Ero sivun ”Pneumokokkirokotekysely” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
(kysely suljettu häiriöinnin takia)
 
(47 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{|
:''Kysely on päättynyt. Kiitoksia kiinnostuksestanne.
|[[kuva:thl_logo.png]]
|'''Tämä on kaikille avoin kysely rokotteiden valintaperusteista erityisesti liittyen pneumokokkirokotteeseen.
Kansallisen rokotusohjelman rokote on tulossa kilpailutukseen syksyllä 2014. Voit lukea lisää rokotushankinnasta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sivulta [[Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan]]. Kysely ja sivusto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä.
|}
<rcode embed=0 label="Vastaa kyselyyn" showcode=-1 variables="
name:v1|description:'''1. Ikäsi'''|type:selection|options:'';Valitse;'alle 20';alle 20;'21-30';21-30;'31-60';31-60;'yli 61';yli 61|
name:v2a|description:'''2. Katso kyselyn alla olevaa taulukkoa kahden eri rokotteen hinnoista ja hyödyistä. Kumpi rokote mielestäsi pitäisi valita ja miksi?'''|type:selection|options:
''; Valitse;
'Rokote A halvempi'; Rokote A, koska se on hinnaltaan halvempi rokote.;
'Rokote A kokonaiskustannukset'; Rokote A, koska sen kokonaiskustannukset ovat pienemmät.;
'Rokote A kustannustehokkuus'; Rokote A, koska se maksaa vähemmän yhtä sairastumisen estoa kohti.;
'Rokote B vaikuttavampi'; Rokote B, koska se vähentää sairastamista enemmän, rahasta ei väliä.;
'Rokote B lisähinta kannattaa'; Rokote B, koska nykytilaan verrattuna kannattaa maksaa 1 kultaraha lisää sairaustapauksen estoa kohti.;
'Rokote B marginaalikustannus'; Rokote B, koska rokotteeseen A verrattuna kannataa maksaa 7 kultarahaa lisää tapausta kohti.;
'Muu on tärkeintä';Ei voi sanoa, koska jokin muu asia on tärkeintä. (Tarkenna alla olevaan laatikkoon)|
name:v2b|description:Kommentteja tai tarkennuksia kysymykseen 2 liittyen|type:textbox|
name:v3a|description:'''3. Montako euroa sinun mielestäsi terveydenhuollon pitäisi satsata yhden elinvuoden* säästämiseen?'''|type:checkbox|options:
'EVS, elintavat';Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu siitä johtuuko elinvuoden menetys ihmisen omista toimista, esimerkiksi elintavoista.;
'EVS, ominaisuudet';Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu potilaan iästä tai muista ominaisuuksista.|
name:v3b|description:Terveydenhuollon pitäisi satsata yhden terveen elinvuoden säästämiseen yli (euroa)|type:text|
name:v3c|description:Mutta alle|type:text|
name:v3d|description:Ylärajaa ei voi asettaa kaikissa tilanteissa, mutta kaikki sellaiset toimet pitäisi tehdä jotka ovat per elinvuosi halvempia kuin (euroa)|type:text|
name:v4|description:'''4. Laumasuoja tarkoittaa tilannetta, jossa rokotettujen osuus väestöstä on niin suuri, etteivät taudit pääse leviämään myöskään rokottamattomiin. Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä laumasuojan varmistamiseksi?'''|type:checkbox|options:
'Rokotukset kaikille';Tehdä rokotukset pakollisiksi kaikille.;
'Rokotukset koululaisille';Vaaditaan voimassa olevat rokotukset esim. koululaisilta.;
'Kannustus ja tieto';Aktiivisesti kannustaa ihmisiä ottamaan rokotteita ja jakaa niistä tietoa.;
'Ilmaiset rokotukset';Tehdään ihmisille ilmaisiksi ne rokotukset, joissa yhteiskunta katsoo laumasuojan tarpeelliseksi.;
'Ei pidä puuttua';Rokottaminen on ihmisen terveyteen liittyvä yksityisasia, johon yhteiskunnan ei pitäisi puuttua.|
name:v5a|description:'''5. Millä perusteilla rokotteita pitäisi vertailla? (Valitse kaksi mielestäsi tärkeintä)'''|type:checkbox|options:
'Kansanterveys';Rokotteen hyötyjä ja haittoja pitäisi miettiä kansanterveydellisin perustein eli laskea yhteen kaikki hyödyt ja haitat koko väestössä.;
'Yksittäinen ihminen';Yksittäisen ihmisen kohdalla estettävän taudin on oltava selvästi vakavampi kuin rokottamisesta aiheutuvat mahdolliset haitat.;
'Laumasuoja';Antaako rokote hyvän laumasuojan, eli miten hyvin rokote suojaa myös rokottamattomia estämällä tautien leviämistä.;
'Rahalliset kustannukset';Rokotteen hinta ja muut siitä yhteiskunnalle koituvat kustannukset.;
'Kaikki yllä';Asiaa täytyy pohtia kaikista yllä olevista näkökulmista, mitkään kaksi niistä eivät riitä.|
name:v5b|description:Muu, mikä?|type:textbox|
name:v6|description:'''6. Ajatellaan jotakin rokotetta, jolla pystytään estämään vakava, joskus kuolemaan johtava tauti. Onko olemassa eettisesti niin kestämättömiä haittavaikutuksia, että sellaisen ilmaantuminen estäisi rokotteen käyttämisen kokonaan? Voit valita useita vaihtoehtoja.'''|type:checkbox|options:
'Kipu tai ärsytys';Kipu tai ärsytys pistoskohdassa kaikilla rokotetuilla;
'Korkea kuume';Korkea kuume;
'Kouristukset';Kouristukset;
'Hengityskatkos';Tilapäinen hengityskatkos;
'Allerginen reaktio';Vakavat allergiset reaktiot;
'Kollapsi';Kollapsi eli lihasten äkillinen veltostuminen;
'Narkolepsia';Narkolepsia (pitkäaikainen haitta)|
name:v7|description:'''7. Haluaisitko lisätä johonkin kysymykseen uuden vaihtoehdon tai kyselyyn kokonaan uuden kysymyksen? Onko sinulla yleistä, johonkin kysymykseen liittyvää lisättävää, mitä et saanut vastauksissa esille, tai muita kommentteja?'''|type:textbox|
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'|
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'
">
library(OpasnetUtils)


kysymykset <- c(
<nowiki>*</nowiki>Menetetyiksi elinvuosiksi lasketaan jokainen ennenaikaisen kuoleman takia menetetty elinvuosi, sekä sairaana vietetty aika. Eri taudeilla on laskemista varten eri painokertoimia, väliltä 0 (=täysin terve) ja 1 (=kuollut). Esimerkiksi vakavan tartuntataudin [[:op_en:Disability weights|kerroin]] on WHO:n mukaan 0,210. Aika sairaana kerrotaan kertoimella, jonka jälkeen saatuja suhteellisia aijanjaksoja lasketaan yhteen vuoden mittaiseksi pätkäksi. Tämän vuoden ei tarvitse olla yhden ihmisen yhtenäinen elinvuosi, vaan voi koostua monen ihmisen päivästä kuukausiin (tai jopa vuosiin) mittaisista sairaana vietetyistä ajanjaksoista. Tarkempi kuvaus sivulla [[Tautitaakka]].
"Ikä",
"Rokotevalinta A200 B500",
"Rokotevalinta kommentteja",
"Montako euroa on yksi QALY?",
"Montako euroa QALY yli",
"Montako euroa QALY alle",
"Montako euroa QALY vähintään, ei kiinteää ylärajaa",
"Yhteiskunnan varmistama laumasuoja",
"Rokotevertailuperusteet",
"Rokotevertailu muu",
"Kestämättömät haittavaikutukset",
"Uusia kohtia ja kysymyksiä"
)
 
v3a <- paste(v3a, collapse = "; ")
v4 <- paste(v4, collapse = "; ")
v5a <- paste(v5a, collapse = "; ")
v6 <- paste(v6, collapse = "; ")
 
# Vähän vaarallista että mikä tahansa virhe johtaa siihen että
# data tulkitaan olemassa olemattomaksi, R tietokantafunktiot ovat
# jäljessä kehitystä: .series ja .locations eivät toimi subseteille.
obs <- tryCatch(
opbase.data(ident, subset = "Kysely"),
error = function(...) return(NULL)
)
 
if (!is.null(obs)) {
if ("Obs" %in% colnames(obs)) {
at <- "replace"
obs <- 1
} else {
at <- "append"
obs <- obs$KyselyID
obs <- gsub("[A-Za-z]", "", as.character(obs))
obs <- max(as.numeric(obs)) + 1
}
} else {
at <- "replace"
obs <- 1
}
dat <- data.frame(
KyselyID = obs,
Aika = date(),
Kysymys = kysymykset,
Result = c(v1, v2a, v2b, v3a, v3b, v3c, v3d, v4, v5a, v5b, v6, v7)
)
 
opbase.upload(
dat,
ident = ident,
name = pagename,
subset = "Kysely",
act_type = at,
language = "fin",
who = wiki_username
)
 
oprint("Kiitos. Vastauksesi on onnistuneesti tallennettu.")
</rcode>
 
<rcode label="Näytä vastaukset" embed=1 showcode=-1 graphics=1 variables="
name:ident|type:hidden|default:'{{{1|Op_fi{{PAGEID}}}}}'|
name:pagename|type:hidden|default:'{{PAGENAME}}'
">
library(OpasnetUtils)
library(OpasnetUtilsExt)
library(ggplot2)
 
pagename <- gsub(" ", "_", pagename)
dat <- tryCatch(
opbase.data(ident, subset = "Kysely"),
error = function(...) return(NULL)
)
 
pois <- tryCatch(
opbase.data(ident, subset = "Poistot"),
error = function(...) return(NULL)
)
 
pois <- as.numeric(pois$Result)
dat <- dat[!dat$KyselyID %in% pois , ]
ggplot(dat[dat$Kysymys == "Ikä" , ], aes(x = Result)) + geom_bar() + theme_gray(base_size = 24) + coord_flip() + labs(title=paste("Ikä"))
ggplot(dat[dat$Kysymys == "Rokotevalinta A200 B500" , ], aes(x = Result)) + geom_bar() + theme_gray(base_size = 24) + coord_flip() + labs(title=paste("Rokotevalinta"))
ggplot(dat[dat$Kysymys == "Rokotevertailuperusteet" , ], aes(x = Result)) + geom_bar() + theme_gray(base_size = 24) + coord_flip() + labs(title=paste("Rokotevertailuperusteet"))
#oprint(dat, include.rownames = FALSE)
 
</rcode>


<nowiki>*</nowiki>Menetetyiksi elinvuosiksi lasketaan jokainen ennenaikaisen kuoleman takia menetetty elinvuosi, sekä sairaana vietetty aika. Eri taudeilla on laskemista varten eri painokertoimia, väliltä 0 (=täysin terve) ja 1 (=kuollut). Esimerkiksi vakavan tartuntataudin [[:op_en:Disability weights|kerroin]] on WHO:n mukaan 0,210. Aika sairaana kerrotaan kertoimella, jonka jälkeen saatuja suhteellisia aijanjaksoja lasketaan yhteen vuoden mittaiseksi pätkäksi. Tämän vuoden ei tarvitse olla yhden ihmisen yhtenäinen elinvuosi, vaan voi koostua monen ihmisen päivästä kuukausiin (tai jopa vuosiin) mittaisista sairaana vietetyistä ajanjaksoista. Tarkempi kuvaus sivulla [[Tautitaakka]].
------------
------------
'''Kysymyksen 2 taustamateriaali'''
'''Kysymyksen 2 taustamateriaali'''
--[[Käyttäjä:Kauq|Kauq]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kauq|keskustelu]]) 18. elokuuta 2014 kello 19.42 (UTC)TÄTÄ TAULUKKOA VIELÄ MUOKATAAN NIIN, ETTÄ TERMINOLOGIA VASTAA PÄÄSIVUILLA KÄYTETTYJÄ TERMEJÄ JA MENETELMIÄ. Työn alla oleva uudistettu taulukko on alempana.
--[[Käyttäjä:Kauq|Kauq]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kauq|keskustelu]]) 18. elokuuta 2014 kello 20.08 (UTC) Miksi rokoteella B saavutetaan pienempi määrä sairastuneita (kuin rokotteella A), mutta rokotteen käytöstä aiheutuvat
kustannukset ovat suuremmat? Tämä kannattaisi vielä muuttaa niin, että rokote B on sekä kalliimpi, vaikuttavampi (sairastuneiden määrä pienempi) että säästää enemmän sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia.


