Liikenne- ja viestintäyhteydet

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Liikenne- ja viestintäyhteydet avainsanat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Laajakaistan yleispalvelu

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 10 Mbit/s. Edistetään aktiivisesti digitaalisten palvelujen käyttöönottoa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa rakennetuissa verkoissa ja käytetään saatuja kokemuksia nopeiden liittymien kysynnän lisäämisessä ja operaattoreiden investointihalun lisäämisessä.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys (30 Mbit/s), mikä mahdollistaa yleisesti käytössä olevien monipuolisten hyöty- ja mediapalveluiden täysipainoisen käytön.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 100 Mbit/s mahdollistaen kaikkien digitaalisten palveluiden käytön.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Laajakaistanopeuden jyrkän kasvattamisen sijaan tai vähintään ohella tulisi kiinnittää huomiota nykyisten luvattujen yhteysnopeuksien toteutumiseen ja mm. ruuhkaherkkyyden vähentämiseen. Huippunopeuksien kasvattamisen ohella tulisi siis pistää ensin kuntoon nykyiset laajakaistajärjestelmät.

LOGY ry: Edellinen kommentti on erittäin tärkeä, teoreettisia laajakaistanopeuksia tärkeämpi on käytännössä toteutuva nopeus. Esimerkiksi Suur-Helsingin alueella on useita alueita, joissa dataliikenne perustuu vanhoihin kuparijohtimiin, jolloin upload nopeus jää usein selkeästi alle 1 Mbit/s. Myöskään download kapasiteetti ei riitä suuria tietosisältöjä välittävien viihde ym. palvelujen käyttöön. Tämän kaltaisen perusinfran kuntoon saattaminen keskeisten Suomen kaupungien alueella tulisi toteuttaa ensisijaisesti. Voisiko tämän infran rakentamista edistää palveluoperaattoreille asetettavilla velvoitteilla?

• Elisan näkemys: On tärkeää, että kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää hyviä laajakaistayhteyksiä. Yleispalveluvelvoite tulee asettaa realistisesti tekniikan ja markkinoiden kehityksen mukaisesti. Tässä mielessä tulisi edetä ehdotettua maltillisemmin.
• Soneran kommentteja: yleispalvelun perustarkoituksena on toimia turvaverkkona, jos kaupallisesti ei ole saatavilla palveluita kohtuuhintaan. Suomessa nämä tavoitteet ovat toteutuneet kaupallisen tarjonnan ja toimivan kilpailun kautta. Laajakaistanopeuksia asetettaessa tulee ottaa huomioon teknisten mahdollisuuksien lisäksi velvoitteiden vaikutus tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Nopeuksien nostamista harkittaessa on huomioitava velvoitteen kustannukset.
• Viestintäviraston näkemys: Laajakaistan yleispalvelun kehittymistä voisi tarkastella myös palvelujen näkökulmasta eli määriteltäisiin, mitkä palvelut ovat sellaisia, joita jokaisen suomalaisen on voitava halutessaan käyttää kotoaan käsin. Laajakaistayhteyden tarkka nopeus ei ole käyttäjän kannalta olennaista, jos peruspalvelujen saatavuus on turvattu.

Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: On pyrittävä mahdollisimman suureen laajakaistayhteyksien nopeuteen, jotta monipuolisten ja kattavien uusien palvelujen käyttö tulevaisuudessa on mahdollista kaikille.

• FiCom ry: Yleispalveluvelvoite tulisi saattaa vastaamaan sen tarkoitusta toimia yhteiskunnallisena turvaverkkona, kun markkinavoimat eivät yksin kykene tarjoamaan kuluttajille peruspalveluja. Yleispalvelun tulee kohdistua vain niihin, jotka ovat kaupallisten palveluiden ulkopuolella. Laajakaistan saatavuutta ei tule edistää yleispalvelun avulla, vaan kaupallisin ehdoin, eikä nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoinen tarjonta saa johtaa yleispalvelun laajentamiseen.

• FiCom ry: Yleispalvelun laajuutta harkittaessa tulee huomioida yleispalvelutuotteen erilaisuus kaupallisesta tuotteesta ja näin huomattavasti korkeampi kustannusrakenne. Yleispalveluvelvoitteen ylimitoitus saattaa johtaa negatiivisiin seurauksiin kaupallisessa palvelujen tarjonnassa. Eksaktien yhteysnopeuksien sijasta tulisi ennemmin määritellä minkä palvelujen käyttämiseen yleispalvelutuote on ajateltu. Liian kunnianhimoinen yleispalveluvelvoite voi vaikuttaa negatiivisesti investointipäätöksiin etenkin harvaan asutuilla alueilla.

• FiCom ry: Rohkeassa Suomessa tulisi kehittää sääntely niin hyvin investointeihin kannustavaksi niin, että v. 2020 yleispalveluvelvoitetta ei enää lainkaan tarvittaisi.

• DNA:n kommentti: Yleispalvelun tarkoituksena on myös EU-määritelmien mukaan toimia yhteiskunnan turvaverkkona niille, jotka ovat pudonneet kaupallisten palveluiden ulottumattomiin. Yleispalvelu ei tulisi olla mekanismi, missä määritellyillä yhteysnopeuksilla vaikutettaisiin tarjolla oleviin yhteysnopeuksiin.

Kuluttajaliitto: Olemme jo aiemmin tänä keväänä vaatineet yleispalveluvelvoitteen nostamista 10 Mbit/s mahdollisimman nopeasti, joten meidän kannaltamme tämä on ehdoton minimivaatimuus. Internetissä tarjolla oleva sisältö ja palvelut ovat vuoden 2010 jälkeen, jolloin tuli nykyinen 1 Mbit/s yleispalvelu, muuttuneet suurempia tiedonsiirtonopeuksia vaativiksi, joten nykyisin määrätty vähimmäisnopeus ei enää takaa kohtuullista pääsyä kaikkiin keskeisiin palveluihin ja sisältöön. Teleyritykset ovat itsekin huomanneet tämän: 8 −10 megan liittymiä markkinoidaan perusliittyminä.

• Yle: Uudistuva Suomi: Jokaisella on oikeus saada käyttöönsä laajakaistaliittymä, jonka kautta voi hyödyntää kaikkia tarpeellisia sähköisiä peruspalveluja, esimerkkinä perusterveydenhuollon potilaskontakteihin soveltuva kaksisuuntainen videoneuvotteluyhteys. Ylen ja Must Carry -velvollisuuden piirissä olevien kaupallisten mediapalvelujen osalta yleispalvelulaajakaistaliittymän vaatimuksena on kotitalouden useamman jäsenen samanaikaisen rinnakkaisen HD-streaming tv-kanavien, radiokanavien ja VOD-streamingin käytön mahdollistava liittymän kapasiteetti. USO-velvollinen laajakaistaliittymäoperaattori päättää liittymän tekniikan ja mediapalvelun toteuttamiseksi tarvittavat välimuistipalvelimien sijoituksen ym. mediajakelutekniikan.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Nopeat laajakaistayhteydet

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Nopeat laajakaistayhteydet. Edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoista saatavuutta rohkaisemalla parhaita käytäntöjä, kuten käyttäjävetoisten tilaajamallien (esim. liittymien yhteustilaukset, uudet osuuskunnat) käyttöönottoa.	Nopeat laajakaistayhteydet. Varmistetaan lainsäädännön keinoin teleyrityksille velvollisuus tarjota huippunopeita laajakaistayhteyksiä sitä halauville markkinahintaan. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että eurooppalaiset aloitteet tukevat kuituverkkojen rakentamista.	Nopeat laajakaistayhteydet. Lisätään erityisesti suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyä panostamalla julksin varoin huippunopeiden laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonta kaikille sitä haluaville varmistetaan viime kädessä valtionyhtiön toimesta.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Laajakaistanopeuden jyrkän kasvattamisen sijaan tai vähintään ohella tulisi kiinnittää huomiota nykyisten luvattujen yhteysnopeuksien toteutumiseen ja mm. ruuhkaherkkyyden vähentämiseen.Huippunopeuksien kasvattamisen ohella tulisi siis pistää ensin kuntoon nykyiset laajakaistajärjestelmät.
• Elisan näkemys: Suomessa on saavutettu erinomaiset viestintäverkot viranomaisten ja yritysten hyvällä yhteistyöllä. Laajakaistayhteydet voidaan jatkossakin parhaiten toteuttaa markkinaehtoisesti kysynnän mukaisesti.
• Laajakaistaverkkoja on kehitettävä niin että niistä muodostuu varteenotettava lineaaristen ja ei-lineaaristen televisiosisältöjen jakelutie.
• Soneran kommentteja: Viestintäverkkojen kattavuus ja laatu ovat hyvällä tasolla. Markkinaehtoinen ja investointeihin kannustava sääntely-ympäristö on keskeistä tulevaisuudessa
• Viestintäviraston näkemys: Syrjäisimmille seuduille huippunopeita laajakaistayhteyksiä ei rakenneta ilman julkista tukea, minkä vuoksi julkisia varoja tarvitaan rakentamisen tukemiseen jatkossakin. Muilla alueilla huippunopeiden yhteyksien rakentamista voidaan parhaiten edistää varmistamalla markkinoiden toimivuus.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Jo rakennusmääräyksissä pitäisi olla vaatimuksena nopeat laajakaistayhteydet asuntoihin asti.

• FiCom ry: Huippunopeiden yhteyksien osalta kysyntä on tällä hetkellä huomattavasti tarjontaa pienempää. Julkisen sektorin tulisi olennaisesti kiihdyttää erilaisten terveys- ja muiden nopeaa verkkoyhteyttä edellyttävien sähköisten palvelujen tarjontaa, jotta huippunopeiden yhteyksien kysyntä piristyy. Jos palveluja tarjotaan osaksikin julkisen tahon toimesta, tulee se rajoittaa alueille, joilla ei ole kaupallista tarjontaa.

• FiCom ry: On alueita, joilla kaupallinen tarjonta ei kannattavuussyistä tavoita kaikkia. Mahdollinen julkisen tahon interventio saattaa olla perusteltu näillä alueilla, mutta se tulee rajoittaa joko putkituksen tai enintään mustan kuidun mallin mukaiseen rakentamiseen.

• DNA: miten Uudistuvan Suomen linjaus eroaa yleispalvelvoitteiden laajentamisesta? Markkinasääntelyn keventäminen haja-asutusalueiden investointeihin kannustavaksi säilyttäen kuitenkin toimiva kilpailu, toimisi kiinteiden yhteyden markkinaehtoisena edistämisenä kaikkein parhaiten.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Laajakaistaisia tietoliikenneverkkoja rakennetaan energia- ja kustannustehokkaasti uusia asennustekniikoita hyödyntäen pyrkien eri infrastruktuurien (mm. liikenneväylät, sähköverkot, vesihuoltoverkot) yhteisrakentamista.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Liikenneväylistä muodostetaan infrakäytäviä, joihin erityyppiset infrastruktuurit (mm. tierakenteet, kaapelit) sijoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla energiatehokkuutta edistäen.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Lainsäädäntö ja toimintatavat kannustavat energiatehokkaaseen tieto- ja viestintäverkkojen rakentamiseen ja viestintäpalvelujen tarjontaan.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...
• Soneran kommentteja: tietoliikenneverkkojen rakentamisen edistäminen liikenneväylien yhteyteen edellyttää yhteistä tahtotilaa. Tietoliikenneverkkojen rakentamista ei tulisi vaikeuttaa esimerkiksi erityyppisillä maksuilla.

Infrakäytävät ovat ehdottomasti positiivinen asia, mutta pitää huolehtia, että turvallisuus huomioidaan kun väyliä ja kuivatusta parannetaan esim. ojia syventämällä ja liikennemerkkejä asennetaan. Johtojen tulee sijaita ulkoluiskassa turvallisuuden ja johtojen koskemattomuuden vuoksi.

• DNA: Yhteisrakentaminen on erittäin tuettavaa.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Rohkea Suomi -skenaarion mukainen periaate on hyvä.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Sääntelyä kehitetään tekniikkariippumattomasti ottaen huomioon, että kiinteät ja langattomat yhteydet ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Lainsäädäntöä kehitetään kiinteiden verkkojen sääntelyä vähentäen.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Globaalien monikansallisten internet-toimijoiden roolin kasvaessa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden tarjonnassa sääntelyä kohdistetaan yhdenmukaisemmin kaikkiin viestinnän välittäjiin, ei vain perinteisiin teleyrityksiin.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Tietoverkkojen käytön jatkuvasti kasvaessa teleyrityksillä on tarve kehittää liikenteen hallintamenetelmiä, joilla ne voisivat lisätä verkon tehokkuutta ja varmistaa käyttäjille parhaan mahdollisen laadun. Näillä menetelmillä ei kuitenkaan saa rajoittaa kuluttajien liittymiä kohtuuttomasti, jotta turvataan kuluttajien etu, tehokas kilpailu markkinoilla ja digitaalisten palveluiden kehitys. Käyttäjillä pitää olla oikeus valita verkkoympäristössä haluamansa kohtuuhintaiset sovellukset ja palvelut.
• Elisan näkemys: Suomen ICT-alan kilpailukyvyn kohentamiseksi olemassa olevaa sääntelyä on vähennettävä. Kaikki kolme ehdotusta olisi perusteltua toteuttaa.
• Soneran kommentteja: sääntelyn määrän ja yksityiskohtaisuuden vähentäminen vastaamaan nykyistä, maailmanlaajuista kilpailua on ensiarvoisen tärkeää.
• Viestintäviraston näkemys: Kiinteiden ja mobiiliverkkojen rajat ovat nopeasti hämärtymässä, minkä vuoksi sääntelyä olisi voitava kohdistaa teknologianeutraalisti pullonkauloihin, joiden havaitaan estävän tehokasta kilpailua ja käyttäjien valinnanvapautta.
• DNA: Rohkea Suomi: Hyvä linjaus, vaikkakaan koko tulevaisuuskatsauksessa ei linja ole konsistentti ja keskenään ristiriidaton tämän suhteen, useissa muissa kohdissa ehdotetaan Suomen täysin omanlaistaan lainsäädäntöä verrattuna globaaliin / eurooppalaiseen sääntelyyn.

• FiCom ry: Sääntelyn tarpeellisuutta tulisi perinpohjaisesti arvioida koko viestintäalalla ja harkita siirtymistä yleissääntelyyn ja samalla olennaisesti keventää sääntelyä.

• FiCom ry: Rohkeassa vaihtoehdossa tulisi poistaa viestintäverkkoja koskevaa sääntelyä eurooppalaisten ja suomalaisten teleyritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

• Digita; Viestintäverkkojen sääntelyä on syytä keventää eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi suhteessa globaaleihin pelureihin.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Taajuuksien käyttö

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiilikäyttöön, jossa liikennemäärät kasvavat nopeimmin.	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön nykyistä vahvemmilla markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiiliverkkojen rakentamiseen ja lisätään aktiivisin toimin uuden tyyppisiä taajuuksien käyttötapoja, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä. Otetaan käyttöön uusia matkaviestintekniikoita hyödyntäviä ratkaisuita esimerkiksi älyliikenteen palveluissa.	Taajuuksien käyttö. Kaikki taajuuksien käyttö hinnoitellaan, jolloin taajuudet siirtyvät tehokkaimpaan käyttötarkoitukseen. Luodaan mobiilipalveluohjelma, jonka avulla hyödynnetään rohkeasti ja laajamittaisesti uusimpia tekniikoita ja taajuuksien käyttötapoja erityyppisissä palveluissa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Elisan näkemys: Suomessa on saavutettu kansainvälisissä vertailuissa erinomaiset tulokset matkaviestintoiminnan hintatasossa, laadussa ja kattavuudessa. Suomi on myös mobiililaajakaistan levinneisyyden kärkimaa Euroopassa. Hyvien viestintäverkkojen toteuttaminen edellyttää riittäviä taajuuksia. Taajuudet tulee jakaa viestintäpoliittisin perustein, eivätkä valtion fiskaaliset tavoitteet huutokauppatuloista saa olla perusteena. Myös taajuusmaksujen tulee olla kohtuullisella tasolla.
• Televisiosisältöihin käytettävät taajuudet jaetaan vertailevalla menettelyllä. Huutokauppoja ei saa kohdistaa televisioverkkoihin. Televisioverkkoihin ei kohdisteta markkinaehtoisia taajuusmaksuja.
• Huolehditaan siitä, että televisiotoimijoilla on tarpeeseensa nähden käytettävissään riittävästi televisioalalle osoitettuja taajuuksia.
• Taajuuksien käyttöä on syytä tehostaa, mutta uusin standardeihin siirrytään vasta kun markkina ja kuluttajat ovat siihen valmiita.
• Soneran kommentteja: matkaviestintoiminnan taajuustarve kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Riittävien taajuuksien takaaminen matkaviestintoiminnalle on keskeistä. Taajuuksien hinnoittelussa ei lähtökohtana tulisi olla varojen kerääminen valtiolle.

• FiCom ry: Taajuuksien tehokas käyttö on tavoitteena kannatettava. Taajuusmaksujen tasoa harkittaessa tulee ottaa huomioon Suomen maantiede ja kustannustaso, jotta maksu ei vaikuta investointeja jarruttavasti.
• FiCom ry: Taajuuksien tehokkaamman käytön ohjaaminen tulee tapahtua tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
• FiCom ry: Taajuudet tulee jakaa viestintäpoliittisin perustein, eivätkä valtion fiskaaliset tavoitteet huutokauppatuloista saa olla taajuuksien jakoperusteena. Myös taajuusmaksujen tulee olla kohtuullisella tasolla.

Viestintävirasto: Taajuuksien käyttöä voidaan tehostaa myös sääntelyä keventämällä. Siten markkinaehtoinen taajuusmaksu ei ole ainoa keino tehostaa taajuuksien käyttöä ja sitä ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa kaikkiin taajuuksiin (esimerkiksi luvasta vapautetut taajuudet kuten WiFi).

• DNA: Taajuuksien tehokas käyttö on tavoitteena erittäin kannatettava. Taajuusmaksujen tasoa harkittaessa tulee ottaa huomioon Suomen maantiede ja kustannustaso, jotta maksu ei vaikuta investointeja jarrut-tavasti. Markkinaehtoisen hinnoittelun tulisi kohdella eri toimijoita tasapuolisesti, jotta se olisi tehokasta. Myös toimijoiden koko on syytä huomioida markkinaehtoisessa taajuuksien hinnoittelussa esim. liikevaihdon määrän perustella.
• DNA:n lisäys uudeksi toimenpide-ehdotukseksi kohdassa taajuuksien tehokas käyttö: Hallituskaudella 700 MHz:n taajuusalue jaetaan kilpailua ja sisältöpalveluiden jakelua edistävällä tavalla valtakunnalliseen matkaviestinkäyttöön

• Digita; Korostamme teknologianeutraliteettia

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Maaliikenneverkko

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Maaliikenneverkko. Pidetään yllä päätieverkkoa. Uusinvestointeja toteutetaan totuttua vähemmän. Huolehditaan väyläverkon saattamisesta TEN-T -vaatimusten mukaiseksi.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen painopiste on tärkeimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä sekä raideliikenteessä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen tarpeet. Perusväylänpidon tasoon tehdään ostovoimakorjaus, mutta mittavan korjausvelan vuoksi kunnossa- ja ylläpitotoimia joudutaan kuitenkin priorisoimaan sekä verkon laajuutta tarkastelemaan kriittisesti. Kaupunkiseutujen raideliikennettä kehitetään.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon laajuuden tarkoituksenmukaisuutta pohditaan vakavasti. Vähäliikenteistä verkkoa siirretään osin pois valtion vastuulta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä priorisoidaan liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen edellytykset. Pidättäydytään mittavista verkon kehittämisinvestoinneista väylien ylläpidon korjausvelan hoitamiseksi. Elinkeinoelämän tarpeet turvataan perusväylänpidon toimin sekä yhteishankkeilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää kehitetään voimakkaasti raideliikenteen varaan.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Raideliikenne on tulevaisuuden liikennemuoto ja siihen pitää panostaa. Monessa muussa maassa tähän on jo herätty ja se näkyy investointeina rataverkkoon. Hyväkuntoisella rataverkolla pystytään lyhentämään huomattavasti matka-aikoja ja lisäämään raideliikenteen houkuttelevuutta. Liikennesektorin päästötavoitteet edellyttävät, että osa henkilö- ja tavaraliikenteestä saadaan raiteille. Suomessa nykyisin käytössä oleva kalusto mahdollistaa jo huomattavasti nykyistä nopeammat matka-ajat.

• ...

Raideliikenteen laajuutta on syytä pohtia kriittisesti ja keskittää raideliikenteeseen tavarakuljetusta. Maantiekuljetusta ja raidekuljetusta pitää yhteensovittaa. Esimerkiksi helsingin satamasta pitäisi olla raideyhteys kauas pohjoiseen ja kuljetus konttien pitäisi sopia sekä sekä juniin että rekkoihin. Sitten lähempänä määränpäätä kontit kuljetettaisiin maanteitse perille.

Kaikkien skenaarivaihtoehtojen / etenemispolkujen pohjaksi olisi hyvä tehdä rautateiden tavaraliikenteen osalta koko rautatieverkon simulointi. Myös raideliikenteen kuljetusskenaariot tulisi päivitää huomioiden mm. kaivosteollisuus, transito ja valtakunnalliset tavoitteet perusteollisuuden uudelleen elvyttämisestä. Samoin olisi otettava huomioon EU:n raideliikennettä priorisoiva liikennepolitiikka sekä Botnian korridoori ja sen poikittaisyhteydet, johon Ruotsissa ja Norjassa on ollut suurta kiinnostusta.

Lapin ELY: Edistyvän Suomen heikkous on, vain päätieverkkoa pidetään yllä. Mikäli alemman tieverkon ylläpito lopetetaan (hoito jäänee), tulee esimerkiksi metsäteollisuuden ja maatalouskuljetusten sujuvuus entistä ongelmallisemmaksi. Näille kuljetuksille alemman tieverkon eli hiussuoniston liikenteellinen tarve ei katoa mihinkään, vaan korostunee. Uudistuvan ja Rohkean Suomen skenaarioissa verkon laajuuden tarkastelu on toki perusteltua, mutta Lapissa verkko on jo nyt paikoin erittäin harva, että kiertotieyhteydet tulevat helposti kohtuuttomiksi.

• INFRA ry: Ajatus perusväylänpidon lisäämisestä on oikeansuuntainen. Tämä hillitsee väyläverkoston korjausvelan kasvua. Logististen verkostojen kunto vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn ja investointipäätöksiin ja sitä kautta valtion ja kuntien verokertymään. Kuitenkin myös alempiasteinen tieverkosto on toisinaan tärkeä elinkeinoelämälle. Alempiasteisen verkon ylläpitoa pitää priorisoida voimakkaasti huolehtien siitä, että kauppaa tai teollisuutta palvelevat tieosuudet pidetään kunnossa kaikissa olosuhteissa. Näin parannetaan logistiikan toimintavarmuutta.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Kaupunkiseudun raideliikennettä on hyvä kehittää ja erityisesti sähköautojen latausverkoston laajentaminen on tärkeää. Sähköautojen latausverkosto on jatkossa nähtävä osana maaliikenneverkkoa.

• Perusväylänpito on ykkösasia koko maassa, myös alemmalla tieverkolla. Sähköautojen latausverkosto on samalla tavalla osa maaliikenneverkkoa kuin bensa-asemat ja muut käyttövoimien jakelupisteet. Ne toteutetaan ja ylläpidetään markkinaehtoisesti, ei julkisin varoin.

Kaupunkiseutujen liikenneverkosta huolehtivat enenevässä määrin kunnat (asemakaava-alueiden kadut). Kaupunkiseuduilla MAL- sopimukset ja vastaavat yhteistyömallit ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita yhtenaäisen kokinaisuuden edistämisessä.

Automatisoitu autoliikenne pudottaa matkoja raskaammilta järjestelmiltä kevyemmille. Raideliikenteen suhteelliset edut heikkenevät, kun autoliikenteessä ei synny kuljettajakustannuksia. Työmatkojen osuus matkoista putoaa edelleen, ja työpaikkojen määrä keskuksissa vähenee (koska asunnoista ollaan valmiit maksamaan enemmän kuin työtiloista). "Raideliikenne, joka kulkee ilman raiteita ja virtajohtimia" on taloudellisesti vahvempi vaihtoehto kuin raideliikenne: siksi on epätodennäköistä, että automatisoidun autoliikenteen toteutumisen jälkeen lisättäisiin raideliikennettä etenkään taajamissa.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Lentoasemaverkko

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Lentoasemaverkosto. Valtio ei puutu lentoasemaverkkoon aktiivisesti. Helsinki-Vantaan gateway-aseman annetaan kehittyä omiin edellytyksiinsä pohjaten.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitetään voimakkaasti kotimaan, Euroopan ja Aasian liikenteen vihreänä solmukohtana (hub) . Muuta lentoasemaverkkoa ei tueta nykyisessä määrin.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään voimakkaasti kansainvälisenä solmukohtana (hub) ja maailman ensimmäisenä suomalaiseen biokerosiiniin perustuvana lentoliikenteen vihreänä solmukohtana. Muu lentoasemaverkosto kehittyy omaehtoisesti, tarpeiden mukaan.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Kommentti: Lentoliikenteen voimakas kasvu tulevaisuudessa on EU-komission ja EU-parlamentin strateginen huolenaihe, ja siihen liittyy suoraan kevyen aikatauluttoman liikenteen edellytysten turvaaminen: ks. esim. komission tiedonanto "Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävä tulevaisuus" KOM(2007) 869 (kohdat 9-11, 15, 16, 19, 39-45, 47, 52, 69) sekä EU-parlamentin päätöslauselma samasta aiheesta, P6_TA(2009)0036 (kohdat E, F, H, 2, 9, 10, 13-16, 27, 32, 33). Keinovalikoimaan ei kuulu kiitotiekapasiteetin vähentäminen. Uusimman markkinatutkimustiedon mukaan (WingX Advance 2013, PMI Media Ltd 2013) kevyen VLJ-liikelentokaluston markkinat kasvavat tulevaisuudessa voimakkaasti, eikä pääkaupunkiseudulla ole kapasiteettia sen kansainväliseen, sujuvaan ja joustavaan palveluun 150 km säteellä muualla kuin Malmin lentoasemalla. VLJ-liikenteen sovittaminen Helsinki-Vantaan kaltaisille entisestään vilkastuville suurkentille on haasteellista, koska niiden lähestymis-, nousu- ja reittinopeudet poikkeavat perinteisestä suihkukonekalustosta. Eurocontrolin pitkän aikavälin ennusteessa Suomen lentoliikenne on 2030-luvulla kasvanut 30-70% nykyisestä, vuonna 2050 EU-alueella jopa 100%, eikä kasvun päättymisestä siihen ole mitään merkkejä. Helsingin asema lentoliikenteen solmukohtana on sekä pääkaupunkiseudun että Suomen strateginen etu, ja sen edistämiseksi tulee kaikki pääkaupunkiseudun kiitotiekapasiteetti säilyttää ja käyttää hyödyksi. Tulevaisuuden kasvavan lentoliikenteen haasteisiin vastaamista käsittelevässä Eurocontrolin selvityksessä "Challenges of Growth 2013: Mitigation of the Challenges" on keinovalikoimassa nimenomaan pienten paikalliskenttien hyödyntäminen kevyen liikelentotoiminnan tarpeisiin ja niiden yhdistäminen suurkenttien kanssa lentokenttäklustereiksi.
• Ehdotus: laatikossa "Edistyvä Suomi" tulisi vaihtaa teksti "Valtio ei puutu lentoasemaverkkoon aktiivisesti" muotoon "Valtio ohjaa lentoasemaverkon ylläpitoa EU:n lentoliikennestrategian mukaisella tavalla erityisesti pääkaupunkiseudun riittävän lentoasemainfrastruktuurin turvaamiseksi tulevaisuudessa."
• Ehdotus: laatikossa "Uudistuva Suomi" tulisi viimeinen lause poistaa ja vaihtaa sen tilalle "Helsinki-Malmin lentoasemaa kehitetään kevyen liikelentokaluston kasvaviin tarpeisiin. Näin autetaan ja edistetään Helsingin asemaa lentoliikenteen vihreänä solmukohtana ja lievitetään lentoliikenteen kasvun aiheuttamaa painetta Helsinki-Vantaalla."
• Ehdotus: laatikossa "Rohkea Suomi" tulisi poistaa viimeinen lause ja vaihtaa sen tilalle "Helsinki-Malmin lentoasemaa kehitetään kevyen liikelentokaluston kasvaviin tarpeisiin huomioiden suomalaisen vihreän biokerosiinin saatavuus. Näin autetaan ja edistetään Helsingin asemaa lentoliikenteen vihreänä solmukohtana ja lievitetään lentoliikenteen kasvun aiheuttamaa painetta Helsinki-Vantaalla."

Lapin ELY: Lentoasemaverkon laajuuteen valtion nimenomaan tulee puuttua aktiivisin toimin, jotta alueiden kilpailukyky säilyy ja näin samalla vahvistetaan koko Suomen kilpailukykyä. Muun lentoasemaverkon tukeen ei pidä puuttua kun EU on mahdollisuuden siihen antanut. Lentoasemaverkkoa tulisi kehittää enemmän monihubisen järjestelmän suuntaan. Mm. matkailun kannalta suorat charter- ja muut lentoyhteydet ovat elintärkeitä. Matkailun vuosittainen 6 % kasvu Lapissa tulee ulkomaisista matkailijoista ja potentiaalisia ulkomaisia tulijoita olisi jo nyt moninkertainen määrä jos lentoyhteydet Lappiin toimisivat paremmin.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Satamaverkosto

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Satamaverkosto. Satamaverkon annetaan kehittyä omaehtoisesti, yhtiöitymiskehityksen vauhdittamana.	Satamaverkosto. Valtio omilla toimillaan edesauttaa satamatoimintojen tehostumista sekä satamien kehitystä. Satamien hallinnollista taakkaa kevennetään ylisektoraalisia prosesseja yhdistämällä sekä uusia tehokkaampia toimintatapoja kehittämällä. Satamien maaliikenneyhteyksien ja jäänmurron ja luotsauksen palvelutasosta päätettäessä satamia kannustetaan erikoistumiseen ja yhteistyöhön.	Satamaverkosto. Valtio ohjaa satamaverkoston kehittämistä aktiivisesti omilla toimillaan mm. porrastamalla maaliikenneyhteyksien, jäänmurron ja luotsauksen palvelutasoja ja edesauttamalla satamien välistä kilpailua ja toisaalta yhteistyötä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Valtion pitäisi ehdottomasti pystyä karsimaan nykyistä satamaverkostoa. On voimavarojen tuhlausta pitää yllä nykyisen laajuista satamaverkostoa.

• Valtion tulisi edistää Satamien välistä kilpailua sekä tarjota kannustimia, jonka avulla logistiikkasektori keskittäisi liikennevirtoja pääreiteille. Tällä tavoin Suomen logistinen kilpailukyky kehittyisi nykyistä paremmin. Nykymallissa liikennepolitiikka (mm. väylämaksut, jäänmurto, luotsaus, maaliikenneyhteydet) pikemminkin ohjaa liikennevirtoja hajautettuun ja kokonaisuuden kannalta epätehokkaaseen suuntaan, kun mm. veroina ja väylämaksuina kerätyt rahat hajautetaan koko liikennejärjestelmälle ilman harkintaa järjestelmän kehittämisestä. Pohjois-Suomen ja Perämeren alueen kilpailukyky on syytä säilyttää, mutta tämä on syytä tehdä suunniteltujen tietoisten päätösten pohjalta. Satamaverkkoa ja liikennevirtoja on mahdollista tiivistää (sekä tehostaa) huomattavasti, tämä parantaisi koko Suomen asemaa. Rohkea Suomi kuvaa vaihtoehdoista parhaiten mielipidettäni.

Lapin ELY: Uudistuvan Suomen kirjaukset ovat kannatettavia. Satamiin liittyvien väyläyhteyksien kehittämiseen tulisi panostaa merikuljetusten tehokkuuden parantamiseksi mm. rikkidirektiivin ja typpidirektiivn vuoksi.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

Vesiliikenne Strategia* Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.

• Valtion tulisi kannustaa matkustaja- ja rahtiliikenteen yhdistämiseen esim. väylämaksupolitiikan avulla. Nykyinen politiikka on pikemminkin päinvastainen. Tällä hetkellä kappaletavarasta kulkee tonneissa mitattuna ainoastaan noin neljännes aluksilla, joissa on matkustajia ja rahtia. Muiden maiden osalta suhdeluku on esim. roro -liikenteessä huomattavasti parempi.

Yhteenveto/ Tavoite  

Vesiliikenne verkko ” Tavoitteena tulee olla, että ajanmukaistetaan, mitoitukseltaan noin 50 vuotta vanha kotimaan Vesiliikenteen väylästön jo vuonna 2011 sovitun EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla ja tasolla , niin että luodaan erityisesti kotimaan bio raaka aine ja muun elinkeinoelämän Euroopan ja Venäjän liikenteen kontti ja muille kuljetuksille EU tavoitteiden mukaiset päästöminimit , ja toimijoiden taloudellisuuden turvaava raskaalle tieliikenteelle vaihtoehtoinen ja strategian mukainen korvaava vesitie verkosto

Vesiliikenne ja Suomen uusi , kilpailukyky

Vesiliikenteen avulla syntyvä sisämaan alueiden suora ,ilman välilastauksia ja minimimäärän kuljetusvälineitä tarvitseva vesitie saavutettavuus on välttämätön edellytys Suomen kilpailukyvylle globaalissa maailmassa.

Kattavat ja toimivat kotimaiset ja kansainväliset Vesiyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä yrityksille ja matkailuelinkeinolle, koska ne edesauttavat alueiden saavutettavuutta ja tasavertaista kehittymistä.

Erityisesti vesiliikenteen mahdollistamia kansainvälisiä tavaraliikenne yhteyksiä ei voida Suomessa korvata millään muulla liikennemuodolla.

Tavoitteena on vastata voimakkaaseen kansainvälisen Vesiliikenteen pitkän aikavälin kasvuun, elinkeinoelämän globalisoitumiseen sekä kasvavaan ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen niin Suomesta, Suomeen, Suomen kautta kuin myös Suomen sisällä. Suomen on pyrittävä hyötymään kasvusta parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää täysin uutta panostamista Suomen vesiliikenneverkkoon. On palattava 100 vuotta ajassa taaksepäin ja nähtävä se potentiaali mikä oli vesiliikenteessä käytössä silloin kun energiasta oli todella pulaa. Nykyisillä uusilla ICT järjestelmillä , EU kaupan käynnillä ja uusilla laivanrakennuksen materiaaleilla voidaan palauttaa liikenteen tehokkuus

Sujuvat maaliikenneyhteydet Vesi liikenteen yhdyspisteille (laiturit ja satamat) ovat toimivan kuljetusketjun kannalta. Ne tulee ajatella uudelleen uuden strategian mukaisiksi, taloudellisen uuden liikenteen pohjiksi. Emme tarvitse enää suurta määrää massiivi (esim.Vuosaari) kalliita satamainfroja tulevaisuudessa palvelemaan koko Suomea vaan vähemmän liikennevirran satamat voidaan hoitaa uudella logistisella laivajärjestelmällä jossa on sekä minikontit (sähköpakettiautoille) että omat lastaus ja purkauslaitteet .

Rautatie-, kuorma ja linja- auto- sekä Vesiliikennettä on edelleen kehitettävä toisiaan täydentäviksi liikennemuodoiksi osana ympärivuotisesti toimivaa uutta liikennejärjestelmää Suurilla satamilla on edelleen keskeinen merkitys Suomen ja kansainvälisten reittikohteiden liikennevolyymin kasvattajana, erityisesti transit liikenteessä.

Ne edistävät Suomen elinkeinoelämän ja kansalaisten käytettävissä olevaa vahvaa kansainvälistä tavaran kuljetus reittitarjontaa erityisesti Eurooppaan sekä Aasiaan ja Amerikkaan. Tavoitteena on edelleen vahvistaa Suomen transit liikenne -asemaa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Kotimaassa valtio turvaa Vesiliikennettä jäänmurrolla niillä yhteysväleillä, rannikolla ja sisävesillä joilla jäänmurtoa tarvitaan ja vesiliikenteen peruspalvelutaso ei muulla tavoin toteudu. Toimivat markkinat

Valtion tehtävänä on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen myös Vesiliikennemarkkinoilla. Tavoitteena on turvata kotimaan Vesiliikenteen toimintaedellytykset EU liikennestrategian edellyttämällä tasolla ja säilyttää palvelutaso kysynnän mukaisena Suomi tavoittelee mahdollisimman liberaaleja Vesiliikennesopimuksia, joissa liikenneoikeuksia on rajoitettu mahdollisimman vähän.

Vesiliikenne osana liikennejärjestelmää'

Tavoitteena on, että Suomen talousalueet kattavaa Vesi reitti verkostoa ja Vesiliikennettä kehitetään ja rakennetaan kaikkien asiakasryhmien tarpeet huomioon ottaen kysyntäpohjaisesti. Ja niin että ympäristö ja liikenteen kokonaistalous sekä energian kulutus tulevat huomion otetuksi. Vesireitti verkoston laajuutta on arvioitava sekä liikennepoliittisesta että omistajapoliittisesti valtion koko liikenteen väylästöjen ja sataminen ylläpidon ja infran rakentamiskustannukset ilmasto energia ja teollisuuspoliittiset näkökulmat huomioiden.

Tavoitteena on kehittää vesiliikennettä EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla luomalla vesiliikenteelle maksimi kuljetustalouden edullisuuden edellyttämä infrastruktuuri Päätöksenteossa tulee kiinnittää huomiota liikennemuotojen välisiin tasapuolisiin kilpailuedellytyksiin.

Yhtenäiset säännöt Suomen strategiana ja tavoitteena on, että Vesiliikenteessä on harmonisoidut ja tasapuoliset säännöt, joita valvotaan yhteisö- ja kansainvälisellä tasolla tehokkaasti.

Suomelle tärkeiden asioiden esille nostaminen ja eteenpäin vieminen edellyttää vaikuttamista kaikilla tasoilla ja kaikilla foorumeilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suomalaisia erityispiirteitä ovat muun muassa harva asutus ja ohuet liikennevirrat.

Suomi korostaa lähtökohtaisesti IMO:n periaatteita niin EU:ssa kuin muissakin kansainvälisissä yhteyksissä. Siellä, missä kansainväliset standardit tai yhteisölainsäädäntö jättävät kansallista liikkumavaraa, pyritään Suomen erityisolot huomioiviin mahdollisimman joustaviin ja tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.

Turvallinen Vesiliikenne

Suomen kannalta on tärkeää turvata Vesi liikenne turvallisuuden korkea taso Euroopassa riippumatta liikennemäärien kasvusta. Tavoitteena on, ettei kaupallisessa Vesiliikenteessä satu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Viranomaistehtävien lisääntyessä on varmistettava ilmailuviranomaisen riittävät resurssit ja kohtuullinen asiakasmaksujen taso. Turvatarkastukset suoritetaan matkustajien kannalta mahdollisimman sujuvasti. Ympäristön huomioon ottava Vesiliikenne

Energia- ja ympäristöasiat ovat avainkysymyksiä Vesiliikenteessä.

Vesiliikenne kantaa oman vastuunsa päästöjen vähentämiseksi. Suomi tavoittelee edelleen globaalia ratkaisua Vesiliikenteen päästökysymyksissä.

Tavoitteita ovat lisäksi uudemman ja puhtaamman teknologian sekä älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöönotto. Vesiväylä infrastruktuuria kehitetään pitkäjänteisesti.

Vesimelua pyritään vähentämään, ja myös muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen laitureilla ja satamissa panostetaan.

Älykäs Vesiliikenne

Älykkään liikenteen keinoin edistetään turvallisuutta ja taloudellisuutta sekä vähennetään ympäristöön kohdistuvia liikenteen haitallisia vaikutuksia

Älykkään vesiliikenteen ratkaisuja kehitetään tavoitteena muun muassa vähentää viiveitä, parantaa tapahtumien täsmällisyyttä ja ennakoivuutta sekä optimoida resurssien käyttöä, erityisesti raskaan liikenteen uudessa järjestelmässä jossa satamatoiminnat ovat minimoidut ja jossa niissä kaupunkialueen hubeissa,joissa tehdään paikallisjakelua pakettiautoin, ei tarvita konventionaalista satama henkilöstöä lainkaan vaan minikontit puretaan automaattisesti siitä mihin kantokontin laiva jättää suoraan pakettiautokuljettajan ja ict järjestelmien avulla.

Alan toimijat ovat olleet tässä aktiivisesti mukana em kehitystyössä jo vuosia .

Asiakaspalveluja kehitetään muun muassa niin, että Vesiliikenteen tavarakuljettajat ja matkustajat saavat reaaliaikaista tietoa sekä laivojen lähtö- ja tuloajoista että tavaroiden että henkilöliikenteen liittymäyhteyksistä muihin liikennemuotoihin

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle