Kosteus- ja homevaurioiden taloudellinen merkitys

Tämä teksti on aluperin eduskunnan tarkasteluvaliokunnan julkaisusta 1/2012: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat

Tarkastelun lähtökohdat

Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat kustannukset kansantaloudelle muodostuvat muun muassa seuraavista osatekijöistä:

• vaikutukset rakennusten kunnossapitoon ja korjauksiin (ennenaikainen rakenteiden ja materiaalien vaihtotarve)
• vaikutukset tilan käyttäjien terveyteen (lisääntynyt oireilu, sairaudet, hoitokustannukset)
• terveysvaikutuksiin liittyvät työpanos- ja tuottavuusmenetykset

Kosteusvaurioita löytyy lähes kaikista rakennuksista. Yleensä kosteusvaurio on vähäinen ja rajatulla alueella. Mikäli rakenteet ja materiaalit eivät pääse kuivumaan, niihin ilmaantuu ympäristöstä peräisin olevaa mikrobikasvua. Tällöin rakenteissa on kosteus- ja homevaurio. Pikainen korjaus ja vaurioituneiden materiaalien poisto takaavat sen, että vauriosta ei aiheudu ongelmia rakennukselle tai tilan käyttäjille.

Kosteus- ja homevaurio on merkittävä rakennuksen teknisen tarkastelun kannalta silloin, kun vaurio oleellisesti lyhentää rakennuksen elinkaarta. Tilan käyttäjien kannalta kosteus- ja homevaurio on merkittävä, kun vaurio todennäköisesti uhkaa tilan käyttäjien terveyttä. Tässä raportissa on aikaisemmin määritelty tilan käyttäjien terveyden kannalta merkittävä kosteus- ja homevaurio.

On ilmeistä, että kustannukset ovat suuremmat silloin, kun puhutaan terveyden kannalta merkittävistä kosteus- ja homevaurioista verrattuna rakenteiden kannalta merkittäviin kosteus- ja homevaurioihin. Eli, rakennus ei välttämättä sorru ja aiheuta suuria kustannuksia kosteus- ja homevaurioiden takia, mutta jos rakennuksen käyttäjät sairastuvat, se johtaa oleellisesti suurempiin kustannuksiin. Kustannuksia ei pelkästään tule oireiden ja sairauksien tutkimuksista ja hoidosta, vaan esimerkiksi työtehon ja työkyvyn lasku tai sen menettäminen joksikin aikaa sekä työyhteisön toimintakyvyn heikkeneminen voivat johtaa merkittäviin kustannuksiin. Vaikeimmillaan kosteus- ja homevauriotyöpaikoilla joudutaan nopeasti sulkemaan tiloja terveysvaaran takia, jolloin toiminnot voivat lamaantua, korvaavia tiloja ei heti löydy ja kustannukset ennakoimattomasta korjauksesta voivat olla moninkertaiset tavanomaiseen, suunniteltuun remonttiin verrattuna.

Kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien kustannusten suuruusluokka asettuu vuosittaisen bruttokansantuotteen sisälle.

Kosteus- ja homeongelmien talousvaikutusten suuruutta rajaavat makroluvut

Kansantalous: 180 mrd. €
Rakennuskustannukset 21,4 mrd. €	Työpanos- ja hoitokustannukset 36,6 mrd. €
uudistkentaminen 11,6 mrd. €	tk-eläkkeet 16,9 mrd. €
korjausrakentaminen 9,6 mrd. €	sairauspoissaolot 3,7 mrd €
	terveydenhuolto 16 mrd. €

Kosteus- ja homeongelmat vaikuttavat sekä rakennuskustannuksiin että sairauksien aiheut­tamiin työpanos- ja hoitomenetyksiin. Arvioimalla kosteus- ja homeongelman nykyinen osuus näistä kummastakin kustannuskokonaisuudesta voimme saada kuvan siitä, mikä on rakentamisen laatuvaatimusten aiheuttama kustannuslisä ja -säästö.

Rakennuskannan kosteus- ja homevaurioiden taloudellinen merkitys

Kosteusvauriot ja kansanvarallisuus

Suomen rakennuskanta vuonna 2010 koostui yhteensä 1,45 milj. rakennuksesta, joista asuinrakennuksia oli 85 % ja muita kuin asuinrakennuksia 15 %. Erillisiä pientaloja tästä määrästä oli 1,1 miljoonaa, rivi- ja ketjutaloja 76 000 ja asuinkerrostaloja 56 000. Suomen kansanvarallisuus vuonna 2010 oli yhteensä 775 mrd. €, josta asuinrakennukset olivat 217 mrd. € ja muut talonrakennukset 132 mrd. €.

Merkittävän kosteus- ja homevaurion osuus asuinrakennuksien kerrosalasta on arviol­ta pien- ja rivitaloissa 7-13 % ja kerrostaloissa 6-9 %. Kerrosalaan suhteutettuna voidaan todeta, että kansanvarallisuudesta kokoluokkaan 6-13 % eli 13-28,2 mrd. €:oon kohdistuu merkittävä kosteus- ja homevaurio.

Muiden kuin asuinrakennusten osuus kansanvarallisuudesta oli 132 mrd. €. Julkisista rakennuksista opetusrakennukset (noin 9 000 rakennusta) ovat suhteellisen vanhaa rakennuskantaa, sillä 19 % kerrosalasta on rakennettu vuosina 1960–1969 ja 21 % vuosina 1940-1959. Hoitoalan rakennuksista (noin 8 000 rakennusta) 49 % on rakennettu aikavälillä 1960-1989 ja vajaa puolet tätä vanhempia. Merkittävä osa opetus- ja hoitoalan rakennuksista on elinkaarensa päässä.

Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita arvioidaan olevan opetus- ja hoitoalan rakennuksista 12-26 % kerrosalasta. Toimistorakennuksissa osuus on pienempi eli 2,5-5 % kerrosalasta. Suoraan em. kerrosala kansanvarallisuuteen suhteutettuna vastaisi suuruusluokkaa 3,3-34,3 mrd. €.

Kiinteistöjen omistaja ratkaisee sen, milloin ja missä laajuudessa kiinteistöjä korjataan. Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet ovat pääsääntöisesti yksityisten henkilöiden omistuksessa, joten käytännössä yksityiset henkilöt hallinnoivat noin 59 % kerrosneliöistä. Yritykset omistivat 14 % ja kiinteistöosakeyhtiöt 12 % rakennuskannasta. Valtio ja kunta omistivat suoraan tai välillisesti 11 % rakennuskannasta. Suunniteltaessa mahdollisia ohjaustoimia rakennusten kunnossapitoon ja korjauksiin kosteusvaurioiden takia, on tärkeää huomata, että valtio ja kunnat omistavat vain murto-osan maamme kiinteistöistä.

Kosteus- ja homevaurioiden vaikutukset talonrakentamiseen

Uudisrakentaminen oli vuonna 2010 yhteensä 11,6 mrd. € ja korjausrakentaminen 9,6 mrd. €. Korjausrakentamisen osuus todennäköisesti kasvaa lähivuosina.

Asuinrakennuksia rakennettiin vuonna 2010 yhteensä 5,41 mrd. €:lla, joka oli 48  % uudisrakentamisen arvosta. Liike- ja toimistorakennuksia rakennettiin 1,84 mrd. €:lla (16 %) ja julkisia palvelurakennuksia 1,08 mrd. €:lla (9,6 %) vuonna 2010. Asuinrakennusten osuus uudisrakentamisen arvosta on vaihdellut huomattavasti aikavälillä 2004-2010: alimmillaan osuus oli 37 % vuonna 2009 ja korkeimmillaan 53 % vuonna 2004.

Tilastokeskuksen mukaan talojen korjausrakentaminen oli vuonna 2010 yhteensä 9,57 mrd. €, josta asuinrakennusten osuus oli 6,35 mrd. € (66  %) ja muiden rakennusten korjaukset 3,22 mrd. € (34 %).

Tuorein koko rakennuskannan kattava poikkileikkaustutkimus korjausrakentamisesta on vuonna 2002 valmistunut Korjausrakentaminen 2000-2010 (REMO 2000) -tutkimus. Tutkimuksen toteuttivat VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ja Tilastokeskus. Tutkimuksen tulokset on julkaistu raportissa Korjausrakentaminen 2000-2010, VTT Tiedotteita 2154. Tässä selvityksessä tutkimuksen tulokset siirrettiin vuoden 2010 rakennuskantaan ottaen huomioon korjauskustannusten nousu ja korjausten intensiteetin muutokset. Vuonna 2011 VTT julkaisi raportin ”Korjausrakentaminen 2030 esitutkimus”, jossa ehdotettiin tiedon päivittämistä kattavasti korjausrakentamisessa. Ehdotus ei saanut rahoitusta.

Vuoden 2010 korjauskustannusten vertailu.

