Liikenteen palvelumarkkinat

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Liikenteen palvelumarkkinat avainsanat

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Uudistava lainsäädäntö

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat	Uudistava lainsäädäntö. Selvitetään liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistusta, jolla yhtenäistetään sääntelyä ja varmistetaan markkinoiden toimivuus. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn samansuuntaisesti.	Uudistava lainsäädäntö. Aloitetaan liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistuksen, liikennekaaren laadinta. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn aktiivisesti.	Uudistava lainsäädäntö. Kärkihankkeena toteutetaan liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistus laatimalla liikennekaari, jossa mm. poistetaan rohkeasti esteitä joustavilta ja yksilöllisiltä palveluilta. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn rohkeasti sen uudistamiseksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Lainsäädännön ja lakien valmistelun pitää olla johdonmukaista ja pyrkiä pitkäjänteisyyteen. Ylisääntely on erittäin paha asia. Kaikesta ei tarvitse säännellä. Liikennekaaren säätäminen tuntuu järjettömältä, koska eri liikennemuodot tuskin pystytään tuomaan kattavasti saman sääntely alle.

• Asetetaan palvelutasovaatimus valtion puolesta ja sitten vapaa kilpailu. logistiikkatoimijan ei ole pakko kuljettaa itse mihin tahansa, mutta toimijan on ostettava alihankintana muut palvelut niin, että määritelty palvelutaso saavutetaan. Samaa ideaa on esitelty myös Postikuljetusten yhteydessä ja sivulla Postilaki.

∇ Aivan ensimmäisenä täytyy teroittaa asioita valmistelevien virkamiesten mieliin, että ihmisten liikkuminen yksilötasolla ei ole millään tavoin julkishallinnolle kuuluva asia. Julkishallinto voi toki keräillä tilastollista tietoa, mutta viranomaisilla on positiivinen velvollisuus ihmisten yksityisyyden turvaamiseen. Tietoja liikkumisesta ei saa kerätä yksilötasolla, ei minkään viranomaisen toimesta, teettämänä tai muuten kannustamana. Valtion velvollisuutena on myös säännellä kaupallista toimintaa, jotta yksityisyys on sielläkin turvattu. Nykytekniikalla tietoa kertyy vähän puolihuomaamatta, joten valtion tulee edellyttää kaikilta toimijoilta proaktiivista asennetta yksilöllisten tietojen hävittämiseksi. Parasta tietosuojaa on olla tuottamatta arkaluontoista tietoa lainkaan.

----#: . Keskustelua oikeudesta henkilökohtaiseen tietoon ja sen hyödyntämiseen voi halutessaan laajentaa myös Teeman II puolelle. --Smxb (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 14.09 (EEST) (type: truth; paradigms: science: comment)

• ...

Ilmeisesti on tarkoituksena unohtaa ihmisten perusoikeudet(yksityisyys)

• ...

Suomen liikenneverkosto on ajautunut huonoon tilaan. Liikenteen väylärahoituksia leikataan jatkuvasti ja kunnostushankkeiden priorisointi ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Koko maan kattava liikenneverkko - ja sen myötä kukoistava elinkeinoelämä ja hajautettu energiantuotanto - on kohta historiaa, jos tahti ei muutu lähivuosina.

Talouskasvun ja elinkeinopolitiikan kannalta on tärkeää keskittyä siihen, mikä ylläpitää reaalista kilpailukykyä. Biotalouden kehitys tarvitsee hyvän tiestön. Esimerkiksi tuulivoimantuotannon lisääntyessä, tulee osa teistä kunnostettua hankkeen laskuun. Energiaomavaraisuus hoitaakin osaltaan tiestöämme kuntoon itsestään, kunhan vain poliittiset kannustimet energiaomavaraisuuden toteuttamiseen ovat kohdallaan.

Kuitenkaan lisää leikkauksia liikenteen väylärahoituksiin ei voida enää tehdä. Vähintäänkin nykyinen rahoituspohja täytyy turvata. Lisäksi valtionhallinnon tulee tehdä radikaali linjanveto siitä, että seuraavat kaksi hallituskautta rahoitus ohjataan ainoastaan olemassa olevan verkoston kunnostukseen. Valtateiden, maanteiden, rautateiden ja lentokenttien turvallisuus ja toimintavarmuus pitää ensisijaisesti saada kuntoon. Kaikki uudet suuret investoinnit ja väylähankkeet täytyy syrjäyttää siksi aikaa, kunnes Suomen liikenneverkko on saatu kuntoon.

Lisäksi yksityistielain uudistustarve on ilmeinen. Seuraavan hallituksen täytyy ryhtyä pikaisiin toimiin yksityistielain selkiyttämiseksi.

Lainsäädännön esteiden poistaminen markkinoiden ja uusien toimintamutojen kehittämiseksi on tarpeen. Tieliikennelainsäädännön uudistuksessa uusien liikennemuotojen vaikutukset on syytä ottaa huomioon. Yksityistielain kokonaisuudistus tarpeen.

Liikennekaaren valmistelu toteutetaan joukkoistamalla. Lainsäädännön taloudelliset vaikutukset arvioidaan laaja-alaisesti. Lainsäädännön valmistelussa on erityisen tärkeää se, että säännösten markkinoita edistävien tavoitteiden ja liiketoimintaan vaikuttavien keinojen välinen yhteys ymmärretään.

Liikennepolitiikan osaksi otetaan liikennetarpeen (sekä fyysisen että sähköisen) vähentäminen, koska se on usein kustannustehokkaampaa kuin varautuminen liikennevolyymin kasvuun. (Analogia: energiayhtiön on usein edullisempaa vähentää asiakkaittensa energian tarvetta kuin tehdä suuria kynnysinvestointeja energian tuotantoon ja välittämiseen.)

Väyläinvestointien kannattavuuden laskemiseksi määritellään proseduuri, jota tulee aina käyttää. Valtion sijoitukset väyliin tehdään kannattavuusjärjestyksessä (jotta päästään vihdoin eroon tierumpupolitiikasta ja ministerien harrastamasta yhteisten varojen kaappauksista kotimaakuntaansa).

Täältä löytyy lisää keskustelua aiheesta: D↷

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Palvelun laatu

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Palvelun laatu. Selvitetään käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeet eri alueiden erilaisten tarpeiden kartoittamiseksi.	Palvelun laatu. Käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeiden selvityksen pohjalta mukautetaan liikenteen julkisin varoin tarjottavaa palvelutasoa. Luodaan edellytyksiä liikenteen markkinaehtoisen palvelutarjonnan kehittymiselle.	Palvelun laatu. Käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeiden selvityksen pohjalta priorisoidaan liikenteen julkisin varoin tarjottavaa palvelutasoa. Vahvistetaan erityisesti markkinaehtoisen palvelutarjonnan toimintaedellytyksiä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Erityisesti julkisten varojen tukea saavien liikennepalvelujen osalta olisi kiinnitettävä huomiota eri ajankohtina ilmenevään yli- ja alikapasitettiin. Modernien ennustemenetelmien ja älykkään resurssisuunnittelun avulla on mahdollista tehostaa merkittävästi palvelujen kustannustehokkuutta ja parantaa asiakkaiden kokemaa palvelutasoa ja palvelun laatua.

• ∇Vahvistetaan erityisesti markkinaehtoisen palvelutarjonnan toimintaedellytyksiä. Kehitetään liikennepalvelujen tarjoomaa ja laatua avaamalla kaikki liikennepalvelut (mukaanlukien rautatieliikenne) markkinaehtoiselle palvelutarjoomalle. Lainsäädännöllä varmistetaan palvelujen liiketoimintaedellytykset ja palvelujen laatu. Julkisilla liikkumis- ja kuljetuspalveluilla varmistetaan palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa missä näitä palveluita tarvitaan.

• ∇ Käyttäjien näkemykset, odotettu palvelun laatu ja liikennepalveluiden markkinapotentiaali ovat keskeisiä asioita joita tulisi selvittää jo kokeiluvaiheessa.

• ∇ INFRA ry: Suomen linjan on oltava rohkea. Esimerkiksi tiestön perusylläpidon rahoitus on ollut jo vuosia aivan liian pieni tarpeeseen nähden. Väyläinfraan kohdistuu 2,5 miljardin korjausvaje. Tarvitaan voimakasta priorisointia ja uusia rahoitusmuotoja. Tarvittaessa on uskallettava rahoittaa infraa myös velkarahalla, sillä panostukset lisäävät työllisyyttä ja verokertymää ja maksavat itsensä takaisin ajan saatossa.

Palvelutaso toteutetaan ensisijaisesti markkinoiden kautta ja kaupallisesti tarjottavien palveluihin perustuen. Julkisesti rahoitetussa liikenteessä tavoitellaan kustannustehokkaita palvelupaketteja, joiden toteutuksessa hyödynnetään uusimpia tietoteknisiä ratkaisuja. Elinkeinoelämä nähdään erilaisten palvelukonseptien luojana ja mahdollistajana, joilloin myös siitä muodostetaan kilpailtu markkina.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Kasvuvyöhyke

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Kasvuvyöhyke. Kehitetään kasvuvyöhyke -konseptia.	Kasvuvyöhyke. Kehitetään kasvuvyöhyke -konseptia edelleen. Konseptia monistetaan useille alueille alueiden kehityksen vauhdittamiseksi.	Kasvuvyöhyke. Alueiden kehittäminen perustuu kasvuvyöhykeajatteluun.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ∇Kommentti: Kasvuvyöhykkeitä ei voi keinotekoisesti pystyttää minne tahansa vaan niiden sijainti perustuu alueellisiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Valtion kasvuvyöhykkeiden synnyttämistä ja kehittymistä tukevia toimenpiteitä voidaan kohdentaa oikein kun havaitaan alue, jolla jokin toimiala on verkostoitunut tavalla, joka synnyttää uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia. Toisinsanoen nämä mahdollisuudet täytyy löytää ja niiden tulee syntyä alueilla. Valtion puolelta voidaan tukea verkostoitumismahdollisuuksia. Kasvuvyöhykkeitä synnyttävien rakenteiden kehittäminen tarvitsee todellakin tuekseen ohjaavan konseptin. Mutta se ei voi olla ylhäältä ohjattu vaan sen tulee syntyä alueen mahdollisuuksista ja alueen toimijoiden visioista ollakseen elinvoimainen.

• ∇Kommentti: Tunnistettujen, olemassa olevien kasvuvyöhykkeiden kehittymistä on hyvä tukea mikäli näillä edistetään aidosti elinkeinoelämän mahdollisuuksia eikä alueita näin aseteta eriarvoiseen asemaan. Tässäkin julkisen sektorin rooli pitäisi olla ensisijaisesti mahdollistava, ei ohjaava.

• ∇INFRA ry: Uudistuva tai rohkea tie on oikea. Uutta infraa kuten väyliä ja kuntateknisiä verkostoja on edullisinta rakentaa olemassa olevien rakenteiden lähelle. Kun infran rahoitus on muutenkin alimitoitettua, vähä raha on viisasta kohdistaa täydennysrakentamiseen ja vanhan korjaamiseen. Väylä- ja kuntateknisiä verkostoja tulee koordinoida valtion ja kuntien tiiviissä yhteistyössä. Kasvuvyöhykeajattelussa tulee vaikuttaa liikennevirtoihin jo kaavatasolla. Tämä tarkoittaa mm. sujuvan maa-aineshuollon varmistamista takaamalla riittävät maa-ainesten otto- ja käsittelypaikat läheltä kasvukeskuksia. Näin vaikutetaan liikenteen hiilidioksidipäästöihin ja rakentamisen hintaan.

