Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kilpailuedun lähteenä

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Teeman kuvaus

Voit laajentaa teeman kuvaustekstin klikkaamalla ao. Näytä yksityiskohdat -laatikossa show-kenttää.

Näytä yksityiskohdat

Taustaa Parhaillaan käynnissä olevaa digitalisaatiokehitystä on kutsuttu eri yhteyksissä teollisen vallankumouksen kolmanneksi vaiheeksi. Edistyneimmissä maissa kehitys on edennyt vaiheeseen, jossa infrastruktuurin rakentamisvaiheesta ollaan siirtymässä hyödyntämisen ja palveluiden kehittämisen vaiheeseeseen. Digitaalinen kehitys on muuttanut perusteellisesti Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisessä työnjaossa. Digitaalisen palvleukulttuurin syntyminen edesauttaa myös hyvinvoinnin lisääntymistä. Internetiin yhteydessä olevien laitteiden ja niitä hyödyntävien palvelujen räjähdysmäisen kasvun sekä useiden muiden teknologisten ja taloudellisten kehitystrendien seurauksena tallennetun datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Samanaikaisesti suurten data-aineistojen varastointi- ja prosessointikustannukset ovat laskeneet jopa sadasosiin muutaman vuoden takaisesta tasosta. Nämä ilmiöt yhdessä mahdollistavat sen, että suurista datamääristä voidaan koostaa tietoa ja tehdä sen pohjalta päätöksiä lähes reaaliajassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että digitaalisen kehityksen ja laitteiden älykkyyden kehittyessä esiin nousee uudenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia, joihin tulee löytää ratkaisut. Digitalisten aineistojen hyödyntämisen esteet ovat madaltuneet, mutta datan keräytyminen erilaisiin siiloihin on edelleen merkittävä hidaste niiden hyödyntämiselle. Useissa tapauksissa data-aineiston arvo riippuu siitä, kuinka se voidaan yhdistää muihin aineistoihin. Henkilötietojen osalta perusteltu este on luonnollisesti tietojen luottamuksellisuus ja yksityisyyttä suojaava lainsäädäntö. Osittain tämä kysymys voidaan ratkaista teknisillä, esimerkiksi datan anonymisoinnin mahdollistavilla ratkaisuilla. Kasvu syntyy markkinakysynnän ja teknologian mahdollistamien innovaatioiden yhdistelmästä. Digitaalisuus on keskeinen väline myös välttämättömän resursitehokkuuden kasvattamiseen myös julkisella sektorilla. Liikenne- ja viestintäpolitiikassa on tietoon ja digitalisaatioon liittyvän teeman puitteissa tunnistettu neljä viestintä- ja liikennepoliittisesti keskeistä aihealuetta. Näitä ovat käyttäjän oikeus tietoon ja sen hyödyntämiseen, luottamuksen palauttaminen internetiin, datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet sekä tieto ja digitalisaatio liikenteessä. Oikeus tietoon ja sen hyödyntäminen Digitaalisuus läpäisee koko yhteiskunnan ja digitaalisen tiedon hyödyntämisestä on tullut taloudellisen kasvun ja kilpailuedun keskeinen kiihdytin sekä pohja tulevaisuuden hyvinvoinnin luomiselle. Suotuisan yhteiskuntakehityksen varmistamiseksi on tärkeää, että digitalisoitumiskehityksen mahdollisuudet otetaan haltuun täysimääräisesti torjuen samalla tehokkaasti sen mukaan tuomia epätoivottavia kehityskulkuja. Kehityksen tukemisessa tarvitaan vahvaa strategista otetta. Tietoperusteisessa toiminnassa keskeinen kysymys on, kenellä on mahdollisuus saada eri yhteyksissä kerääntyvät digitaaliset tiedot käyttöönsä ja hyödyntää niitä. Henkilötietojen osalta lähtökohtana tulisi olla mahdollisuus päättää "omasta" tiedosta ja sen käytöstä. Digitaalisessa toimintaympäristössä yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset luonnollisesti korostuvat ja niiden hallintaa tukeviin ratkaisuihin tulee kiinnittää huomiota. Julkisen varoin kustannettu tieto (avoin data) tulee olla sekä kansalaisten että