Ero sivun ”TCDD-koe S256” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: {{tutkimus|moderator=Pauli}} == Kokeet == <t2b index="Kuvaus" unit="-" obs="Tulos" name="Koe S256"> Kirjaimisto|ASCII ISO-8859-1 Tiedostomuoto|TXT sarkainerotettu (Tab-delimited)...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 7: Rivi 7:
Tiedostomuoto|TXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
Tiedostomuoto|TXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
Tunniste|S256
Tunniste|S256
Nimi|
Nimi|Bilirubiini ja sappi
Päätutkija|
Päätutkija|Ulla Simanainen
Koe alkoi|
Koe alkoi|17.-18.2.1999
Koe päättyi|
Koe päättyi|25.-26.2.1999
Altistuspäivä|
Altistuspäivä|
Laji|Rotta
Laji|Rotta
Kanta1|
Kanta1|LE
Sukupuoli1|
Sukupuoli1|naaras
Lukumäärä1|
Lukumäärä1|24
Ikä kokeen alussa|
Luovutusnumero1|9840-41
Kokeen idea|
Kokeen idea|Tutkitaan TCDD-rottien lisääntyneen S-bil:n syytä. Onko a) bilirubiinituotanto lisääntynyt (hemin hajoaminen) b) bilirubiinin eritys sappeen vähentynyt.
Toimenpiteet|
Toimenpiteet|TCDD-altistus pv 0. Pv 7 rotat nukutetaan Ketalar-domitor, leikataan ja kanyloidaan sappitiehyt, kerätään sappi 1 tunnin ajan, punnitaan saanto ja määritetään bil.
Antotapa|maissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
Antotapa|maissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
Aine|TCDD (µg/kg)
Aine|TCDD (µg/kg)
Annos|300
Annos|10
Ryhmä1|
Ryhmä1|
Lukumäärä1|
Lukumäärä1|7
Näyte1|
Ryhmä2|TCDD
Lukumäärä2|7
Näyte1|Seerumi
Säilytys1|-80°C
Säilytys1|-80°C
Määritys1|
Määritys1|Bil-tot, -unc, -con
Näyte2|Sappi
Säilytys2|-80°C
Määritys2|Bil-tot, -unc, -con
Näyte3|Maksa
Säilytys3|-80°C
Määritys3|Bil-tot, -unc, -con, (bil?)
</t2b>
 
<t2b index="Kuvaus" unit="-" obs="Tulos" name="Koe S256b">
Kirjaimisto|ASCII ISO-8859-1
Tiedostomuoto|TXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
Tunniste|S256b
Nimi|Bilirubiini ja sappi
Päätutkija|Jouni Tuomisto
Koe alkoi|17.2.1999
Koe päättyi|26.2.1999
Altistuspäivä|17.-18.2.1999
Laji|Rotta
Kanta1|C
Sukupuoli1|naaras
Lukumäärä1|30
Ikä kokeen alussa1|7-8
Luovutusnumero1|9851-52
Kokeen idea|Tutkitaan TCDD-rottien S-Bil-nousun syytä: onko a) lisääntynyt tuotanto vai b) vähentynyt eritys.
Toimenpiteet|Ryhmä-RST + pelletti R36. Pv 8 rotat nukutetaan ketalar-domitorilla, asetetaan sappitiehyeen kanyyli ja kerätään sappea 60 min. Tämän jälkeen lopetetaan giljotiinilla ja otetaan seerumi. Sappituotos punnitaan.
Antotapa|maissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
Aine|TCDD (µg/kg)
Annos|10
Ryhmä1|Mö
Lukumäärä1|15
Ryhmä2|TCDD10
Lukumäärä2|15
Näyte1|Sappi
Säilytys1|-80°C
Määritys1|Bil conj/unconj
Näyte2|Sappi
Säilytys2|-80°C
Määritys2|Paino
Näyte3|Seerumi
Säilytys3|-80°C
Määritys3|Bil conj/unconj
</t2b>
</t2b>



Nykyinen versio 15. elokuuta 2016 kello 09.45




Kokeet

Koe S256(-)
ObsKuvausTulos
1KirjaimistoASCII ISO-8859-1
2TiedostomuotoTXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3TunnisteS256
4NimiBilirubiini ja sappi
5PäätutkijaUlla Simanainen
6Koe alkoi17.-18.2.1999
7Koe päättyi25.-26.2.1999
8Altistuspäivä
9LajiRotta
10Kanta1LE
11Sukupuoli1naaras
12Lukumäärä124
13Luovutusnumero19840-41
14Kokeen ideaTutkitaan TCDD-rottien lisääntyneen S-bil:n syytä. Onko a) bilirubiinituotanto lisääntynyt (hemin hajoaminen) b) bilirubiinin eritys sappeen vähentynyt.
15ToimenpiteetTCDD-altistus pv 0. Pv 7 rotat nukutetaan Ketalar-domitor, leikataan ja kanyloidaan sappitiehyt, kerätään sappi 1 tunnin ajan, punnitaan saanto ja määritetään bil.
16Antotapamaissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
17AineTCDD (µg/kg)
18Annos10
19Ryhmä1
20Lukumäärä17
21Ryhmä2TCDD
22Lukumäärä27
23Näyte1Seerumi
24Säilytys1-80°C
25Määritys1Bil-tot, -unc, -con
26Näyte2Sappi
27Säilytys2-80°C
28Määritys2Bil-tot, -unc, -con
29Näyte3Maksa
30Säilytys3-80°C
31Määritys3Bil-tot, -unc, -con, (bil?)
Koe S256b(-)
ObsKuvausTulos
1KirjaimistoASCII ISO-8859-1
2TiedostomuotoTXT sarkainerotettu (Tab-delimited)
3TunnisteS256b
4NimiBilirubiini ja sappi
5PäätutkijaJouni Tuomisto
6Koe alkoi17.2.1999
7Koe päättyi26.2.1999
8Altistuspäivä17.-18.2.1999
9LajiRotta
10Kanta1C
11Sukupuoli1naaras
12Lukumäärä130
13Ikä kokeen alussa17-8
14Luovutusnumero19851-52
15Kokeen ideaTutkitaan TCDD-rottien S-Bil-nousun syytä: onko a) lisääntynyt tuotanto vai b) vähentynyt eritys.
16ToimenpiteetRyhmä-RST + pelletti R36. Pv 8 rotat nukutetaan ketalar-domitorilla, asetetaan sappitiehyeen kanyyli ja kerätään sappea 60 min. Tämän jälkeen lopetetaan giljotiinilla ja otetaan seerumi. Sappituotos punnitaan.
17Antotapamaissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.)
18AineTCDD (µg/kg)
19Annos10
20Ryhmä1
21Lukumäärä115
22Ryhmä2TCDD10
23Lukumäärä215
24Näyte1Sappi
25Säilytys1-80°C
26Määritys1Bil conj/unconj
27Näyte2Sappi
28Säilytys2-80°C
29Määritys2Paino
30Näyte3Seerumi
31Säilytys3-80°C
32Määritys3Bil conj/unconj

Data

Katso myös

TCDD-kokeet
Hankkeen nimi Kuvaus Kokeet
Kokeiden luettelo Luettelo TCDD-projektin tekemistä kokeista (ns. S-sarjat) löytyy englanninkielisestä Opasnetistä. Kaikki
Motiliteetti Vaikuttaako TCDD eläinten motiliteettiin eli liikkumiskäyttäytymiseen? Miten? Asiaa tutkittiin häkin pohjalla olevalla kosketusherkällä levyllä useiden vuorokausien seurannassa.

S36 · S40 · S117

Aivoleesiot ja syöminen Miten aivojen syömiskeskusten manipulointi vaikuttaa TCDD:n aiheuttamaan syömisen vähenemiseen ja näivetysoireyhtymään? Asiaa tutkittiin tekemällä pieniä vaurioita hypotalamuksen tumakkeisiin.

S78 · S84 · S106 · S125 · S128 · S141 · S144 · S151 · S174 · S196 · Valjakka et al.

Tuumoripromootio Onko TCDD initiaattori vai promoottori syövän aiheuttajana? Asiaa tutkittiin antamalla rotille maksimi-initiaatio syöpää aiheuttavia tekijöitä maksaan ja sitten seurattiin TCDD:n vaikutusta maksasyövän ilmaantumiseen 6 kk:n aikana. S186
Dioksiinien annosvaste Millaisia annosvasteita dioksiineilla on erilaisille vasteille Han/Wistar- ja Long-Evans-rottakannoilla? Ovatko eri johdokset keskenään samanlaisia toksisuusekvivalentteina mitattuna? Asiaa tutkittiin tekemällä annosvastekokeita useilla eri johdoksilla.

S62 · S64 · S83 · S87 · S137 · S149 · S192 · S217, S217b, S226, S227, S228

Suklaakokeet Miten erilaiset ruoka-aineet muokkaavat TCDD:n aiheuttamia muutoksia syömiskäyttäytymisessä? Liittyykö TCDD-vaikutus erityisesti johonkin ravintoaineeseen kuten proteiiniin, rasvaan tai hiilihydraatteihin? Asiaa tutkittiin useissa kokeissa, joissa TCDD-altistetuille rotille annettiin syötäväksi muutakin kuin perusrehua. Usein se oli suklaata, koska se kelpasi rotille ja oli helppo mitata tarkasti.

S113 · S239 · S240 · S243 · S250 · S251‎ · S252‎ · S253‎ · S254 · S261, S262, S264 · S263‎ · S269‎ · S270‎ · S273 · S276 · S278‎ · S280‎

Letkuruokinta Estääkö letkuruokinta näivetysoireyhtymää? Näin voisi olla, jos näivetysoireyhtymä on ensisijaisesti syömiskäyttäytymisen muutos ja haitat johtuvat energianpuutteesta. Asiaa tutkittiin antamalla rotille ravintoa mahaletkun kautta korvaamaan vähentynyttä syöntiä.

S37 · S41 · S49 · S88 · S109 · S118 · S124 · S131 · S188 · S191

Altistusreitin vaikutus Jos TCDD vaikuttaa keskushermostoon ruokahalua säädellen, onko vaikutus voimakkaampi suoraan aivokammioon annettuna?

S132

Leptiini Miten TCDD vaikuttaa ruokahalun säätelyyn ob-hiirillä tai Zucker-rotilla, jotka ovat geneettisesti lihavia? Ob-hiiriltä puuttuu ruokahalua hillitsevä leptiinihormoni. Miten leptiini muokkaa TCDD-annosvastetta? Entä muuttaako TCDD-altistus leptiinisäätelyä L-E- tai H/W-rotilla?

S164 · S183 · S213 · ZUCKER

Risteytyskoe Han/Wistar-rotat kestävät erityisen paljon TCDD:tä johtuen kahdesta mutaatiosta, kun taas Long-Evans rotilla ei ole kumpaakaan ja ne ovat siksi herkkiä. Toinen on AH-reseptorissa ja toinen tuntemattomassa B-geenissä. Nämä muuttuneet alleelit risteytettiin kahteen uuteen A- ja B-rottakantaan. Lisäksi jalostettiin C-kanta, jossa ei ole muuttuneita alleeleja.

S187 · S201 · S206 · S209 · S212 · S215 · S216 · S223 · S229 · S230 · S236 · S238 · S242 · S248 · S260 · S275 · S284 · S392 · Risteytyskoe 1988

Biliverdiini Tutkimuksen alkusysäyksenä oli havainto, että B-kannan rotilla voi esiintyä vakavaa tumman pigmentin kertymistä maksaan. Tämä osoittautui biliverdiiniksi ja sen johdoksiksi. Miten TCDD vaikuttaa bilirubiini- ja biliverdiinimetaboliaan? Missä metaboliaketjun vaiheessa häiriö ilmenee, ja miten rottien genetiikka vaikuttaa ilmiön syntymiseen?

S256 · S266 · S271 · S279 · S311 · S324 · S325 · S326 · S349

Kestävyys ja sen kehitys Miten TCDD-kestävyys kehittyy rotanpennuilla? Entä miten se vaikuttaa sukupuolielimistöön?

S222 · S224 · S241 · S246 · S259 · S267 · S277 · S282 · S289 · S292

Insuliini ja glukoosi TCDD aiheuttaa rotilla lisääntynyttä herkkyyttä insuliinille ja hypoglykemiaa. Lisäksi glukoneogeneesi eli sokerin valmistaminen proteiineista on vähentynyt. Selittääkö tämän näivetysoireyhtymää? Insuliinin ja glukoosin roolia tutkittiin näillä kokeilla.

S72 · S172 · S178

Rasvahapot TCDD aiheuttaa rotilla näivetysoireyhtymän eli ruumiinpainon säätötaso laskee pysyvästi. Samalla rottien rasvakudos vähenee. Onko tällä ilmiöllä vaikutusta eri rasvahappojen suhteisiin eri elimissä ja onko sillä kokonaisuuden kannalta merkitystä? Näissä kokeissa mitattiin rasvahappopitoisuuksia maksasta, plasmasta ja rasvakudoksesta TCDD-herkillä ja -kestävillä rotilla.

S158 · S168