• BM Design Oy: "Radanvarren" konseptin alueellinen laajentaminen. Nythän puhutaan usein siitä, että asutus pitäisi saada "hyvien joukkoliikenneyhteyksien" lähettyville. Tämä käytännössä tarkoittaa radan vartta, ja se taas on aika kapea alue. Vaikuttaa kaavoitukseen, rakentamiseen, luo helminauhayhteiskuntaa.
  

Kun automaattinen liikenne yleistyy, se murtaa tuon alueellisen rajoitteen. Liityntäliikenne radalle voidaan tehdä yksilöllisesti ja ilman aikatauluja, mikä tekee siitä käyttökelpoista. Eli kun nyt radan varsi on n. 1km, voi se jatkossa olla esim. 5-10km. Mielestäni tämä kehitys on tervetullut, sillä se tasaa rakennusmaan arvoja ja mahdollistaa vapaampaa kaavoitusta.

Vastaavassa kyselyssä tältä keväältä USA:n liikenneministeriö kartoitti uusia teknologisia ratkaisuja. Yhtenä tavoitteena oli, miten liittovaltio voi välttää uusien asioiden esteenä olemisen. Mielestäni tuo oli mainio näkökulma, ja se että se oli erikseen kirjattu heidän tavoitteekseen. Eli - toisin kuin Suomessa usein ajatellaan - asiat kyllä tapahtuvat itsekseenkin. Valtio ja LVM voivat olla tukija ja mahdollistaja, mutta kaiken ei tietenkään tarvitse tulla teidän kauttanne.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikkumistili

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Liikkumistili. Selvitetään ja kokeillaan yhden yhteiskäyttöisen, palveluväylää hyödyntävän liikkumisen maksu- ja lipputilin käyttöönottoa.	Liikkumistili. Palveluväylään pohjautuva liikkumistili otetaan käyttöön.	Liikkumistili. Palveluväylään pohjautuva liikkumistilin otetaan käyttöön kytkien siihen hiilijalanjäljen seuranta ja kannustimet.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• ∇Ajatus yksilöllisten liikkumistietojen keräämisestä yhdelle tilille on suorastaan sairas eikä sovellu demokraattiseen yhteiskuntaan lainkaan. On samantekevää kenellä tietojen kerääminen ja säilyttäminen teetettäisiin. Tällaisten totalitaaristen järjestelmien kaavailut tulee haudata välittömästi. Myös tulevaisuuden Suomessa ihmisten on voitava liikkua vapaasti ilman, että tietoja siitä kerätään mihinkään tietokantaan.
• Täysin samaa mieltä edellisen kanssa. Ei mitään isovelivalvontaa.

• ∇Ehdotus on erinomaisen kannatettava. Ja sen pystyy toteuttamaan teknisesti ilman että yksityisyyden suojaa loukataan. On erittäin tärkeätä että yksittäinen kansalainen voi hyödyntää omia liikkumistietojaan omaksi hyödykseen sekä kanavoidakseen omaa liikennepalveluiden ja -välineiden käyttöä ekologisemmin. Hiilijalanjäljen seuranta ja kannustimet on ehdottoman kannatettava idea. Palveluväylä avaa kansalaisten tiedot markkinaehtoisten sekä julkisten palvelujen tehokkaammin hyödynnettäväksi. Kansalaisen yksityisyyden suojaa pitää samanaikaisesti vahvistaa siten että tietojen käyttö on läpinäkyvää kansalaiselle ja myös helposti ja täysin hänen itsensä hallinnassa. Vahva yksityisyydensuoja henkilökohtaisesti kohdennettujen palvelujen kehittämisessä tulee olemaan Suuri kilpailuetu Suomelle.

• ∇Liikkumistiliä ei pysty mitenkään tekemään ilman että se loukkaa yksityisyyttä. Asian voi jo päätellä Ollilan työryhmän selvityksestä. Kun kaikki ajoneuvojen liikkumiset tallennetaan tietokantaan, niin mikään ei takaa etteikö tuota tietoa väärinkäytetä. Oikeudettomista urikinnoista on paljon esimerkkejä ja viimeistään Snowdenin paljastuksien pitäisi saada kaikkien ymmärtämään että mikään sähköinen tieto ei ole salaista. Pankkitileillemme pääsevät viranomaiset ja sinne voi päästä perheen muut jäsenet. Kansalaisten yksityisyydensuojaa ei vahvista se, että kansalaisista kerätään perustuslain suojaamaa tietoa keskitetysti viranomaistietokantaan.

• ∇sen pystyy toteuttamaan teknisesti ilman että yksityisyyden suojaa loukataan Yksityisyydensuojaa loukkaavaa saattaa olla jo se, että tieto jostain matkasta luodaan, varsinkin jos tieto voidaan todennäköisesti yhdistää henkilöön. Loukkaavaa on viimeistään, jos tieto tallennetaan johonkin, puhumattakaan tiedon pitkäaikaisesta säilyttämisestä. Silloin on kyse lähinnä siitä, onko loukkaus oikeutettu. Esim. lentoyhtiöllä on varmaankin perusteltu syy pitää kirjaa matkavarauksista mutta ei tietoja varauksista sovi sivullisille luovuttaa. Jos taas autoilija ajaa kauppakeskukseen asioimaan, matkasta ei muodostu mitään tietoa, eikä autoilijaa voi ilman hyväksyttävää, painavaa syytä velvoittaa tietoa muodostamaan, luovuttamaan tai säilyttämään.