yritysten ja muiden organisaatioiden saatavilla ja helposti hyödynnettävissä. Hyvin käyntiin lähtenyttä tietovarantojen avaamista tulee jatkaa tavoitteellisesti kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että niiden avulla pystytyään luomaan uutta liiketoimintaa sekä tehostamaan julkisen sektorin toimintaa. Lisäksi on huomattava, että yritysten hallussa on merkittäviä tietovarontoja, joiden yritysten omiin strategisiin päätöksiin perustuvalla jakamisella olisi mahdollista entisestään tehostaa tietovarantoihin nojautuvaa sovellus- ja palvelukehitystä. Luottamuksen palauttaminen internetiin Digitaalisuuden ollessa olennainen osa yhteiskunnan perustakennetta perustuu yhteiskunnan toimivuus luottamuksen luomiseen ja vahvistamiseen. Menestys riippuu kyvystämme luottaa tietotekniikkaan, digitaliseen palvelutuotatoon ja sääntöjen noudattamiseen myös internetissä. Luottamusta tulee pyrkiä luomaan ja vahvistamaan kaikilla sektoreilla erilaisin toimin. Digitaalisen tiedon käsittelyn luotettavuus on pystyttävä varmistamaan kaikissa olosuhteissa ja tiedon käsittelyn tulee perustua yleisesti hyväksyttäviin toimintatapoihin. Erityisesti perusoikeuksiin liittyvä tiedon käsittely tulee olla läpinäkyvää ja perusoikeuksia rajoittavat toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuihin tarkoituksiin. Digitaalisen talouden kasvu edellyttää, että digitaalisten palveluiden turvallisuus kyetään takaamaan. Tietoturva on kaikkien digitaalisia palveluita tarjoavien ja niitä käyttävien vastuulla ja jokaisen on ymmärrettävä oma osuutensa tästä vastuusta. Digitaalinen kasvu edellyttää myös sitä, että digitaalisuus uskalletaan ymmärtää mahdollisuutena ja uhkakuvien tarpeetonta korostamista vältetään. Sähköisen tiedon luotettavuudesta ja perusoikeuksien vahvasta suojasta on luotava suomalaisen yhteiskunnan valtti. Tietoturvallisuuden ylläpitäminen ja uhkien torjunta edellyttää jatkuvaa panostusta koulutukseen ja tutkimukseen, jotta kaikkien tietoturvaosaamista on mahdollista vahvistaa. Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet Data, tieto ja informaatio ovat yrityksen ja muiden organisaatioiden keskeinen menestystekijä. Digitaalisen datan arvo riippuu sen käytöstä ja sitä hyödyntävistä sovelluksista. Digitalisoituneessa yhteiskunnassa data sekä siitä analytiikan avulla luotu tieto ja siihen perustuva päätöksenteko ovat keskeisiä lisäarvoa luovia tekijöitä. Digitaalisten järjestelmien kehityksen myötä tiedon kerääminen muuttuu yhä enemmän teolliseksi toiminnaksi. Automaattiset, data-analytiikkaa ja algoritmejä hyödyntävät laitteet pystyvät ratkaisemaan entistä monimutkaisempia ongelmia ja mahdollistavat tuottavuuden kasvun yhteiskunnan eri sektoreilla. Menestyminen digitaalisessa toimintaympäristössä edellyttää, että toiminnassa pystytään yhdistämään pilvipalveluiden käyttö, suurten tietomassojen käsittelyyn perustuvat palvelut, mobiliteetti ja ns. esineiden internet erilaisine sovelluksineen. Suomella on vahvuuksia erityisesti mobiilin toimintaympäristön alueella ja suurien tietomassojen hyödyntämisessä. Sen sijaan pilvipalveluiden käytön ja esineiden internetin kehitykseen Suomessa liittyy vahva kehittämistarve suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihin. Palvelu- ja sovelluskehityksessä on tärkeää huolehtia myös siitä, että valitut ratkaisut ovat koko elinkaarensa ajan mahdollisimman energiatehokkaita. Tieto ja digitalisaatio liikenteessä Kaikille yhteiskunnan sektoreille nopeasti levittäytynyt digitalisoituminen vaikuttaa jo tänä päivänä merkittävästi ihmisten ja yritysten arkeen ja siten myös ihmisten liikkumiseen ja yritysten logistisiin ratkaisuihin. Liikenteen digitalisoituminen on