Ero sivun ”Kasvener” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Kaukolämpö: lisätty kaukolämpölaitoksien CO2 päästöt)
 
(55 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 24: Rivi 24:


Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.
Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.
'''LASKENTA 1 vai 2?
Kasvenerissä on paljon kohtia, jossa voi tai pitää valita laskenta kahden lskentamallin (1 ja 2) välillä. Näiden ero on se, että laskenta 1 käyttää suoraan käyttäjän antamia polttoainekohtaisia käyttötietoja. Sen sijaan laskenta 2 ottaa tämän lisäksi tiedon kokonaiskulutuksesta ja jakaa sen sitten polttoaineille annettujen suhteiden mukaisesti. Tässä kuvauksessa päädyttiin siihen, että on huomattavasti selkeämpää käyttää suoraan polttoainemääriä. Jos jostain syystä käytössä on kokonaismäärä ja osuudet, niistä lasketaan polttoainekohtaiset määrät nyt kehitettävän mallin ulkopuolella, eikä sitä laskentaa tai kuvausta sotketa tähän. Laskenta 2 siis jätetään pois jatkotarkasteluista.


'''Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen
'''Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen
Rivi 147: Rivi 151:


<t2b name="GPC-päästösektorit" index="GPC ref no.,Scope,Sector" obs="Sektori" unit=".">
<t2b name="GPC-päästösektorit" index="GPC ref no.,Scope,Sector" obs="Sektori" unit=".">
I||Stationary energy|
I||Stationary energy|Kiinteä energia
I.1||Residential buildings|Asuinrakennukset
I.1||Residential buildings|Asuinrakennukset
I.1.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.1.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.1.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.1.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.1.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Häviöt verkossa
I.1.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.2||Commercial and institutional buildings and facilities|Kaupalliset rakennukset
I.2||Commercial and institutional buildings and facilities|Kaupalliset rakennukset
I.2.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|
I.2.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.2.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|
I.2.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.2.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
I.2.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.3||Manufacturing industries and construction|
I.3||Manufacturing industries and construction|Valmistusprosessit ja rakentaminen
I.3.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|
I.3.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.3.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|
I.3.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.3.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
I.3.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.4||Energy industries|
I.4||Energy industries|Energia-ala
I.4.1|1|Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundary|
I.4.1|1|Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundary|Energiantuotannon apuprosessit kaupungeissa
I.4.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundary|
I.4.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundary|Energiankäyttö verkon apuprosesseissa kaupungeissa
I.4.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operations|
I.4.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operations|Verkon häviöt voimalaitosten apuprosesseissa
I.4.4|1|Emissions from energy generation supplied to the grid|
I.4.4|1|Emissions from energy generation supplied to the grid|Häviöt verkon sähkönsyötyössä
I.5||Agriculture, forestry and fishing activities|
I.5||Agriculture, forestry and fishing activities|Maa- , metsä- ja kalatalous
I.5.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|
I.5.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.5.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|
I.5.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.5.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
I.5.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.6||Non-specified sources|
I.6||Non-specified sources|Erittelemättömät energialähteet
I.6.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|
I.6.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.6.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|
I.6.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.6.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
I.6.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.7||Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coal|
I.7||Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coal|Hajapäästöt hiilen tuotannossa
I.7.1|1|Emissions from fugitive emissions within the city boundary|
I.7.1|1|Emissions from fugitive emissions within the city boundary|Kaupunkien hajapäästöt
I.8||Fugitive emissions from oil and natural gas systems|
I.8||Fugitive emissions from oil and natural gas systems|Hajapäästöt öljystä ja maakaasusta
I.8.1|1|Emissions from fugitive emissions within the city boundary|
I.8.1|1|Emissions from fugitive emissions within the city boundary|Kaupunkien hajapäästöt
II||Transportation|
II||Transportation|Liikenne
II.1||On-road transportation|
II.1||On-road transportation|Tieliikenne
II.1.1|1|Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundary|
II.1.1|1|Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundary|Polttoaineen kulutuksen päästöt kaupunkien tieliikenteessä
II.1.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportation|
II.1.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportation|Verkkosähkön päästöt kaupunkien tieliikenteessä
II.1.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
II.1.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
II.2||Railways|
II.2||Railways|Raideliikenne
II.2.1|1|Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundary|
II.2.1|1|Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundary|Päästöt raideliikenteen polttoaineista kaupungeissa
II.2.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railways|
II.2.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railways|Päästöt verkon energiasta kaupungin raideliikenteessä
II.2.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
II.2.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
II.3||Waterborne navigation|
II.3||Waterborne navigation|Vesi(Laiva)liikenne
II.3.1|1|Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundary|
II.3.1|1|Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundary|Vesiliikenteen polttoaineen kulutuksen päästöt kaupungissa
II.3.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigation|
II.3.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigation|Verkkosähkön päästöt kaupunkien vesiliikenteessä
II.3.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
II.3.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
II.4||Aviation|
II.4||Aviation|Lentäminen
II.4.1|1|Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundary|
II.4.1|1|Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundary|Lentämisen polttoainepäästöt kaupungeissa
II.4.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviation|
II.4.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviation|Päästöt verkon energiasta kaupungin lentoliikenteessä
II.4.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
II.4.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
II.5||Off-road transportation|
II.5||Off-road transportation|Maastoliikenne
II.5.1|1|Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundary|
II.5.1|1|Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundary|Maastoliikenteen polttoainepäästöt kaupungissa
II.5.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportation|
II.5.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportation|päästöt verkon energiasta kaupungin maastoliikenteessä
III||Waste|
III||Waste|Jätteet
III.1||Solid waste disposal|
III.1||Solid waste disposal|Kiinteän jätteen hävittäminen
III.1.1|1|Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary|
III.1.1|1|Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary|Kiinteän jätteen päästöt kaupungin omista jätteistä kaatopaikoilla ja avokaatopaikoilla
III.1.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundary|
III.1.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundary|Päästöt kaupungissa tuotetussa kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin ulkopuolella
III.1.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary|
III.1.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary|Päästöt kaupungin ulkopuolella tuotetusta kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin sisällä
III.2||Biological treatment of waste|
III.2||Biological treatment of waste|Biologinen jätteenkäsittely
III.2.1|1|Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundary|
III.2.1|1|Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundary|Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja  käsitellään biologisesti kaupungissa
III.2.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundary|
III.2.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundary|Päästöt kiinteästä jätteestä joka  tuotetaan mutta ei käsitellä biologisesti kaupungissa
III.2.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundary|
III.2.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundary|Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
III.3||Incineration and open burning|
III.3||Incineration and open burning|Jätteenpoltto
III.3.1|1|Emissions from solid waste generated and treated within the city boundary|
III.3.1|1|Emissions from solid waste generated and treated within the city boundary|Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja  käsitellään kaupungissa
III.3.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundary|
III.3.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundary|Päästöt kiinteästä jätteestä joka  tuotetaan mutta ei käsitellä kaupungissa
III.3.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary |
III.3.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary |Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
III.4||Wastewater treatment and discharge|
III.4||Wastewater treatment and discharge|Jäteveden käsittely
III.4.1|1|Emissions from wastewater generated and treated within the city boundary|
III.4.1|1|Emissions from wastewater generated and treated within the city boundary|Päästöt jätevedestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
III.4.2|3|Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundary|
III.4.2|3|Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundary|Päästöt jätevedestä joka tuotetaan, mutta ei käsitellä kaupungissa
III.4.3|1|Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundary|
III.4.3|1|Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundary|Päästöt jätevedestä jota ei tuoteta, mutta joka käsitellään kaupungissa
IV||Industrial processes and product uses (iPPu)|
IV||Industrial processes and product uses (iPPu)|Teolliset prosessit ja tuotteiden käyttö
IV.1|1|Emissions from industrial processes occurring within the city boundary|
IV.1|1|Emissions from industrial processes occurring within the city boundary|Päästöt teollisuusprosesseista kaupungin alueella
IV.2|1|Emissions from product use occurring within the city boundaryvagriCuLture, forestry and other Land use (afoLu)|
IV.2|1|Emissions from product use occurring within the city boundary|Päästöt tuotteiden käytöstä kaupungin alueella
V.1|1|Emissions from livestock within the city boundary|
V||Agriculture, forestry and other land use (AFOLU)|Maa- ja metsätalous ja maankäyttö
V.2|1|Emissions from land within the city boundary|
V.1|1|Emissions from livestock within the city boundary|Päästöt karjasta kaupungin alueella
V.3|1|Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundaryviother sCoPe 3|
V.2|1|Emissions from land within the city boundary|Päästöt maaperästä kaupungin alueella
VI.1|3|Other Scope 3|
V.3|1|Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundary|Päästöt yhteislähteistä ja CO2:ta sisältämättömät päästölähteet maaperässä kaupungin alueella
VI||Other Scope 3|Muu scope 3
VI.1|3|Other Scope 3|Muut Scope 3:n päästöt
</t2b>
</t2b>


Rivi 319: Rivi 325:


=== Laskentakaavat ===
=== Laskentakaavat ===
==== Kulutusta vastaavat kasvihuonekaasujen ekvivalenttipäästöt ====
==== Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt ====
===== Hiilidioksidi =====
===== Kaukolämmitys =====
====== Kaukolämmitys ======
Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).  
Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).  


Rivi 586: Rivi 591:




''''C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö'''''
'''''C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö'''''


x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)
x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)
Rivi 727: Rivi 732:
Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)
Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)


===== Metaani =====
===== Maatalous =====
====== Maatalous ======
 
Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin
Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin


Rivi 792: Rivi 797:
::::d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %
::::d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %


==== Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt ====
 
=====Liikenne=====
=====Liikenne=====
Liikenteen hiilidioksidipäästöt (1000t) saadaan summaamalla eri sektorien CO2-päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät)


*Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:
Liikenteen hiilidioksidipäästöt yksi sektori, esimerkkinä teollisuus


Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä
t = Hkj/100*hp+ Pkj/100*pp+Kkj/100*pk


::Hkj= henkilöautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)


Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä
::hp= Hiilidioksidin päästöt, henkilöautot, kaikki yhteensä (1000t)


::Pkj = pakettiautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)


Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa:  
::pp= Hiilidioksidin päästöt, pakettiautot, kaikki yhteensä (1000t)


Valitut luvut suoraan (valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt)
::Kkj= kuorma-autojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)


TAI
::pk= Hiilidioksidin päästöt, kuorma-autot, kaikki yhteensä (1000t)


Suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin: Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t) / (hp+ pp+ lp+kp) * maantieliikenteen polttoaineen käyttö (GWh)
Linja-autojen päästöjä ei oteta mukaan laskettaessa teollisuuden osuutta päästöistä, koska teollisuudella ei ole linja-autoja.
{{argument|relat1=attack|id=arg9309|type=|content=Tästä laskelmastahan tulee yksikkö kton/GWh. Käytetäänkö tätä edelleen jossain muussa laskelmassa jotta saadaan päästö? En ymmärrä.|sign=--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 6. joulukuuta 2019 kello 06.36 (UTC)}} -> oli jäänyt väärä versio opasnettiin, anteeksi! Nyt pitäisi olla oikein.


maantieliikenteen polttoaineen käyttö (GWh)= hp+ pp+ lp+kp


hp= henkilöautojen polttoaineen käyttö (GWh)
Esimerkkinä henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), kaikki yhteensä.  Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidipäästöt päästöt lasketaan samanlailla.


pp= pakettiautojen polttoaineen käyttö (GWh)
hp = C153 + K153


lp= linja-autojen polttoaineen käyttö (GWh)
::C153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), yhteensä, muut polttoaineet paitsi sähkö


kp= kuorma-autojen polttoaineiden käyttö (GWh)
::K153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet


'''Skenaariot Helsingin liikenteelle


<t2b name="Helsingin liikennemäärät" index="Ajoneuvo,Skenaario" locations="2035_v0+,2035_v4b,2035_v7a,2035_v7b,2035_v5b_7b,2035_v44,2035_v50,2035_v54,2035_v60,2035_v70" unit="M km/a">
''' ''C153'' Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, muut polttoaineet paitsi sähkö'''
ha maantie|1156,90894456231|1035,27922787218|1143,74322117007|1127,24917967319|1088,34044467961|882,094638514034|855,102322134678|797,569265589001|932,068062620149|833,66422610183
ha katu|1576,02284274229|1320,91177967251|1557,44486945081|1522,16896881223|1405,32460330254|1147,16832364956|1084,99539342474|960,704481499885|1093,23224103947|1040,00235039458
raskas, yhd. maantie|35,8509081196581|35,8509081196581|36,9127588875356|36,8779614049145|35,9153185385328|35,8509081196581|36,384625400641|35,8509081196581|36,8043882014957|35,9153185385328
raskas, yhd. katu|29,3537830306624|29,3537830306624|28,8798625706197|28,8883677439103|29,4161119251068|29,3537830306624|28,809597333547|29,3537830306624|28,8145715430556|29,4161119251068
raskas, ka maantie|31,5588860242877|31,5588860242877|32,6641637731481|32,7215588|31,8856150388889|31,5588860242877|32,1130848260684|31,5588860242877|32,4070040549857|31,8856150388889
raskas, ka katu|28,4246044719017|28,4246044719017|28,0609940476496|28,021884182906|28,4405921347222|28,4246044719017|28,104609146047|28,4246044719017|28,0025380195513|28,4405921347222
raskas, pa maantie|3,13960790512821|3,13960790512821|3,25133513910256|3,25680807257835|3,17009704992878|3,13960790512821|3,2001922968661|3,13960790512821|3,22756943361823|3,17009704992878
raskas, pa katu|2,96696819732906|2,96696819732906|2,93146398685897|2,92904042339744|2,97378050181624|2,96696819732906|2,93056612083333|2,96696819732906|2,92200743076923|2,97378050181624
jkl bussi, HSL|42,8057350083417|42,8057350083417|42,8057350083417|42,8057350083417|42,8057350083417|42,8057350083417|42,8057350083417|42,8057350083417|42,8057350083417|42,8057350083417
jkl bussi, muu|6,307238454405|6,307238454405|6,307238454405|6,307238454405|6,307238454405|6,307238454405|6,307238454405|6,307238454405|6,307238454405|6,307238454405
ratikka|12,2071468722682|12,2071468722682|12,2071468722682|12,2071468722682|12,2071468722682|12,2071468722682|12,2071468722682|12,2071468722682|12,2071468722682|12,2071468722682
juna|4,96949154456306|4,96949154456306|4,96949154456306|4,96949154456306|4,96949154456306|4,96949154456306|4,96949154456306|4,96949154456306|4,96949154456306|4,96949154456306
metro|5,40930923602071|5,40930923602071|5,40930923602071|5,40930923602071|5,40930923602071|5,40930923602071|5,40930923602071|5,40930923602071|5,40930923602071|5,40930923602071
</t2b>


Koodi mallissa "Koodinimi"
::C153= Summa (D153:I153)
2035_v0+ 2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU]
2035_v0 2035 vertailuvaihtoehto (v0)
2035_v7a Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella
2035_v7b Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä
2035_v2 Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
2035_v3a Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1)
2035_v4a Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu
2035_v4b Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu
2035_v5a Pysäköintimaksujen korotus, +50 %
2035_v5b_7b Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu
2035_v6a Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto
2035_SAT "SAT" = Sataman päästöjen vähennys 30 %
2035_v0+_SA "SA" = Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 %
2035_v0+_B "B" = Raskaan liikenteen teknologia
2035_v44 "MAXI1"
2035_v44_SA "MAXI1_SA"
2035_v44_SAB "MAXI1_SAB"
2035_v50 "MAXI2"
2035_v54 "MAXI3"
2035_v54_SAB "MAXI3_SAB"
2035_v54_SAT_SAB "MAXI3_SAT_SAB"
2035_v60 "PORKKANA"
2035_v60_SAB "PORKKANA_SAB"
2035_v70_SAT_SAB "MAXI2_7b_SAT_SAB"


=====Erillinen sähköntuotanto=====
::D153, E153, F153, G153, H153, I153 = Hiilidioksidin päästöt (1000t), polttoaine (esim. maakaasu)


Erillisen sähköntuotannon päästöt = lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt + huippuvoimalaitosten korjatut päästöt


:::Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, D153:I153 voidaan laskea eriteltyjen tai erittelemättömien tietojen mukaan:


Lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt = summa jokaisen polttoaineen korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)
::::Eriteltyjen: D153 = 0




Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
::::Erittelemättömien: voidaan laskea ottamalla luvut suoraan, D153 = D24, tai suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin, D153 = (D24/C22+C32+C42+C52)*G98


:::::D24 = Hiilidioksidin päästöt (1000t) polttoainekohtaisesti jaoteltuna, maakaasu, henkilöautot (data)


F53 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (1000t)
:::::C22 = polttoaineiden käyttö yhteensä, henkilöautot (GWh) = summa (D22:J22)


F53 = F51 * F41 * 0,0036
:::::C32 = polttoaineiden käyttö yhteensä, pakettiautot (GWh)


:::::C42= polttoaineiden käyttö yhteensä, linja-autot (GWh)


:::::C52= polttoaineiden käyttö yhteensä, kuorma-autot (GWh)


F51 = Hiilidioksidin ominaispäästöt yhteensä (g/MJ), kivihiili
:::::G98 = energialähteiden kulutus yhteensä (GWh), maantieliikenne: henkilö-, paketti, linja- ja kuorma-autot


F41 =Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh), kivihiili
''Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä, joten sitä ei ole tässä enempää selvitetty''




''' ''K153'' Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet'''


K153  = J151 * E47/1000


F51 = tulojen summa (F48:F49;F38:F39;D48:D49)/F41
::J151 = Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)  


F41 = F38+F39
::E47= Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)




''' ''J151'' Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)'''


F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, lauhdutusvoimalaitokset (g/MJ)
J151 voidaan laskea kuten D151, eli erittelemättömien tai eriteltyjen tietojen mukaan


F49= Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu (g/MJ)
::Eriteltyjen:
::J151=0


F38 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
::Erittelemättömien:


F39 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu (GWh)
::B99=J22


D48 = Päästöjen korjauskerroin, lauhdutusvoimalaitokset
:::J22= polttoaineiden käyttö, henkilöautot, sähkö (GWh) (data)


D49 = Päästöjen korjauskerroin, muu


''' ''E47'' Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)'''


E47 = E46/a*1000


F48= D10*D11
::E46 = hiilidioksidipäästöt 1000t ilman lämmitystä, muu kulutus yhteensä


-> paitsi jos F38 = 0, silloin -> 0
::a= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, muu kulutus yhteensä




F49 = D10 * D11
:::E46 = Lasketaan kuten "xi" osiossa sähkönkulutus, kohdassa ''sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus''


-> paitsi jos F39 = 0, silloin -> 0


::a= summa(F114:K114)


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
:::F114, G114, H114, I114, J114, K114= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, sektorit lasketaan samanlailla, esim teollisuus tai palvelut


:::Esimerkkinä palvelut, K114


D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
::::K114 = K84*E117


:::::K84 = kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)


:::::E117 = Muunnoskerroin sähkön loppukulutukseen


F38= valitusta laskutavasta riippuen:
::::::E117 = 1-m/100


F39 = valitusta laskutavasta riippuen:
:::::::m = Siirto- ja jakeluhäviöt muussa sähkönkulutuksessa (data)




'''Laskutapa 1:'''
''' ''K84'' Kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)'''


F38 = F11
K84 = K80-K81-K82-K83


F39 = F12
K80 = Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä 


K81 = Sähkönlämmityksen osuudet (GWh), kts. "sähkölämmityksen CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt


F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, lauhdutusvoimalaitokset, kivihiili (GWh)
K82 = Lämpöpumppujen sähkön osuudet (GWh), kts. "lämpöpumppujen sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt


F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili
K83 = Kaukolämmityksen sähkön osuudet (GWh), kts. "kaukolämmön sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt




'''Laskutapa 2:'''
''' ''K80'' Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä'''


F38 = F11 / E13*K16
K80 = summa(K73:K79)


F39 = F12 / E13*K16
K73, K74, K75, K76, K77, K78, K70 = paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen, palvelut, eri hankintalähteet (esim. teollisuuden prosessivoimalaitokset)


Esimerkiksi teollisuuden prosessivoimalaitokset K73, katso "k" osiosta sähkönkulutuksen päästöt


=====Sähkön kulutus=====


E13 = Polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh)
Sähkön kulutuksen päästöt


K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus (GWh), tavalliset lauhdutusvoimalaitokset
Sähkön kulutuksen päästöt = Päästöt eri sektoreilta (teollisuus + kotitaloudet + maataloustuotanto + kunta + muu julkinen sektori + palvelu sektori + erittelemättömät)




E13 = E11 + E12
Esimerkkinä Hiilidioksidipäästöt (1000t)


E11 = Polttoaineiden käyttö yhteensä, lauhdutusvoimalaitokset
Sähkön kulutuksen päästöt yhdelle sektorille lasketaan hankintalähteittäin ja hankintalähteiden päästöt summataan yhteen. Sektorin päästöistä miinustetaan sektorilla käytettyjen ajoneuvojen päästöt, paitsi maataloustuotannossa ei.


E12 = Polttoaineiden käyttö yhteensä, muu




E11 = F11 + G11 +...+ O11
sektorin hiilidioksidipäästöt:


x = summa(k/t*p)i - (c/100*d+e/100*f+g/100*h)


E12 = F12+ G12 +... +O12
missä,


k = Sähkön paikallinen kulutus (GWh) (hankintalähde)


F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, kivihiili, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
t = Sähköntuotanto (GWh) (hankintalähde)


p = Hiilidioksidipäästöt (1000 t) (hankintalähde)


G11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, turve, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
c = Henkilöautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %


d = Henkilöautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)


O11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu bio, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
e = Pakettiautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %


f = Pakettiautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)


g = Kuorma-autojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %


F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, kivihiili, muu (GWh)
h = Kuorma-autot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)




G12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, turve, muu (GWh)


*Sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus


O12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu bio, muu (GWh)
Muiden paitsi teollisuuden päästöistä miinustetaan sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen sähkön päästöt. Palveluilla miinustetaan näiden lisäksi kaukolämmön sähkön päästöt.


xi = summa(k/t*p)i  – sähkölämmityksen CO2 – lämpöpumppujen sähkön CO2 – kaukolämmön sähkö CO2




Kulutus lasketaan samoin eri hankintalähteiden osalta


Huippuvoimalaitosten korjatut päästöt = lasketaan samanlailla kuin lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt.
k = (C73-D73)*F55/E55
:C73 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh) hankintalähde i


===== Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus =====
::=D49-D63
::D49 = paikallinen sähköntuotanto hankintalähde i
:::ks. tuotannon kaavat


Päästöt= Prosessivoimalaitoksen korjatut kokonaispäästöt ''A1'' + teollisuuden korjatut kokonaispäästöt ''B2''
::D63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen hankintalähde i
:::=D64 + D65
:::D64 = teollisuuden sähköntuotannosta
:::D65 = muusta sähköntuotannosta
:D73 = paikallinen sähkönkulutus sektori i hankintalähde i
:F55 = Sähkönkulutus (GWh) sektori i


:E55 = muiden sektoreiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)


Prosessivoimalaitosten korjatut kokonaispäästöt ''A1''= summa jokaisen polttoaineen (kivihiili, maakaasu ym.) korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)


*Sähkölämmityksen, lämpöpumppujen ja kaukolämmön sähkön osuudet (1000 t) lasketaan samoin. Sähkölämmityksen osuus laskennassa eroavaisuuksia, ks. alempana.


Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
= oi / summa(k)i * summa(k/t*p)i


oi = Sähkölämmityksen osuus sektorii (GWh)
=L_tase!F41*L57/L55
:L_tase!F41 = Lämmitysenergian kulutus, sähkölämmitys (GWh)
::sähkölämmitys
::=Ener_jako!G63*Ener_jako!G70/100


Hiilidioksidin polttoainekohtaiset ominaispäästöt = J80 * J64 * 0,0036
::Ener_jako!G63 = Sähkölämmitys yhteensä (GWh) (muut sektorit kuin teollisuus)
::Ener_jako!G70 = asuinrakennusten osuus %


::lämpöpumppujen sähkö:


J80 = Korjatut kokonaispäästöt, kivihiili (g/MJ)
::Lp_las!G22 ks. tuotannon kaavat


J64= Polttoaineiden kokonaiskäyttö, kivihiili (GWh)
::kaukolämmön sähkö:
::S_tase!K21 =JOS(Ener_jako!G18=0,0,N80)


::Ener_jako!G18 = onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0


J80 = Tulojen summa (J77:J78;J61:J62)/J64
::N80 = summa(k)i


J77 = hiilidioksidin ominaispäästöt, prosessivoimalaitokset


J78 = hiilidioksidin ominaispäästöt, muu
:L57 = kokonaiskulutus (häviöt mukana)
::=L55+L56
::L56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, proses.v.
:::E56/E55*L55
::L55 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh)


J62= Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu
:::datasta


:summa(k)i = Sähkölämmityksen kulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
::lasketaan samoin kuin kulutus k sektorii
:summa(k/t*p)i = Sähkölämmityksen CO2-päästöt (1000 t)
::lasketaan samoin kuin x päästöt yhteensä sektoreilla






J77 = Hiilidioksidin kokonaispäästökerroin, prosess.v.


J78 = Hiilidioksidin kokonaispäästökerroin, muu


Sähkönkulutuksen päästöt Suur-teollisuus (vaatii päällekkäisyyksien poistamista)


J77 = D10 *D11
xi = summa(k/t*p)i


-> paitsi jos J61 = 0, silloin -> 0
Prosessivoimalaitokset:


J78 = D10 *D11
Paikallinen sähkönkulutus


-> paitsi jos J62 = 0, silloin -> 0
ki = JOS(C50<D57,D50,JOS(C50-C64=0,0,(D50-D64)/(C50-C64)*D57))


C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)  
:= Summa(paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitokset)


D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
::Prosessivoimalaitokset


:::Sähköntuotanto (GWh) ks. tuotannon kaavat


J61 ja J 62 voidaan laskea laskutavalla 1 tai 2:
::Kaukolämpövoimalaitokset


:::0


'''Laskutapa 1''', eli annetut arvot suoraan:
::Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


J61 = J11
:::(1-Ener_jako!G14/100)*F46


J62 = J12
:::Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen lämmöntuotannosta %


J11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, prosessivoimalaitokset, kivihiili (GWh)
:::F46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) kl-pr-laitoksilla


J11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu, kivihiili (GWh)
::Vesivoimalaitokset


:::Ener_jako!G27/100*G46


'''Laskutapa 2''' eli suhteutettuna kokonaismääriin:
:::Ener_jako!G27 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %


J61 = J11/I13 * O16
:::G46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) v-laitoksilla


J62 = J12/I13 * O16
::Tuulivoimalaitokset


I13 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh)
:::Ener_jako!G31/100*H46


O16 = Teollisuuden prosessivoimalaitosten polttoaine-energian kulutus, vuosikohtainen (GWh)
:::Ener_jako!G31 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %


:::H46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) t-laitoksilla


J64 = J65 + J66
::Huippuvoimalaitokset


J65 = lämmöntuotannon polttoaineet (GWh)
:::Ener_jako!G35/100*I46


J66 = sähköntuotannon polttoaineet (GWh)
:::Ener_jako!G35 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuonannosta %


:::I46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) h-laitoksilla


Sähköntuotannon polttoaineen (GWh) ''J66'' =->  lasketaan kuten lämmöntuotannon polttoaineet (GWh) ''J65'', PAITSI COP-LUKU EROAA
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh)


:= D55+D56


::D55 = Sähkönkulutus (GWh) suur-teollisuus


J65 = Tulojen summa (J61:J62;AC61:AC62)
:::datasta


J61 = yksiköiden polttoaineiden käyttö, proses.v. (GWh) (kts. laskukaava ylempää)
::D56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


J62 = yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu (GWh)(kts. laskukaava ylempää)
:::= D55*Ener_jako!G38/(100-Ener_jako!G38)


AC61 = polttoaineosuus, lämpö, proses.v.
:::Ener_jako!G38 = Häviöt sähköä tuottavan suur-teollisuuden kulutuksessa %


AC62 = polttoaineosuus, lämpö, muu
D50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) prosessivoimalaitokset


:ks. tuotannon kaavat


C64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) yhteensä 


Polttoaineosuus lämpö, muu = -> lasketaan kuten polttoaineosuus, lämpö, proses.v.
:= JOS(C57>C49,0,JOS(C50-D57>C49-C57,C49-C57,JOS(C50-D57<0,0,C50-D57)))


::C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh


AC61  = D61  / I61
:::=D57+E57


D61 = Lämmöntuotanto, polttoaineet, proses.v. (GWh)
:::D57 = Suur-teollisuuden sähkönkulutus GWh ks. ylempänä


I61 = Polttoaineen yhteensä, proses.v.
:::E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh


I61 = Summa (J61:Y61)
::: = summa(sähkönkulutus sektorilla)i


J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, proses.v., kivihiili (GWh)
:::Teollisuus


Y61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, proses.v., te.jätelämpö (GWh)
:::F57 = F55+F56


:::F55 = Sähkönkulutus (GWh) teollisuus, jolla ei omaa sähköntuotantoa


D61 = C61 /E61  *100
:::F56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


C61 = Lämmöntuotanto, määrä (GWh)
:::E56/E55*F55


E61 = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (annettu)
:::E56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


C61 voidaan laskea laskutavalla 1 tai 2:
::::=E55*Ener_jako!G39/(100-Ener_jako!G39)


::::Ener_jako!G39 = häviöt muussa sähkön kulutuksessa %


'''Laskutapa 1''', eli annetut arvot suoraan:
:::E55 = muiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)


C61= C11 * COP-luku
:::F55 = paikallinen sähkönkulutus (GWh)


C11 = Lämmöntuotanto määrä, proses.v., annettu


::::Kotitaloudet ja kiinteistöt
:::G57 =G55+G56


'''Laskutapa 2''', eli suhteutettuna kokonaismääriin:
:::G55 = sähkön kulutus (GWh)


::::=Ener_jako!G59+Ener_jako!G60-H55


C61 = C11 / C13 (lämmöntuotanto, määrä (proses.v. + muu) * ''M16'' (kunta ja vuosikohtainen teollisuuden prosessivoimalaitosten nettotuotanto, alkuarvo (GWh)
::::Ener_jako!G59 = sähkön kulutus yksityinen sektori (GWh)


::::Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)


C13= lämmöntuotanto, määrä (proses.v. + muu) (GWh)
::::H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
:::G56 = paikalliset sähkönsiirto ja jakeluhäviöt


C13 = C11 + C12
:::= E56/E55*G55


C11 =lämmöntuotanto määrä, proses.v (GWh)
:::ks. ylenpänä


C12 = lämmöntuotanto määrä, muu (GWh)


C11 = alkuarvo * COP-luku
:::Maataloustuotanto


:::H57 = H55+H56


::::H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto


::::=Ener_jako!G73/100*Ener_jako!G60


Teollisuusen korjatut kokonaispäästöt ''B2''= summa jokaisen polttoaineen (kivihiili, maakaasu ym.) korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)
::::Ener_jako!G73 = maatalouden tuotantotoiminnan (rakennukset ja koneet) sähkön kulutuksen osuus maatalouden kulutuksesta %


::::Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)


Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
:::H56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


:::=E56/E55*H55


F53 = Hiilidioksidin polttoainekohtaiset ominaispäästöt
:::ks. ylenpänä


F53 =F51 + G41 *0,0036


J51 = korjatut kokonaispäästöt (kivihiili) (g/MJ)
:::Kunnan oma kulutus
:::I57 =I55+I56


G41 = polttoaineiden (kivihiili) kokonaiskäyttö (GWh)
:::I55 = sähkönkulutus kunta
::::=Ener_jako!G76/100*Ener_jako!G61


::::Ener_jako!G76 = kunnan sähkön kulutuksen osuus julkisen sektorin kulutuksesta %
::::Ener_jako!G61 = julkisen sektorin kulutus GWh
:::I56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
::::=E56/E55*I55
::::ks. ylenpänä


J51= Tulojen summa (F48:F49; G38:G39; D48:D49) / G41
:::Muu julkinen kulutus
:::J57 =J55+J56
::::J55 = sähkönkulutus muu julkinen
::::=Ener_jako!G77/100*Ener_jako!G61
::::Ener_jako!G77 = muun julkisen sektorin kulutuksen osuus  %
::::Ener_jako!G61 = julkisen sektorin sähkön kulutus (GWh)
:::J56 = E56/E55*J55)
::::ks. ylenpänä


F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (teollisuus) (g/MJ)
:::Palvelut
:::K57 = K55+K56
::::K55 = palvelusektorin kulutus (GWh)
:::K56 = E56/E55*K55
::::ks. ylenpänä


F49 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (muu) (g/MJ)


G38 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (teollisuus) (GWh)


G39 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (muu) (GWh)
::C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)


D48 = Päästökorjauskerroin (teollisuus)
:::summa(tuotantolaitoksen sähköntuotanto)i


D49 = Päästökorjauskerroin (muu)
:::Prosessivoimalaitokset
::::ks. tuotannon kaavat
:::Kaukolämpövoimalaitokset


G41 = Polttoaineiden kulutukset (teollisuus +muu) (GWh)
::::E49 =E46+E48


::::E46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


G41 = G38+G39
::::E48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
:::::= E46*Ener_jako!G12/100-E46


:::::Ener_jako!G12 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %


F48 = D10*D11 Paitsi, jos G38 = 0, silloin ->0
:::Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


F49 = D10 *D11 Paitsi, jos G39 = 0, silloin ->0
::::F49 =F46+F48


::::F46 = kunnan sähkötuotanto ks. tuotannon kaavat


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
::::F48 = naapurikuntien kaukolämpövoima


D11= Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
:::::=(F46*Ener_jako!G16/100-F46)*Ener_jako!G14/100


:::::Ener_jako!G16 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %


:::::Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta


G38 ja G39 voidaan laskea laskutavalla 1 tai 2:
:::Vesivoimalaitokset


Laskutapa 1:
::::G49 =G46-G47


G38 = G11
::::G46 = kunnan sähköntuotanto


G11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, Teollisuuden polttoainekäyttö, kivihiili (GWh)
:::::datasta


::::G47 = valtakunnallinen sähköntuotanto


G39 = G12
:::::=Ener_jako!G26/100*G46


G12 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu, kivihiili (GWh)
:::::Ener_jako!G26 = valtakunnallisten laitosten osuus %


:::Tuulivoimalaitokset


Laskutapa 2:
::::H49 =H46-H47


G38 = G11/F13*K16
::::H46 = kunnan sähköntuotanto
:::::datasta


G39 = G12/F13*K16
::::H47 = valtakunnallinen sähköntuotanto


:::::=Ener_jako!G30/100*H46


K16 = Vuosikohtainen teollisuuden polttoaine-energian kulutus (GWh)
:::::Ener_jako!G30 = valtakunnallisten tuulivoimalaitosten osuus % sähköntuotannosta


F13 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (teollisuus + muu)
:::Huippuvoimalaitokset


F13 = F11+F12
::::I49 =I46-I47


::::I46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


F11 = Energialähteet yhteensä (teollisuus) (GWh)
::::I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto


F12 = Energialähteet yhteensä (muu) (GWh)
:::::=Ener_jako!G34/100*I46


F11= G11+H11+...+X11
:::::Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimaloiden osuus % sähköntuotannosta


F12 = G12+H12+...+X12


:::Ydinvoimalaitokset


G11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (kivihiili) (GWh)
::::J49 = valtakunnallinen sähköntuotanto
:::::datasta


H11= Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (turve) (GWh)
:::Lauhdutusvoimalaitokset


X11= Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (sähkö) (GWh)
::::K49 = valtakunnallinen sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


G12 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (kivihiili) (GWh)


H12= Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (turve) (GWh)
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto GWh yhteensä ks. ylempänä


X12= Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (sähkö) (GWh)
D57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh Suur-teollisuus ks. ylempänä


===== Rakennusten erillislämmitys =====
D64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) prosessivoimalaitokset


:=D50/C50*C64


Rakennusten erillislämmityksen korjatut päästöt = summa jokaisen polttoaineen korjatuista ominaispäästöistä
::D50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, prosessiteollisuus


::C50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, yhteensä


Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
::C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä




F140 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (g/MJ)
Kaukolämpövoimalaitokset


F140 =F138 * F109* 0,0036
k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,0,JOS(C51-C65=0,0,(C51-E57-C65)*(E51-E65)/(C51-C65))),0)


missä,


F138 = Rakennusten hiilidioksidipäästöt yhteensä, korjatut arvot (g/MJ)
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä ks. ylenpänä


F109 = Polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh)
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh) ks.  ylenpänä


E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh  ks. ylenpänä


F138 = Tulojen summa (F135:F136;F106:F107;D135:D136) / F109
C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)


F109 = F106 + F107
:=summa(muu paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitoksilla)


:prosessivoimalaitokset


F135 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, rakennukset, kivihiili (g/MJ)
::D51 = kunnan koko sähköntuotanto prosessivoimalaitoksilla


F136 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu, kivihiili (g/MJ)
:::datasta


F106 = Polttoaineiden käyttö, rakennukset, kivihiili (GWh)


F107 = Polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh)
:Muut eri tuotantolaitokset


D135 = Päästöjen korjauskerroin, rakennukset
::E51 = E49-E50


D136 = Päästöjen korjauskerroin, muu
::E49 = tuotantolaitoksen sähköntuotanto


::E50 = suur-teollisuuden oma sähköntuotanto


F135 = D10*D11
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)
-> Paitsi jos F106=0, silloin -> 0


F136 = D10*D11
:=C63-C64
-> Paitsi jos F107 = 0, silloin -> 0


::C63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, yhteensä


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
:::=C49-C57
:::C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
:::C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh


D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin (.)
C64 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden tuotannosta


E51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpövoimalaitokset (GWh)


E65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta kaukolämpövoimalaitokset (GWh)


F106 ja F107 voidaan laskea valinnasta riippuen laskutavalla 1 tai 2:
:=E51/C51*C65


::C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)


'''Laskutapa 1:'''
::C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)


F106 = F11


F11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, rakennukset yhteensä, kivihiili (GWh)
Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,F50-F64,JOS(C51-C65=0,0,F50-F64+(C51-E57-C65)*(F51-F65)/(C51-C65))),JOS(C50-C64=0,0,(F50-F64)/(C50-C64)*D57))


F107 = F12
missä,


F12 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu, kivihiili (GWh)
C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä


D57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus


'''Laskutapa 2:'''
C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu paikallinen, yhteensä


F106 = F11 / E13 * K16
E57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), muu kulutus yhteensä


F107 = F12 / F13 *K16
F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla


F64 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilta (GWh)


E13 = Polttoaineiden käyttö, rakennukset yhteensä (GWh)
:=F50/C50*C64
::C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä


K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus, rakennusten erillislämmitys (GWh)
::F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla


::C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä


E13 = E11 + E12
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta kuin teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä


E11 = Polttoaineet yhteensä, rakennukset yhteensä (GWh)
F51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


E12 = Polttoaineet yhteensä, muu (GWh)
F65 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset




E11 = F11 + G11 +...+Q11
Huippuvoimalaitokset


E12 = F12 + G12 + Q12
k = I49-I63


I49 = paikallinen sähköntuotanto (GWh)
:=I46-I47
::I46 = kunnan koko sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
:::ks. tuotannon kaavat
::I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
:::=Ener_jako!G34/100*I46


F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, rakennukset yhteensä, kivihiili (GWh)
:::Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimalaitosten osuus huippuvoimalaitosten sähköntuotannosta %


G11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, rakennukset yhteensä, turve (GWh)
I63 = vienti paikallisesta sähköntuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen (GWh)


Q11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, rakennukset yhteensä, muu bio (GWh)
::=I64+I65


:::I64 = sähkön vienti, teollisuuden sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
:::=I50/C50*C64


F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh)
::::I50 = paikallinen sähköntuotanto, teollisuus, huippuvoimalaitokset


G12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, turve (GWh)
::::=Ener_jako!G35/100*I46


Q12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, muu bio (GWh
:::I65 = sähkön vienti, muu sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
:::=I51/C51*C65
::::I51 = paikallinen sähköntuotanto, muut, huippuvoimalaitokset
::::=I49-I50


=====Muu polttoaineiden käyttö=====


Muun polttoaineiden käytön päästöt= summa jokaisen polttoaineen korjatuista ominaispäästöistä
Sähkön ’osto’


Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
k = JOS(C$57>C$49,JOS(D$57-$C$50>C$57-C$49,C$57-C$49,JOS(D$57-$C$50<0,0,D$57-$C$50)),0)


F140 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (g/MJ)
:C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
:C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)


F140= F138 * F109 * 0,0036
:D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus (GWh)
:C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä


==== Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt ====


F138 = Muun polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt yhteensä, korjatut arvot (g/MJ)
[[Kuva:Kasvener-näkemysverkko (tuotanto).svg|thumb|500px|Kasvener-mallin näkemysverkko tuotantoperusteisten  päästöjen osalta.]]


F109 = Polttoaineiden kulutus yhteensä, kivihiili (GWh)
===== Yleiskuvaus =====


Eri sektoreilla päästöt lasketaan laitoskohtaisesti ja tuotetun energian mukaan (lämpö/sähkö). Laitos kohtaiset päästöt ovat


F138 = Tulojen summa (F135:F136;F106:F107;D135:D136)/F109
käytettyjen polttoaineiden päästöjen summa. Laskukaava on yhden polttoaineen yhden päästökomponentin kokonaispäästöille. Sama kaava


F109 = F106+F107
pätee kaikkiin eri polttoaineisiin ja kaikkiin eri päästökomponentteihin.


F135 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu polttoainekäyttö, kivihiili (g/MJ)
Tällä kaavalla lasketaan kokonaispäästöt seuraavilta sektoreilta: Erillinen sähköntuotanto, prosessivoimalaitokset, teollisuus,  


F136 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu, kivihiili (g/MJ)
rakennusten erillislämmitys, muu polttoaineen käyttö ja kaukolämmitys.


F106 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, kivihiili (GWh)


F107 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh
Alempana poikkeuksia.


D135 = Päästöjen korjauskerroin, muu polttoainekäyttö


D136 = Päästöjen korjauskerroin, muu
'''Kokonaispäästö (t)'''


x = y * z * 0.0036


F135 =  D10*D11
missä,


-> Paitsi jos 106=0, silloin -> 0
y = ominaispäästö (g/MJ)


z = polttoaineen käyttöi(GWh) (tieto saadaan käyttäjältä)


F136 = D10*D11
0.0036 = yksikön muuntokerroin


->Paitsi jos 107 = 0, silloin -> 0


'''Ominaispäästö (g/MJ)'''


F106 ja F107 voidaan laskea laskutavalla 1 tai 2:
y = (pk * hk) * ki


'''Laskutapa 1:'''
missä,


F106 = F11
pk = päästön i päästökerroin (g/MJ) (datasta)


F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, kivihiili (GWh)
hk = hapettumiskerroin (käytetään hiilidioksidin päästöjen laskennassa) (datasta)


F107 = F12
ki = päästön i korjauskerroin


F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh)


'''päästön i korjauskerroin'''


'''Laskutapa 2:'''
ki = mp / x yht (Jos mp tai x yht on 0 niin ki on 1)


F106 = F11 / E13 * K16
missä,


F107 = F12 / E13 * K16
mp = laitoksen käyttämien polttoaineiden mitatut kokonaispäästöt (t)


x yht = laitoksen käyttämien polttoaineiden lasketut kokonaispäästöt (t)


E13 = Polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö yhteensä (GWh)


K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus, muu polttoainekäyttö (GWh)
'''Poikkeukset'''


Prosessivoimalaitoksilla ja kaukolämpövoimalaitoksilla päästöt lasketaan erikseen sähkön- ja lämmöntuotannoille. Tällöin polttoaineen


E13 = E11+E12
käytössä otetaan huomioon vain sähkön/lämmöntuotantoon kulunut polttoaineen osuus.


E11 = Polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö (GWh)


E12 = Polttoaineiden käyttö, muu (GWh)
z = polttoaineen käyttö i (GWh) * polttoaineosuus (lämpö/sähkö)




E11= F11 + G11 +...+R11
'''polttoaineosuus (lämpö/sähkö)'''


E12 = F12 + G12 +...+ R12
= lp / p yht


lp = lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)


F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, kivihiili (GWh)
p yht = polttoaineiden käyttö yhteensä laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)


G11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, turve (GWh)


R11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, muu bio (GWh)
'''Lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)'''


F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh)
lp = (lt * COP-luku) / hs * 100


G12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, turve (GWh)
lt = Lämmöntuotanto, laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)


R12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, muu bio (GWh
COP-lukua käytetään prosessivoimalaitoksen sähköntuotannon laskennassa


hs = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (data)


=====Teollisuusprosessit=====


* Hiilidioksidi


Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä


Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16)  lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön
=====Liikenne=====
korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).


C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)
*Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:


C26 = C21 * C16 /1000
Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä




C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t)
Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä


C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2


Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa: Valitut luvut voidaan ottaa suoraan, esim. valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, tai suhteuttaa polttoaineen kokonaismääriin. Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä.


C16 = C10*C12*C13


C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö)


C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen)


C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen)
'''Liikenteen ominaispäästöt


{| {{prettytable}}
|+''' Ominaispäästöt, (g/km) 22.12.2017
|----
! Ajoneuvo || Päästö || Kuvaus
|----
|| henkilöauto (ha)|| 104,29|| VTT:n LIPASTOn mukaisesti. Voi olla 63.5, jos sähköautojen osuus kasvaa 30 prosenttiin
|----
|| pakettiauto|| 136,58||
|----
|| kuorma-auto|| 678,75|| Teknologian kehitys ja pienemmät ajoneuvot voivat pienentää päästöjä 42 %
|----
|| bussi, HSL|| 55,8|| Oletetaan parempaa teknologiaa, jolloin kerroin on 0,1 x LIPASTOn bussit
|----
|| bussi, muu|| 557,97||
|----
|| raide || 0 ||
|}


*Metaani
'''Skenaariot Helsingin liikenteelle 2035


Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä
Tavoitteena vähentää liikenteen (mukaanlukien satamat ja raideliikenne) CO<sub>2</sub>e-kokonaispäästöjä 55 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015. Absoluuttiset määrät olisivat 738, 604, 272 ja 242 kton vuosille 2005, 2015, 2030 ja 2035.


Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla
<t2b name="Helsingin liikennemäärät" index="Ajoneuvo,Skenaario" locations="v0+,v4b,v7a,v7b,v5b_7b,v44,v50,v54,v60,v70" unit="M km/a">
ha maantie|1157|1035|1144|1127|1088|882|855|798|932|834
ha katu|1576|1321|1557|1522|1405|1147|1085|961|1093|1040
raskas, yhd. maantie|36|36|37|37|36|36|36|36|37|36
raskas, yhd. katu|29|29|29|29|29|29|29|29|29|29
raskas, ka maantie|32|32|33|33|32|32|32|32|32|32
raskas, ka katu|28|28|28|28|28|28|28|28|28|28
raskas, pa maantie|3|3|3|3|3|3|3|3|3|3
raskas, pa katu|3|3|3|3|3|3|3|3|3|3
jkl bussi, HSL|43|43|43|43|43|43|43|43|43|43
jkl bussi, muu|6|6|6|6|6|6|6|6|6|6
ratikka|12|12|12|12|12|12|12|12|12|12
juna|5|5|5|5|5|5|5|5|5|5
metro|5|5|5|5|5|5|5|5|5|5
</t2b>


{| {{prettytable}}
!colspan="3"| Liikennemallilla mallinnetut skenaariot
!colspan="2"| Maan&shy;käyttö
!colspan="2"| Maan&shy;käytön tiivis&shy;täminen
!colspan="10"| Muut toimenpiteet
!rowspan="2"| Selite
|----
! Emmen skenaario&shy;numerot|| Koodi mallissa|| Koodinimi|| 1||2||3||4||5||6||7||8||9||10||11||12||13||14
|----
|| 111-113|| 2035_v0+|| 2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU]|| || x|| || || || || || || || || || || || || Vertailuvaihtoehto (BAU)
|----
|| 31-33|| 2035_v0|| 2035 vertailuvaihtoehto (v0)|| x|| || || || || || || || || || || || || ||
|----
|| 701-703|| 2035_v7a|| Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella || || (x)|| x|| || || || || || || || || || || || Maankäyttö tiivistyy loput 13 kuntaa (ei Helsingissä) (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
|----
|| 711-713|| 2035_v7b|| Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä|| || (x)|| || x|| || || || || || || || || || || Maankäyttö tiivistyy koko 14 kunnan alueella, ml. Hki, (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
|----
|| 202-203|| 2035_v2|| Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu|| x|| || || || x|| || || || || || || || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, porttimalli
|----
|| 301-303|| 2035_v3a|| Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1)|| x|| || || || || x|| || || || || || || || || Kyydinjakopalvelut/Kimppakyydit (mallinnettu tavoitteellisesti: henkilöauton keskikuormitus +0,1 koko seudulla)
|----
|| 401-403|| 2035_v4a|| Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu|| x|| || || || || || x|| || || || || || || || (x 2) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti tuplaantuu; mallinnettu tavoitteellisesti (HEHAssa nykyisin helsinkiläisten pyöräilyn kulkutapaosuus  9 %, mutta helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa 11 % (Pyöräilyn edistämisohjelma 2020))
|----
|| 411-413|| 2035_v4b|| Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu|| || || || || || || || x|| || || || || || || (x 2,5-3) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti 3-kertaistuu Helsingissä ja 2,5-kertaistuu pk-seudulla/koko seudulla; mallinnettu tavoitteellisesti
|----
|| 501-503|| 2035_v5a|| Pysäköintimaksujen korotus, +50 %|| x|| || || || || || || || x|| || || || || || Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
|----
|| 511-513|| 2035_v5b_7b|| Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu|| || (x)|| || x|| || || || || || x|| || || || || Maankäytön tiivistäminen koko 14 kunnan alueella ja pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
|----
|| 601-603|| 2035_v6a|| Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto|| x|| || || || || || || || || || x|| || || || Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nosto (mallinnettu tavoitteellisesti: joukkoliikennelipun hintaa laskettu 25 % koko seudulla)
|----
|| (111-113)|| 2035_SAT|| SAT = Sataman päästöjen vähennys 30 %|| || x|| || || || || || || || || || x|| || || Sataman päästöjen vähennys, -30 % vuoden 2015 tasosta (maasähkö, biopolttoaineet)
|----
|| (111-113)|| 2035_v0+_SA|| SA = Helsingissä sähköautoja 14 % -&gt; 30 %|| || x|| || || || || || || || || || || x|| || Sähköautojen osuuden kasvu Helsingissä (mallinnettu ominaispäästöjen määrän pienenemisenä)
|----
|| (111-113)|| 2035_v0+_B|| B = Raskaan liikenteen teknologia|| || x|| || || || || || || || || || || || x|| Raskaan liikenteen biopolttoaineet ja muut päästövähennykset (mallinnettu ominaispäästljen vähenemisenä)
|----
|| 45-47|| 2035_v44|| MAXI1|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa, pysäköintimaksut +50%
|----
|| (45-47)|| 2035_v44_SA|| MAXI1_SA|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || x|| || Sähköautot + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
|----
|| (45-47)|| 2035_v44_SAB|| MAXI1_SAB|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksujen korotus 50 %
|----
|| 51-53|| 2035_v50|| MAXI2|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || x|| || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
|----
|| 55-57|| 2035_v54|| MAXI3|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
|----
|| (55-57)|| 2035_v54_SAB|| MAXI3_SAB|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
|----
|| (55-57)|| 2035_v54_SAT_SAB|| MAXI3_SAT_SAB|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| x|| x|| x|| Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
|----
|| 61-63|| 2035_v60|| PORKKANA|| || x|| || || || x|| || x|| || x|| x|| || || || Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
|----
|| 61-63|| 2035_v60_SAB|| PORKKANA_SAB|| || x|| || || || x|| || x|| || x|| x|| || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
|----
|| 71-73|| 2035_v70_SAT_SAB|| MAXI2_7b_SAT_SAB|| || x|| || x|| x|| x|| x|| || x|| || x|| x|| x|| x|| Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + maankäyttö tiivistyy + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
|----
|}


K27 = K22*K17/1000
'''Toimenpiteet:
***'''Maankäyttö
# 2035 v0
# 2035 v0+/v1
#*'''Maankäytön tiivistäminen
# Helsingin ulkopuolella 14 kunnan alueella
# 14 kunnan alueella, myös Helsingissä
#*'''Muut toimenpiteet
# Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
# Liikkumispalvelut / Kimppakyydit
# Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu (x2)
# Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu (x2,5-3)
# Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
# Pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
# Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu = joukkoliikennelipun hinta  -25 %
# SAT Sataman päästöjen vähennys 30 %
# SA Helsingissä sähköautoja  14 % -&gt; 30 %
# B Raskaan liikenteen teknologia


K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t)
'''Liikennemuotojen kulkutapaosuudet


K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto)
{| {{prettytable}}
|+'''Liikenteen kulkutapaosuudet (%)
|----
!Skenaario||Selite||Suunta|| polkupyörä|| joukkoliikenne|| henkilöauto|| jalankulku
|----
|| nyky|| nyky (2015)|| Hki sis.|| 9|| 31|| 26|| 34
|----
|| || || rajan ylittävät|| 3|| 37|| 60|| 0
|----
|| || || yhteensä|| 7|| 33|| 35|| 25
|----
|| 2035_v0+|| 2035 vertailu-vaihtoehto (v0+ / BAU)|| Hki sis.|| 9|| 28|| 27|| 36
|----
|| || || rajan ylittävät|| 3|| 44|| 53|| 0
|----
|| || || yhteensä|| 7|| 33|| 35|| 26
|----
|| 2035_v44|| MAXI1|| Hki sis.|| 18|| 24|| 21|| 38
|----
|| || || rajan ylittävät|| 8|| 47|| 45|| 0
|----
|| || || yhteensä|| 16|| 29|| 27|| 28
|----
|| 2035_v50|| MAXI2|| Hki sis.|| 17|| 27|| 19|| 38
|----
|| || || rajan ylittävät|| 7|| 52|| 41|| 0
|----
|| || || yhteensä|| 14|| 33|| 24|| 28
|----
|| 2035_v50|| MAXI3|| Hki sis.|| 22|| 23|| 16|| 39
|----
|| || || rajan ylittävät|| 11|| 50|| 39|| 0
|----
|| || || yhteensä|| 19|| 29|| 22|| 30
|----
|| 2035_v60|| PORKKANA|| Hki sis.|| 21|| 22|| 18|| 38
|----
|| || || rajan ylittävät|| 9|| 44|| 47|| 0
|----
|| || || yhteensä|| 18|| 28|| 25|| 29
|----
|| TAVOITE?|| TAVOITE?|| Hki sis.|| 19|| 29|| 15|| 36
|----
|| || || rajan ylittävät|| 7|| 50|| 42|| 0
|----
|| || || yhteensä|| 16|| 31|| 26|| 27
|----
|}




* Typpioksiduuli
=====Teollisuusprosessit=====


O28 = typpioksiduulipäästöt
* Hiilidioksidi


O28 = O23 * O18 /1000
Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä


Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16)  lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön
korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).


O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t)
C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)


O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo
C26 = C21 * C16 /1000




O18 = O11*O12
C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)


O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo
C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2


O12 = Päästökertoimen korjauskerroin


=====Kaukolämpö=====
C16 = C10*C12*C13


'''Kaukolämpövoimalaitokset'''
C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö) (data)


lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt 1000t = kaikkien polttoaineiden hiilidioksidipäästöt
C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)


SUMMA(J83:V83)
C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)


esimerkkinä kivihiili J83


J83 = TULOJEN.SUMMA(J77:J78,J61:J62,$Z61:$Z62,$D77:$D78)*0.0036
*Metaani


missä,
Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä


J77 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (kaukolämpövoimalaitokset)
Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla


J78 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (muu)


J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)
K27 = K22*K17/1000


J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh) (muu)
K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)


Z61 = Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)
K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto) (data)


Z62 = Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)


D77 = Päästöjen korjauskerroin (kaukolämpövoimalaitokset)
* Typpioksiduuli


D78 = Päästöjen korjauskerroin (muu)
O28 = typpioksiduulipäästöt


O28 = O23 * O18 /1000


'''Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (kaukolämpövoimalaitokset)'''


J77 = D10*D11
O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin g/MJ
O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo (data)


D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin


O18 = O11*O12


'''Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (muu)'''
O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo (data)


J78 = D10*D11
O12 = Päästökertoimen korjauskerroin (data)


Samoin kuin hiilidioksidin ominaispäästöt kaukolämpövoimalaitokset


=====Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet=====


'''Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)'''
Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet on annettu Kasvenerissä suoraan ja perustelematta. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuosikohtaiset päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset.


J61 = JOS($B$16=1,J11,J11/$I$13*$O$16)
{| {{prettytable}}
 
|+'''Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset
Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmön- ja sähköntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2
|-style="vertical-align:top;"
 
|
1.Yksiköiden polttoaineen käyttö (yksi polttoaine) GWh (J11)
| '''1990'''
 
| '''1997'''
2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (J11/I13*O16)
| '''2005'''
 
| '''2010'''
:I13 = SUMMA(I11:I12)
| '''Kuvaus'''
 
|----
::I11 = SUMMA(J11:V11) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh  (kaukolämpövoimalaitokset)
| '''Klinkkerituotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
 
| 1,049
::I12 = SUMMA(J12:V12) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (muut)
| 1,025
 
| 0,958
:O16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset) vuosikohtainen
| 1,043
 
| Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten pitoisuuksien vaikutus oletuspäästökertoimeen
 
|----
'''Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)'''
| '''Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin'''
| 1,003
J62 = JOS($B$16=1,J12,J12/$I$13*$O$16)
| 1,007
 
| 1,005
Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien kohdalla
| 1,008
 
| -
 
|----
'''Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)'''
| '''Kalkintuotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
 
| 0,939
Z61 = Z11/100*D61/I61
| 0,939
 
| 0,949
Z11 = Lämmöntuotanto osuus % kaukolämpö
| 0,941
 
| Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten tai arvioitujen pitoisuuksien vaikutus stökiömetriseen kalkin päästökertoimeen 0,785
D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh
|----
 
| '''Kalkkikiven ja dolomiittikalkkikiven käytön päästökertoimien korjauskerroin'''
:D61 = C61/E61*100
| 0,990
 
| 0,984
:C61 = Lämmöntuotanto GWh
| 0,940
 
| 0,984
:E61 = hyötysuhde %
| IPCC:n oletusarvoon verrattuna
 
|----
I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä
| '''Teräksen tuotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
 
| 1,081
:SUMMA(J61:V61)
| 1,037
 
| 0,907
 
| 0,947
'''Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)'''
| Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)
 
|----
Z62 = Z12/100*D62/I62
| '''Vedyn tuotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
 
| 0,974
Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet k-lämpö kaukolämpövoimalaitokset
| 1,085
 
| 1,121
 
| 1,064
 
| Tuotannon vuotuisten lähtöaineiden vaihtelun ja kemiallisten reaktioiden epätäydellisyyden vaikutus
'''Päästöjen korjauskerroin (kaukolämpövoimalaitokset)'''
|----
 
| '''Typpihapon tuotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
D77 = JOS(C77=0,1,JOS(I77=0,1,C77/I77))
| 1,081
 
| 1,079
C77 = Mitattavat päästöt 1000t
| 0,966
 
| 1,084
I77 = Lasketut päästöt yhteensä 1000t
| Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)
 
|----
 
|}
'''Päästöjen korjauskerroin (muu)'''
 
D78 = JOS(C78=0,1,JOS(I78=0,1,C78/I78))
 
Lasketaan samoin kuin Päästöjen korjauskerroin kaukolämpövoimalaitokset
 
 
 
 
'''Kaukolämpölaitokset'''  
 
lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt 1000t
 
SUMMA(D25:Q25)
 
kaikkien eri polttoaineiden korjatut CO2 päästöt yhteensä
 
esimerkkinä kivihiili (D25=F53)
 
F53 = F51*G41*0.0036
 
F51 = CO2 ominaispäästöt korjattu arvo (g/MJ)
 
G41 = Yksikön polttoaineen käyttö (GWh)
 
 
'''CO2 ominaispäästöt korjattu arvo (g/MJ)'''
 
F51 = JOS(G41=0,0,TULOJEN.SUMMA(F48:F49,G38:G39,$D48:$D49)/G41)
 
G41 = Polttoaineen kulutus (GWh)
 
F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (kaukolämpölaitokset)
 
F49 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (muu)
 
G38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)
 
G39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (muu)
 
D48 = Päästöjenkorjauskerroin (kaukolämpölaitokset)
 
D49 = Päästöjenkorjauskerroin (muu)
 
 
'''Polttoaineen kulutus (GWh)'''
 
G41 = SUMMA(G38:G39)
 
G38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)
 
G39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (muu)
 
 
'''Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)'''
 
G38 = JOS($B$16=1,G11,G11/$F$13*$K$16)
 
Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmöntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2
 
:1.Yksiköiden polttoaineen käyttö GWH (G11)
 
:2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (G11/F13*K16)
 
:F13 = SUMMA(F11:F12)
 
::F11 = SUMMA(G11:U11) = Energialähteet yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset)
 
::F12 = SUMMA(G12:U12) = Energialähteet yhteensä GWh (muu)
 
:K16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset) vuosikohtainen
 
 
'''Yksiköiden polttoaineen käyttö GWh (muu)'''
 
G39 = JOS($B$16=1,G12,G12/$F$13*$K$16)
 
Lasketaan samoin kuin kaukolämpölaitoksien polttoaineen käyttö.
 
 
'''Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (kaukolämpölaitokset)'''
 
F48 = D10*D11
 
D10 = Hiilidioksidin päästökerroin g/MJ
 
D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin
 
 
'''Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (muu)'''
 
F49 = D10*D11
 
Samoin kuin hiilidioksidin ominaispäästöt kaukolämpölaitokset
 
 
 
'''Päästöjenkorjauskerroin (kaukolämpölaitokset)'''
 
D48 = JOS(C48=0,1,JOS(E48=0,1,C48/E48))
 
C48 = Mitattavat päästöt 1000t
 
E48 = Lasketut päästöt 1000t
 
'''Päästöjenkorjauskerroin (muu)'''
 
D49 = JOS(C49=0,1,JOS(E49=0,1,C49/E49))
 
Lasketaan samoin kuin Päästöjenkorjauskerroin kaukolämpölaitokset


=== Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne ===
=== Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne ===
Rivi 1 970: Rivi 2 158:
* [[Hiilineutraali Helsinki 2035]]
* [[Hiilineutraali Helsinki 2035]]
* [[Ilmastovahti]]
* [[Ilmastovahti]]
* [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kasvener&oldid=36285 Kasvener -tietokide versio 14.12.2019, laskutavat 2 mukana]
* [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kasvener&oldid=36319 Kasvener -tietokide versio 20.12.2019, laskutavat 2 mukana]
* [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kasvener&oldid=36333 Kasvener -tietokide versio 23.12.2019, sisältää laskutavat teollisuusprosesseille molemmissa osioissa]
* [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kasvener&oldid=36352 Kasvener -tietokide versio 30.12.2019, sisältää eritellyt kaavat tuotannon päästöjen laskemisesta]


== Lähteet ==
== Lähteet ==


<references/>
<references/>

Nykyinen versio 6. kesäkuuta 2020 kello 15.33


Kasvener on Suomen ympäristökeskuksen laatima Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästöjä arvioiva malli, joka on kehitetty kuntien käyttöön ja jota on eritysesti käytetty 2010-luvun alkupuolella.

Kysymys

Millaiset ovat Kasvener-mallin rakenne, muuttujat ja päästökertoimet?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Mallia käytetään esimerkkinä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman vaikutusarviointityössä ja Ilmastovahti-työkalun kehittämisessä. Ilmastovahti löytyy tältä sivulta.


Osallistujat

Katso Ilmastovahti.

Vastaus

Perustelut

Yleistä

Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.

LASKENTA 1 vai 2?

Kasvenerissä on paljon kohtia, jossa voi tai pitää valita laskenta kahden lskentamallin (1 ja 2) välillä. Näiden ero on se, että laskenta 1 käyttää suoraan käyttäjän antamia polttoainekohtaisia käyttötietoja. Sen sijaan laskenta 2 ottaa tämän lisäksi tiedon kokonaiskulutuksesta ja jakaa sen sitten polttoaineille annettujen suhteiden mukaisesti. Tässä kuvauksessa päädyttiin siihen, että on huomattavasti selkeämpää käyttää suoraan polttoainemääriä. Jos jostain syystä käytössä on kokonaismäärä ja osuudet, niistä lasketaan polttoainekohtaiset määrät nyt kehitettävän mallin ulkopuolella, eikä sitä laskentaa tai kuvausta sotketa tähän. Laskenta 2 siis jätetään pois jatkotarkasteluista.

Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen

Kasvener paastoja Heikki sisältää Kasvener-mallien päästökertoimia. Ne tulisi siirtää Opasnettiin näiden ohjeiden mukaisesti.

  • Taulukot laitetaan suomenkieliseen Opasnettiin, joten sarakkeiden nimet laitetaan suomeksi. Huomaa, että excelissä nimiä on käytetty osin eri tavalla kuin ohjeessa, ja ne on korjattava.
  • Käytetään näitä sarakenimiä.
    • Sektori (activity): sisältää päästösektorin tai jonkin alasektorin
    • Polttoaine (excelissä sarakkeessa activity)
    • Päästö (emission): päästön nimi, ei määrä (CO2, N2O jne)
    • Yksikkö (unit): päästön määrä aktiviteettiyksikköä kohti (mg/MJ tai kg/ton). Yksikön nimeen ei pistetä päästön nimeä (esim CO2) vaan se tulee Päästö-sarakkeeseen, ja tarvittaessa aktiviteetin nimi (esim N) laitetaan Kuvaus-sarakkeeseen.
      • Mieluummin skaalataan kaikki luvut näihin yksiköihin kuin käytetään eri päästöille eri yksiköitä (mg/MJ myös CO2:lle).
      • Jos kaikilla taulukon riveillä on sama yksikkö, siitä ei tehdä omaa saraketta, vaan se määritellään taulukon parametrissa unit.
    • Tulos (result): tähän tulee päästökertoimen lukuarvo
    • Kuvaus (description): tähän kenttään kaikki muu tieto: viiteet, poikkeamat, selitykset ym.
  • Kaikki saman aktiviteetin päästökertoimet laitetaan samaan tauluun vaikka päästö olisi eri (CO2, N2O jne). Yleensä Sektori on nyt excelin osataulun otsikkona.
  • Rakennetaan nämä taulut sivulle Kasvener-päästökertoimia.
    • Teollisuustuotannon päästökertoimet: excelistä yleisiä päästökertoimia ja teollisuuden prosessivoima ja teollisuuden lämmöntuotanto
    • Maatalouden päästökertoimet: excelistä ELÄIMET
    • Energiantuotannon päästökertoimet: excelistä energiantuotannon päästökertoim.
    • Teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotanto

Mallitaulu sivun lopussa.

Indeksit

Indeksejä käytetään tarkentamaan tutkittavaa ilmiötä, esimerkiksi aktiviteettia tai päästöä. Indekseillä voi olla tarkentavia alaindeksejä. Esimerkiksi jokainen sektori on jaettu edelleen alasektoreiksi hyvin yksityiskohtaisesti. Indeksejä voidaan myös käyttää yhdessä. Esimerkiksi päästöt esitetään energiantuotannosta ja -kulutuksesta polttoaineittain. Päästöt esitetään erikseen tuotannosta ja kulutuksesta.

Mallissa käytetyt indeksit

Päästösektori

  • Energia
  • Teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset)
  • Maatalous
  • Jätehuolto

Päästösektori (tuotantoperusteinen)

  • Kaukolämpö
  • Sähköntuotanto
  • Erillislämmitys
  • Teollisuuden lämpö
  • Muu polttoaine
  • Liikenne
  • Jätehuolto
  • Maatalous
  • Teollisuusprosessit

Päästösektori (kulutusperusteinen)

  • Kaukolämpö
  • Sähkölämmitys
  • Erillislämmitys
  • Muu sähkö
  • Muu polttoaine
  • Liikenne
  • Jätehuolto
  • Maatalous
  • Teollisuusprosessit
  • Kotitaloudet
  • Kunta
  • Muu julkinen sektori
  • Palvelusektori
  • Erittelemätön

Päästö

  • hiilidioksidi
  • metaani
  • typpidioksidi
  • typpioksiduuli
  • hiilimonoksidi
  • hiukkaset
  • rikkidioksidi
  • typenoksidit
  • kasvihuonekaasut

Polttoaine

  • kivihiili
  • turve
  • maakaasu
  • raskas polttoöljy
  • kevyt polttoöljy
  • dieselöljy
  • bensiini
  • nestekaasu
  • koksi
  • koks.kaasu
  • masuunikaasu
  • jal.kaasu
  • yhdyskuntajäte
  • muu fossiilinen
  • polttohake
  • kuori
  • muu puu
  • mustalipeä
  • biokaasu
  • muu bio
  • teollisuuden jätelämpö
  • lämpöpumpun lämpö
  • sähkö

GPC-standardin mukaiset päästösektorit[1]

Global Protocol for Community-Scale GHG Emission Inventories sisältää päästösektoreittain nämä tiedot:

  • notation keys
  • gases (in tonnes)
    • CO2
    • CH4
    • N2O
    • HFC
    • PFC
    • SF6
    • NF3
    • total CO2e
    • CO2(b): emissions from biogenic origin (biofuels etc.) are reported separately and NOT included in the total sum.
  • data quality (high-medium-low)
    • activity data (AD)
    • emission factors (EF)
  • explanatory comments (I.e. description of methods or notation keys used)

----arg4987: . Onko näille viralliset suomenkieliset nimet? Jos on, kannattaa käyttää niitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 07.45 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

GPC-päästösektorit(.)
ObsGPC ref no.ScopeSectorSektori
1IStationary energyKiinteä energia
2I.1Residential buildingsAsuinrakennukset
3I.1.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
4I.1.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
5I.1.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
6I.2Commercial and institutional buildings and facilitiesKaupalliset rakennukset
7I.2.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
8I.2.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
9I.2.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
10I.3Manufacturing industries and constructionValmistusprosessit ja rakentaminen
11I.3.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
12I.3.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
13I.3.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
14I.4Energy industriesEnergia-ala
15I.4.11Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundaryEnergiantuotannon apuprosessit kaupungeissa
16I.4.22Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundaryEnergiankäyttö verkon apuprosesseissa kaupungeissa
17I.4.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operationsVerkon häviöt voimalaitosten apuprosesseissa
18I.4.41Emissions from energy generation supplied to the gridHäviöt verkon sähkönsyötyössä
19I.5Agriculture, forestry and fishing activitiesMaa- , metsä- ja kalatalous
20I.5.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
21I.5.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
22I.5.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
23I.6Non-specified sourcesErittelemättömät energialähteet
24I.6.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
25I.6.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
26I.6.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
27I.7Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coalHajapäästöt hiilen tuotannossa
28I.7.11Emissions from fugitive emissions within the city boundaryKaupunkien hajapäästöt
29I.8Fugitive emissions from oil and natural gas systemsHajapäästöt öljystä ja maakaasusta
30I.8.11Emissions from fugitive emissions within the city boundaryKaupunkien hajapäästöt
31IITransportationLiikenne
32II.1On-road transportationTieliikenne
33II.1.11Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundaryPolttoaineen kulutuksen päästöt kaupunkien tieliikenteessä
34II.1.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportationVerkkosähkön päästöt kaupunkien tieliikenteessä
35II.1.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
36II.2RailwaysRaideliikenne
37II.2.11Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundaryPäästöt raideliikenteen polttoaineista kaupungeissa
38II.2.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railwaysPäästöt verkon energiasta kaupungin raideliikenteessä
39II.2.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
40II.3Waterborne navigationVesi(Laiva)liikenne
41II.3.11Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundaryVesiliikenteen polttoaineen kulutuksen päästöt kaupungissa
42II.3.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigationVerkkosähkön päästöt kaupunkien vesiliikenteessä
43II.3.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
44II.4AviationLentäminen
45II.4.11Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundaryLentämisen polttoainepäästöt kaupungeissa
46II.4.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviationPäästöt verkon energiasta kaupungin lentoliikenteessä
47II.4.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
48II.5Off-road transportationMaastoliikenne
49II.5.11Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundaryMaastoliikenteen polttoainepäästöt kaupungissa
50II.5.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportationpäästöt verkon energiasta kaupungin maastoliikenteessä
51IIIWasteJätteet
52III.1Solid waste disposalKiinteän jätteen hävittäminen
53III.1.11Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundaryKiinteän jätteen päästöt kaupungin omista jätteistä kaatopaikoilla ja avokaatopaikoilla
54III.1.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundaryPäästöt kaupungissa tuotetussa kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin ulkopuolella
55III.1.31Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundaryPäästöt kaupungin ulkopuolella tuotetusta kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin sisällä
56III.2Biological treatment of wasteBiologinen jätteenkäsittely
57III.2.11Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään biologisesti kaupungissa
58III.2.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä biologisesti kaupungissa
59III.2.31Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundaryPäästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
60III.3Incineration and open burningJätteenpoltto
61III.3.11Emissions from solid waste generated and treated within the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
62III.3.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä kaupungissa
63III.3.31Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
64III.4Wastewater treatment and dischargeJäteveden käsittely
65III.4.11Emissions from wastewater generated and treated within the city boundaryPäästöt jätevedestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
66III.4.23Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundaryPäästöt jätevedestä joka tuotetaan, mutta ei käsitellä kaupungissa
67III.4.31Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundaryPäästöt jätevedestä jota ei tuoteta, mutta joka käsitellään kaupungissa
68IVIndustrial processes and product uses (iPPu)Teolliset prosessit ja tuotteiden käyttö
69IV.11Emissions from industrial processes occurring within the city boundaryPäästöt teollisuusprosesseista kaupungin alueella
70IV.21Emissions from product use occurring within the city boundaryPäästöt tuotteiden käytöstä kaupungin alueella
71VAgriculture, forestry and other land use (AFOLU)Maa- ja metsätalous ja maankäyttö
72V.11Emissions from livestock within the city boundaryPäästöt karjasta kaupungin alueella
73V.21Emissions from land within the city boundaryPäästöt maaperästä kaupungin alueella
74V.31Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundaryPäästöt yhteislähteistä ja CO2:ta sisältämättömät päästölähteet maaperässä kaupungin alueella
75VIOther Scope 3Muu scope 3
76VI.13Other Scope 3Muut Scope 3:n päästöt

Päästöjen jaottelu

Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan.

Tuotantoperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on määritelty kunnan alueellisten rajojen mukaan. Tämän laskentaperiaatteen ainoa poikkeus on jätehuolto, jossa kuntataso on määritelty jätteiden syntypaikan mukaan. Kaatopaikkojen ja jätevesipuhdistamojen päästöjä ei siis lasketa mallissa näiden laitosten sijaintipaikkojen mukaan. Sen sijaan energiasektorin päästöt lasketaan laitosten sijaintipaikan mukaan.

Kulutusperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on jätehuollon (ja maatalouden sekä teollisuusprosessien osalta) sama kuin tuotantoperusteisessa laskennassa. Liikenteen osalta laskennat ovat molemmissa vaihtoehdoissa muutoin samat (tiedot VTT:n LIPASTO- mallin suoriteperusteisesta laskennasta) lukuunottamatta liikenteen sähkön käyttöä.

Kuntatason määrittely

Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa kuntataso on määritelty seuraavasti:


Kaukolämmön tuotanto ja kulutus

-Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotanto (myös sähkö) ja polttoaineiden käyttö sekä päästöt jaetaan kuntien ko. laitoksen kaukolämpökuormien suhteessa.

-Kaukolämpöyhtiöiden pienimittakaavainen lämpökauppa lasketaan ao. kunnan kaukolämmöntuotannon keskimääräisten lukujen mukaan myös silloin, kun kunnan yhtiö on ostavana osapuolena. Vaikutuksia ei uloteta sähköntuotannon jakoon. Sähkön tuotanto ja kulutus:


Seuraavat voimalaitokset ovat 'paikallisia kuntatason' tuotantolaitoksia:

  • teollisuuden prosessivoimalaitokset (myös ns. prosessilauhde) laitosten omistustaustasta riippumatta
  • kaukolämpövoimalaitokset (ml. kaukolämpöä tuottavat väliottolauhdutusvoimalaitokset) omistustaustastaan riippumatta
  • vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä on paikallinen omistustausta

Seuraavat voimalaitokset ovat 'valtakunnallisia' tuotantolaitoksia:

  • ydinvoimalaitokset
  • tavalliset lauhdutusvoimalaitokset (ei ydin-, prosessilauhde- tai väliottolauhdutusvoimalaitokset)
  • vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä ei ole paikallista omistustaustaa.

Jos näin laskettu kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, niin erotus täytetään valtakunnallisella 'ostosähköllä'. Jos taas kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, niin ylittävän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin.

Laskettavat päästöt

Mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Malli ei sisällä Kioton sopimuksessa olevia kolmea ns. uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) eikä maankäytön muutoksista aiheutuvia ’päästöjä’ eikä niihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä.

Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja (päästökertoimet ja vakiot).

Mallissa lasketaan energiasektorin päästöistä myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuunottamatta nämä kaasut kuuluvat myös IPCC:n laskentaohjeiden piiriin, koska niillä on välillisiä vaikutuksia kasvihuoneilmiöön. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon, kun mallissa lasketaan kasvihuonekaasujen hiilidioksidi-ekvivalentti -päästöt, koska ko. päästökomponentit eivät kuulu Kioton sopimukseen.

Päästöjen laskenta

Lähtötiedot

Päästölaskentaan tarvittavat lähtötiedot: määrät, energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen, jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely, vakiot ja päästökertoimet, Ostosähkön laskennassa käytettävät kertoimet, lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle. Osa lähtötiedoista on annettu valmiiksi Kasvener mallissa ja osa pitää selvittää erinäisistä lähteistä.

Määrät
  • Kotieläimet jaoteltu tarkemmin
  • Ihmiset
  • Maatalousmaa jaoteltu tarkemmin
  • Jätteiden käsittely jaoteltu tarkemmin
  • Teollisuusprosessit jaoteltu tarkemmin
  • Kaukolämmönkulutus
  • Sähkönkulutus
  • Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Liikenteen polttoaineet jaoteltu tarkemmin
  • Energiantuotannon polttoaineet jaoteltu tarkemmin
  • Lämmönkulutus (Hyötyenergian kulutus) jaoteltu tarkemmin
  • Lämmöntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Valtakunnallinen 'ostosähkö' (tiedot annettu valmiina) jaoteltu tarkemmin

Maatalouden määrätiedot ovat saatavissa kunnan maataloussihteeriltä (tai vastaavalta) tai Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta, johon kuntakohtaiset tiedot on kerätty. Jätehuollon tiedot ovat saatavissa suoraan kunnan tiedoista tai teollisuuslaitosten viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Teollisuusprosesseista tarvittavat määrätiedot ovat ympäristölupalainsäädännön kautta useimmiten myös viranomaisten tiedossa. Energiasektoreita koskevia tietoja saa laitosten ilmansuojeluilmoituksista, yritysten vuosi- ja ympäristökertomuksista sekä Kaukolämpö ry:n ja Adaton tilastoista.

Energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen

Energiasektorin lisätietoja, joiden perusteella kunnan energiantuotantoa sisällytetään kunnan kulutukseen ja lisäksi jakosuhdetietoja siitä, miten energiankulutus jakaantuu eri loppukulutussektoreille.

Jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely

Jätehuollon määrätietojen jaottelun eri sektoreille (vastaavasti kuin energiatiedot). Lisäksi jätehuolto- ja maataloussektorilta sekä teollisuusprosesseista oletustietoja.

Vakiot ja kertoimet

IPCC:n oletusarvot tai Suomen valtakunnallisissa inventaarioissa käytetyt arvot.

Lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle

Energiantuotannon päästökertoimet polttoaineiden energiasisältöä kohden

-Polttoaineiden polton päästökertoimet ja ne on jaoteltu polttotekniikan, polttoainetehon ja polttoaineen mukaan. Päästökomponentit ovat: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Neljän ensiksi mainitun komponentit päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen/SYKE käyttämiin arvoihin ja kolmen jälkimmäisen komponentit päästökertoimet vastaavat pääosin Valtioneuvoston ohjeiden arvoja.

----arg1586: . Tuotanto, polttoaineiden käyttö ja päästöt ovat kolme eri asiaa. Kuvatkaa siis jokaisesta erikseen: a) onko tämä dataa muualta vai Kasvenerissä laskettua, ja b) mikä on datalähde tai c) millä yhtälöllä se on laskettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.04 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

  • Valtakunnallisen ostosähkön lähtötiedot sähköntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Kaukolämpölaitosten lähtötiedot lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Kaukolämpövoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Teollisuuden prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja prosessihöyryn tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Huippuvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Lauhdutusvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Teollisuuden lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Rakennusten erillislämmityksen lähtötiedot lämmönkulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Muun polttoaineiden käytön lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden kulutuksesta sekä päästöistä
  • Lämpöpumppujen lähtötiedot energialähteistä ja hyötyenergian kulutuksesta
  • Lähtötiedot liikenteen ajoneuvosuoritteista ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Laskentakaavat

Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt

Kaukolämmitys

Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).

Jokaisella yllä mainitulla rakennussektorilla lämmityksen hiilidioksidipäästöt (1000 t) muodostuu kulutetun lämmitysenergian päästöistä = kaukolämmitys + sähkölämmitys + lämpöpumppulämmitys + erillislämmitys

Kaukolämmityksen kulutuksen hiilidioksidipäästöt (1000t) jakautuu hankintalähteittäin:

C69 Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset päästöt

C70 kaukolämpövoimalaitokset päästöt

C71 kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö päästöt

C72 kaukolämpölaitokset, lämpöpumput ja sähkökatt. päästöt


C70 Kaukolämpövoimalaitokset

Kaukolämpövoimalaitokset hiilidioksidipäästöt yksi rakennussektori (asuinrakennukset esimerkkinä)

x = a/(100-z)*100/E9*w

missä,

a = lämmitysenergian kulutus (GWh)

z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

E9 = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - kaukolämpövoimalaitokset


Lämmitysenergian kulutus (GWh)

a = C30*F28/C28

missä,

C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

F28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)

C28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)


Kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

C30 = E21/(D21+E21+F21)*C23

missä,

E21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta

D21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta

F21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta

C23 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset yhteensä (annettu)


E21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta

E21 =E16+E18-E17
E16 = Paikallinen kaukolämmöntuotanto
E18 = Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta
E17 = Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan


Paikallinen kaukolämmöntuotanto

E16 = E14+E15
E14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa
E14 = E9*G11
E9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpövoimalaitokset)
G11 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
E15 = naapurikuntien kaukolämpö
E15= E9*G12/100-E14
G12 = Omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %


Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta

E18 = E14/(D14+E14+F14)*C18
D14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
F14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpölaitokset
C18 = kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta yhteensä


D14 = (D9*G15)*G14/100
D9 = ks. lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)
G15 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta %


F14 = F9*G18
F9 = kauko- ja prosessilämmön kokonaistuotanto
F9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpölaitokset)
G18 = onko kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0


C18 = G42/100*C14
G42 = tuonnin osuus kunnan kaukolämmön tuotannosta %
C14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa yhteensä
C14 = D14+E14+F14 ks. ylempänä


Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan kaukolämpövoimalaitos

E17 = E14/(D14+E14+F14)*C17)
C17 = kaukolämmön satunnainen vienti toiseen kuntaan yhteensä
C17 = G41/100*C14
G41 = viennin osuus kaukolämmön tuotannosta %


D21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksien näkökulmasta:
naapurikuntien kaukolämpö
D15 = D9*G16/100-D14
kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
D18 = (D14/(D14+E14+F14)*C18)
Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
D17 = D14/(D14+E14+F14)*C17


F21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpölaitoksen näkökulmasta:
naapurikuntien kaukolämpö
F15 = F9*G19/100-F14
kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
F18 = F14/(D14+E14+F14)*C18)
kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
F17 = F14/(D14+E14+F14)*C17


Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

z = (1-C30/E21)*100

C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset ks. ylempänä

E21 = kaukolämpövoimalaitokset: kaukolämmön nettohankinta kuntaan ks. ylempänä


Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

E9 = SUMMA(J68:V68)

esimerkkinä kivihiili J68

J68 =TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$Z61:$Z62,$E61:$E62)/100

missä,

J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

Z61 = Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)

Z62 = Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)

E61 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (kaukolämpövoimalaitokset)

E62 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (muu)


Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

J61 = JOS($B$16=1,J11,J11/$I$13*$O$16)

Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmön- ja sähköntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2

1.Yksiköiden polttoaineen käyttö (yksi polttoaine) GWh (J11)

2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (J11/I13*O16)

I13 = SUMMA(I11:I12)
I11 = SUMMA(J11:V11) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset)
I12 = SUMMA(J12:V12) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (muut)
O16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset) vuosikohtainen


Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

J62 = JOS($B$16=1,J12,J12/$I$13*$O$16)

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien kohdalla


Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)

Z61 = Z11/100*D61/I61

Z11 = Lämmöntuotanto osuus % kaukolämpö

D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh

D61= C61/E61*100

C61 = Lämmöntuo:tanto GWh
E61 = hyötysuhde %

I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä

SUMMA(J61:V61)


Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)

Z62 = Z12/100*D62/I62

Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet k-lämpö kaukolämpövoimalaitokset



C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö

x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)

x = a/(100-z)*100/y-c*w

missä,

a = lämmitysenergian kulutus (GWh)

z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

y = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

c = Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)

w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. lämpö


Lämmitysenergian kulutus GWh

a = C31*F28/C28

missä,

C31 = Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

F28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)

C28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)


Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

C31 = (y-c)/(y+v)*F23)

missä,

v = Lämmöntuotanto GWh sähkö ks. tuotannon päästöt

F23 = Kaukolämmön kulutus (tuottaja kaukolämpölaitokset)

F23 = F21/(D21+E21+F21)*C23)

ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset


Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

z = (1-F23/F21)*100)

ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset


Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

Lasketaan muuten samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien lämmöntuotanto, mutta kohta polttoaineosuudet lasketaan eritavalla.

Lämmöntuotanto kaikki polttoaineet

y = SUMMA(J68:Y68)

esimerkkinä kivihiili J68

J68 = TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$AC61:$AC62,$E61:$E62)/100

missä,

J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

AC61 = Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

AC62 = Polttoaineosuudet lämpö (muu)

E61 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

E62 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (muu)


Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

AC61 = D61/I61

D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh

D61 = C61/E61*100
C61 = Lämmöntuotanto GWh
E61 = hyötysuhde %

I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä

SUMMA(J61:V61)


Polttoaineosuudet lämpö (muu)

AC62 = D62/I62

Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet lämpö kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)

c = SUMMA(T38:T39)

T38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

T39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)


Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

T38 = JOS($B$16=1,T11,T11/$F$13*$K$16)

Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmöntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2

1.Yksiköiden sähkön käyttö GWh (T11)
2.Yksiköiden energialähteiden käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (T11/F13*K16)
F13 = SUMMA(F11:F12)
F11 = SUMMA(G11:U11) = Energialähteet yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset)
F12 = SUMMA(G12:U12) = Energialähteet yhteensä GWh (muu)
K16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset) vuosikohtainen


Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)

T39 = JOS($B$16=1,T12,T12/$F$13*$K$16)

Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

Maatalous

Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin

  • Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä
Yhden eläinlajin ruuansulatuksen metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*f/1000
missä,
e = eläintenlukumäärä kpl
f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v
Ruuansulatuksen metaanin päästökerroin (kg/v) Tier 1 eli päästökerroin annettu valmiina seuraaville eläinlajeille:
lampaat, siat, vuohet, hevoset, porot.
Lampaiden päästökerroin lasketaan seuraavasti: ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v tier 1 * korjauskerroin (korjauskerroin annettu valmiina)
Nautaeläinten (lypsylehmät, emo- ja imettäjätlehmät, hiehot, sonnit ja vasikat) päästökerroin lasketaan seuraavasti:
f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
n = paino kg
o = referenssipainon korjauskerroin
p = referenssipaino kg
q = painonlisäys kg/vrk
m = nettoenergiat /sulava bruttoenergia kasvu = 1.164-5.16*k/1000+1.308*k^2/100000-37.4/k
k = rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
r = nettoenergian kulutus MJ/vrk sen hetkisen tilan ylläpitoon = r2*n^0.75
r2 = sen hetkisen tilana ylläpitokerroin
s = nettoenergian kulutus MJ/vrk laiduntamiseen = s2*s3/365*r
s2 = laiduntamisen lisäenergiakerroin
s3 = laidunkauden pituus vrk/v
t = nettoenergian kulutus MJ/vrk maidontuotantoon = t2*t3/365
t2 = 0.4*t21+1.47
t21 = maidon rasvaprosentti %
t3 = maidontuotanto kg/v
u = nettoenergian kulutus MJ/vrk raskaudenylläpitoon = u1*r
u1 = raskauden ylläpitokerroin
v = nettoenergiat /sulava bruttoenergia muuhun = 1.123-4.092*k/1000+1.126*k^2/100000-25.4/k
  • Lannankäsittelyn metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien lannankäsittelyn metaanipäästöistä
Yhden tuotantoeläinlajin (lypsylehmät) lannankäsittelyn metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*w/1000
missä,
e = eläintenlukumäärä kpl
w = lannankäsittelyn metaanipäästökerroin = x*365*0.67*y
x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
g = Bruttoenergian kulutus MJ/vrk = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100 (ks. ruuansulatuksen metaanipäästökertoimen laskeminen)
k = Rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
z = Lannan tuhkapitoisuus (%)
y = painotettu metaanin tuottokapasiteetti (m3/kg) = å*(ä*ö+a*b+c*d)/100
å = maksimaalinen metaanin tuottokapasiteetti lannasta m3/kg
ä = lantaosuudet laidunnus = ä1/365*(1-ä2*ä3/24)
ä1 = laidunkauden pituus vrk
ä2 = yöt sisällä laidunnuskaudella lypsylehmistä
ä3 = sisällä oltavat tunnit
ö = metaanin tuottokertoimet % laidunnus
a = lantaosuudet, kuiva/kuivikelannankäsittely = a1/100*(1-ä)
a1 kuiva/kuivikelannankäsittelyn osuus %
b = metaanin tuottokertoimet kuiva/kuivikelannan käsittely %
c = lantaosuudet lietelannankäsittely = c1/100*(1-ä)
c1 = lietelannankäsittelyn osuus % = 100-a1
d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %


Liikenne

Liikenteen hiilidioksidipäästöt (1000t) saadaan summaamalla eri sektorien CO2-päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät)

Liikenteen hiilidioksidipäästöt yksi sektori, esimerkkinä teollisuus

t = Hkj/100*hp+ Pkj/100*pp+Kkj/100*pk

Hkj= henkilöautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
hp= Hiilidioksidin päästöt, henkilöautot, kaikki yhteensä (1000t)
Pkj = pakettiautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
pp= Hiilidioksidin päästöt, pakettiautot, kaikki yhteensä (1000t)
Kkj= kuorma-autojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
pk= Hiilidioksidin päästöt, kuorma-autot, kaikki yhteensä (1000t)

Linja-autojen päästöjä ei oteta mukaan laskettaessa teollisuuden osuutta päästöistä, koska teollisuudella ei ole linja-autoja.


Esimerkkinä henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), kaikki yhteensä. Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidipäästöt päästöt lasketaan samanlailla.

hp = C153 + K153

C153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), yhteensä, muut polttoaineet paitsi sähkö
K153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet


C153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, muut polttoaineet paitsi sähkö

C153= Summa (D153:I153)
D153, E153, F153, G153, H153, I153 = Hiilidioksidin päästöt (1000t), polttoaine (esim. maakaasu)


Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, D153:I153 voidaan laskea eriteltyjen tai erittelemättömien tietojen mukaan:
Eriteltyjen: D153 = 0


Erittelemättömien: voidaan laskea ottamalla luvut suoraan, D153 = D24, tai suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin, D153 = (D24/C22+C32+C42+C52)*G98
D24 = Hiilidioksidin päästöt (1000t) polttoainekohtaisesti jaoteltuna, maakaasu, henkilöautot (data)
C22 = polttoaineiden käyttö yhteensä, henkilöautot (GWh) = summa (D22:J22)
C32 = polttoaineiden käyttö yhteensä, pakettiautot (GWh)
C42= polttoaineiden käyttö yhteensä, linja-autot (GWh)
C52= polttoaineiden käyttö yhteensä, kuorma-autot (GWh)
G98 = energialähteiden kulutus yhteensä (GWh), maantieliikenne: henkilö-, paketti, linja- ja kuorma-autot

Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä, joten sitä ei ole tässä enempää selvitetty


K153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet

K153 = J151 * E47/1000

J151 = Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)
E47= Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)


J151 Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)

J151 voidaan laskea kuten D151, eli erittelemättömien tai eriteltyjen tietojen mukaan

Eriteltyjen:
J151=0
Erittelemättömien:
B99=J22
J22= polttoaineiden käyttö, henkilöautot, sähkö (GWh) (data)


E47 Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)

E47 = E46/a*1000

E46 = hiilidioksidipäästöt 1000t ilman lämmitystä, muu kulutus yhteensä
a= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, muu kulutus yhteensä


E46 = Lasketaan kuten "xi" osiossa sähkönkulutus, kohdassa sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus


a= summa(F114:K114)
F114, G114, H114, I114, J114, K114= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, sektorit lasketaan samanlailla, esim teollisuus tai palvelut
Esimerkkinä palvelut, K114
K114 = K84*E117
K84 = kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)
E117 = Muunnoskerroin sähkön loppukulutukseen
E117 = 1-m/100
m = Siirto- ja jakeluhäviöt muussa sähkönkulutuksessa (data)


K84 Kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)

K84 = K80-K81-K82-K83

K80 = Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä

K81 = Sähkönlämmityksen osuudet (GWh), kts. "sähkölämmityksen CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K82 = Lämpöpumppujen sähkön osuudet (GWh), kts. "lämpöpumppujen sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K83 = Kaukolämmityksen sähkön osuudet (GWh), kts. "kaukolämmön sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt


K80 Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä

K80 = summa(K73:K79)

K73, K74, K75, K76, K77, K78, K70 = paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen, palvelut, eri hankintalähteet (esim. teollisuuden prosessivoimalaitokset)

Esimerkiksi teollisuuden prosessivoimalaitokset K73, katso "k" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

Sähkön kulutus

Sähkön kulutuksen päästöt

Sähkön kulutuksen päästöt = Päästöt eri sektoreilta (teollisuus + kotitaloudet + maataloustuotanto + kunta + muu julkinen sektori + palvelu sektori + erittelemättömät)


Esimerkkinä Hiilidioksidipäästöt (1000t)

Sähkön kulutuksen päästöt yhdelle sektorille lasketaan hankintalähteittäin ja hankintalähteiden päästöt summataan yhteen. Sektorin päästöistä miinustetaan sektorilla käytettyjen ajoneuvojen päästöt, paitsi maataloustuotannossa ei.


sektorin hiilidioksidipäästöt:

x = summa(k/t*p)i - (c/100*d+e/100*f+g/100*h)

missä,

k = Sähkön paikallinen kulutus (GWh) (hankintalähde)

t = Sähköntuotanto (GWh) (hankintalähde)

p = Hiilidioksidipäästöt (1000 t) (hankintalähde)

c = Henkilöautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

d = Henkilöautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

e = Pakettiautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

f = Pakettiautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

g = Kuorma-autojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

h = Kuorma-autot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)


  • Sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus

Muiden paitsi teollisuuden päästöistä miinustetaan sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen sähkön päästöt. Palveluilla miinustetaan näiden lisäksi kaukolämmön sähkön päästöt.

xi = summa(k/t*p)i – sähkölämmityksen CO2 – lämpöpumppujen sähkön CO2 – kaukolämmön sähkö CO2


Kulutus lasketaan samoin eri hankintalähteiden osalta

k = (C73-D73)*F55/E55

C73 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh) hankintalähde i
=D49-D63
D49 = paikallinen sähköntuotanto hankintalähde i
ks. tuotannon kaavat
D63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen hankintalähde i
=D64 + D65
D64 = teollisuuden sähköntuotannosta
D65 = muusta sähköntuotannosta


D73 = paikallinen sähkönkulutus sektori i hankintalähde i
F55 = Sähkönkulutus (GWh) sektori i
E55 = muiden sektoreiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)


  • Sähkölämmityksen, lämpöpumppujen ja kaukolämmön sähkön osuudet (1000 t) lasketaan samoin. Sähkölämmityksen osuus laskennassa eroavaisuuksia, ks. alempana.

= oi / summa(k)i * summa(k/t*p)i

oi = Sähkölämmityksen osuus sektorii (GWh)

=L_tase!F41*L57/L55

L_tase!F41 = Lämmitysenergian kulutus, sähkölämmitys (GWh)
sähkölämmitys
=Ener_jako!G63*Ener_jako!G70/100
Ener_jako!G63 = Sähkölämmitys yhteensä (GWh) (muut sektorit kuin teollisuus)
Ener_jako!G70 = asuinrakennusten osuus %


lämpöpumppujen sähkö:
Lp_las!G22 ks. tuotannon kaavat
kaukolämmön sähkö:
S_tase!K21 =JOS(Ener_jako!G18=0,0,N80)
Ener_jako!G18 = onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
N80 = summa(k)i


L57 = kokonaiskulutus (häviöt mukana)
=L55+L56
L56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
E56/E55*L55
L55 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
datasta


summa(k)i = Sähkölämmityksen kulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
lasketaan samoin kuin kulutus k sektorii
summa(k/t*p)i = Sähkölämmityksen CO2-päästöt (1000 t)
lasketaan samoin kuin x päästöt yhteensä sektoreilla



Sähkönkulutuksen päästöt Suur-teollisuus (vaatii päällekkäisyyksien poistamista)

xi = summa(k/t*p)i

Prosessivoimalaitokset:

Paikallinen sähkönkulutus

ki = JOS(C50<D57,D50,JOS(C50-C64=0,0,(D50-D64)/(C50-C64)*D57))

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä

= Summa(paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitokset)
Prosessivoimalaitokset
Sähköntuotanto (GWh) ks. tuotannon kaavat
Kaukolämpövoimalaitokset
0
Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
(1-Ener_jako!G14/100)*F46
Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen lämmöntuotannosta %
F46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) kl-pr-laitoksilla
Vesivoimalaitokset
Ener_jako!G27/100*G46
Ener_jako!G27 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %
G46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) v-laitoksilla
Tuulivoimalaitokset
Ener_jako!G31/100*H46
Ener_jako!G31 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %
H46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) t-laitoksilla
Huippuvoimalaitokset
Ener_jako!G35/100*I46
Ener_jako!G35 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuonannosta %
I46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) h-laitoksilla


D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh)

= D55+D56
D55 = Sähkönkulutus (GWh) suur-teollisuus
datasta
D56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
= D55*Ener_jako!G38/(100-Ener_jako!G38)
Ener_jako!G38 = Häviöt sähköä tuottavan suur-teollisuuden kulutuksessa %

D50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) prosessivoimalaitokset

ks. tuotannon kaavat

C64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) yhteensä

= JOS(C57>C49,0,JOS(C50-D57>C49-C57,C49-C57,JOS(C50-D57<0,0,C50-D57)))
C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
=D57+E57
D57 = Suur-teollisuuden sähkönkulutus GWh ks. ylempänä
E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh
= summa(sähkönkulutus sektorilla)i
Teollisuus
F57 = F55+F56
F55 = Sähkönkulutus (GWh) teollisuus, jolla ei omaa sähköntuotantoa
F56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
E56/E55*F55
E56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E55*Ener_jako!G39/(100-Ener_jako!G39)
Ener_jako!G39 = häviöt muussa sähkön kulutuksessa %
E55 = muiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)
F55 = paikallinen sähkönkulutus (GWh)


Kotitaloudet ja kiinteistöt
G57 =G55+G56
G55 = sähkön kulutus (GWh)
=Ener_jako!G59+Ener_jako!G60-H55
Ener_jako!G59 = sähkön kulutus yksityinen sektori (GWh)
Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)
H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
G56 = paikalliset sähkönsiirto ja jakeluhäviöt
= E56/E55*G55
ks. ylenpänä


Maataloustuotanto
H57 = H55+H56
H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
=Ener_jako!G73/100*Ener_jako!G60
Ener_jako!G73 = maatalouden tuotantotoiminnan (rakennukset ja koneet) sähkön kulutuksen osuus maatalouden kulutuksesta %
Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)
H56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E56/E55*H55
ks. ylenpänä


Kunnan oma kulutus
I57 =I55+I56
I55 = sähkönkulutus kunta
=Ener_jako!G76/100*Ener_jako!G61
Ener_jako!G76 = kunnan sähkön kulutuksen osuus julkisen sektorin kulutuksesta %
Ener_jako!G61 = julkisen sektorin kulutus GWh
I56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E56/E55*I55
ks. ylenpänä


Muu julkinen kulutus
J57 =J55+J56
J55 = sähkönkulutus muu julkinen
=Ener_jako!G77/100*Ener_jako!G61
Ener_jako!G77 = muun julkisen sektorin kulutuksen osuus  %
Ener_jako!G61 = julkisen sektorin sähkön kulutus (GWh)


J56 = E56/E55*J55)
ks. ylenpänä


Palvelut
K57 = K55+K56
K55 = palvelusektorin kulutus (GWh)
K56 = E56/E55*K55
ks. ylenpänä


C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
summa(tuotantolaitoksen sähköntuotanto)i
Prosessivoimalaitokset
ks. tuotannon kaavat
Kaukolämpövoimalaitokset
E49 =E46+E48
E46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
E48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
= E46*Ener_jako!G12/100-E46
Ener_jako!G12 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
F49 =F46+F48
F46 = kunnan sähkötuotanto ks. tuotannon kaavat
F48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
=(F46*Ener_jako!G16/100-F46)*Ener_jako!G14/100
Ener_jako!G16 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta
Vesivoimalaitokset
G49 =G46-G47
G46 = kunnan sähköntuotanto
datasta
G47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G26/100*G46
Ener_jako!G26 = valtakunnallisten laitosten osuus %
Tuulivoimalaitokset
H49 =H46-H47
H46 = kunnan sähköntuotanto
datasta
H47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G30/100*H46
Ener_jako!G30 = valtakunnallisten tuulivoimalaitosten osuus % sähköntuotannosta
Huippuvoimalaitokset
I49 =I46-I47
I46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G34/100*I46
Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimaloiden osuus % sähköntuotannosta


Ydinvoimalaitokset
J49 = valtakunnallinen sähköntuotanto
datasta
Lauhdutusvoimalaitokset
K49 = valtakunnallinen sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto GWh yhteensä ks. ylempänä

D57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh Suur-teollisuus ks. ylempänä

D64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) prosessivoimalaitokset

=D50/C50*C64
D50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, prosessiteollisuus
C50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, yhteensä
C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä


Kaukolämpövoimalaitokset

k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,0,JOS(C51-C65=0,0,(C51-E57-C65)*(E51-E65)/(C51-C65))),0)

missä,

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä ks. ylenpänä

D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh) ks. ylenpänä

E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh ks. ylenpänä

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)

=summa(muu paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitoksilla)


prosessivoimalaitokset
D51 = kunnan koko sähköntuotanto prosessivoimalaitoksilla
datasta


Muut eri tuotantolaitokset
E51 = E49-E50
E49 = tuotantolaitoksen sähköntuotanto
E50 = suur-teollisuuden oma sähköntuotanto

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)

=C63-C64
C63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, yhteensä
=C49-C57
C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh

C64 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden tuotannosta

E51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpövoimalaitokset (GWh)

E65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta kaukolämpövoimalaitokset (GWh)

=E51/C51*C65
C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)


Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,F50-F64,JOS(C51-C65=0,0,F50-F64+(C51-E57-C65)*(F51-F65)/(C51-C65))),JOS(C50-C64=0,0,(F50-F64)/(C50-C64)*D57))

missä,

C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä

D57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu paikallinen, yhteensä

E57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), muu kulutus yhteensä

F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla

F64 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilta (GWh)

=F50/C50*C64
C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä
F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla
C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta kuin teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

F51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

F65 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


Huippuvoimalaitokset

k = I49-I63

I49 = paikallinen sähköntuotanto (GWh)

=I46-I47
I46 = kunnan koko sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
ks. tuotannon kaavat
I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
=Ener_jako!G34/100*I46
Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimalaitosten osuus huippuvoimalaitosten sähköntuotannosta %

I63 = vienti paikallisesta sähköntuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen (GWh)

=I64+I65
I64 = sähkön vienti, teollisuuden sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
=I50/C50*C64
I50 = paikallinen sähköntuotanto, teollisuus, huippuvoimalaitokset
=Ener_jako!G35/100*I46
I65 = sähkön vienti, muu sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
=I51/C51*C65
I51 = paikallinen sähköntuotanto, muut, huippuvoimalaitokset
=I49-I50


Sähkön ’osto’

k = JOS(C$57>C$49,JOS(D$57-$C$50>C$57-C$49,C$57-C$49,JOS(D$57-$C$50<0,0,D$57-$C$50)),0)

C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus (GWh)
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä

Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt

Kasvener-mallin näkemysverkko tuotantoperusteisten päästöjen osalta.
Yleiskuvaus

Eri sektoreilla päästöt lasketaan laitoskohtaisesti ja tuotetun energian mukaan (lämpö/sähkö). Laitos kohtaiset päästöt ovat

käytettyjen polttoaineiden päästöjen summa. Laskukaava on yhden polttoaineen yhden päästökomponentin kokonaispäästöille. Sama kaava

pätee kaikkiin eri polttoaineisiin ja kaikkiin eri päästökomponentteihin.

Tällä kaavalla lasketaan kokonaispäästöt seuraavilta sektoreilta: Erillinen sähköntuotanto, prosessivoimalaitokset, teollisuus,

rakennusten erillislämmitys, muu polttoaineen käyttö ja kaukolämmitys.


Alempana poikkeuksia.


Kokonaispäästö (t)

x = y * z * 0.0036

missä,

y = ominaispäästö (g/MJ)

z = polttoaineen käyttöi(GWh) (tieto saadaan käyttäjältä)

0.0036 = yksikön muuntokerroin


Ominaispäästö (g/MJ)

y = (pk * hk) * ki

missä,

pk = päästön i päästökerroin (g/MJ) (datasta)

hk = hapettumiskerroin (käytetään hiilidioksidin päästöjen laskennassa) (datasta)

ki = päästön i korjauskerroin


päästön i korjauskerroin

ki = mp / x yht (Jos mp tai x yht on 0 niin ki on 1)

missä,

mp = laitoksen käyttämien polttoaineiden mitatut kokonaispäästöt (t)

x yht = laitoksen käyttämien polttoaineiden lasketut kokonaispäästöt (t)


Poikkeukset

Prosessivoimalaitoksilla ja kaukolämpövoimalaitoksilla päästöt lasketaan erikseen sähkön- ja lämmöntuotannoille. Tällöin polttoaineen

käytössä otetaan huomioon vain sähkön/lämmöntuotantoon kulunut polttoaineen osuus.


z = polttoaineen käyttö i (GWh) * polttoaineosuus (lämpö/sähkö)


polttoaineosuus (lämpö/sähkö)

= lp / p yht

lp = lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)

p yht = polttoaineiden käyttö yhteensä laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)


Lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)

lp = (lt * COP-luku) / hs * 100

lt = Lämmöntuotanto, laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)

COP-lukua käytetään prosessivoimalaitoksen sähköntuotannon laskennassa

hs = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (data)



Liikenne
  • Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:

Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä


Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä


Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa: Valitut luvut voidaan ottaa suoraan, esim. valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, tai suhteuttaa polttoaineen kokonaismääriin. Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä.



Liikenteen ominaispäästöt

Ominaispäästöt, (g/km) 22.12.2017
Ajoneuvo Päästö Kuvaus
henkilöauto (ha) 104,29 VTT:n LIPASTOn mukaisesti. Voi olla 63.5, jos sähköautojen osuus kasvaa 30 prosenttiin
pakettiauto 136,58
kuorma-auto 678,75 Teknologian kehitys ja pienemmät ajoneuvot voivat pienentää päästöjä 42 %
bussi, HSL 55,8 Oletetaan parempaa teknologiaa, jolloin kerroin on 0,1 x LIPASTOn bussit
bussi, muu 557,97
raide 0

Skenaariot Helsingin liikenteelle 2035

Tavoitteena vähentää liikenteen (mukaanlukien satamat ja raideliikenne) CO2e-kokonaispäästöjä 55 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015. Absoluuttiset määrät olisivat 738, 604, 272 ja 242 kton vuosille 2005, 2015, 2030 ja 2035.

Helsingin liikennemäärät(M km/a)
ObsAjoneuvov0+v4bv7av7bv5b_7bv44v50v54v60v70
1ha maantie11571035114411271088882855798932834
2ha katu157613211557152214051147108596110931040
3raskas, yhd. maantie36363737363636363736
4raskas, yhd. katu29292929292929292929
5raskas, ka maantie32323333323232323232
6raskas, ka katu28282828282828282828
7raskas, pa maantie3333333333
8raskas, pa katu3333333333
9jkl bussi, HSL43434343434343434343
10jkl bussi, muu6666666666
11ratikka12121212121212121212
12juna5555555555
13metro5555555555
Liikennemallilla mallinnetut skenaariot Maan­käyttö Maan­käytön tiivis­täminen Muut toimenpiteet Selite
Emmen skenaario­numerot Koodi mallissa Koodinimi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
111-113 2035_v0+ 2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU] x Vertailuvaihtoehto (BAU)
31-33 2035_v0 2035 vertailuvaihtoehto (v0) x
701-703 2035_v7a Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella (x) x Maankäyttö tiivistyy loput 13 kuntaa (ei Helsingissä) (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
711-713 2035_v7b Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä (x) x Maankäyttö tiivistyy koko 14 kunnan alueella, ml. Hki, (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
202-203 2035_v2 Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, porttimalli
301-303 2035_v3a Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1) x x Kyydinjakopalvelut/Kimppakyydit (mallinnettu tavoitteellisesti: henkilöauton keskikuormitus +0,1 koko seudulla)
401-403 2035_v4a Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu x x (x 2) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti tuplaantuu; mallinnettu tavoitteellisesti (HEHAssa nykyisin helsinkiläisten pyöräilyn kulkutapaosuus 9 %, mutta helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa 11 % (Pyöräilyn edistämisohjelma 2020))
411-413 2035_v4b Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu x (x 2,5-3) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti 3-kertaistuu Helsingissä ja 2,5-kertaistuu pk-seudulla/koko seudulla; mallinnettu tavoitteellisesti
501-503 2035_v5a Pysäköintimaksujen korotus, +50 % x x Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
511-513 2035_v5b_7b Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu (x) x x Maankäytön tiivistäminen koko 14 kunnan alueella ja pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
601-603 2035_v6a Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto x x Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nosto (mallinnettu tavoitteellisesti: joukkoliikennelipun hintaa laskettu 25 % koko seudulla)
(111-113) 2035_SAT SAT = Sataman päästöjen vähennys 30 % x x Sataman päästöjen vähennys, -30 % vuoden 2015 tasosta (maasähkö, biopolttoaineet)
(111-113) 2035_v0+_SA SA = Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 % x x Sähköautojen osuuden kasvu Helsingissä (mallinnettu ominaispäästöjen määrän pienenemisenä)
(111-113) 2035_v0+_B B = Raskaan liikenteen teknologia x x Raskaan liikenteen biopolttoaineet ja muut päästövähennykset (mallinnettu ominaispäästljen vähenemisenä)
45-47 2035_v44 MAXI1 x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa, pysäköintimaksut +50%
(45-47) 2035_v44_SA MAXI1_SA x x x x x x Sähköautot + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
(45-47) 2035_v44_SAB MAXI1_SAB x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksujen korotus 50 %
51-53 2035_v50 MAXI2 x x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
55-57 2035_v54 MAXI3 x x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
(55-57) 2035_v54_SAB MAXI3_SAB x x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
(55-57) 2035_v54_SAT_SAB MAXI3_SAT_SAB x x x x x x x x x Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
61-63 2035_v60 PORKKANA x x x x x Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
61-63 2035_v60_SAB PORKKANA_SAB x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
71-73 2035_v70_SAT_SAB MAXI2_7b_SAT_SAB x x x x x x x x x x Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + maankäyttö tiivistyy + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%

Toimenpiteet:

      • Maankäyttö
  1. 2035 v0
  2. 2035 v0+/v1
    • Maankäytön tiivistäminen
  3. Helsingin ulkopuolella 14 kunnan alueella
  4. 14 kunnan alueella, myös Helsingissä
    • Muut toimenpiteet
  5. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
  6. Liikkumispalvelut / Kimppakyydit
  7. Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu (x2)
  8. Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu (x2,5-3)
  9. Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
  10. Pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
  11. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu = joukkoliikennelipun hinta -25 %
  12. SAT Sataman päästöjen vähennys 30 %
  13. SA Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 %
  14. B Raskaan liikenteen teknologia

Liikennemuotojen kulkutapaosuudet

Liikenteen kulkutapaosuudet (%)
Skenaario Selite Suunta polkupyörä joukkoliikenne henkilöauto jalankulku
nyky nyky (2015) Hki sis. 9 31 26 34
rajan ylittävät 3 37 60 0
yhteensä 7 33 35 25
2035_v0+ 2035 vertailu-vaihtoehto (v0+ / BAU) Hki sis. 9 28 27 36
rajan ylittävät 3 44 53 0
yhteensä 7 33 35 26
2035_v44 MAXI1 Hki sis. 18 24 21 38
rajan ylittävät 8 47 45 0
yhteensä 16 29 27 28
2035_v50 MAXI2 Hki sis. 17 27 19 38
rajan ylittävät 7 52 41 0
yhteensä 14 33 24 28
2035_v50 MAXI3 Hki sis. 22 23 16 39
rajan ylittävät 11 50 39 0
yhteensä 19 29 22 30
2035_v60 PORKKANA Hki sis. 21 22 18 38
rajan ylittävät 9 44 47 0
yhteensä 18 28 25 29
TAVOITE? TAVOITE? Hki sis. 19 29 15 36
rajan ylittävät 7 50 42 0
yhteensä 16 31 26 27


Teollisuusprosessit
  • Hiilidioksidi

Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä

Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16) lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).

C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)

C26 = C21 * C16 /1000


C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2


C16 = C10*C12*C13

C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö) (data)

C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)

C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)


  • Metaani

Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä

Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla


K27 = K22*K17/1000

K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto) (data)


  • Typpioksiduuli

O28 = typpioksiduulipäästöt

O28 = O23 * O18 /1000


O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo (data)


O18 = O11*O12

O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo (data)

O12 = Päästökertoimen korjauskerroin (data)


Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet on annettu Kasvenerissä suoraan ja perustelematta. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuosikohtaiset päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset.

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset
1990 1997 2005 2010 Kuvaus
Klinkkerituotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,049 1,025 0,958 1,043 Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten pitoisuuksien vaikutus oletuspäästökertoimeen
Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin 1,003 1,007 1,005 1,008 -
Kalkintuotannon päästökertoimen korjauskerroin 0,939 0,939 0,949 0,941 Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten tai arvioitujen pitoisuuksien vaikutus stökiömetriseen kalkin päästökertoimeen 0,785
Kalkkikiven ja dolomiittikalkkikiven käytön päästökertoimien korjauskerroin 0,990 0,984 0,940 0,984 IPCC:n oletusarvoon verrattuna
Teräksen tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,081 1,037 0,907 0,947 Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)
Vedyn tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 0,974 1,085 1,121 1,064 Tuotannon vuotuisten lähtöaineiden vaihtelun ja kemiallisten reaktioiden epätäydellisyyden vaikutus
Typpihapon tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,081 1,079 0,966 1,084 Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)

Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne

Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt

  • Liikenne
    • Maantieliikenne
      • Henkilöautot
      • Pakettiautot
      • Linja-autot
      • Kuorma-autot
      • Laivat
      • Junat
      • Lentokoneet
        • Polttoaineiden käyttö (GWh)
        • Ajosuorite (milj. km)
        • Hiilidioksidin päästöt (1000 t)
        • Metaanin päästöt (t)
        • Typpioksiduulin päästöt (t)
        • Hiilimonoksidin päästöt (t)
        • Hiukkasten päästöt (t)
        • Rikkidioksidin päästöt (t)
        • Typen oksidien päästöt (t)
          • kivihiili
          • turve
          • maakaasu
          • raskas polttoöljy
          • kevyt polttoöljy
          • dieselöljy
          • bensiini
          • nestekaasu
          • koksi
          • koks.kaasu
          • mas.kaasu
          • jal.kaasu
          • yhdyskuntajäte
          • muu fossiilinen
          • polttohake
          • kuori
          • muu puu
          • mustalipeä
          • yhd.jäte
          • biokaasu
          • muu bio
  • Erillinen sähköntuotanto
    • Muu erillinen sähköntuotanto
      • Huippuvoimalaitokset
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
              • maakaasu
              • raskas polttoöljy
              • kevyt polttoöljy
              • muu fossiilinen
              • biokaasu
      • Lauhdutusvoimalaitokset
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • muu bio
  • Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus
    • Prosessivoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • koksi
              • koks.kaasu
              • mas.kaasu
              • jal.kaasu
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • mustalipeä
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
    • Muu teollisuus
      • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • jal.kaasu
              • bensiini
              • nestekaasu
              • koksi
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
              • lp:n lämpö
              • sähkö
  • Kaukolämpövoima- ja kaukolämpölaitokset
    • Kaukolämpövoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
          • kivihiili
          • turve
          • maakaasu
          • raskas pö.
          • kevyt pö.
          • yhd.jäte (f)
          • muu foss.
          • polttohake
          • kuori
          • muu puu
          • biokaasu
          • yhd.jäte (b)
          • te. jätelämpö
    • Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • koksi
              • koks.kaasu
              • mas.kaasu
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • mustalipeä
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
    • Kaukolämpölaitokset
      • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksikön polttoaineiden käyttö


  • Rakennusten erillislämmitys
  • Muu polttoaineiden käyttö
  • Maatalous
  • Jätehuolto
  • Teollisuusprosessit

Vaihtoehtoinen tapa jaotella tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt -taulukko

  • Liikenne
    • Liikennevälineet
    • Käytetty polttoaine
  • Erillinen sähköntuotanto
    • Voimalaitokset (huippu/lauhdutus)
    • Käytetty polttoaine
  • Pros.voimalait. ja muu teoll.
    • Pros-voimalait /muu teollisuus

(->jos prosessivoimalaitos (mutta ei muu teollisuus) jaotellaan edelleen sähkön- ja lämmöntuotantoon, niin miten merkitään)

    • Käytetty polttoaine
  • Kl-voima- ja kl-laitokset
    • Laitokset
      • Sähkön- / lämmöntuotanto (ei sis. kaukolämpölaitoksiin)
    • Käytetty polttoaine
  • Rakennusten erillislämmitys
    • Polttoaine
    • Rakennustyyppi
  • Muu polttoaineiden käyttö
    • Polttoaine
    • Sektori/talous (Kuntasektori/ koti-/ maatalous)
  • Maatalous
    • Eläimet
      • Lanta
    • Lannoitteet
  • Jätehuolto
    • Lähde
    • Käsittely
  • Teollisuusprosessit
    • Tuotteet

Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt -jaottelu

  • Päästöt
    • Sektori (esim. kunta/teollisuus)
    • Käyttötapa


Alkuperäinen malli löytyy täältä: Kasvener

Ajoneuvojen päästökertoimet(mg/MJ)
ObsSektoriPolttoainePäästöTulosKuvaus
1Teollisuus ja prosessivoimaKivihiiliCH41

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ World Resources Institute. Global Protocol for Community-Scale Greenhouse Gas Emission Inventories. [1]
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kasvener&oldid=36545”