Kun toiminta perustuu aitoon vapaaehtoisuuteen, voi tietoja muodostaa ja käsitellä vapaammin kuin viranomaisen kehoituksesta. Silloinkin tulee huolehtia asianmukaisesta henkilötietojen käsittelystä. Jos liikkumistietojen ja liikennevälineiden käytön seurannalle ym. on todellista kysyntää, niin eihän mikään estä kaupallista toimittajaa toteuttamasta sellaista sovellusta älypuhelimeen vaikka heti. Ei siihen ministeriön strategista ohjausta tarvita, esim. ajopäiväkirjasovelluksia on jo markkinoilla.

En miäkään näe mitään keinoa toteuttaa yksityiskohtaisten paikannustietojen keräystä yksityisyyttä loukkaamatta. Mikäli ykstyiskohtaista tietoa on tallennettu johonkin liikkumistietokantaan, niin mikään ei estä sen väärinkäyttöä. Lait ovat vain tekstiä, jotka ovat muutettavissa. Jo teletietojen tallennus on hyvä esimerkki siitä, että pelkkä tiedon keruu(ilman käyttöä) loukkaa yksityisyttä. Eu tuomioistimen tallentamisen kieltävä päätös perustui suhteellisuusperiaatteeseen. Teletietojen keruuta argumentoitiin terrorismin torjunnalla, satelittipaikannukseen perustuvaa tienkäyttömaksua ei olla perusteltu läheskään niin vahvalla perusteella. Perustelut ovat itseasiassa aika kehnot.

Ollilan työryhmän esitys kansalaistilistä ei täytä Sofia Memorandumin suosituksia yksityisyyden eikä tietoturvan osalta.

Lapin ELY: Liikkumistilin luonti on hyvä asia, jotta samalla lipulla ja lippujärjestelmällä pystyy liikkumaan paikassa kuin paikassa. Ollilan työryhmän esitys on alueita ja kansalaisia eriarvoistava, kun haja-asutusalueilla ja erityisesti Lapin haja-asutusalueilla ei ole olemassa yksityisautoilulle järkevää vaihtoehtoa.

VM/JulkICT kommentti: Kansalliseen palveluväylään (joka on osa Kansallista palveluarkkitehtuuria) voivat eri toimijat luoda omia palvelujaan. Tässä ehdotettu liikkumistili (jonka sisälöstä ja toteutustavasta on kovin niukka kuvaus) voisi olla osa kansalaisten palvelunäkymää (joka sekin on osa Kansalista palveluarkkitehtuuria). Palveluväylä ja palvelunäkymä huolehtivat osaltan tietosuojasta ja -turvasta, mutta kunkin palvelun on omalta osaltaan huolehdittava tietosuojasta ja -turvasta. Tarkemmin mahdolliseen liikkumistiliin voi ottaa kantaa vasta sitten kun sitä koskevat varsinaiset ehdotukset pavelun kuvauksineen ja toteutustapoineen ovat saatavailla.

- Miten palveluväylässä tmv varmistetaan käyttötarkoitussidonnaisuus, ts. yhtä tarkoitusta varten kerättyä tietoa ei voi käyttää muuhun?

- Liikkumistilin periaatteellisista ongelmista pitää keskustella ennen kuin mitään ruvetaan edes määrittelemään. On selvää, että liikkumistilistä ei saa muodostua välinettä, johon tallentuu henkilöön yhdistettäviä tietoja ihmisten liikkumisesta. Esim. käteisellä maksetusta kertalipusta ei muodostu mitään henkilöön yhdistettävää jälkeä. Miten sama liikkumisen anonymiteetti voidaan turvata liikkumistilillä?

- Onko liikkumistilin/palveluväylän/tmv tarkoitus olla vapaaehtoisia vai kaikille pakollisia? Lähtökohdan tulisi olla se, että ellei henkilö ota väylää ym. käyttöön, kukaan muukaan ei saisi väylän kautta mitään tietoja ko. henkilöstä.

Liikkumistilin sisältö ja käyttökohteet ovat vielä hieman hämäriä. Sinänsä on hyvä ajatus, että henkilöllä olisi yksi liikkumisen "rahapussi", josta eri liikkumistapojen (ruuhkamaksu, taksi, jkl-matkalippu, ym)kustannuksia voisi maksaa ja siihen voisi liittää myös sopivia alennusjärjestelmiä. Se voisi antaa henkilölle myös reaaliaikaisen kehikon valita hinnaltaan ja laadultaan sopivin liikkumistapa. Tiliin voisi liittää myös henkilölle kuuluvia yhteiskunnan korvaamia liikkumismahdollisuuksia kustannuskattoineen. Vaatii kyllä vielä selvittelyä ja tavoitteenasettelua, mihin tilillä pyritään.

- Minulla on jo nyt yksi rahapussi, josta makselen käteisellä kaikki pikkumenot. Mitä uutta liikkumistili toisi tähän?

Liikkumistili toteutetaan logistiikka-alan lippu-ja maksujärjestelmien teknisen strandardoinnin kautta. Liikkumistilin kehittämisessä otetaan huomioon ja sisäistetään kaupallisen liiketoiminnan eri jakelu- ja ansaintalogiikat, kuten lentoliikenteessä lentoyhtiöallianssien välisessä kilpailussa. Liikkumistilin ei sallita muodostuvan epäonnistuneeksi valtiolliseksi ICT-hankkeeksi, joka ei ole kaupallsten toimijoiden kannalta houkutteleva tai muutoin omaan liiketoimintaan soveltuva.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Joukkoliikenne

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Joukkoliikenne. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä matkaketjujen toimivuutta kehitetään, siellä missä niillä on potentiaalia. Turvataan perusliikkusmahdollisuudet haja-asutusalueilla.	Joukkoliikenne. Vaikutetaan aktiivisesti ihmisten liikkumisvalintoihin ja sitä kautta kulkumuotojakaumaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa parantamalla. Haja-asutusalueiden liikennettä kehitetään eri sektoreiden välisenä yhteistyönä, joka huomioi ihmisten moninaiset palvelutarpeet.	Joukkoliikenne. Joukkoliikenteestä sekä kävelystä ja pyöräilystä tehdään ensisijaisia liikkumismuotoja kaupunkiseuduilla. Haja-asutusalueiden palvelut järjestetään palvelukokonaisuuksia, digitaalisia ratkaisuja voimakkaasti hyödyntäen.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Siirtymistä henkilöauton käytöstä joukkoliikenteen käyttöön edistää toimivien Park&Ride ratkaisujen lisääminen. On selvää että Suur-Helsingin seudulla Park&Ride kapasiteetti on riittämätön. Liityntäpysäköinti on osa raideliikennejärjestelmää, joten sen toteutusvastuun tulee kuulua raideliikennejärjestelmän omistajalle.

Liikennettä ei pitäisi pilkkoa edes ajatuksissa pieniksi osasiksi (joukkoliikenne vs auto, kaupunki vs maaseutu), koska nimenomaan eri matkatarpeiden yhdistely tuottaa suuria tehokkuushyötyjä. Kaupungeissa tämä on ollut ilmeistä jo pitkään, koska liikennevirrat ovat suuria. Mutta nimenomaan harvassa matkavirrassa on edelleen paljon tehostamista ja mobiiliteknologia antaa siihen mahdollisuuden: jos pikkukylän muutaman ihmisen kauppamatkat ja parin paketin kuljettaminen onnistutaan ajallisesti koordinoimaan, voi joukkoliikennekin kannattaa. Mutta tämä onnistuu vain, jos logistiikka ajatellaan kokonaisuutena ja jos tieto matkatarpeista on koottu yhteen paikkaan matkojen yhdistelemiseksi.

Kuljetusten yhdistäminen, kommentti: Matkahuolto kuljettaa jo nykyisin merkittävissä määrin rahtia linja-autojen tavaratiloissa. Näin ollen esille nostettu yhdistämisajatus on jo toteutunut linja-autoliikenteessä. Taksiliikenteen osalta henkilö- ja pienlähetysten kuljettamisen yhdistämisessä on laajentamismahdollisuuksia, mikä varmastikin lisäisi taksiliikenteen kustannustehokkuutta.

∇Soveliamman liikkumismuodon valitsee parhaiten ihminen itse omista lähtökohdistaan. Valinta ei ole yhteiskunnan tehtävä, vaan yhteiskunnan tulee parhaimman mukaan tukea ihmisten omia valintoja. Liikennejärjestelmän kehittämisellä ei pidä toteuttaa mitään poliittista ideologiaa vaan sen tulee vastata rationaalisesti kysyntään ja liikkumistarpeisiin.

∇Joukkoliikenne on rationaalista vain, kun on joukkoja kuljetettavana. Kun Suomen liikennevirrat ovat yleensä varsin ohuita ja matkat pitkiä, uskon että Suomen oloissa yksityisautoilulla säilyy keskeinen rooli myös kaupungeissa. Jos tätä ei tunnusteta, palvelut siirtyvät autolla helposti saavutettaviin paikkoihin kaupungin laitamille.

• ∇Kommentti: Ehdotus edustaa kaupunkikeskeistä ajattelutapa pitkien kulkuetäisyyksien maassa jossa syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla yksityisauto on usein ainoa mahdollisuus kulkea palvelujen luokse. Tarvitaan aluelliset tarpeet huomioiva strategia.
• Kommentti: On väärin ajatella kaupunkikeskusten ja haja-asutusalueiden tarpeita erillisinä: myös kaupunkien ja haja-asutusalueiden välinen kysyntä on merkittävää. Erityisen suuri merkitys tällä on kotimaan matkailun ja muun vapaa-ajan liikkumisen kannalta. Kaupunkilainenkin haluaa tehdä välillä pitkiä matkoja maalle.
• Kommentti: "aiheuttaja maksaa" -periaate sisältää myös sen, että liikennepalvelun suhde tuotantokustannuksiin on sama taajamissa ja haja-astutusalueilla.

∇Lainsäädännöllä tulee mahdollistaa joukkoistetut kuljetuspalvelut ja mm. kimppakyydit tulee olla täysin verovapaita. Julkisen liikenteen palveluja kaupunkikeskuksissa tulee kehittää vastaamaan kansalaisten liikkumistarpeita. Kevyen liikenteen ja jalankulun väyliä ja palveluja tulee kehittää houkuttelevammaksi.

∇(Kommentti: ongelma on se että kaupunkirakentaminen suosii massiivisia rakenteita ja suuria autoliikenteen liittymärakenteita ja tekee jalankulun varsinkin näillä alueilla ei-houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.)

• Kommentti: Tässä on kaupunkisuunnittelulla keskeinen osa. Ei muualla Euroopassa tuota vaikeuksia toteuttaa helposti autolla saavutettavia keskuksia, jotka ovat kuitenkin samalla mukavia kävely- ja pyöräily-ympäristöjä. Moottoriliikenne ja kevyt liikenne tulee ohjata hiukan eri väylille. Tätäkään ei tarvitse toteuttaa kielloilla: autoilijat pitävät suurista, suorista linjoista (100 metriä) mutta kevyt liikenne pienipiirteisestä (5-10 metriä) ympäristöstä.

∇Lainsäädäntöä kehitetään siten että kaupunki- ja liikekeskuksissa rakentaminen suosii palvelujen saavuttamista kävellen tai kevyen liikenteen keinoin. Lainsäädännössä pyritään etsimään yksityisautoilun, julkisen liikenteen ja yksilöliikenteen (jalankulku, pyöräily, ym.) toisiaan täydentävää tasapainoa huomioiden alueen rakenne ja palvelujen saatavuus.

∇ Joukkoliikenteen kehittämisessä houkuttelevuuden lisääminen on keskeistä sillä ihmisillä tulee lähtökohtaisesti olla mahdollisuus valita itse haluamansa kulkumuoto. Tässä erityisesti "sujuva matkaketju" -ajattelun korostaminen on olennaista. Digitalisoitumista pitää tukea sillä sen avulla on mahdollisuus saavuttaa suuria tehokkuushyötyjä palvelutasoa vaarantamatta.

Kulkutavan muutoksiin vaikuttamiseksi tarvitaan systemaattista ja pitkäjänteistä työtä liikkumisen ohjauksen alueella - eli ns. pehmeitä keinoja asenteisiin vaikuttamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Näitä ovat tiedon saatavuus (sivustot, sovellukset, reittioppaat, laskurit, esitteet), neuvonta lähellä liikkujia ja portinvartijoita (suoramarkkinointi, yritysvierailut, kouluvierailut), markkinointi erityisesti kohderyhmittäin (kampanjat, kokeilut, kilpailut, uusasiakashankinnat), suunnittelu (organisaatioiden liikkumissuunnitelmat, yritysten sijoittumisapu) ja palvelujen kehittäminen (kiinteistöt, tapahtumat, liityntäpysäköinti, autojen yhteiskäyttö).

Lapin ELY: Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja myös joukkoliikenteen turvaaminen haja-asutusalueilla edellyttää rahallisten resurssien lisäämistä joukkoliikenteeseen.

Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen ylläpitämisellä on valtakunnallisia ympäristö-, liikenne- ja sosiaalipoliittia tavoitteita. Riittävä, tavoitteiden mukaisesti käyttöä edistävä hinta- ja muu palvelutaso ei ole syntynyt ilman julkista tukea. Nyt kaupunkiseudut itse kantavat suurimman vastuun. Jos joukkoliikennettä aiotaan tulevaisuudessakin ylläpitää ja sen käyttöä edistää, tulee valtion selvästi ottaa sen ylläpitämiseen nykyistä suurempi rooli: vähentämällä joukkoliikenteen kustannuksia (mm. veropäätökset) ja/tai lisäämällä osallistumistaan kaupunkiseutujen liikenteen menoihin.

Työmatkojen yhdistämisessä olisi usein yksinkertaisinta, että kauimpana asuva poimii mukaansa työtoverit. Tämä edellyttäisi, että laki sallii matkustajien jakaa kustannukset keskenään.

Maaseudulla tarvitaan ELYjen nykyistä vahvempaa panostusta joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten suunnittelussa ja koordinoinnissa sekä uusien kustuohjattujen ja muiden vast. toimintojen kehittämisessä. ELYjen resurssointi tulee varmistaa.

Kuluttajaliitto: Joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn suosiminen kaupunkiseuduilla on perusteltua. Liikennepoliittisten keinojen ohella on tärkeää vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen niin, että palvelut ovat helposti myös autottomien ihmisten tavoitettavissa.

Taksiliikenne avataan kilpailulle. Joukkoliikenteeseen ja laajemmin henkilökuljetuspalveluihin säädetään 1) kattavat turvallisuusvaatimukset (myös taksien työ- ja lepoajoille), 2) kuluttajansuojalle sekä 3) palvelutarjojien vähimmäisvaatimuksille, kuten hyvämaineisuudelle ja yhteiskunnallisten velvoitteiden noudattamiselle. Kaikki julkiset hankinnat kilpailutetaan, mutta hankinnoissa voidaan enenevässä määrin käyttään myös eri innovaatioita mahdollistavia hankintamenettelujä. Julkinen sektori hankkii palveluita tarvitsemiinsa logistiikkaratkaisuihin eikä niinkään teknisluonteisia suoritteita. Markkinoiden kehittämisessä otetaan huomioon myös muuta mahdolliset ansaintalogiikat ja palveluiden yhdistelymahdollisuudet, jotka syntyvät kaupallisin perustein.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Kuljetusten yhdistäminen

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Kuljetusten yhdistäminen. Selvitetään ja kokeillaan miten muiden kuljetusten yhteydessä voidaan huolehtia myös postinkuljetuksesta ja lehtijakelusta sekä miten postinkuljetusta ja lehtijakelua voidaan hyödyntää muiden kuljetustarpeiden ratkaisemiseen erityisesti haja-asutusalueilla.	Kuljetusten yhdistäminen. Henkilö-, rahti- ja postikuljetukset ja lehtijakelu toimivat yhtenä logistisena kokonaisuutena käyttäjien tarpeista lähtien.	Kuljetusten yhdistäminen. Tarkastellaan ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämiseen kaupunki- ja pitkämatkaisessa liikenteessä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Matkahuolto kuljettaa jo nykyisin merkittävissä määrin rahtia linja-autojen tavaratiloissa. Näin ollen esille nostettu yhdistämisajatus on jo toteutunut linja-autoliikenteessä. Taksiliikenteen osalta henkilö- ja pienlähetysten kuljettamisen yhdistämisessä on laajentamismahdollisuuksia, mikä varmastikin lisäisi taksiliikenteen kustannustehokkuutta.

Itellan ja FiCom ry:n kommentti: Haja-asutusalueiden jakeluongelmaan voitaisiin löytää ratkaisuja mm. jakelun alihankintaa lisäämällä, jolloin jakelukustannusten nousua voitaisiin hidastaa. Postinjakelu haja-asutusalueilla on kannattamatonta laskevien volyymien ja maantieteen vuoksi. Suomi on harvaan asuttu maa pitkine etäisyyksineen, minkä vuoksi postinjakelun kustannukset ovat harvaan asutuilla alueilla keskimäärin yli kaksi kertaa kalliimmat ja paikoitellen jopa kymmenkertaiset kuin tiheään asutuilla alueilla.

Yhteiskunnallisten palvelujen näkökulmasta maaseudulla tehdään paljon päällekkäisiä kuljetuksia. Jakelukustannusten nousua voitaisiin hillitä, jos paikallinen yrittäjä voisi toimittaa postilähetysten lisäksi lääkkeitä, ateriapalveluita tai kuljettaa koululaisia. Potentiaalia tehostamiseen olisi, sillä nykyisin Itellan jakelureiteistä alle 2 % hoidetaan ulkopuolisina alihankintoina.

Kuljetusten yhdistelyssä on muutama tärkeä seikka, joiden unohtaminen johtaa kilpailua vääristävään ja kansalaisen etua vaarantavaan tilanteeseen.

• Matkojen yhdistelyssä määrä on valttia eli tehokkuus paranee sitä enemmän mitä suuremman markkinaosuuden yksi toimija saa yhdisteltäväkseen. Siksi on rakennettava järjestelmä, jossa matkatarvetieto on kaikkien toimijoiden käytettävissä eikä monopolisoitumistä pääse tapahtumaan. Tarkempaa kuvausta löytyy sivulta Ytrips Oy.
• Matkojen ja tavarakuljetusten yhdisteleminen on alueellisesti hyvin erilaista ja suurten kaupunkien kuljetusten kermankuorinta on ilmeinen riski. Tämän estämiseksi voidaan kuitenkin tehdä kaikkia toimijoita koskevia määräyksiä, jotka tasoittavat alueellista eriarvoisuutta ja estävät kermankuorintaa samanaikaisesti ilman, että samalla tarvittaisiin yhteiskunnan suoria tukia. Näitä esitellään sivulla Postilaki.

• ∇Puretaan henkilö-, rahti- ja postikuljetusten ja lehtijakelun innovatiivisia ratkaisuja kahlitsevia säännöksiä ja tuetaan uudenlaisten logistiikkaratkaisujen kehittämistä.
• ∇ Harvaanasutussa maassa kuljetusten yhdistäminen on luonnollinen keino saavuttaa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Logistiikkakustannukset ovat mittavat ja henkilöliikenteen järjestämiseen kuluu suuri määrä rahaa. Kuljetusten yhdistämistä koskevat esteet on pikimmiten poistettava ja tähän luotava kannustimia.

Lapin ELY: Postin jakelussa voisi miettiä onko tarpeen jakaa ns. kirjepostia joka päivä ma-pe vai olisiko mahdollista siirtyä esim. kaksi tao kolme kertaa viikossa tapahtuvaan kirjepostin jakeluun.

Logistiikkayritysten Liitto ry: Varsinkin tuossa rohkeassa Suomessa ehdotetaan tavara- ja henkilökuljetusten yhdistämistä myös kaupunkiliikenteessä. Jos on kyseessä oikea kaupunki eikä 5000 hengen kylä, niin yhdistäminen ei tuota lisähyötyä, vaan lisää kustannuksia ja huonontaa palvelutasoa kummassakin palvelussa. Suurimmat mahdollisuudet henkilö- ja tavaraliikenteen yhdistämissä posti mukaan lukien on ehdottomasti haja-asutusalueilla. Kun tuolla kasvukeskusten ulkopuolella väentiheys sen kuin harvenee, niin pitäisi tutkia erilaisia vaihtoehtoja tehokkuuden lisäämiseksi. Yhteistyötä tapahtuu jo esim. tavarakuljetuksissa siten, että esim. isoilla kuljetusketjuilla on sama alihankkija, joka hoitaa paikallisen jakelun. Erialisia kokeilu voi tehdä, mutta niihin liittyvät tarpeet ja kustannukset tulee analysoida laajasti. On suuri riski, että tehdään osaoptimointia. Näin on tapahtunut kansainvälisesti mm. Citylogistiikan puolella osassa hankkeita, joissa on kokeiltu keskustojen yhteisjakelua.

Kuljetusten yhdistelystä siirrytään eri asiakasryhmien logististen ratkaisujen tarjontaa. Tämä toteutetaan kaupallisin perustein, eikä julkinen sektori sinänsä määrittele tapaa tai tekniikka yhdistelyjen toteuttamiksi. Täysin uudenlaisten toteutustapojen ja erilaisten palveluyhdistelmien on oltava mahdolisia, eikä lainsäädännöllä tai hankintamenettelyillä tule muutoinkaan rajoittaa kaupallisten palveiden tarjontaa tai teknisten sovellusten käyttöä palvelujen mahdollistamiseksi.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikennevakuutus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Liikennevakuutus. Lakia uudistetaan, jotta se ei estä henkilöautojen vertais- tai yhteiskäyttöä.	Liikennevakuutus. Uudistetaan lakia siten, että liikennevakuutus voisi määräytyä enemmän ajotavan seurantaan perustuvaan ajotavan ja -käyttäytymisen eroihin sekä ajomääriin.	Liikennevakuutus. Kehitetään lakia käyttäytymiseen ja ajomääriin perustuvan vakuuttamisen mahdollistavaksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ∇ Joopa joo ajomäärillä ja ajokäyttäytymisellä ei juurikaan merkitystä, taas ollaan metsäänpäin menossa, liikennevakuutus henkilökohtaiseksi ja pakolliseksi kaikille, myös pyöräilijät ja jalankulkijat aiheuttavat onnettomuuksia, ajoneuvokohtainen liikennevakuutus pois, koska ei se ajoneuvo aiheuta onnettomuuksia, bonus järjestelmä huolellisuutta kannustavaksi.