kuitenkin vasta aluillaan ja tulevaisuudessa sen luomat mahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi. Liikenteen kannalta merkittävimpiä mahdollistajia ovat mobiilien päätelaitteiden ja sovellusten määrän voimakas kasvu, mahdollisuus olla jatkuvasti yhteydessä tietoliikenneverkkoon, tietovarantojen avautuminen ja big data (valtavat tietomassat) sekä paikkatieto- ja navigointipalveluiden lisääntyminen. Liikennesektorilla vaikuttavuus perustuu useiden erilaisten edistyksellisten ratkaisujen yhteisvaikutukseen. Keskeistä on tarvelähtöisten olosuhdepalveluiden ja muiden yhteiskunnan toimintojen turvallisuutta lisäävien palveluiden jatkuva kehittäminen. Lähivuosina teknologiakehityksen myötä korostuu liikennejärjestelmän osien integroituminen toisiinsa, kun väylärakenteet ja ajoneuvot älyllistyvät ja liikkujien rooli tiedon tuottajana vahvistuu. Samalla liikennejärjestelmän suorituskyky paranee. Teknologioiden myötävaikutuksesta kehittyvä palvelusektori hyödyntää teknologiset innovaatiot ja tuottaa käyttäjien tarpeista lähteviä uusia sovelluksia ja palveluja. Kaikkialla ja koko ajan läsnä oleva tieto palveluineen mahdollistaa katkeamattoman yhteydenpidon ympäröivään maailmaan ja muihin liikkujiin, sekä luo mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoiminnalle. Paluu katsauksen pääsivulle

Teema II: Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kilpailuedun lähteenä

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Oikeus tietoon ja sen hyödyntämiseen	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Nivotaan yhteen digitaalisten rakenteiden toimintapainotteinen strategia keskittyen kaupallistamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Strategian piiriin kuuluvat pilvipalvelut, konesalit, kansainväliset tietoliikenneyhteydet, mobiliteetti ja suurten tietomassojen hyödyntäminen.	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Strategiaan sisällytetään myös klustereiden synnyttämisen kullekin strategian osa-alueelle ja niiden välisen verkottamisen.	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Strategian tehokkaaksi toteuttamiseksi luodaan uutta organisaatiorakennetta. Kehitetään julkisen sektorin strategista ostamista ja digitaalisen palvelukulttuurin osaamista.
	Julkiset tietoaineistot. Tietoaineistojen avaamista jatketaan ja varmistetaan raakatiedon korkea laatu.	Julkiset tietoaineistot. Tietovarantojen ja niiden rajapintojen avaamiselle asetetaan selkeät tavoitteet ja aikataulut. Luodaan hallintoa yhdistävät toimintatavat tiedon jakamiselle ja yhdistämiselle.	Julkiset tietoaineistot. Kaikki julkiset tietoaineistot, jotka on mahdollista avata, ovat avoimilla rajapinnoilla saatavilla vuonna 2018. Tietojen jakelussa hyödynnetään valtion palveluväylää. Älykkäät ennakointityökalut otetaan käyttöön kaikkialla julkisella sektorilla. Luodaan edellytykset datan joustavalle käytölle tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
	Omien tietojen hallinnointi. Luodaan edellytykset sille, että käyttäjä pääsee näkemään itseään koskevat tiedot sekä hallitsee niiden käyttöä ja hyödyntämistä.	Omien tietojen hallinnointi. Edellytetään, että käyttäjä saa käyttöönsä itseään koskevat tiedot myös digitaalisessa ja hyödynnettävässä muodossa.	Omien tietojen hallinnointi. Edellytetään esimerkiksi osana tietosuojan yleispalvelua, että käyttäjä voi hallita ja hyödyntää itseään koskevia tietoja. Luodaan edellytykset käyttäjän omien tietojen hallinnoinnissa auttavien palveluntarjoajien toiminnalle. Mahdollistetaan eri viranomaisten hallussa olevan tiedon jakaminen keskitetystä väylästä tiedon hyödyntäjille (toiset viranomaiset, yritykset) käyttäjän oman suostumuksen perusteella.
	Yksityiset tietoaineistot. Kannustetaan yrityksiä jakamaan tietovarantojaan ja toimimaan yhteistyöverkostoissa. Kutsutaan yrityksiä pilotoimaan tietovarantojensa käyttöä ja liiketoimintamalleja yhteistyössä myös julkisen sektorin kanssa.	Yksityiset tietoaineistot. Luodaan toimintamalleja, jotka kannustavat yrityksiä avaamaan tietoaineistojaan muiden hyödynnettäväksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään julkisen sektorin ja muiden yritysten tietoa ja kehittämään näiden pohjalta uusia palveluita.	Yksityiset tietoaineistot. Luodaan ratkaisut ja pelisäännöt, joilla voidaan yhdistellä ja jakaa tietoaineistoja tehokkaasti pilviympäristöissä.
Luottamuksen palauttaminen internetiin	Käyttäjätietojen käyttö. Edistetään EU:n laajuisia pelisääntöjä, joilla käyttäjää koskevia tietoja voidaan hyödyntää palvelutarjonnassa ja tutkimuksessa henkilön yksityisyyden suoja varmistaen.	Käyttäjätietojen käyttö. Laaditaan digitaalisten palveluiden ja laitteiden käytön myötä eri osapuolille kertyvän tiedon omistajuutta koskevat pelisäännöt. Parannetaan kuluttajan mahdollisuutta hallita päätelaitteiden käyttöä koskevan tiedon keruuta (tietoturvan palomuuri) ja saada tietoa kerätyn tiedon käyttötarkoituksesta.	Käyttäjätietojen käyttö. Edellytetään, että tiettyjä palveluita voi halutessaan käyttää antamatta suostumustaan tietojen keräämiseen (tietosuojan yleispalvelu).
	Tietoturvaosaaminen. Parannetaan tietoisuutta siitä, mitä tietoja digitaalisten palvelujen käyttö kerryttää palvelun tarjoajille ja muille tahoille sekä mihin tietoja voidaan käyttää. Edistetään toimia, joilla varmistetaan tietoturvan perustaidot jokaiselle kuluttajalle ja pk-yritykselle. Lisätään panostuksia tietoturvaa koskevaan koulutukseen ja tutkimukseen.	Tietoturvaosaaminen. Luodaan edellytykset julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle tietoturvaan liittyvän osaamisen kartuttamiseksi (tietoturvaklusteri). Kehitetään yhteistyössä muiden maiden kanssa digitaalisten tuotteiden vertailua helpottava merkintä, joka osoittaa laitteen tai ohjelmiston tietoturvallisuuteen vaikuttavia toiminnallisuuksia (tietoturvamerkintä). Suunnataan erityistukea pk-yritysten tietoturvaosaamisen vahvistamiseen.	Tietoturvaosaaminen. Tietoturvavalmiuksia kehitetään kaikilla opetusasteilla ja lisätään tietoturvaopetus eri koulutusasteiden opetusohjelmiin (digitaalinen "ympäristöoppi"). Luodaan kansallinen tukiohjelma tietoturvaosaamisen tukemiseen ja koulutuksen lisäämiseen. Tietoturvaviestit osaksi kriittisen infrastruktuurin liiketoimintaa.
	Tietoturva kilpailuetuna. Edistetään yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa edistävien tietoteknisten standardien kehittämistä ja käyttöä.	Tietoturva kilpailuetuna. Tehdään tietoturvasta eurooppalaisen teollisuuden valtti edistämällä luotettavuudella kilpailevan eurooppalaisen laite- ja ohjelmistoteollisuuden tuotannon, tarjonnan ja viennin edellytyksiä globaaleilla markkinoilla.	Tietoturva kilpailuetuna. Laaditaan EU-tasolla eurooppalaista tietotekniikkateollisuutta tukevia turvallisuusstandardeja päätelaitteille ja ohjelmistoille. Edellytetään eurooppalaisten standardien mukaisten tuotteiden suosimista julkisissa hankinnoissa. Osoitetaan EU-tason rahoitusta eurooppalaisen tietoturvaklusterin rakentamiseen.
	Kyberuhkien liennytys. Keskustellaan tietoturvasta EU:ssa sekä valtioiden kahdenvälisissä tapaamisissa ja osallistutaan kansainvälisten järjestöjen tietoturvaa edistävään yhteistyöhön.	Kyberuhkien liennytys. Kehitetään eurooppalainen tietoturvasymposium luottamuksen palauttamiseksi internetiin, yleiseurooppalaisen tietoturvajulistuksen laatimiseksi ja edistämään EU-kansalaisten oikeutta käyttää sisämarkkinoilla digitaalisia palveluja joutumatta tahtomattaan massavalvonnan kohteeksi.	Kyberuhkien liennytys. Luottamuksen palauttamiseksi internetiin järjestetään kansainvälinen foorumi, jossa laaditaan sopimus edistämään jokaisen oikeutta käyttää internetiä kestävällä tavalla ja rajoittamaan ihmiskunnalle vahingollisten kyberhyökkäysten sekä massavalvonnan kehittämistä ja käyttöä (”KyberETYK”, ETYJ).
	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Jokaiselle taataan oikeus käyttää markkinoilta saatavia menetelmiä luottamuksellisen viestinnän salaamiseen. Edistetään yksityisyyden suojan toteutumista suostumukseen perustuvassa massaluontoisessa digitaalisessa tiedonkeruussa.	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Laaditaan EU-yhteistyönä pelisäännöt, joiden mukaan markkinoilla tarjottavien päätelaitteiden ja ohjelmistojen tulee mahdollistaa tavanomaisten hakukoneiden, käyttöjärjestelmien ja muiden viestintäohjelmistojen käyttö tahdonvastaiselta massavalvonnalta, tietomurroilta ja muilta tietoturvaloukkauksilta suojattuna (mm. salaus). Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että kansainvälinen säännöstö kehittyy yksityisyyden suojan varmistamiseksi massaluonteisessa tiedonkeruussa.	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Luodaan EU:n sisämarkkinoille pyrkiville laite- ja ohjelmistovalmistajille kannustimia täyttää yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa edistävät laatuvaatimukset. Internetin tietoturvallisen toiminnan kannalta keskeisimpiä infrastruktuureja ja palveluita (juurinimipalvelimet, osoiteavaruus, salaustuotteet) ylläpidetään Suomessa.
	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Kehitetään luottamukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn perustuvaa tiedonvaihtoa tietoturvariskeistä Viestintäviraston koordinoimana.	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Laaditaan ja toimeenpannaan digitaalisen ympäristön luotettavuutta ja turvallista hyödyntämistä edistävä tietoturvallisuusstrategia. Strategialla tehostetaan kansallista yhteistyötä tietoturva-asioissa erityisesti suomalaisen kilpailukyvyn näkökulmasta, parannetaan organisaatioiden tietoturvaosaamista ja riskien hallintaa, tietojen salaus- ja suojausmenetelmien tarjontaa ja käyttöä, tietoturvapoikkeamien havainnointikykyä sekä strategian tavoitteita tukevien suomalaisten tuotteiden, palvelujen ja osaamisen kehittämistä ja käyttöä (tietoturvaklusteri).	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Laaditaan ehdotuksia EU- ja kansainvälisellä tasolla tietojen käsittelyn läpinäkyvyyden lisäämiseksi, käyttäjän oman tiedon hallintamahdollisuuksien vahvistamiseksi ja pelisääntöjen luomiseksi massaluontoiseen tietojenkeruuseen tavoitteena turvata yksilölle oikeudet myös digitaalisessa toimintaympäristössä.
	Viranomaisten tiedonvaihto. Edistetään viranomaisten välisen tiedon kulkua olemassa olevan lainsäädännön puitteissa.	Viranomaisten tiedonvaihto. Käyttäjille tehdään mahdolliseksi saada käyttöönsä keskitetysti omat viranomaisten hallussa olevat tietonsa sähköisesti todennetun henkilöllisyyden avulla. Helpotetaan viranomaisten välisten tietoluovutuksia henkilön omaan suostumukseen perustuen.	Viranomaisten tiedonvaihto. Viranomaisten yhteyksien ja palveluiden tarjoajille tekemistä tietopyynnöistä raportoidaan läpinäkyvästi. Parannetaan viranomaistoimintaa varten kerättyjen tietojen käytön läpinäkyvyyttä siten, että henkilöllä on mahdollisuus saada tiedot siitä, mikä taho tietoja on käsitellyt. Laaditaan edellytykset, joiden mukaisesti viranomaisten ja teleyritysten tulee julkaista kattavasti tietoja luottamukselliseen viestintään kohdistuvista viranomaisten tietopyynnöistä.
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet	Pilvipalvelut. Edistetään internetin yli tapahtuvaa pilvipalveluiden käyttöä ja tarjontaa Suomessa koko yhteiskunnassa julkisen sektorin toimiessa suunnannäyttäjänä. Rakennetaan fyysinen näytösympäristö (show room) esittelemään Suomen saavutuksia digitalisaation saralla.	Pilvipalvelut. Rakennetaan aktiivisesti pilviympäristöjä eri sektoreilla ja huolehditaan siitä, että eri kehityshankkeissa tehdään laajaa yhteistyötä. Vahvistetaan kaupunkiseutujen kehittymistä luomalla suunnittelu- ja kehitysympäristö kaupunkien suurien tietomassojen hyödyntämiseen perustuvaksi pilvipalvelumalliksi. Pilvipalveluiden tarjonnan pelisääntöjä selkeyttämään laaditaan käytännesäännöt ja sitoutetaan palveluntarjoajat niihin. Rakennetaan maan kattava näytöstilojen verkosto.	Pilvipalvelut. Luodaan Suomeen pilviklusteri, joka kokoaa osaajat yhteen ja houkuttelee myös kansainvälistä osaamista Suomeen. Rakennetaan ja laajennetaan testaus- ja kehitysympäristöjä maailmanluokan pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi ja pilvipalveluiden tarjoamiseksi Suomesta. Näytöstilojen verkosto verkotetaan myös muiden Pohjois- ja Baltian maiden toimijoiden kanssa.
	Konesalit. Edistetään konesaliklusterin syntymistä ja kehittymistä selvittämällä toimintaympäristöä ja ulkomaisten investointien edellytyksiä. Markkinoidaan Suomea tietointensiivisen teollisuuden ja palveluiden tarjonnan sijoituspaikkana eri kansainvälisillä foorumeilla. Luodaan edellytyksiä sille, että myös pienet ja keskisuuret konesalipalveluiden tarjoajat pääsevät markkinoille.	Konesalit. Varmistetaan, että suomalainen toimintaympäristö kokonaisuutena tukee konesalien ja muun tietointensiivisen toiminnan sijoittautumista Suomeen. Luodaan Suomeen toimiva ja kattava konesaliklusteri, joka pystyy tarvittaessa toimimaan ”avaimet käteen” –periaatteella.	Konesalit. Luodaan konesali-investointien houkuttelemiseen ja sijoittautumisen helpottamiseen keskittyvä tehokas hallinnollisen taakan minimoiva organisaatio (yhden luukun periaate), joka huolehtii myös konesaliklusterin tehokkaasta toiminnasta.
	Esineiden internet. Selvitetään esineiden internetin kehittymisen edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa. Pilotoidaan teollisen internetin edistämistä Suomessa toimialoittain esim. liikenteen uusien sähköisten palveluiden avulla.	Esineiden internet. Vahvistetaan yhteiskunnan eri alojen digitalisaatiota valitsemalla pilottisektorit luomaan toimintamalleja ja parhaita käytänteitä ja levitetään niitä muille sektoreille. Kytketään mukaan kunkin alan omat toimialajärjestöt.	Esineiden internet. Suomi osallistuu aktiivisesti esineiden internetin periaatteiden kehittämiseen ja ohjaa suunnitteluun erityisesti mobiilin internetin osalta. Laaditaan kunnianhimoinen ohjelma ja ohjelmaorganisaatio auttamaan koko yhteiskuntaa hyötymään verkottuneista systeemeistä.
	Robotisaatio. Panostetaan automaation ja robotisaatiokehityksen vauhdittamiseen Suomessa kaikissa liikennemuodoissa. Liikenteen sääntelyssä valmistaudutaan liikenteen automatisoitumiseen ja mahdollistetaan alueellisesti rajattuja liikenteen automaatiokokeiluja. Laaditaan maailman ensimmäinen Automatisoitu liikennejärjestelmä -tiekartta. Laaditaan osaamiskartoitus siitä, miten suomalaista tieto- ja viestintätekniikan osaamista voidaan hyödyntää automaation ja robotisaation toteutuksessa kotimaassa ja globaalisti.	Robotisaatio. Luodaan Suomeen robotisaatioklusteri. Vaikutetaan aktiivisesti kansainvälisellä ja EU-tasolla automatisoituvan liikenteen nopeaksi mahdollistamiseksi. Laajennetaan automaatiokokeiluja kaikissa liikennemuodoissa. Toteutetaan automatisaatioon perustuvia joukkoliikenteen liityntäliikenneratkaisuja. Tietoliikenne- ja liikenneinfrastruktuuria kehitetään siten, että ne mahdollistavat kuljettamattoman liikenteen kokeilut. Liikenteen ohjauksessa lisätään automaatiokokeiluja mahdollisuuksien mukaan kaikissa liikennemuodoissa. Lisätään automaation, robotisaation ja yhteistoiminnallisten järjestelmien opetusta oppilaitoksissa.Suomeen perustetaan liikenteen ja logistiikan automaation ja robotisaation professuuri.	Robotisaatio. Huolehditaan siitä, että lainsäädäntö ja infrastruktuuri sallii itseohjautuvien järjestelmien ja robotiikan laajan käytön mm. liikenteessä, logistiikassa, asumisessa ja terveydenhoidossa ja vaikutetaan myös EU- ja kansainvälisen tason sääntelyyn. Toteutetaan automaatioon perustuvia liikennejärjestelmäratkaisuja yhteistyössä alan huippuyritysten kanssa. Liikenteen ohjausta automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan kaikissa liikennemuodoissa.
	Suuret tietomassat. Vahvistetaan laajojen tietoaineistojen (big data) käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvää osaamista ja tutkimusta Suomessa. Kokeillaan laajasti yhteiskunnassa jo syntyvän tiedon täysimääräistä hyödyntämistä. Valtion ja kuntien tietoaineistojen yhteiskäyttöisyyden lisäämistä ja tiedon tuottamisen ja ylläpitämisen rooleja ja vastuita selvitetään.	Suuret tietomassat. Toteutetaan kansallinen laajojen tietoaineistojen (big data) käytön strategia, jossa luodaan edellytyksiä kehittämällä teknistä, soveltavaa ja tieteellistä osaamista, avaamalla datalle rajapintoja ja kannusteita tietoaineistojen jakamiseen, kehittämällä teknologioita ja standardeja sekä tukemalla yhteishankkeita ja kokeiluja eri toimijoiden välillä. Uusien tietosisältöjen (mm. liikkujien ja kuljetusten anonyymi tieto) hyödyntämistä on kokeiltu. Valtion ja kuntien tietoaineistojen yhteiskäyttöisyyttä on laajennetaan ja tiedon tuottamisen ja ylläpitämisen rooleja ja vastuunjakoa selkiytetään.	Suuret tietomassat. Perustetaan kansallinen laajojen tietoaineistojen (big data) hyödyntämiseen keskittyvä osaamis- ja kehittämiskeskus. Koordinoidaan kansallisesti alan koulutusta ja tutkimusta. Vaikutetaan aktiivisesti EU:n laajuiseen osaamiskeskittymien toimintaverkostoon. Yhteiskunnassa jo syntyvä tieto sekä uudet tietosisällöt (mm. liikkujien ja kuljetusten anonyymi tieto) otetaan täysimääräisesti käyttöön. Tiedon ja analytiikan avulla kehitetään mm. liikennejärjestelmän riskienhallintaa. Valtion ja kuntien tietojen yhteiskäyttöisyydestä tehdään normaali käytäntö.
	Vihreä ICT. Toimeenpannaan toimintaohjelma vihreän tieto- ja viestintätekniikan edistämiseksi.	Vihreä ICT. Tieto- ja viestintätekniikan oman energiankulutuksen vähentämiseen asetetaan tavoitteet ja aikataulut.	Vihreä ICT. Varmistetaan, että Suomesta tulee maailman johtava vihreän tieto- ja viestintätekniikan osaajamaa. Suomeen sijoittautuvien konesalien energiatehokkuutta parannetaan yhteisin tutkimusponnistuksin edistäen samalla Suomen mainetta konesalien sijoittautumispaikkana.
Tieto ja digitalisaatio liikenteessä	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Valmistellaan liikenteen tietovarantostrategia, joka sisältää tietojen yhteiskäyttöisyyden, keruun ja omistajuuden. Strategialla varmistetaan tietopohja ja –rakenteet uusille liikenteen palveluille. Vakiinnutetaan alusta ja käytännöt tiedon pohjalta syntyville liikenteen sähköisille palveluille liikennelabra -kokeilun pohjalta.	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Valmistellaan liikenteen tietovarantostrategia ja tehdään sen pohjalta tarvittavat lainsäädäntöuudistukset. Varmistetaan tietopohja ja –rakenteet uusille liikenteen palveluille. Varmistetaan, että toimintaympäristö tukee tiedon varaan syntyvien liikenteen uusien palveluiden ja markkinoiden edelleen kehittymistä.	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Kärkihankkeena toteutetaan liikenteen tietovarantostrategia ja tehdään sen pohjalta tarvittavat lainsäädäntöuudistukset ja muut toimenpiteet. Osana liikennelainsäädännön laajempaa uudistusta (liikennekaari), mahdollistetaan, että uusien laaja-alaisten palveluiden syntymiselle on käytettävissä palvelujen syntymiseen tarvittavat tiedot. Luodaan Suomesta kansainvälisesti johtava tiedon varaan syntyvien liikenteen uusien palveluiden osaamis- ja kehittämisalue.
	Liikenteen valvonta ja ohjaus. Selvitetään tie- ja rautatie- ja meriliikenteen ohjauksen yhteistyömahdollisuudet, myös kaupunkien liikenteenohjaustoimintojen osalta.	Liikenteen valvonta ja ohjaus. Yhdistetään tie- ja rautatie- ja meriliikenteen ohjaustoiminto. Tarkastellaan myös kaupunkien liikenteen ohjaustoimintoimintojen kytkeminen osaksi tätä kokonaisuutta.	Liikenteen valvonta ja ohjaus. Järjestetään valtion ja kuntien tieliikenteen ohjaus sekä meriliikenteen ohjaus yhtiömuodossa toimivaksi.
	Tieto osana suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Tietomallintamista edistetään osana väyläsuunnittelua ja rakentamista. Infraan liittyvää, olemassaolevaa tietoa sähköistetään, jotta varmistetaan sen saatavuus suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja liikenteen ohjauksessa.	Tieto osana suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Infran mallintamista lisätään liikenteen automatisoitumisen mahdollistamiseksi. Kasvatetaan teknologioiden osuutta infran kunnon hallinnassa.	Tieto osana suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Luodaan Suomesta edelläkävijä tietomallintamisen hyödyntämisessä osana väyläsuunnittelua ja rakentamista. Varmistetaan, että infran paikkatieto tukee liikenteen automatisoitumista kaikissa liikennemuodoissa.
Lisää oma painotus	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.

Yhteystiedot, kysymykset, kommentit

• Kommentointi ja keskustelu noudattaa samaa logiikkaa kuin Wikipediassa. Moderaattoreiden tehtävänä on pitää sivut luettavina.
• Osallistujien apuna moderaattoreina toimivat Sami Majaniemi (wiki-nimimerkki Smxb, email: sami.majaniemi(at)lvm.fi) ja Pauliina Mäkelä (wiki-nimimerkki PauliinaMakela, email: pauliina(at)kinda.fi). Voit myos ottaa heihin yhteyttä myös sähköpostitse.

Linkkejä

• Paluu katsauksen pääsivulle
• Ikilinkki alkuperäiseen kommentointiaikaiseen versioon: http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Digitaalinen_tieto_hyvinvoinnin_ja_kilpailuedun_l%C3%A4hteen%C3%A4&oldid=22044
• Ikilinkki versioon, jossa muutokset näkyvät: http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Digitaalinen_tieto_hyvinvoinnin_ja_kilpailuedun_l%C3%A4hteen%C3%A4&oldid=23687