{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
|+'''Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset
|+'''Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset
! !! Hinta !! Kustannus !! Lisäkustannus !! Sairastapaukset !! Säästettävät sairaustapaukset !! Lisähinta/Säästettävä sairastapaus !! Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta !! Kokonaiskustannus
!Rokotusvaihtoehto (sairaustapausten mukaisessa järjestyksessä) !! Hinta !! Kustannus !! Lisäkustannus verrattuna heikompaan vaihtoehtoon  !! Sairaustapaukset !! Estettävät sairaustapaukset verrattuna heikompaan vaihtoehtoon !! Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus (verrataan seuraavaksi heikompaan vaihtoehtoon) eli inkrementaalinen kustannusvaikuttavuus ICER !! Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta !! Kokonaiskustannus
|---
|---
| Ei rokoteta || 0 || 120 || 0 || 60 || 0 || ||rowspan="3"| 2 || 240
| Ei rokoteta || 0 || 120 || 0 || 60 || 0 || ||rowspan="3"| 2 || 240
|---
|---
| A || 20 || 60 || -40 || 40 || 20 || -1 || 160
| A || 80 || 70 || 30 || 30 || 30 || 30/30 = 1 || 210
|---
|---
| B || 80 || 70 || 30 || 30 || 30 || 1 || 210
| B || 130 || 44 || 24 || 22 || 8 || 24/8 = 3 || 218
|}
|}


Yllä olevassa taulukossa näet esimerkin tilanteesta, jossa tehdään päätöstä kahden eri rokotteen ostamisen ja käyttämisen väliltä. Samat arvot ovat löydettävissä myös tämän selityksen alta kuvaajien muodossa.
Yllä olevassa taulukossa näet esimerkin tilanteesta, jossa arvioidaan hyötyjä ja kustannuksia, kun valitaan rokote
*Ensimmäinen sarake, eli '''hinta''', kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille maksaa siis 20 kultarahaa, ja rokotteen B ostaminen 80.
A tai rokote B. Lähtökohtana on tilanne 'ei rokoteta'.
*Toinen sarake, '''kustannus''', laskee yhteen muut rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä tulevat kustannukset. Siihen kuuluvat rokottamisestai huolimatta tulevat sairaustapauksista aiheutuvat kustannukset sekä sairastamisesta aiheutuneet työpoissaoloista johtuvat kustannukset yksittäisille ihmisille.
*'''Lisäkustannus''', kertoo, paljonko rokotevaihtoehdot maksavat suhteessa rokottamatta jättämiseen. Tähän on laskennu yhteen sekä hinta että kustannus.
*'''Sairaustapaukset''' kertovat, montako ihmistä sairastuu rokotteen estämään tautiin rokotten saamisesta huolimatta, tai kokonaan ilman sitä. '''Säästettävät sairaustapaukset''' kertovat, kuinka paljon vähemmän sairastapauksia on rokotuksen ansiosta.
*'''Lisähinta/säästettävä sairaustapaus''' on rokotteen aiheuttama lisähinta jaettuna säästettävillä sairaustapauksilla. Se kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan siitä, että yksi ihminen ei sairastu tautiin.
*'''Sairastamisen hinta''' kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastammiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun 60 ihmistä saa taudin.
*'''Kokonaiskustannuksiin''' on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.
 
[[Kuva:rokotekysely.jpg]]
 
 
--[[Käyttäjä:Kauq|Kauq]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kauq|keskustelu]]) 19. elokuuta 2014 kello 06.13 (UTC) Seuraava taulukko on kehitteillä. Siinä rokote B on hankintahinnaltaan kalliimpi, mutta sillä estetään enemmän sairastapauksia ja säästetään enemmän terveydenhoidon kustannuksia kuin rokotteella A.  


{| {{prettytable}}
*Ensimmäinen sarake, '''hinta''', kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille rokotettaville maksaisi siis yhteensä 80 kultarahaa, ja rokotteen B vastaavasti 130 kultarahaa.
|+'''Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset
*Toinen sarake, '''kustannus''', laskee yhteen rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä tulevat muut kustannukset. Siihen kuuluvat rokottamisesta huolimatta sattuvista sairaustapauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset. Joskus kustannuksiin lasketaan mukaan myös esimerkiksi työpoissaoloista aiheutuvat kustannukset.
! !! Hinta !! Kustannus !! Lisäkustannus !! Sairastapaukset !! Säästettävät sairaustapaukset !! Lisäkustannus/Säästetty sairastapaus !! Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta !! Kokonaiskustannus
*'''Lisäkustannus''', kertoo, paljonko rokotusvaihtoehdot maksavat suhteessa huonompaan vaihtoehtoon. Vaihtoehdot on järjestetty sairaustapausten määrän mukaan. Verrataan kunkin vaihtoehdon 'hinnan' ja 'kustannuksen' summia.
|---
*'''Sairaustapaukset''' kertoo, montako ihmistä sairastuu rokottella torjuttavaan tautiin (rokotuksista huolimatta vaihtoehdoissa A ja B, tai kokonaan ilman rokotuksia vaihtoehdossa 'ei rokoteta').  
| Ei rokoteta || 0 || 120 || 0 || 60 || 0 || ||rowspan="3"| 2 || ??
*'''Estettävät sairaustapaukset''' kertoo, kuinka paljon vähemmän sairaustapauksia arvioidaan sattuvan rokotusten ansiosta. Tätä on verrattu kumpaakin rokotusvaihtoehtoa seuraavaksi heikompaan eli vähemmän vaikuttavaan vaihtoehtoon: rokotusvaihtoehtoa A verrataan 'ei rokoteta' -tilanteeseen, ja rokotusvaihtoehtoa B verrataan vaihtoehtoon A.
|---
*'''Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus (ICER)''', kun verrataan seuraavaksi heikompaan eli vähemmaän vaikuttavaan vaihtoehtoon. Tämä suhdeluku kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan rokotuksilla estetyistä ''lisä''tapauksista (verrattuna heikompaan vaihtoehtoon). [http://sic.fimea.fi/mita_laakehoitojen_kustannusvaikuttavuus_tarkoittaa.aspx]
| A || 80 || 60 || 20 || 30 || 30 || 0,67  || 200
*'''Sairastamisen hinta''' kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastamiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun esimerkiksi 60 ihmistä saa taudin.
|---
| B || 100 || 40 || 40 || 20 || 40 || 1,0 || ??
|}
 
Yllä olevassa taulukossa näet esimerkin tilanteesta, jossa arvioidaan kahden eri rokotteen väestövaikutuksia ja ostamisen hintaa.
*Ensimmäinen sarake, eli '''hinta''', kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille maksaa siis 40 kultarahaa, ja rokotteen B ostaminen 60.
*Toinen sarake, '''kustannus''', laskee yhteen muut rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä seuraavat terveyden hoidon kustannukset.
*'''Lisäkustannus''', kertoo, kuinka paljon enemmän rokotusvaihtoehto maksaa verrattuna vähemmän vaikuttavaan vaihtoehtoon ('A vs. ei rokoteta' tai 'B vs. A'). Tässä on otettu huomioon sekä rokotteen hankkimisen hinta (ensimmäinen sarake) että terveydenhoidon kustannukset (toinen sarake).
*'''Sairaustapaukset''' kertovat, montako ihmistä sairastuu rokotteen estämään tautiin rokotten saamisesta huolimatta, tai kokonaan ilman sitä. '''Säästettävät sairaustapaukset''' kertovat, kuinka paljon vähemmän sairastapauksia on verrattuna vähemmän vaikuttavaan
vaihtoehtoon ('A vs. ei rokoteta' tai 'B vs. A')
*'''Lisäkustannus/säästettävä sairaustapaus''' on vaihtoehdon aiheuttama lisäkustannus jaettuna säästettävillä sairaustapauksilla.
*'''Sairastamisen hinta''' kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastammiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun 60 ihmistä saa taudin.
*'''Kokonaiskustannuksiin''' on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.
*'''Kokonaiskustannuksiin''' on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.


== Kysymys ==
== Kysymys ==
Rivi 212: Rivi 42:


== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Pneumokokkirokotekysely&oldid=25823 Kyselyn sisällöstä käytyä keskustelua]


{{pneumokokkirokote}}
{{pneumokokkirokote}}

Nykyinen versio 22. heinäkuuta 2015 kello 13.21

Kysely on päättynyt. Kiitoksia kiinnostuksestanne.

*Menetetyiksi elinvuosiksi lasketaan jokainen ennenaikaisen kuoleman takia menetetty elinvuosi, sekä sairaana vietetty aika. Eri taudeilla on laskemista varten eri painokertoimia, väliltä 0 (=täysin terve) ja 1 (=kuollut). Esimerkiksi vakavan tartuntataudin kerroin on WHO:n mukaan 0,210. Aika sairaana kerrotaan kertoimella, jonka jälkeen saatuja suhteellisia aijanjaksoja lasketaan yhteen vuoden mittaiseksi pätkäksi. Tämän vuoden ei tarvitse olla yhden ihmisen yhtenäinen elinvuosi, vaan voi koostua monen ihmisen päivästä kuukausiin (tai jopa vuosiin) mittaisista sairaana vietetyistä ajanjaksoista. Tarkempi kuvaus sivulla Tautitaakka.

Kysymyksen 2 taustamateriaali

Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset
Rokotusvaihtoehto (sairaustapausten mukaisessa järjestyksessä) Hinta Kustannus Lisäkustannus verrattuna heikompaan vaihtoehtoon Sairaustapaukset Estettävät sairaustapaukset verrattuna heikompaan vaihtoehtoon Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus (verrataan seuraavaksi heikompaan vaihtoehtoon) eli inkrementaalinen kustannusvaikuttavuus ICER Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta Kokonaiskustannus
Ei rokoteta 0 120 0 60 0 2 240
A 80 70 30 30 30 30/30 = 1 210
B 130 44 24 22 8 24/8 = 3 218

Yllä olevassa taulukossa näet esimerkin tilanteesta, jossa arvioidaan hyötyjä ja kustannuksia, kun valitaan rokote A tai rokote B. Lähtökohtana on tilanne 'ei rokoteta'.

  • Ensimmäinen sarake, hinta, kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille rokotettaville maksaisi siis yhteensä 80 kultarahaa, ja rokotteen B vastaavasti 130 kultarahaa.
  • Toinen sarake, kustannus, laskee yhteen rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä tulevat muut kustannukset. Siihen kuuluvat rokottamisesta huolimatta sattuvista sairaustapauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset. Joskus kustannuksiin lasketaan mukaan myös esimerkiksi työpoissaoloista aiheutuvat kustannukset.
  • Lisäkustannus, kertoo, paljonko rokotusvaihtoehdot maksavat suhteessa huonompaan vaihtoehtoon. Vaihtoehdot on järjestetty sairaustapausten määrän mukaan. Verrataan kunkin vaihtoehdon 'hinnan' ja 'kustannuksen' summia.
  • Sairaustapaukset kertoo, montako ihmistä sairastuu rokottella torjuttavaan tautiin (rokotuksista huolimatta vaihtoehdoissa A ja B, tai kokonaan ilman rokotuksia vaihtoehdossa 'ei rokoteta').
  • Estettävät sairaustapaukset kertoo, kuinka paljon vähemmän sairaustapauksia arvioidaan sattuvan rokotusten ansiosta. Tätä on verrattu kumpaakin rokotusvaihtoehtoa seuraavaksi heikompaan eli vähemmän vaikuttavaan vaihtoehtoon: rokotusvaihtoehtoa A verrataan 'ei rokoteta' -tilanteeseen, ja rokotusvaihtoehtoa B verrataan vaihtoehtoon A.
  • Lisäkustannus/estettävä sairaustapaus (ICER), kun verrataan seuraavaksi heikompaan eli vähemmaän vaikuttavaan vaihtoehtoon. Tämä suhdeluku kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan rokotuksilla estetyistä lisätapauksista (verrattuna heikompaan vaihtoehtoon). [1]
  • Sairastamisen hinta kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastamiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun esimerkiksi 60 ihmistä saa taudin.
  • Kokonaiskustannuksiin on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.

Kysymys

Millainen pitäisi olla pneumokokkirokotekyselyn, jotta

  • sen avulla osallistuminen rokotehankintaprojektiin olisi helppoa,
  • siihen vastaaminen ei vaadi erityistä perehtyneisyyttä pneumokokkiin tai rokotteisiin,
  • siinä kartoitetaan erityisesti arvokysymyksiä (mm. jotta ei tarvita perehtyneisyyttä, ks. yllä),
  • siinä pyrkimyksenä on kartoittaa millaisia näkemyksiä on eikä niinkään niiden tarkkoja frekvenssejä väestössä?

Vastaus

Katso yllä toteutettu kysely.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan
Arvioinnin osat

ROKOTEKYSELY - VASTAA TÄSTÄ · Rokotteen vertailuperusteet · Epidemiologinen malli · Taloudellinen arviointi

Englanninkieliset sivut

Tendering process for pneumococcal conjugate vaccine · Comparison criteria for vaccine · Epidemiological modelling · Economic assessment

Taustatietoa

Pneumokokki · Työjärjestys · Pneumokokkirokotevalmisteet · Kansallinen rokotusohjelma · Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta · Korvautuminen · Viitteet · Herkkyysanalyysi(Tal.arv.) · Rokotesanasto · Pneumokokkirokotteen turvallisuus

Tulosta: Koko materiaali · Pneumokokkirokotekysely


Viitteet


  • Tähän voisi kerätä viitteitä eri yhteyksissä ja eri maissa käytetyistä euroa per DALY -kustannustehokkuussuhteista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Pneumokokkirokotekysely&oldid=29504”