Nythän on niin, että jos omistat useamman ajoneuvon maksat vakuutuksia myös niistä ajoneuvoista joilla et aja(ethän voi ajaa esim. kahta autoa yhtäaikaa), sekä maksat myös toisten aiheuttamista vahingoista näissä maksamissasi vakuutuksissa vaikka et olisi ikinä aiheuttanut yhtään onnettomuutta, eli henkilökohtainen liikennevakuutus ja ensimmäisen ajokortin jälkeen pieni korotus vakuutuksen perusmaksuun sekä miinus bonuksia jokaisesta onettomuuden aiheuttamisesta nousevalla korotuksella, näin saadaan myös ne jatkuvasti onnettomuuksia aiheuttavat luovuttamaan ajokorttinsa vapaa ehtoisesti pois. Ajomääristä maksetaan jo muutenkin polttoaineessa ihan riittävästi ja enemmän ajaminen yleisesti parantaa ajotaitoa eikä siitä pitäisi rankaista. Nämä uudistukset valtiovallan taholta yleensä kuitenkin tarkoittavat aina sitä että liikkuminen tulee kalliimmaksi ;(

∇Kommentti: Tätä kannatan lämpimästi: ”Lakia uudistetaan, jotta se ei estä henkilöautojen vertais- tai yhteiskäyttöä.” Mutta en kannata valtion harjoittamaan lisävalvontaan ja seurantaan perustuvaa liikennevakuutusta. Kallista ja byrokratiaa lisäävää ja vaatii yksilön tarkemman seuraamisen ja kontrollin. Vastakkaista trendille että yksityisyydensuojaa pyritään parantamaan. Nyt jo vakuutusehdoissa huomioidaan riittävästi nuo asiat.

∇Kommentti: Mikä nykyisessä laissa tarkkaan ottaen estää autojen yhteiskäyttöä? Eihän mikään estä kaupallista autonvuokraustoimintaakaan. Tärkeää on, että yhden käyttäjäryhmän vahinkoja ei maksateta muilla (kuten mopoautojen osalta on käynyt). Yhteiskäyttöautojen vakuutusmaksujen tulee vastata niiden todellisia riskejä.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.

∇Uudistuvassa Suomessa lähtetään totalitaarista liikennejärjestelmää kaavailevat virkamiehet kilometritehtaalle. Jos henkilön arvomaailma on näin pahasti vastoin demokraattisen yhteiskunnan perusteita, ei pitäisi olla mitään sijaa yhteiskunnallisten strategioiden valmistelussa. Liikennepolitiikkaan kaivataan uusia tuulia.

• ∇Ehdotus: Lainsäädännöllä tule mahdollistaa uusien innovatiivisten liikennepalvelujen ja palvelukonseptien alueellinen kokeileminen käytännössä mukaanlukien teknologiat, maksutavat ja viranomaiskäytännöt.
• Kommentti: Lainsäädännöllä tai muulla viranomaistoiminnalla ei tule asettaa tarpeettomia esteitä teknologisille kokeiluille. Tulee kuitenkin edellyttää, että hankkeet suunnitellaan alusta pitäen perusoikeuksia kunnioittaviksi. Esim. hankkeita, joiden peruslähtökohtana on "pakollinen seurantapanta kaikille", ei pidä hyväksyä.

Jyrkkä EI sateliittipaikannukseen perustuvalle tekniikalle, missä kerätään yksityiskohtaista tietoa ihmisten liikkumisesta.

Kuluttajaliitto: Tällä hetkellä linja-aautomatkustajien oikeuksista ei ole muista joukkoliikennemuodoista poiketen kattavaa lainsäädäntöä – EU-asetus linja-automatkustajien oikeuksista sääntelee bussimatkustajien oikeuksia vain osittain, siinä ei ole esimerkiksi säädetty matkustajien oikeudesta vahingonkorvaukseen. Tämän vuoksi asiasta pitää säätää laissa.

Harmaa talous: Lainsäädäntöä kehitetään siten, että eri viranomaisten yhteistyö, tiedonsaanti- ja luovutusoikeudet ja tarkastukset tehostuvat. Luodaan järjestelmätason valvonta sekä julkisten velvoitteiden noudattamiselle että julkisten hankintojen mukaisten sopimusten noudattamiselle. Kiinnijäämisen riskin ja sanktioiden tulee olla riittävän korkeita, jotta harmaan talouden ilmiöt eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia.

Koulutus: Lisätään logistiikka-alan houkuttelevuutta tulevaisuudenkin ammattina ja parannetaan alan osaamista ja koulutustasoa panostamalla alan perus- ja jatkokoulutukseen koulutusjärjestelmän eri tasoilla.

Elinkeinoelämän kumppanuus: Elinkeinoelämä nähdään logistiikkapalvelujen kehittäjänä ja toteuttajana markkinoilla. Jos logistiikkapalvelujen keskiöön halutaan nostaa asiakas, on tällöin ymmärrettävä kuinka palvelujen tuottajat voivat toimia ja millaisin keinoin palveluita voidaan toteuttaa markkinoiden mahdollistamalla tavalla.

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle