan vaihtoehtoon: rokotusvaihtoehtoa A verrataan 'ei rokoteta' -tilanteeseen, ja rokotusvaihtoehtoa B verrataan vaihtoehtoon A.
*'''Estettävät sairaustapaukset''' kertoo, kuinka paljon vähemmän sairaustapauksia arvioidaan sattuvan rokotusten ansiosta. Tätä on verrattu kumpaakin rokotusvaihtoehtoa seuraavaksi heikompaan eli vähemmän vaikuttavaan vaihtoehtoon: rokotusvaihtoehtoa A verrataan 'ei rokoteta' -tilanteeseen, ja rokotusvaihtoehtoa B verrataan vaihtoehtoon A.
*'''Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus''', kun verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Tämä suhdeluku kertoo kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan siitä, että yksi ihminen ei sairastu tautiin. [http://sic.fimea.fi/mita_laakehoitojen_kustannusvaikuttavuus_tarkoittaa.aspx]
*'''Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus (ICER)''', kun verrataan seuraavaksi heikompaan eli vähemmaän vaikuttavaan vaihtoehtoon. Tämä suhdeluku kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan rokotuksilla estetyistä ''lisä''tapauksista (verrattuna heikompaan vaihtoehtoon). [http://sic.fimea.fi/mita_laakehoitojen_kustannusvaikuttavuus_tarkoittaa.aspx]
*'''Lisäkustannus/estettävä sairastapaus''', kun verrataan seuraavaksi heikompaan eli vähemmaän vaikuttavaan vaihtoehtoon. Tämä suhdeluku kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan rokotuksilla estetyistä ''lisä''tapauksista (verratuna heikompaan vaihtoehtoon).
*'''Sairastamisen hinta''' kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastamiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun esimerkiksi 60 ihmistä saa taudin.
*'''Sairastamisen hinta''' kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastamiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun esimerkiksi 60 ihmistä saa taudin.
*'''Kokonaiskustannuksiin''' on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.
*'''Kokonaiskustannuksiin''' on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.
--[[Käyttäjä:Heini|Heini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heini|keskustelu]]) 19. elokuuta 2014 kello 12.38 (UTC) Kommentteja ylläolevaan taulukkoon: 1)  "Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta" on epäselvästi määritelty. Sisältääkö se sekä kustannusvaikuttavuuden kynnysarvon että QALY-menetykset? (Ks. esimerkiksi Pitman et al. Vaccine 2013 Jan 30;31(6):927-42.) 2) Yritetäänkö kokonaiskustannus-sarakkeessa tehdä jonkinlaista kustannushyötylaskelmaa? Kokonaiskustannuksissa on sekoitettu
intervention hyödyt ja kustannukset. Ottaisin nämä kaksi oikeanpuolista saraketta pois. Tällaista vertailua ei tehdä varsinaisessa laskennassakaan.
: {{attack|# |Kokonaiskustannuksissa on laskettu yhteen taloudelliset, terveystaloudelliset ja terveydelliset kustannukset. Eikö tämä ole kustannus-hyötyajattelun mukaista?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 20. elokuuta 2014 kello 07.23 (UTC)}}
: {{attack|# |Mielestäni meidän pitäisi laskea myös kustannus-hyötymallin mukainen vertailu. Vertailuperustettahan ei ole vielä päätetty, ja tätäkin varteenotettavaa vaihtoehtoa pitäisi tutkia.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 20. elokuuta 2014 kello 07.23 (UTC)}}
--[[Käyttäjä:Kauq|Kauq]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kauq|keskustelu]]) 19. elokuuta 2014 kello 19.22 (UTC) Eivätkö nuo lisäkustannus/estetty sairastapaus ole aina 'samanmerkkisiä' eli suosi samaa rokotusvaihtoehtoa, riippumatta siitä, onko
vertailukohtana 'ei rokoteta' tai välittömästi heikompi vaihtoehto. Eli tarvitaanko tässä taulukoss molempia?
:{{attack|# |Tässä tapauksessa ne ovat samanmerkkisiä, mutta on tilanteita joissa ICER ja CER osoittavat eri suuntiin. Katsopa alla olevaa taulukkoa. Siksi haluttiin molemmat laskutavat esittää.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 20. elokuuta 2014 kello 07.23 (UTC)}}
:{{attack|# |ICERissä on myös sellainen epämiellyttävä ominaisuus, että sen arvo riippuu siitä, mikä vaihtoehto sattuu olemaan pykälää huonompi. Niinpä alla olevan taulukon B- ja C-vaihtoehtojen keskinäinen hyvyys riippuu ICERin mukaan siitä, onko vaihtoehto A kisassa mukana vai ei.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 20. elokuuta 2014 kello 07.39 (UTC)}}
:{{attack|# | Koska B on sekä edullisempi että parempi vähentämään sairaustapauksia kuin A niin vaihtoehto A hylätään heti. Samaten C on  sekä edullisempi että parempi vähentämään sairaustapauksia kuin B. Siten tässä ainoaksi vertailuksi jää C vs "ei rokoteta". |----[[Käyttäjä:Mnud|Markku N.]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mnud|keskustelu]]) 20. elokuuta 2014 kello 08.25 (UTC)}}
--[[Käyttäjä:Kauq|Kauq]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kauq|keskustelu]]) 21. elokuuta 2014 kello 06.07 (UTC) Tuo '2 kultarahaa' on tavallaan maksuhalukkuus. ICER-analyysissä maksuhalukkuudeksi määräytyy yo. esimerkissä 0,67 kultarahaa. Jos käytetään maksuhalukkuutena arvoja > 3, valittaisiin 'kokonaiskustannusten' perusteella rokotusohjelma B. Kaiken kaikkiaan tämä viimeinen analyysi on ymmärtääkseni jotenkin muotoiltu versio 'kustannus-hyöty- ajattelusta. Mutta oleellista on tuo eri suuren maksuhalukkuuden tuominen päätöksen tekoon (kuin mitä ICER tavallaan tuottaa omin päin).
{| {{prettytable}}
|| || Kustannus|| Lisäkustannus|| Sairastapaukset || ICER|| ICER ilman A|| CER
|----
|| Ei rokoteta || 5|| 0|| 7|| || ||
|----
|| A|| 10|| 5|| 5|| 2.50|| || 2.50
|----
|| B|| 7|| 2|| 4|| -3.00|| 0.67|| 0.67
|----
|| C|| 6|| 1|| 2|| -0.50|| -0.50|| 0.20
|----
|}
--[[Käyttäjä:Heini|Heini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heini|keskustelu]]) 20. elokuuta 2014 kello 06.54 (UTC) Kun verrataan ei rokoteta -tilanteeseen on kyseessä keskimääräinen kustannusvaikuttavuussuhde (CER). Kun verrataan seuraavaksi vähemmän vaikuttavaan vaihtoehtoon on kyseessä inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER).  Voisiko käyttää näitä termejä? Tuo CER voi johtaa päätöksentekijän harhaan (Ks. esim http://sic.fimea.fi/mita_laakehoitojen_kustannusvaikuttavuus_tarkoittaa.aspx). 


== Kysymys ==
== Kysymys ==
Rivi 217: Rivi 180:


== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Pneumokokkirokotekysely&oldid=25823 Kyselyn sisällöstä käytyä keskustelua]


{{pneumokokkirokote}}
{{pneumokokkirokote}}

Versio 27. elokuuta 2014 kello 06.50

Tämä on kaikille avoin kysely rokotteiden valintaperusteista erityisesti liittyen pneumokokkirokotteeseen.

Kansallisen rokotusohjelman rokote on tulossa kilpailutukseen syksyllä 2014. Voit lukea lisää rokotushankinnasta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sivulta Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan. Kysely ja sivusto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä.

1. Ikäsi:

2. Katso kyselyn alla olevaa taulukkoa kahden eri rokotteen hinnoista ja hyödyistä. Kumpi rokote mielestäsi pitäisi valita ja miksi?:

Kommentteja tai tarkennuksia kysymykseen 2 liittyen:

3. Montako euroa sinun mielestäsi terveydenhuollon pitäisi satsata yhden elinvuoden* säästämiseen?:
Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu siitä johtuuko elinvuoden menetys ihmisen omista toimista, esimerkiksi elintavoista.
Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu potilaan iästä tai muista ominaisuuksista.

Terveydenhuollon pitäisi satsata yhden terveen elinvuoden säästämiseen yli (euroa):

Mutta alle:

Ylärajaa ei voi asettaa kaikissa tilanteissa, mutta kaikki sellaiset toimet pitäisi tehdä jotka ovat per elinvuosi halvempia kuin (euroa):

4. Laumasuoja tarkoittaa tilannetta, jossa rokotettujen osuus väestöstä on niin suuri, etteivät taudit pääse leviämään myöskään rokottamattomiin. Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä laumasuojan varmistamiseksi?:
Tehdä rokotukset pakollisiksi kaikille.
Vaaditaan voimassa olevat rokotukset esim. koululaisilta.
Aktiivisesti kannustaa ihmisiä ottamaan rokotteita ja jakaa niistä tietoa.
Tehdään ihmisille ilmaisiksi ne rokotukset, joissa yhteiskunta katsoo laumasuojan tarpeelliseksi.
Rokottaminen on ihmisen terveyteen liittyvä yksityisasia, johon yhteiskunnan ei pitäisi puuttua.

5. Millä perusteilla rokotteita pitäisi vertailla? (Valitse kaksi mielestäsi tärkeintä):
Rokotteen hyötyjä ja haittoja pitäisi miettiä kansanterveydellisin perustein eli laskea yhteen kaikki hyödyt ja haitat koko väestössä.
Yksittäisen ihmisen kohdalla estettävän taudin on oltava selvästi vakavampi kuin rokottamisesta aiheutuvat mahdolliset haitat.
Antaako rokote hyvän laumasuojan, eli miten hyvin rokote suojaa myös rokottamattomia estämällä tautien leviämistä.
Rokotteen hinta ja muut siitä yhteiskunnalle koituvat kustannukset.
Asiaa täytyy pohtia kaikista yllä olevista näkökulmista, mitkään kaksi niistä eivät riitä.

Muu, mikä?:

6. Ajatellaan jotakin rokotetta, jolla pystytään estämään vakava, joskus kuolemaan johtava tauti. Onko olemassa eettisesti niin kestämättömiä haittavaikutuksia, että sellaisen ilmaantuminen estäisi rokotteen käyttämisen kokonaan? Voit valita useita vaihtoehtoja.:
Kipu tai ärsytys pistoskohdassa kaikilla rokotetuilla
Korkea kuume
Kouristukset
Tilapäinen hengityskatkos
Vakavat allergiset reaktiot
Kollapsi eli lihasten äkillinen veltostuminen
Narkolepsia (pitkäaikainen haitta)

7. Haluaisitko lisätä johonkin kysymykseen uuden vaihtoehdon tai kyselyyn kokonaan uuden kysymyksen? Onko sinulla yleistä, johonkin kysymykseen liittyvää lisättävää, mitä et saanut vastauksissa esille, tai muita kommentteja?:

*Menetetyiksi elinvuosiksi lasketaan jokainen ennenaikaisen kuoleman takia menetetty elinvuosi, sekä sairaana vietetty aika. Eri taudeilla on laskemista varten eri painokertoimia, väliltä 0 (=täysin terve) ja 1 (=kuollut). Esimerkiksi vakavan tartuntataudin kerroin on WHO:n mukaan 0,210. Aika sairaana kerrotaan kertoimella, jonka jälkeen saatuja suhteellisia aijanjaksoja lasketaan yhteen vuoden mittaiseksi pätkäksi. Tämän vuoden ei tarvitse olla yhden ihmisen yhtenäinen elinvuosi, vaan voi koostua monen ihmisen päivästä kuukausiin (tai jopa vuosiin) mittaisista sairaana vietetyistä ajanjaksoista. Tarkempi kuvaus sivulla Tautitaakka.

Kysymyksen 2 taustamateriaali

Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset
Rokotusvaihtoehto (sairaustapausten mukaisessa järjestyksessä) Hinta Kustannus Lisäkustannus verrattuna heikompaan vaihtoehtoon Sairaustapaukset Estettävät sairaustapaukset verrattuna heikompaan vaihtoehtoon Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus (verrataan seuraavaksi heikompaan vaihtoehtoon) eli inkrementaalinen kustannusvaikuttavuus ICER Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta Kokonaiskustannus
Ei rokoteta 0 120 0 60 0 2 240
A 80 70 30 30 30 30/30 = 1 210
B 130 34 16 22 8 16/8 = 2 198

Yllä olevassa taulukossa näet esimerkin tilanteesta, jossa arvioidaan hyötyjä ja kustannuksia, kun valitaan rokote A tai rokote B. Lähtökohtana on tilanne 'ei rokoteta'.

  • Ensimmäinen sarake, hinta, kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille rokotettaville maksaisi siis yhteensä 80 kultarahaa, ja rokotteen B vastaavasti 130 kultarahaa.
  • Toinen sarake, kustannus, laskee yhteen rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä tulevat muut kustannukset. Siihen kuuluvat rokottamisesta huolimatta sattuvista sairaustapauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset. Joskus kustannuksiin lasketaan mukaan myös esimerkiksi työpoissaoloista aiheutuvat kustannukset.
  • Lisäkustannus, kertoo, paljonko rokotusvaihtoehdot maksavat suhteessa huonompaan vaihtoehtoon. Vaihtoehdot on järjestetty sairaustapausten määrän mukaan. Verrataan kunkin vaihtoehdon 'hinnan' ja 'kustannuksen' summia.
  • Sairaustapaukset kertoo, montako ihmistä sairastuu rokottella torjuttavaan tautiin (rokotuksista huolimatta vaihtoehdoissa A ja B, tai kokonaan ilman rokotuksia vaihtoehdossa 'ei rokoteta').
  • Estettävät sairaustapaukset kertoo, kuinka paljon vähemmän sairaustapauksia arvioidaan sattuvan rokotusten ansiosta. Tätä on verrattu kumpaakin rokotusvaihtoehtoa seuraavaksi heikompaan eli vähemmän vaikuttavaan vaihtoehtoon: rokotusvaihtoehtoa A verrataan 'ei rokoteta' -tilanteeseen, ja rokotusvaihtoehtoa B verrataan vaihtoehtoon A.
  • Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus (ICER), kun verrataan seuraavaksi heikompaan eli vähemmaän vaikuttavaan vaihtoehtoon. Tämä suhdeluku kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan rokotuksilla estetyistä lisätapauksista (verrattuna heikompaan vaihtoehtoon). [1]
  • Sairastamisen hinta kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastamiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun esimerkiksi 60 ihmistä saa taudin.
  • Kokonaiskustannuksiin on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.

Kysymys

Millainen pitäisi olla pneumokokkirokotekyselyn, jotta

  • sen avulla osallistuminen rokotehankintaprojektiin olisi helppoa,
  • siihen vastaaminen ei vaadi erityistä perehtyneisyyttä pneumokokkiin tai rokotteisiin,
  • siinä kartoitetaan erityisesti arvokysymyksiä (mm. jotta ei tarvita perehtyneisyyttä, ks. yllä),
  • siinä pyrkimyksenä on kartoittaa millaisia näkemyksiä on eikä niinkään niiden tarkkoja frekvenssejä väestössä?

Vastaus

Katso yllä toteutettu kysely.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan
Arvioinnin osat

ROKOTEKYSELY - VASTAA TÄSTÄ · Rokotteen vertailuperusteet · Epidemiologinen malli · Taloudellinen arviointi

Englanninkieliset sivut

Tendering process for pneumococcal conjugate vaccine · Comparison criteria for vaccine · Epidemiological modelling · Economic assessment

Taustatietoa

Pneumokokki · Työjärjestys · Pneumokokkirokotevalmisteet · Kansallinen rokotusohjelma · Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta · Korvautuminen · Viitteet · Herkkyysanalyysi(Tal.arv.) · Rokotesanasto · Pneumokokkirokotteen turvallisuus

Tulosta: Koko materiaali · Pneumokokkirokotekysely


Viitteet


  • Tähän voisi kerätä viitteitä eri yhteyksissä ja eri maissa käytetyistä euroa per DALY -kustannustehokkuussuhteista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Pneumokokkirokotekysely&oldid=25958”