Vuoden 2010 rakennuskanta	Korjauskustannukset vuonna 2010 tutkimuslaitoksittain
Rakennuksen käyttötarkoitus	VTT		TTL:n laskelmat		Tilastokeskus
	milj. €	%	milj. €	%	milj. €	%
Kaikki rakennukset	9500	100	9551	100	9565	100
Asuinrakennukset	4900	51	5466	57	6347	66
Omakotitalot ml. kesämökit	1800	19	2036	21
Rivitalot	700	7	850	9
Kerrostalot	2400	25	2580	27
Muut kuin asuinrakennukset	4600	49	4085	43	3218	34
Liike- ja toimistorakennukset	1100	12	1036	11
Julkiset rakennukset	1800	19	1830	19
Teollisuus- ja varastorakennukset	1100	12	1200	13
Talous- ja maatalousrakennukset	600	6	19	0

Kansantalouden tasolla keskimääräinen yksikkökustannus mittaa korjausrakentamisen intensiteettiä. Se soveltuu rakennustyyppien keskinäiseen vertailuun ja rakennustyypin sisällä ikäluokkien väliseen vertailuun. Keskimääräinen yksikkökustannus saadaan jakamalla rakennustyypin korjauskustannukset rakennustyypin kerrosalalla. Kerrosala sisältää sekä korjatut että ei-korjatut neliöt. Alla olevien taulukkojen mukaan kerrosneliötä kohti eniten korjattiin hoitoalan rakennuksia, opetusrakennuksia ja asuinkerrostaloja. Erillisiä pientaloja korjattiin suhteellisen pienellä summalla kerrosneliötä kohti. Toinen taulukko antaa yleiskuvan siitä, miten rakennuksen ikä vaikuttaa keskimääräiseen yksikkökustannukseen. Korjauskustannukset rakennustyypeittäin ja ikäluokittain vuonna 2000 on arvioitu toisessa taulukossa muiden kuin asuinrakennusten osalta tarkemmin kuin käytetyssä lähteessä. Jako ikäluokkiin ja lähtöaineistoa tarkempi rakennustyyppijako mahdollisti sen, että vuoden 2000 poikkileikkaustutkimuksen avulla voitiin arvioida vuoden 2010 korjauskustannuksia. Ikäluokkatiedot taulukossa toisessa ovat suuntaa antavia.

Korjauskustannukset vuonna 2000 olivat 5,49 mrd. €, josta ammattirakentajien osuus oli 4,96 mrd. € ja omatoimisen rakentamisen osuus oli 0,53 mrd. €. Asuinrakennuksia ja vapaa-ajan rakennuksia korjattiin yhteensä 2,98 mrd. €:lla (54 % korjauskustannuksista) ja muita rakennuksia 2,51 mrd. €:lla (46 %). Tilastokeskuksen mukaan korjauskustannukset vuonna 2000 olivat 5,75 mrd. €, josta asuinrakennusten osuus oli 3,71 mrd. € (64 % korjauskustannuksista) ja muiden talonrakennusten osuus 2,04 mrd. € (36 %). Asuinrakennusten osuus korjausrakentamisesta oli Tilastokeskuksen mukaan merkittävästi suurempi kuin VTT:n tutkimuksen mukaan.

Vuoden 2010 korjauskustannusten jakautuminen rakennustyypeittäin ja omistajalajeittain on arvioitu neljännessä alla olevassa taulukossa. Korjauskustannukset on arvioitu kertomalla omistajalajikohtaiset rakennuskantatiedot taulukon 15a yksikkökustannuksilla. Neljäs taulukko antaa kelvollisen arvion muiden rakennustyyppien paitsi rivi- ja asuinkerrostalojen osalta. Rivi- ja asuinkerrostalojen korjaukset ovat vahvasti sidoksissa omistajalajiin ja tarkemman tuloksen saaminen edellyttäisi kustannusten jakoa asunto-osakeyhtiön, vuokrataloyhtiön ja osakkaiden asuntoremontin kesken. Tätä virhettä on korjattu manuaalisesti neljänteen taulukkoon tähdellä (*) merkittyihin lukuihin.

Korjauskustannukset rakennustyypeittäin vuonna 2000 käypään hintaan. Vuokrataloyhtiön osuus rakennustyypin kerrosalasta on arvioitu vuokra-asuntojen määrän ja keskimääräisen koon sekä omistusasuntojen määrän ja keskimääräisen koon perusteella. Lähde: Korjausrakentaminen 2000-2010. VTT Tiedotteita 2154. VTT 2002.

Rakennuksen käyttötarkoitus	Rakennuskanta 2000			Korjauskustannukset 2000			Korjaukset per kerrosala
	Kerrosala			Ammattityö	Oma työ	Yhteensä
	1000 m2	%	milj. €	milj. €	milj. €	%	€/m2
Kaikki rakennukset	481430	100,0	4960	530	5490	100,0	11,4
A1 Erilliset pientalot	130749	27,2	790	240	1030	18,8	7,9
A2 Rivi- ja ketjutalot	28078	5,8	340	30	370	6,7	13,2
osakkaan asuntoremontti	20688	4,3	90	30	120	2,2	5,8
asunto-osakeyhtiö (74% A2:n alasta)	20688	4,3	140	0	140	2,6	6,8
vuokrataloyhtiö (26% A2:n alasta)	7390	1,5	110	0	110	2,0	14,9
A3 Asuinkerrostalot	79604	16,5	1260	150	620	11,3	12,5
osakkaan asuntoremontti	49711	10,3	470	150	620	11,3	12,5
asunto-osakeyhtiö (62% A3:n alasta)	49711	10,3	350	0	350	6,4	7,0
vuokrataloyhtiö (38% A3:n alasta)	29893	6,2	440	0	440	8,0	14,7
B Vapaa-ajan rakennukset	20428	4,2	130	40	170	3,1	8,3
C Liikerakennukset	24671	5,1	240	0	240	4,4	9,7
D Toimistorakennukst	18447	3,8	250	0	250	4,6	13,6
E Liikenteen rakennukset	12046	2,5	100	0	100	1,8	8,3
F Hoitoalan rakennukset	10218	2,1	240	0	240	4,4	23,5
G Kokoontumisrakennukset	9027	1,9	130	0	130	2,4	14,4
H Opetusrakennukset	17665	3,7	610	0	610	11,1	34,5
J Teollisuusrakennukset	51151	10,6	580	0	580	10,6	11,3
K Varastorakennukset	18917	3,9	130	0	130	2,4	14,4
M Maataloiden rakennukset	43499	9,0	100	50	150	2,7	3,4
L,N Muut rakennukset	16930	3,5	60	20	80	1,5	4,7

Korjauskustannukset rakennustyypeittäin ja ikäluokittain vuonna 2000 käypään hintaan. Kustannusten jakautuminen ikäluokkiin on suuntaa antava. Tarkempaa tietoa ikäluokittain ei ollut käytettävissä. Lähde: Korjausrakentaminen 2000-2010. VTT Tiedotteita 2154. VTT 2002.

Vuoden 2000 rakennuskanta	Rakentamisvuosi
Rakennuksen käyttötarkoitus	Yhteensä	-1959	1960-1969	1970-1979	1980-1989	1990-1999	2000
	Korjausjustannukset milj. €
Kaikki rakennukset	5490	1879	1054	1389	882	264	22,5
Asuinrakennukset	2980	806	582	858	567	154	13
A1 Erilliset pientalot	1030	426	140	230	189	42	3,2
A2 Rivi- ja ketjutalot	370	34	41	125	135	32	2,6
A3 Asuinkerrostalot	1410	275	397	463	214	72	6,5
B Vapaa-ajan asuinrakennukset	170	71	22	39	29	8	0,5
Muut kuin asuinrakennukset	2510	1073	472	531	314	109	10
C Liikerakennukset	240	72	44	60	50	12	1,2
D Toimistorakennukset	250	77	46	61	52	12	1,3
E Liikenteen rakennukset	100	30	19	24	21	5	0,5
F Hoitoalan rakennukset	240	131	54	38	13	3	0,1
G Kokoontumisrakennukset	130	72	28	20	8	2	0,1
H Opetusrakennukse	610	331	146	93	32	8	0,6
J Teollisuusrakennukset	580	221	85	145	84	42	3,5
K Varastorakennukset	130	48	20	33	18	10	0,9
M Maatalouden tuotantorakennukset	150	59	20	36	24	11	1,1
L,N Muut rakennukset	80	31	11	20	11	7	0,5
	Keskimääräinen yksikkökustannus € per m2
Kaikki rakennukset	11,4	14,3	17,8	14,2	8,3	4,0	3,4
A1 Erilliset pientalot	7,9	9,5	10,0	10,6	6,6	2,1	1,7
A2 Rivi- ja ketjutalot	13,2	24,4	22,1	17,0	11,9	5,7	5,0
A3 Asuinkerrostalot	17,7	16,3	24,3	19,9	17,9	6,8	5,5
B Vapaa-ajan asuinrakennukset	8,3	7,8	12,8	14,1	9,9	2,3	1,6
C Liikerakennukset	9,7	13,9	14,6	10,8	7,5	3,1	2,6
D Toimistorakennukset	13,6	13,0	20,5	18,1	12,5	5,0	4,2
E Liikenteen rakennukset	8,3	14,2	13,9	11,2	6,3	1,9	1,5
F Hoitoalan rakennukset	23,5	41,7	38,5	19,8	6,6	1,9	1,5
G Kokoontumisrakennukset	14,4	22,6	33,0	15,5	3,9	1,0	0,8
H Opetusrakennukset	34,5	47,6	42,6	31,4	14,0	4,0	3,1
J Teollisuusrakennukset	11,3	18,4	12,6	12,4	6,9	5,3	5,2
K Varastorakennukset	6,9	16,4	8,4	6,9	4,0	2,5	2,3
M Maatalouden tuotantorakennukset	3,4	4,4	6,0	5,5	2,1	1,3	1,3
L,N Muut rakennukset	4,7	6,7	8,1	8,4	3,8	1,3	1,1

Korjauskustannukset rakennustyypeittäin ja ikäluokittain vuonna 2010 käypään hintaan. Korjauskustannukset on arvioitu siirtämällä vuoden 2000 yksikkökustannustiedot vuoden 2010 rakennuskantaan. Yksikkökustannukset on sidottu rakennuksen ikään. Yksikkökustannukset on muutettu rakennuskustannusindeksillä 2000=100 vastaamaan vuoden 2010 kustannustasoa. Lisäksi vuoden 2000 korjausrakentamisen intensiteetti on muutettu vastaamaan vuoden 2010 keskimääräistä intensiteettiä. Ei sisällä vapaa-ajan asuinrakennuksia eikä maatalouden tuotantorakennuksia. Yksikkökustannukseen sisältyvien epätarkkuuksien vuoksi laskelmat ovat suuntaa antavia.

Vuoden 2010 rakennuskanta	Rakentamisvuosi
Rakennusten käyttötarkoitus	Yhteensä	-1959	1960-1969	1970-1979	1980-1989	1990-1999	2000-2009	2010
	Korjausjustannukset milj. €
Kaikki rakennukset	9 551	2 500	1 438	2 419	1 959	865	347	22,8
Asuinrakennukset	5 466	1 175	712	1 538	1 189	614	222	15
A1 Erilliset pientalot	2 036	679	217	358	499	202	75	4,8
A2 Rivi- ja ketjutalot	850	51	74	265	307	112	39	2,0
A3 Asuinkerrostalot	2 580	445	421	915	383	300	108	7,8
Muut kuin asuinrakennukset	4 085	1 325	726	880	770	251	125	8
C Liikerakennukset	436	93	62	112	99	42	26	1,8
D Toimistorakennukset	426	108	44	99	116	39	19	1,0
E Liikenteen rakennukset	174	29	24	34	53	27	6	0,4
F Hoitoalan rakennukset	490	205	95	108	65	14	3	0,3
G Kokoontumis­rakennukset	242	91	28	67	46	8	2	0,1
H Opetusrakennukset	1 097	481	262	199	118	29	9	0,4
J Teollisuus­rakennukset	989	264	177	220	217	68	41	2,8
K Varastorakennukset	211	48	33	39	51	22	18	1,4
L,N Muut rakennukset	19	6	2	3	6	2	1	0,0
	Keskimääräinen yksikkökustannus € per m2
Kaikki rakennukset	22,0	22,0	28,6	29,6	22,6	15,2	5,9	4,9
A1 Erilliset pientalot	13,4	15,4	15,4	16,3	17,1	10,6	3,5	2,7
A2 Rivi- ja ketjutalot	26,2	39,3	39,3	35,0	26,8	19,5	9,1	8,2
A3 Asuinkerrostalot	28,8	26,7	26,7	39,0	31,8	27,7	10,8	8,8
C Liikerakennukset	16,3	22,3	22,3	23,3	17,4	12,1	4,9	4,2
D Toimistorakennukset	22,7	20,8	20,8	32,8	29,0	19,9	8,0	6,8
E Liikenteen rakennukset	14,8	22,8	22,8	22,3	17,9	10,0	3,1	2,4
F Hoitoalan rakennukset	46,6	67,6	67,6	62,3	32,0	10,7	3,1	2,4
G Kokoontumisraken­nukset	27,5	36,6	36,6	53,5	25,2	6,4	1,7	1,4
H Opetusrakennukset	62,3	77,2	77,2	69,0	50,8	22,7	6,5	5,1
J Teollisuusraken­nukset	21,5	30,7	30,7	21,0	20,7	11,6	8,9	8,7
K Varastorakennukset	11,7	27,4	27,4	14,0	11,6	6,7	4,1	3,9
L,N Muut rakennukset	9,7	10,9	10,9	13,2	13,7	6,1	2,1	1,7

Korjauskustannukset rakennustyypeittäin ja omistajalajeittain vuonna 2010. Korjauskustannukset on arvioitu kertomalla omistajalajikohtaiset rakennuskantatiedot edellisen taulukon yksikkökustannuksilla. Ei sisällä vapaa-ajan asuinrakennuksia eikä maatalouden tuotantorakennuksia. Edellisen taulukon yksikkökustannukseen sisältyvien epätarkkuuksien vuoksi laskelmat ovat suuntaa antavia. Tähdellä (*) merkittyjä lukuja on korjattu manuaalisesti.

Vuoden 2010 rakennuskanta	Omistajien osuus rakennustyypin korjauskustannuksista %
Rakennuksen käyttötarkoitus	Korjauskustannukset milj. €	Yksityinen henkilö tai perikunta	Asunto-osakeyhtiö tai asunto-osuuskunta	Kiinteistöosakeyhtiö	Yksityinen yritys	Valtio- tai kuntaenimmistlinen yritys	Kunnan tai valtion liikelaitos	Kunta tai kuntaliitto	Valtio	Pankki tai vakuutuslaitos	Sosiaaliturvarahasto, Uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue tai yhtistys	Muu tai tuntematon
Kaikki rakennukset	9551	34,0	16,7	11,8	12,4	2,1	1,4	14,1	1,4	0,5	3,6	2,1
Asuinrakennukset	5466	54,0	28,0	8,5	2,9	1,1	0,4	1,6	0,2	0,1	1,9	0,2
A1 Erilliset pientalot	2 036	92,1	5,1	0,4	0,9	0,1	0,0	0,5	0,1	0,0	0,2	0,6
A2 Rivi- ja ketjutalot	850	*27,9	*51,3	7,2	3,2	1,0	0,3	4,2	0,5	0,1	2,6	1,7
A3 Asuinkerrostalot	2 580	*32,5	*38,5	15,3	4,4	2,0	0,8	1,6	0,2	0,2	3,0	1,5
Muut kuin asuinrakennukset	4 085	7,2	1,5	16,1	25,2	3,3	2,8	30,7	3,0	0,9	5,8	3,4
C Liikerakennukset	436	13,1	3,4	37,6	30,5	0,5	0,4	3,8	0,9	1,2	5,6	3,1
D Toimistorakennukset	426	3,3	3,3	41,4	20,3	1,9	3,4	10,7	5,8	5,2	2,5	2,3
E Liikenteen rakennukset	174	25,0	5,3	12,1	31,2	5,5	5,3	4,4	2,2	0,4	0,7	8,0
F Hoitoalan rakennukset	490	2,6	1,2	5,5	4,5	4,0	1,9	64,0	2,6	0,1	10,4	3,2
G Kokoontumisrakennukset	242	3,4	0,9	5,3	9,8	1,5	0,8	32,8	3,7	0,0	38,7	3,2
H Opetusrakennukset	1 097	3,9	0,4	4,6	3,2	3,9	5,3	65,9	5,4	0,2	4,3	2,9
J Teollisuusrakennukset	989	8,9	0,7	16,6	57,4	4,4	1,6	5,0	0,3	0,4	0,5	4,1
K Varastorakennukset	211	11,6	0,8	19,8	50,6	2,6	2,1	6,0	0,9	1,6	0,8	3,1
L,N Muut rakennukset	19	22,8	3,8	3,9	8,9	1,8	1,7	38,5	11,9	0,0	3,2	3,3

Arvio vuoden 2010 korjauskustannuksista on esitetty taulukossa 15a rakennustyypeittäin ja ikäluokittain. Menettelyssä arviopohjainen tieto (yksikkökustannukset) yhdistettiin täsmälliseen tilastotietoon (vuoden 2010 rakennuskanta, rakennuskustannusindeksi 2000=100). Yksikkökustannukset taulukossa 14b sidottiin rakennuksen ikään. Tilastokeskuksen tuottamasta rakennuskustannusindeksistä 2000=100 oli saatavilla vain uudisrakentamisen pisteluvut rakennustyypeittäin asuinkerrostalosta (RKI=126,9), rivitalosta (126,2), toimisto- ja liikerakennuksesta (125,9) sekä teollisuus- ja varastorakennuksesta (131,5). Muihin rakennustyyppeihin sovellettiin kokonaisindeksin pistelukua (127,5). Kun indeksillä korjattu yksikkökustannus kerrottiin vuoden 2010 rakennuskantaa edustavilla kerrosneliöillä, saatiin vuoden 2000 korjausrakentamisen intensiteettiä vastaava korjausrakentamisen arvo vuoden 2010 rahassa.

Keskimääräisen korjausintensiteetin muutos vuodesta 2000 vuoteen 2010 saatiin kansantalouden tilinpidosta. Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen korjausrakentamisen intensiteetti vuonna 2000 oli 11,9 €/m2, joka on korjausrakentamisen tuotos 5 750 milj. € jaettuna kerrosalalla 481 milj. m2. Kerrosalasta vapaa-ajan rakennuksia ja maatalouden tuotantorakennuksia on 13,2 %. Kansantalouden tilinpidon mukaan vuoden 2010 korjausrakentamisen tuotos vuoden 2000 rahassa oli 7 600 milj. € ja vuoden 2010 rakennuskanta oli 434 milj. m2 ilman vapaa-ajan asuinrakennuksia ja maatalouden tuotantorakennuksia. Mikäli vapaa-ajan asuntojen ja maatalouden tuotantorakennusten osuus on säilynyt samana kuin vuonna 2000, vuonna 2010 434 milj. kerrosneliötä edusti 86,8 % koko rakennuskannasta. Näin saatiin vuoden 2010 keskimääräiseksi korjausintensiteetiksi 15,2 €/m2 (= 7600/434*0,868) vuoden 2000 rahassa ja keskimääräiseksi intensiteetin muutokseksi 127,1 (= 15,2/11,9*100).

Rakennusten korjausperusteet, korjaustoimenpiteet ja niiden kustannukset

Vuonna 2000 tehtyjen korjausten ensisijaiset korjausperusteet on esitetty alla olevassa taulukossa. Rikkoutuneen ja vaurioituneen osan korjaus on korjausperusteena suurempi kuin ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Noin joka kolmas korjaus on tehty vasta sitten, kun on pakko. Varusteiden lisäys tai tason parantaminen ja tilamuutos kertovat korjauksista, joita tehdään aikaisemmin kuin tekninen vanheneminen edellyttää.

Kirjallisuudesta ei löytynyt alla olevan taulukon sisältöä vastaavia tietoja vuoden 2010 korjausperusteista. Taulukko antaa kuitenkin viitteitä vuoden 2010 ensisijaisista korjausperusteista.

Ulkovaipan, talotekniikan ja sisätilan korjausten ensisijaiset korjausperusteet vuonna 2000. Lähde: Korjausrakentaminen 2000-2010. VTT Tiedotteita 2154. VTT 2002.

Vuoden 2000 rakennuskanta Korjauksen kohde	Varusteiden lisäys, tason parantaminen	Huolto, ennalta ehkäisevä korjaus	Rikkoutuneen/vaurioutuneen osan korjaus	Tilamuutos	Kosteusvaurio	Yhteensä
	Ulkovaipan korjaukset
Ulkoseinät	18	28	34	13	7	100
Ikkunat, ovet	19	35	34	9	4	101
Vesikatto	11	29	44	7	10	101
	Talotekniikan korjaukset
Lämmitysjärjestelmä	22	23	36	12	6	99
Vesi/viemärijärjestelmä	21	22	36	15	7	101
Ilmastointi	30	20	29	16	3	98
Sähkö/tietoliikennejärjestelmät	37	14	29	16	0	96
	Sisätilan korjaukset
Märkätilat	25	17	19	29	9	99
Keittiö	36	15	21	27	1	100
Muut sisätilat	31	29	16	21	3	100

Kuntaliitto on tehnyt kyselytutkimuksen kuntien omistamassa rakennuskannassa vuosina 2002-2004 esiintyneistä kosteus- ja homekorjauksista. Kysely tehtiin keväällä ja kesällä 2005. Kysely toimitettiin kaikille yli 2 000 asukkaan kunnille. Vastanneita kuntia oli vain 41. Syyt kosteus- ja homevaurioihin rakennustyypeittäin kyselytutkimuksesta on koottu toiseen alla olevaan taulukkoon. Kosteuden lähteet on esitetty kolmannessa taulukossa ja vaurioiden esiintyminen rakennusosittain on koottu neljänteen taulukkoon. Vastaava selvitys on tehty myös vuonna 2000. Keskimääräiset muutokset vuodesta 2000 vuoteen 2005 on esitetty alla taulukoissa.

Kosteus- ja homevauriokorjaukset kuntien julkisissa rakennuksissa vuosina 2002-2004. Kyselytutkimuksen otos ja sitä edustavat julkiset rakennukset. Lähde: Jorma Ruokojoki. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005. Kuntaliitto 2006.

	Kyselyä vastaavat julkiset rakennukset		Kyselytutkimuksen otos				Kyselyn estimaatti
			Tehdyt korjaukset v. 2002-04
	Rakennusten määrä	Rakennusten tilavuus	Vastanneuden kuntien määrä	Korjattujen rakennusten %-osuus	Korjattujen rakennusten %-osuus tilavuudesta	Korjauskustannukset	Tulevat korjauskustannukset 2005-07	Korjauskustannukset 2002-04	Tulevat korjauskustannukset 2005-07
Rakennusten käyttö­tarkoitus	kpl	milj. m3	lkm	%	%	milj. €	milj. €	milj. €	milj. €
Toimistoraken­nukset	1 492	8,4	20	32	45	2,23	2,58	4,91	5,69
Päiväkodit	1 750	2,7	20	42	44	4,64	4,07	10,48	9,20
Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset	2 694	14,1	23	27	46	2,48	2,16	5,35	4,65
Urheilu- ja kuntoilurakennukset	1 896	12,0	10	16	33	1,73	3,36	5,19	10,06
Opetusrakennukset yhteensä, siitä	6408	48,5	29	25	40	15,17	11,63	37,80	28,99
peruskoulut	4 787	36,7	23	18	23	5,88	4,38
lukiot ja muut opetusrakennukset	1 622	11,8	23	19	17	0,85	0,88
Yhteensä	14240	85,7				26,25	23,80	63,74	58,59

Syyt kosteus- ja homevaurioihin kuntien julkisissa rakennuksissa vuosina 2002-2004 esiintyneissä tapauksissa. Kosteus- ja homevauriokohteet esitetty edellisessä taulukossa. Lähde: Jorma Ruokojoki. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005. Kuntaliitto 2006.

	Kosteus- ja homevaurion syy, %
Rakennuksen käyttötarkoitus	Suunnitteluvirhe	Rakennusvirhe	Huoltovirhe	Käyttötapavirhe	Energiansäästövirhe	Muut tekijät
Toimistorakennus	41	31	9	6	0	13
Päiväkodit	40	34	10	3	2	11
Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset	40	26	12	6	0	16
Urheilu- ja kuntoilurakennukset	60	17	8	3	2	10
Opetusrakennukset yhteensä, siitä	38	30	13	4	1	14
peruskoulut	35	33	12	5	1	14
lukiot ja muut opetusrakennukset	44	32	5	1	0	18
Keskimäärin vuonna 2005	42	28	12	4	1	13
Keskimäärin vuonna 2000	27	29	14	16	3	11

Kosteuden lähteet kosteus- ja homevauriokohteissa kuntien julkisissa rakennuksissa vuosina 2002-2004. Kosteus- ja homevauriokohteet esitetty aiemmassa taulukossa. Lähde: Jorma Ruokojoki. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005. Kuntaliitto 2006.

	Kosteuden lähteen esiintyminen, %
Rakennuksen käyttötarkoitus	Sade, lumi, tuuli, katto- ja valumavedet	Maakosteus	Sisäilman kosteus	Käyttövedet
Toimistorakennukset	51	37	2	10
Päiväkodit	58	42	0	0
Terveydenhuoltorakennuk­set ja muut sosiaalitoimen rakennukset	44	31	0	25
Urheilu- ja kuntoilurakennukset	55	26	6	13
Opetusrakennukset yhteensä, siitä	51	36	1	12
peruskoulut	41	38	3	18
lukiot ja muut opetusrakennukset	55	28	2	15
Keskimäärin vuonna 2005	51	34	2	14
Keskimäärin vuonna 2000	40	29	5	26

Vaurioituneet rakennusosat kosteus- ja homevauriokohteissa kuntien julkisissa rakennuksissa vuosina 2002-2004. Kosteus- ja homevauriokohteet esitetty aiemmassa taulukossa. Lähde: Jorma Ruokojoki. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005. Kuntaliitto 2006.

	Vaurioituneen rakennusosan esiintyminen, %
Rakennuksen käyttötarkoitus	Vesikatto	Ulkoseinät	Yläpohja	Välipohjat	Sisäseinät	Alapohja	Sokkeli	Muu
Toimistorakennukset	18	25	13	5	3	23	12	1
Päiväkodit	40	20	5	5	2	13	9	6
Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset	27	13	5	6	2	31	7	9
Urheilu- ja kuntoilurakennukset	35	9	13	2	5	22	9	5
Opetusrakennukset yhteensä, siitä	36	8	9	0	3	34	9	1
peruskoulut	33	8	7	5	2	31	10	4
lukiot ja muut opeturakennukset	39	8	8	4	2	20	13	6
Keskimäärin vuonna 2005	33	11	9	2	3	30	9	3
Keskimäärin vuonna 2000	26	10	10	-	8	26	14	6

Korjaustoimenpiteet on eritelty alla taulukossa ulkovaipan, talotekniikan ja sisätilan korjauskustannuksiin rakennustyypeittäin vuosina 2000 ja 2010. Ulkovaipalla tarkoitetaan rakennuksen julkisivuja, ikkunoita, ovia, parvekkeita ja vesikatetta. Talotekniikan korjauksilla tarkoitetaan olemassa olevien järjestelmien huoltoa ja korjaamista sekä järjestelmien uusimista tai kokonaan uusien järjestelmien rakentamista. Talotekniikka sisältää LVIS-järjestelmät. Sisätilan korjauksiin luetaan märkätilojen ja keittiöiden korjaukset sekä sisäverhoustyöt, kiintokalusteiden uusiminen ja tilamuutostyöt.

Vuoden 2000 korjauskustannukset alla olevassa taulukossa on laskettu suoraan lähteen sisältämästä tiedosta. Ulkovaipan osuus korjauskustannuksista oli 32 %, talotekniikan 25 % ja sisätilan korjausten osuus 43 %. Vuonna 2010 talotekniikan osuuden on oletettu kasvavan 27 %:iin korjauskustannuksista, ulkovaipan osuuden on oletettu laskevan 31 %:iin ja sisätilakorjausten osuuden laskevan 42 %:iin korjauskustannuksista. Vuoden 2010 korjauskustannusten jakauma taulukossa on suuntaa antava.

Ulkovaipan, talotekniikan ja sisätilan korjauskustannukset rakennustyypeittäin vuosina 2000 ja 2010 käypään hintaan. Vuoden 2010 arvio korjauskustannuksista on laskettu olettaen, että talotekniikan osuus kasvaa 2 prosenttiyksikköä, ulkovaipan ja sisätilan korjausten osuus laskee yhden prosenttiyksikön vuoden 2000 tilanteesta ja että rakennustyyppien osuudet korjauskohteen sisällä säilyvät ennallaan. Vuoden 2010 arvio ei sisällä vapaa-ajan asuntojen eikä maatalouden tuotantorakennusten korjauksia. Lähde: Korjausrakentaminen 2000-2010. VTT Tiedotteita 2154. VTT 2002.

Rakennustyyppi	Ulkovaipan korjaukset	Talotekniikan korjaukset	Sisätilan korjaukset	Yhteensä
	Osuus vuoden 2000 rakennuskannassa, %
Omakotitalot, asunnot, talousrakennukset	51	37	56
Asuntoyhteisöt	20	16	15
Liike- ja toimistorakennukset	6	10	8
Julkiset rakennukset	14	22	13
Teollisuus- ja varastorakennukset	9	15	8
Rakennukset yhteensä	100	100	100
	Korjauskustannukset vuonna 2000, milj.€ käypään hintaan
Omakotitalot, asunnot, talousrakennukset	890	520	1 310	2 720
Asuntoyhteisöt	350	220	350	920
Liike- ja toimistorakennukset	110	140	190	440
Julkiset rakennukset	240	310	300	850
Teollisuus- ja varastorakennukset	160	210	190	560
Rakennukset yhteensä	1 750	1 400	2 340	5 490
	Arvio korjauskustannuksista vuonna 2010, milj. € käypään hintaan
Omakotitalot, asunnot, talousrakennukset	1 500	960	2 240	4 700
Asuntoyhteisöt	590	400	600	1 590
Liike- ja toimistorakennukset	190	260	330	780
Julkiset rakennukset	410	570	510	1 490
Teollisuus- ja varastorakennukset	270	390	330	990
Rakennukset yhteentä	2 960	2 580	4 010	9 550

Tilastokeskuksen tilastoissa vain asunto-osakeyhtiöistä on tiedot korjauskohteittain vuosilta 1999–2010. Yllä olevan taulukon tiedot asuntoyhteisöjen korjauskustannuksista eivät ole yhdistettävissä asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksiin ilman lisätietoja. Tämä kuva tukee oletusta, että talotekniikan korjausten osuus kaikista korjauskustannuksista on kasvanut vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2000.

Kosteus- ja homevaurioiden korjaustoimintaan osoitetut määrärahat Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Sosiaali- ja terveysministeriö (neuvotteleva virkamies Mikko Nygård, 2012) kokosi tätä tutkimusta varten yhteenvedon valtion talousarvioesityksissä sosiaali- ja terveyden huollon kiinteistöjen perustamishankkeiden määrärahoista (Taulukko 22). Vuoteen 2005 saakka nämä avustukset kohdennettiin perustamishankkeisiin, ei suoraan kosteus- ja homekorjauksiin. Monessa tapauksessa on ollut kyse kuitenkin kosteus- ja homeongelmien poistamisesta, mutta tästä ei tällä hetkellä ole luotettavaa tietoa saatavilla.

STM:n hallinnonalan kiinteistöjen perustamishankkeiden määrärahat valtion talousarvioesityksissä vuosina 2000-2012. TAE= talousarvioesitys, LTE=lisätalousarvioesitys.

Vuosi	Talousarvio	Määräraha milj. €	Huom
2012	1. LTAE	10,0
2012	TAE	10,0	2010 valtuuden maksamiseen
2011
2010	TAE	10,0	valtuus hankkeiden aloittamiseen
2009	1. LTAE	9,0
	Yhteensä	29,0
2005	TAE	0,8
2004	II LTAE	0,3
2004	I LTAE	1,4
2004	TAE	4,9
2003	TAE	17,2
2002	TAE	26,6
2001	TAE	37,0
2000	TAE	37,8
Yhteensä 2000-2005		126,0
Yhteensä 2000-2012		155,0

Taulukosta yllä käy ilmi, että vuosille 2000-2012 on myönnetty määrärahoja kiinteistöjen perustamishankkeisiin yhteensä 155 milj. €. Suurin summa oli vuonna 2000 eli 37,8 milj. € ja pienin v. 2005, yhteensä 0,8 milj. €. Sitä käytettiinkö kaikki määrärahat vuosittain, ei tästä selvityksestä käy ilmi. STM:n määrärahat ovat viime vuosikymmeninä kohdistettu mm. sairaaloiden ja terveyskeskusten perustamishankkeisiin. 2000-luvun alkuvuosina vahvistettiin vain pienikokoisia perustamishankkeita. Esimerkiksi vuoden 2002 budjetissa kirjataan, että määräraha kohdistuu kokonaiskustannuksiltaan 270 000-3 450 000 €:n suuruisiin hankkeisiin. Näin ne ovat kohdistuneet pääosin terveysasemiin, vanhainkoteihin ym. kokoluokan hankkeisiin.

STM:n hallinnonalan määrärahat eivät ole kohdistuneet asuinrakentamiseen. STM:n hallinnonalan määrärahasta ei vuoden 2005 jälkeen myönnetty rahaa perustamishankkeisiin vaan ne kohdistettiin nimenomaan kosteus- ja homekorjaushankkeisiin. 2000-luvun alussa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen perustamiskustannuksiin myönnettiin vielä jonkin verran valtion rahoitusta, joskin vähenevässä määrin kuten summista huomataan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Tätä tutkimusta varten koottiin tiedot vuosina 2000-2012 myönnetyistä yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksista ja -avustuksista OKM:n hallinnonalan kiinteistöjen perustamishankkeisiin. Tiedot myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeisiin on saatu rakennusneuvos Ritva Kiveltä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla yleissivistävän koulutuksen kiinteistöille myönnetyt perustamishankkeiden avustukset vuosina 2000-2012.

Vuosi	Hankkeet	Jälkirahoitteiset avustukset (€)	Toteutusaikaiset avustukset (€)	YHT (€)
2000	uudisrakennukset	9 125 994,62	5054 904,95	14 180 899,57	36,7 %
	peruskorjaukset	6 327 835,27	8 204 089,32	14 531 924,59	37,6 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	5 505 463,58	4 463 741,21	9 969 204,79	25,8 %
	yhteensä			38 682 028,95
2001	uudisrakennukset	11 236 467,18	6 009 943,27	17 246 410,45	47,1 %
	peruskorjaukset	5 188 294,79	6 532 486,34	11 720 781,13	32,0 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	2 334 515,69	5 348 544,25	7 683 059,94	21,0 %
	yhteensä			36 650 251,53
2002	uudisrakennukset	11 124 262,00	2 895 650,00	14 019 912,00	43,5 %
	peruskorjaukset	7 966 856,00	2 724 300,00	10 691 156,00	33,1 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	4 976 850,00	2 566 050,00	7 542 900,00	23,4 %
	yhteensä			32 253 968,00
2003	uudisrakennukset	7 257 454,00	8 065 450,00	15 322 904,00	25,3 %
	peruskorjaukset	13 571 354,00	17 624 417,00	31 195 771,00	51,4 %
	lisärak.- ja ja peruskorjaukset	7 555 732,00	6 578 380,00	14 134 112,00	23,3 %
	yhteensä			60 652 787,00
2004	uudisrakennukset	9 175 656,00	3 467 042,00	12 642 698,00	27,7 %
	peruskorjaukset	13 813 330,00	14 115 931,00	27 929 261,00	61,3 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	5 009 961,00		5 009 961,00	11,0 %
	yhteensä			45 581 920,00
2005	uudisrakennukset	8 464 015,00	4 161 134,00	12 625 149,00	26,1 %
	peruskorjaukset	9 508 938,00	10 733 617,00	20 242 555,00	41,8 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	7 250 444,00	8 252 448,00	15 502 892,00	32,1 %
	yhteensä			48 370 596,00
2006	uudisrakennukset	8 222 581,00	6 751 950,00	14 974 531,00	26,9 %
	peruskorjaukset	14 761 545,00	13 322 247,00	28 083 792,00	50,4 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	4 247 000,00	8 425 802,00	12 672 802,00	22,7 %
	yhteensä			55 713 125,00
2007	uudisrakennukset	17 497 699,00	700 000,00	18 197 699,00	35,7 %
	peruskorjaukset	25 560 068,00		25 560 068,00	50,1 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	6 942 229,00	300 000,00	7 242 229,00	14,2 %
	yhteensä			50 999 996,00
2008	uudisrakennukset	6 789 048,00	3 481 430,00	10 270 478,00	24,8 %
	peruskorjaukset	9 103 082,00	10 459 404,00	19 562 486,00	47,3 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	2 077 551,00	9 428 216,00	11 505 767,00	27,8 %
	yhteensä			41 338 731,00
2009	uudisrakennukset	17 398 787,00	9 405 150,00	26 803 937,00	26,5 %
	peruskorjaukset	33 470 488,00	3 343 400,00	36 813 888,00	36,4 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	21 839 668,00	15 751 450,00	37 591 118,00	37,1 %
	yhteensä			101 208 943,00
2010	uudisrakennukset	25 578 172,00	5 116 616,00	30 694 788,00	35,6 %
	peruskorjaukset	32 812 130,00	8 165 000,00	40 977 130,00	47,5 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	11 691 760,00	2 876 401,00	14 568 161,00	16,9 %
	yhteensä			86 240 079,00
2011	uudisrakennukset	2 361 900,00		2 361 900,00	6,7 %
	peruskorjaukset	5 337 500,00	13 315 650,00	18 653 150,00	52,6 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	11 244 500,00	3 190 000,00	14 434 500,00	40,7 %
	yhteensä			35 449 550,00
Vuosina 2000-2011	uudisrakennukset	134 232 035,80	55 109 270,22	189 341 306,02	29,9 %
	peruskorjaukset	177 421 421,06	108 540 541,66	285 961 962,72	45,2 %
	lisärak.- ja peruskorjaukset	90 675 674,28	67 181 032,46	157 856 706,73	24,9 %
	yhteensä			633 159 975,48

Määrärahoja 2000-luvun eli viimeisen 12 vuoden aikana on myönnetty yhteensä 633 milj. €. Vuositasolla avustusten määrä on vaihdellut niin, että pienin avustus oli v. 2002 yhteensä 32,2 milj. € ja suurin v. 2009 eli 101,2 milj. €. Uudisrakennuksiin tästä summasta on mennyt 189,3 milj. € (29,9 %), peruskorjauksiin 286 milj. € (45,2 %) ja lisärakennuksiin sekä peruskorjauksiin 157,9 milj. € (24,9 %). Jos arvioidaan, että puolet ”lisärakennus- ja peruskorjaus”-hankkeista on kohdistunut peruskorjauksiin, niin peruskorjauksiin suunnattujen avustusmäärärahojen osuus yhteensä on vuosina 2000-2012 noin 60 %. Tämä tarkoittaa sitä, että koko summasta (633 milj. €) yhteensä 379,8 milj. € on myönnetty peruskorjauksiin. Kosteus- ja homevauriokorjausten osuutta kaikista peruskorjaushankkeista on tämän tilaston perusteella mahdotonta arvioida.

Osa uudisrakennushankkeista on kosteus- ja homevaurioituneita koulutiloja korvaavia hankkeita. Näiden osuus on kuitenkin pieni.

Ympäristöministeriön hallinnonala

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt vuosittain korjausavustuksia asunnoille laajojen terveyshaittojen poistamisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Avustus on myönnetty sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Näissä terveyshaittaan liittyvissä korjauksissa kosteus- ja homevauriot on ollut merkittävä peruste. Vuositasolla myönnetty summa on ollut noin 1 milj. €. Avustuksen myöntäminen edellyttää, että hakija on joutunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin asuntonsa terveyshaittojen vuoksi ilman omaa syytään. Avustusta myönnetään myös asunnon rakentamiseksi ja hankkimiseksi, jos asunto on käynyt asumis- tai korjauskelvottomaksi. Avustusta myönnetään enintään 70 % hyväksyttävistä korjaus-, rakentamis- tai hankintakustannuksista.

Yhteensä valtionhallinnossa on viime vuosina myönnetty julkisten rakennusten korjaushankkeisiin noin 50 milj. € vuodessa.

Vuoden 2012 lisätalousarvio ja 2013 talousarvioesitys

Valtioneuvosto esitti vuoden 2012 ensimmäiseen lisätalousarvioon sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 10 milj. €:n lisämäärärahaa (3 vuoden siirtomääräraha) vuonna 2012 alkaviin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden korjaushankkeisiin. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden (esimerkiksi päiväkodit, vanhainkodit, terveyskeskukset ja sairaalat) kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen. Avustusta voidaan myöntää enintään 25 % hankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Hankeavustuksia voidaan käyttää myös uudisrakennushankkeisiin, joilla korvataan sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksia, jotka ovat kuntotutkimuksien perusteella arvioitu sellaisiksi, ettei niiden korjaaminen ole kustannustehokasta.

Tämän lisäksi valtioneuvosto esitti valtion vuoden 2012 ensimmäiseen lisätalousarvioon opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle lisämäärärahaa 20 milj. € vuonna 2012 alkaviin yleissivistävien oppilaitosten korjaushankkeisiin. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti kosteus- ja homevaurioituneiden koulurakennusten korjaushankkeisiin sekä sellaisiin uudisrakennushankkeisiin, joilla korvataan kosteus- ja homevaurioituneita koulurakennuksia, joiden korjaaminen ei ole järkevää. Toissijaisesti avustuksia voidaan myöntää muihin korjaushankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää 15-25 % hankkeen hyväksyttävistä kohtuullisista kustannuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama valtakunnallinen arviointiryhmä arvioi hankkeiden kuntotutkimukset, korjaussuunnitelmat ja muiden laadunvarmistusta koskevien ehtojen täyttymisen sekä antaa lausuntonsa aluehallintovirastolle niistä korjaushankkeista, joiden suunnitelmat ovat riittävät kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseksi.

Elokuun lopussa 2012 hallitus esitti vuoden 2013 budjettiin kosteus- ja homevauriokoulujen korjaukseen yhteensä 58 milj. €:n määrärahaa.

Terveysvaikutusten taloudellinen merkitys

Tarkastelun tausta ja lähtötiedot

Kosteus- ja homeongelmista aiheutuvista terveysvaikutuksista syntyviä lisäkustannuksia voidaan arvioida monella tavalla. Arvio voidaan tehdä altistuneiden lukumäärän ja korvattujen ammattitautien perusteella tai arvioimalla kosteus- ja homevaurion osuutta työpanosmenetyksistä, hoitokustannuksista ja tuottavuusmenetyksistä. Kaikkiin näihin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Siksi pyrimme haarukoimaan kokonaiskustannusten suuruutta eri menetelmien avulla.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan arvioitiin, että astmoista 21 % liittyisi kosteus- ja homevaurioihin työpaikoilla ja kodeissa. Maan 21,8 miljoonasta astmasta keskimäärin 4,6 miljoonaa selittyisi kosteus- ja homevauriolla. Tämän perusteella tutkijat arvioivat kosteus- ja homevaurioon liittyvien astmojen kustannuksiksi yhteensä 3,5 mrd. dollaria (Mudarri ja Fisk 2007, Fisk ym. 2007).

Suomessa rakennusten kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia on selvitetty useissa tutkimuksissa. Seppäsen (2004) tekemän arvion mukaan kaikkien sisäilmaongelmien kustannukset ovat vuosittain noin 3 mrd. €. Kustannuksiin sisältyvät lääkärissäkäynnit, sairaalahoito ja sairauspoissaolot. Tästä määrästä kosteus- ja homevaurioiden kustannukset terveydenhuollolle on arvioitu olevan vuosittain 200 milj. €/vuosi. Haahtelan ja Reijulan selvityksessä STM:lle v. 2007 kustannukset sisäilman terveydellisistä haitoista arvioitiin tasolle 1,5 mrd. €. Selvityksessä ei arvioitu erikseen kosteus- ja homevaurioiden osuutta tästä kustannuksesta.

Viime vuosina erityisesti väestötasoinen arvio kosteusvaurioihin liittyvästä sairastamisesta ja oireilusta on tarkentunut. Raportoitujen tutkimusten mukaan kosteus- ja homevauriot lisäävät riskiä sairastua astmaan ja riski on keskimäärin 1,3-1,75-kertainen (Mendell ym. 2011). Toisaalta on arvioitu, että jos kosteus- ja homevaurioita ei olisi, keskimäärin 21-35 % astmoista jäisi syntymättä (attributable risk) (Jaakkola ym. 2004, Mudarri ja Fisk 2007).

Merkittävä lisäkustannus kansantaloudelle syntyy kosteus- ja homevaurioista niiden aiheuttamien terveydellisten haittojen vuoksi. Kosteus- ja homevaurio on merkittävä tämän raportin määrittelyn mukaisesti silloin, kun haitallinen altistuminen vaurioituneista rakenteista peräisin oleville kemiallisille, fysikaalisille tai biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä. Näissä rakennuksissa luotettavien tieteellisten tutkimusten mukaan riski oireiluun (hengitystieoireet) ja tiettyihin sairauksiin (esim. astma) on keskimäärin 1,5-kertainen. Tältä pohjalta on mahdollista arvioida aikaisempaa luotettavammin oireiden ja sairauksien aiheuttamaa todennäköistä kustannusta.

Toinen tapa lähestyä oireilun ja sairauksien määrää on arvioida kuinka moni suomalaisista asuu tai on työssä rakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Edellä on jo arvioitu merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyyttä eri toiminnoissa ja tilanteissa.

Suomen väkiluku 5,375 milj. jakautuu työllisiin (2,325 milj.), työttömiin (268 200), opiskelijoihin (423 200), eläkeläisiin (1,278 milj.) ja muihin työvoiman ulkopuolisiin (1,080 milj.). Taulukoihin alempana on koottu arvio niiden ihmisten (asukkaat ja työntekijät) määrästä, jotka asuvat tai ovat työssä rakennuksissa, joissa tiedetään olevan merkittävä kosteus- ja homevaurio. Kouluista mukana ovat peruskoulut, lukiot, ammattioppilaitokset ja korkeakoulut. Koulujen ja päiväkotien työntekijät ja lapset on otettu mukaan arvioihin altistumisesta. Hoitolaitoksista on huomioitu sairaalat, terveyskeskukset ja muut sosiaali- ja ter­veysalan hoitolaitokset ja niiden työntekijät. Toimistojen määrän ja kerrosalan arviointi on vaikea, koska tällaisia tiloja ei suoraan kirjata tilastoihin. Toimistotiloiksi on tässä laskelmassa otettu mukaan ei-teolliset työtilat.

Näiden taustatietojen avulla voidaan arvioida altistumisesta aiheutuvan oireilun ja sairastumisen määrää ja siihen liittyvää taloudellista merkitystä.

Asuinrakennusten kosteusvaurioiden yleisyyttä koskevat KTL:n tutkimukset ovat 1990-luvun alusta ja ne hyvin dokumentoituja, koska niissä on käytetty sekä kyselyä että teknisiä tarkastuksia luotettavuuden varmistamiseksi. Muut tutkimukset ovat pääosin kyselytutkimuksia eikä niissä ole otettu kantaa kosteusvaurioiden laajuuteen. Jäljempänä esitetyt arviot perustuvat näin ollen n. 20 vuotta vanhaan aineistoon ja niissä on tehty seuraavaksi esitetyt oletukset:

Pien- ja rivitalot

• Vanhemmassa yli 30 vuotta vanhassa rakennuskannassa (-1980) esiintyneistä korjaamattomista kosteusvaurioista olisi korjaamatta enää 30 %.
• 1980-1999 rakennuskannassa esiintyneistä korjaamattomista kosteusvaurioista olisi korjaamatta enää 25 %.
• Vuoden 2000 jälkeisessä rakennuskannassa esiintyi kosteusvaurioita 25 %:ssa ja näistä 5 % olisi korjaamatta (Huom! RakMK C2, osa Kosteus tuli voimaan vuonna 1999).
• Merkittäviksi kosteus- ja homevaurioiksi luokiteltiin näistä 40–75 %.
• Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannusten osuudeksi laskettiin sen prosentuaalinen osuus koko pien- ja rivitalojen korjausrakentamiseen käytetystä pääomasta.

Kerrostalot

• Näkyvistä kosteusvauriojäljistä olisi korjaamatta 50 %.
• Merkittäviksi kosteus- ja homevaurioiksi luokiteltiin näistä 40–75 %.
• Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannusten osuudeksi laskettiin sen prosentuaalinen osuus koko kerrostalojen korjausrakentamiseen käytetystä pääomasta.

Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden arvioitu räämä asuntokannassa, niissä altistuvien määrä ja arvio korjauskustannuksista rajoittuen kosteusvaurioihin.

Rakennustyyppi		Merkittävieä kosteus- ja homevaurioita		Altistuvia		Korjauskustannukset (milj. €)
		alin arvio	ylin arvio	alin arvio	ylin arvio	alin arvio	ylin arvio
Pien- ja rivitalot	lukumäärä	99 000	148 500	224 500	336 900	191	287
	osuus(%)	7	10
Kerrostalot	lukumäärä	71 000	106 500	103 000	154 400	148	223
	osuus (%)	6	9
Asuinrakennukset	Yhteensä			327 500	498 300	339	510

Vuosittain asuinrakennusten korjausrakentamisen arvo on 4,9 mrd. €, josta merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteinen poistaminen edustaisi 7-10 % lisäpanostusta.

Koulut ja päiväkodit yhdistettiin, koska siten arvioitiin päästävän luotettavimpaan kokonaisarvioon tilanteesta. Rakennusteknisiä tarkastuksia sisältävissä tutkimuksissa on päädytty kosteusvaurioiden 24 % esiintyvyyteen, jota on käytetty arvion pohjana, vaikkakin rakennuskanta on hyvinkin heterogeeninen. Merkittäviksi näistä arvioitiin 50–75 %, koska vanhemman rakennuskannan osuus on suhteellisen suuri tällä toimialalla. Korjauskustannusten arvioinnissa käytettiin hintatasona100 €/m2, jota käytettiin myös hoitolaitosten kustannusten arvioinnissa perustuen aiempaan selvitykseen vuodelta 2005 tarkistettuna indeksillä.

Hoitotilojen tilanteen arvioinnissa hyödynnettiin TTL:n toteuttamaa sairaaloiden korjaustarpeen selvitystä, jossa kiireellisessä korjaustarpeessa oli 15 % ja lisäselvitystarpeessa 22 % kerrosalasta. Lisäselvitystarpeessa olevasta kerrosalasta kiireelliseksi korjaustarpeeksi arvioitiin realisoituvan 25–50 %. Kiireellinen korjaustarve tulkittiin tässä merkittäväksi kosteusvaurioksi. Työterveyslaitoksen v. 2003-2005 tekemässä sairaalaselvityksessä (STM:n työryhmämietintöjä 2005) arvioidut korjauskustannukset sairaanhoitopiireissä päivitettiin rakennuskustannusindeksillä ja hoitolaitosten kustannuksia arvioitiin sairaalaselvityksen pohjalta indeksillä tarkistettuna.

Toimistokiinteistöistä 10 %:ssa arvioitiin esiintyvän kosteusvaurioita ja näistä 25–50 % arvioitiin merkittäviksi kosteus- ja homevaurioiksi. Korjauskustannukset arvioitiin kuten kouluissa ja päiväkodeissa.

Merkittävien koeteus- ja homevaurioiden arvioitu määrä työpaikkojen rakennus- kannassa siltä osin kun tutkimustietoa rakennuksista on ollut käytettävissä, niissä altistuvien määrä ja arvio korjauskustannuksista rajoittuen kosteusvaurioihin. Koulut (= kaikki oppilaitokset)

Rakennustyyppi		Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita		Altistuvia		Korjauskustannukset (milj. €)
		alin arvio	ylin arvio	alin arvio	ylin arvio	alin arvio	ylin arvio
Koulut ja päiväkodit	kerrosala	2 120 000	3 180 000	172 000	259 200	212	318
	osuus(%)	12	18
Hoitolaitokset	kerrosala	2 095 000	2 657 000	36 000	46 800	605	693
	osuus (%)	20	26
Toimistot	kerrosala	461 000	922 000	27 500	55 000	46	92
	osuus (%)	2,5	5
Yhteentä	kerrosala	4 676 000	6 759 000	235 500	361 000	863	1 103
*Ei sisällä hoitolaitoksissa olevien potilaiden/asukkaiden määrää.

Yllä olevien kahden taulukon perusteella rakennuskannassa olevien merkittävien kosteusvaurioiden korjauskustannukset ovat 1,2 ja 1,6 mrd. €:n välillä. Tämä on 0,3-0,4 % rakennuskannan kokonaisarvosta ja 5,6–7,5 % vuosittaisen talonrakentamisen arvosta.

Vuosittain muiden kuin asuinrakennusten korjausrakentamisen arvo on 4,6 mrd. €, josta merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteinen poistaminen edustaisi 19-24 % lisäpanostusta. Korjausrakentamisen osuuden kasvaessa suhteessa koko rakentamisen volyymiin tarkoittaa, että myös kosteus- ja homevaurioita korjataan vuosittain peruskorjausten yhteydessä lisääntyvästi. Voidaan arvioida, että vuosittaisella 8-10 % lisäpanostuksella merkittävien kosteus- ja homevaurioiden määrä voitaisiin saada merkittävästi pienemmäksi kolmessa vuodessa niin, että toimenpide maksaisi itsensä terveydellisten haittojen vähenemisenä. Erityisesti julkisen talouden kannalta tämä mahdollistaisi siirtymisen reaktiivisesta (toimitaan vasta vahingon tapahduttua) kosteus- ja homevaurioiden korjaamisesta proaktiiviseen (toimitaan jo ennen vahinkoa), ennakoivaan ja ajallaan tehtyyn korjausrakentamiseen.

Lisääntynyt oireilu ja sairaustapaukset

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan kosteus- ja homevauriorakennuksissa seuraavat oireet ovat yleisempiä kuin rakennuksissa, joissa vauriota ei ole:

• hengitystieoireet (yskä, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, ylempien hengitysteiden oireet, nuha)

Lisääntynyttä oireilun aiheuttamaa kustannusta on vaikea tarkasti arvioida. Osa oireilun lisääntymisestä johtaa lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, osa tilanteisiin, joissa henkilö toimii tai tekee työtään oireilusta huolimatta tavanomaisella tai sitä pienemmällä työteholla. Sairauksien kustannuksia tarkastellaan seuraavassa kappaleessa.

Tuoreiden kokoomatutkimusten mukaan (Mendell ym. 2011) seuraavien sairauksien yhteydestä kosteus- ja homevaurioihin on jo riittävästi näyttöä:

• astma, astman paheneminen
• keuhkoputkentulehdus
• homepölykeuhko

Astman kustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 215 milj. €. Kustannukset syntyvät sairauden tutkimuksista ja hoidoista sekä työkyvyn rajoittumisesta tai menettämisestä. Jos laskentaperusteena käytetään yhdysvaltalaisen tutkimuksen (Mudarri ja Fisk 2007) mallia, olisi noin 210 000 Suomessa todetusta astmasta 21 % eli 44 100 sellaisia astmoja, joissa kosteus- ja homevaurio liittyisi sairauden syntyyn. Astman kustannukset olivat 2000-luvulla tasolla 200 miljoonaa/vuosi ja esim. v. 2003 yhteensä 213,5 milj. € (Ikäheimo 2008). Jos edellä olevan mukaan noin viidennes astmoista liittyisi kosteus- ja homevaurioihin, jäisi kosteusvaurioihin liittyvien astmojen kustannuksiksi noin 45 milj. €.

Kuntasektorilla opetustoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä raportoidaan 2/3 vuosittain todetuista ammattitaudeista, joiden aiheuttajaksi on todettu kosteusvauriohomeet (Työperäisten sairauksien rekisteri, TTL). Työ ja terveys Suomessa haastattelututkimuksessa näiden toimialojen työntekijöistä keskimäärin 20 % raportoi homeen ja maakellarin hajua (Työ ja terveys Suomessa 2009). Toisaalta merkittävän kosteus- ja homevaurion esiintyvyys (kts. taulukko edellä) on kouluissa ja päiväkodeissa arviolta 12-18 % ja hoitolaitoksissa 20-26 % rakennusten kerrosalasta.

Näissä rakennuksissa kosteus- ja homevaurioiden haitallisille epäpuhtauksille altistuvien määrä on arviolta kouluissa ja päiväkodeissa 172 000-259 200 työntekijää, lasta ja nuorta. Hoitolaitoksissa (sairaalat, terveyskeskukset ja muut hoitoalan rakennuksissa) altistuvien määrä on arviolta 36 000-46 800 työntekijää.

Jos em. altistuneista työntekijöistä joka kymmenes oireilee ja on poissa työstä vuoden aikana 1,5 kertaa sen, minkä keskimäärin työntekijät Suomessa (7,2 päivää), aiheutuu tästä kustannuksena vuosittain 0,5 milj. € (keskikuukausipalkka 2 100€).

Työolobarometrin mukaan sairauspoissoloja oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin 7,2 päivää työntekijää kohden. Tämä on 3,3 % vuosittaisten työpäivien määrästä. Kun otetaan huomioon, että työllisten määrä oli vuonna 2010 noin 2,4 miljoona henkeä, saadaan menetyksen suuruudeksi 79 000 työvuotta, jonka rahallinen arvo oli noin 3,8 mrd. €. Kelan korvaamia, yli viikon kestäneitä sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2010 yhteensä 15,35 miljoonaa. Tämä vasta noin 51 000 työvuotta. Tämän perusteella voidaan arvioida, että lyhyet sairauspoissaolot vastaavat 28 000 vuoden työpanosta.

Kosteus- ja homevauriot lisäävät tutkimusten mukaan riskiä hengitystieoireisiin (yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen). Käytännön kokemus perusterveydenhuollossa on se, että em. oireet johtavat lyhyiden sairauspoissaolojen lisääntymiseen (keskim. 1,5-kertaisiksi). Näiden ylimääräiset poissaolojen hinta on vuodessa 403 milj. €.

Ammattitautien ja työperäisten sairauksien kustannukset

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto on kerännyt taulukkoon 26 tiedot liiton tietoon vuosina 2006-2009 tulleista kosteus- ja homevauriotyöpaikoilla todetuista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä kuntien, valtion ja yksityisten työnantajien työpaikoilla (aktuaarijohtaja Jarmo Jacobsson).

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton laskelma kosteusvauriohomeiden aiheuttamista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä eri työpaikoilla (v. 2006-2009 vuosikeskimäärinä)

	Työntekijöitä/v N	Uusia tapauksia keskim./v				Yhteensä uusia tapauksia/v
		ATE (ei AT)	% N	AT	% N		% N
Kunta	525 000	225	0,04 %	50	0,01 %	275	0,05 %
Valtio	145 000	75	0,05 %	7	0,005 %	82	0,06 %
Yksityinen	1 765 000	100	0,006 %	20	0,001 %	120	0,007 %
	2 435 000	400	0,016 %	77	0,003 %	477	0,02 %

TVL:n tilastoon v. 2006-2009 on rekisteröitynyt vuosittain keskimäärin 475 homealtistuksesta johtuvaa uutta ammattitauti/ammattitautiepäily - tapausta (kunnat n. 60 %, valtio n. 15 % ja yksityiset n. 25 %). Suhteessa työntekijöiden lukumäärään tapausten lukumäärät ovat vastaavasti n. 0,05 %, n. 0,06 % ja n. 0,007 %. Kosteusvauriohomeita koskevan ammattitautitilaston perusteella voi todeta, että riskitaso sairastua kosteusvaurioista johtuvaan ammattitautiin kuntien ja valtion kesken on saman suuruinen mutta yksityisen riskitaso ammatista riippuen noin 10 %-20 % kuntasektorin tasosta.

TVL:n tilastoissa kosteus- ja homevaurioon liittyvät ammattitaudit ilmenevät aiheuttajan ”bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiivit aineet” mukaisesti. Tähän ryhmään kuuluvia ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä rekisteröityy vuosittain noin 500 uutta tapausta ja niistä noin 60 % tulee kuntasektorilta. Näistä keskimäärin 15-20 % on hyväksyttyjä ammattitauteja.

Viime vuosina kosteusvauriohomeet-ryhmään kuuluvista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä on maksettu ammattitautilain mukaista korvausta vuosittain noin 850 henkilölle yhteensä noin 3 milj. €.

Ammattitautiepäilyjen tutkimuksesta aiheutuvien kulujen ja sairaanhoidon osuus on noin 30 %. Tilastoissa ammattitaudin epäilyistä aiheutuvat kulut saattavat tilastoitua osin myös sairaanhoidon kuluihin. Maksettujen eläkkeiden osuus on noin 60 % kaikista kustannuksista.

Työkyvyttömyyseläkkeet

Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 25 257 henkilöä. Näiden henkilöiden keski-ikä oli 52 vuotta. Tämän lisäksi osa-aikaeläkkeelle siirtyi 9 813 henkilöä. Valtaosa näistä henkilöistä oli yli 58-vuotiaita. Jos vertaamme näiden eläkkeelle siirtyneiden ikää 65 vuoden ikään ja oletamme, että osa-aikaeläkeläisten työpanosmenetys on 50 %, saamme kokonaistyöpanosmenetykseksi 352 000 työvuotta. Kun kerromme tämän vuosityöpanoksen arvolla 48 000 €, saamme työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamaksi kokonaisarvoksi 16,9 mrd. €.

Jotta voisimme arvioida kosteus- ja homeongelman osuutta työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamasta kokonaismenetyksestä tarkastelemme eri menetysten jakautumista eri sairausryhmiin.

Taulukossa alla on laskettu vuoden 2008 tilastojen perusteella eri sairausryhmien osuudet työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamasta työpanosmenetyksestä. Kuten aiemmin on todettu, kosteus- ja homeongelma voi periaatteessa myötävaikuttaa monen sairauden syntyyn. Hengityselinten sairaudet ovat kuitenkin se ryhmä, jossa vaikutukset ovat ilmeisimmät. Näiden osuus on 0,99 % kokonaismenetyksestä, mikä vastaa 168 milj. €. Vain osa tästä liittyy kosteus- ja homeongelmaan. Neljäsosa tästä liittyy astmaan, jos jakauma on sama kuin sairauspoissaoloissa. Tällöin astman osuus olisi 42 milj. €. Jos 10 % tästä lasketaan sisäilman osuudeksi, kosteus- ja homeongelman työkyvyttömyyseläkemeno on 4 milj. €.

Vuonna 2010 myönnettiin 180 eläkettä hengityselinammattitaudin perusteella. Näiden henkilöiden keski-ikä oli noin 47 vuotta. Tämän perusteella laskennallinen työpanosmenetys oli 3 240 henkilötyövuotta, mikä vastaa 156 milj. €:n menetystä.

Jos oletetaan, että kosteus- ja homeongelma vaikuttaa muidenkin sairauksien syntyyn, voidaan työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä maksimimenetys arvioida noin 250 milj. €:ksi vuodessa, mikä on alle 1 % tk-eläkkeiden aiheuttamasta kokonaismenetyksestä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamat henkilövuosimenetykset sairausdiagnoosin mukaan vuossa 2008

Diagnoosi	lkm	htv menetys	%
I Tartunta- ja loistaudit	79	942	0,24
II Kasvaimet	1 660	18 465	4,70
IV Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet	512	5 659	1,44
V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt	9 298	184 699	46,98
VI Hermoston sairaudet	2 124	28 769	7,32
VII Silmän ja sen apuelinten sairaudet	216	2 651	0,67
VIII Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet	142	1 175	0,30
IX Ruuansulatuselinten sairaudet	2 115	18 838	4,79
X Hengityselinten sairaudet	522	3 906	0,99
XI Ruuansulatuselinten sairaudet	295	3 619	0,92
XII Ihon ja ihonalaiskudosten sairaudet	147	1 583	0,40
XIII Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidoskudoksen sairaudet	9 187	85 662	21,79
XIV Virtsa-ja sukupuolielinten sairaudet	108	1 377	0,35
XVII Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet	248	7 568	1,92
XIX Vammat, myrkytykset ja erään muut ulkoisten syiden seuraukset	1 807	25 795	6,56
III, XV, XVI, XVIII Muut sairaudet	205	2 465	0,63
Yhteensä	28 665	393 173	100,00

Sairauspoissaolomenetykset

Työolobarometrin mukaan sairauspoissoloja oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin 7,2 päivää työntekijää kohden. Tämä on 3,3 % vuosittaisten työpäivin määrästä. Kun otetaan huomioon, että työllisten määrä oli vuonna 2010 noin 2,33 miljoona henkeä, saadaan menetyksen suuruudeksi 76 700 työvuotta, jonka rahallinen arvo oli noin 3,7 mrd. €.

Taulukossa alla on esitetty Kelan myöntämien sairauspäivärahojan jakauma diagnoosiryhmittäin. Tämän taulukon mukaan hengityselinsairauksien osuus on noin 2 %, josta astman osuus on noin neljännes. Jos kosteus- ja homeongelma aiheuttaisi kaikki hengityselinsairauksiin liittyvät poissaolot, kustannus olisi 74 milj. €, josta astman osuus olisi 18,4 milj. €. 10 % tästä vastaisi 1,8 milj. €:n menetystä. Toisaalta Seppäsen (1998) mukaan jopa 15 % sairauspoissaoloista voi liittyä sisäilmaan, josta kosteus- ja homeongelmat ovat osana. Tällöin kustannus olisi 553 milj. €. Edellä todettiin jo lyhyiden sairauspoissolojen 1,5-kertaistumisen johtavan 403 milj. €:n vuosikustannukseen.

Kelan korvaamien sairauspäivärahojen jakauma tautiluokituksen mukaan

Diagnoosi	%
I Tartunta- ja loistaudit	0,6
II Kasvaimet	7,7
IV Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet	0,8
V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt	21,7
VI Hermoston sairaudet	4,6
VII Silmän ja sen apuelinten sairaudet	1,0
VIII Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet	0,3
IX Verenkiertoelinten sairaudet	6,0
X Hengityselinten sairaudet	2,0
XI Ruuansulatuselinten sairaudet	2,4
XII Ihon ja ihonalaiskudosten sairaudet	0,7
XIII Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet	35,1
XIV Virtsa-ja sukupuolielinten sairaudet	0,9
XVII Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet
XIX Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset	14,7
III, XV, XVI, XVIII Muut sairaudet	1,5
Kaikki	100

Terveydenhoitomenot

Terveydenhoitomenot olivat Suomessa vuonna 2010 16 mrd. €. Hengityselinsairauksien osuus tästä olisi 120 milj. €, jos jakauma on sama kuin sairauspoissaoloissa ja tk-eläkkeissä. Astman osuus olisi tällöin 30 milj. €, josta 10 % olisi 3 milj. €. Kosteus- ja homeongelmaan voidaan maksimissaan liittää 1 % hoitokustannuksista, mikä vastaa 160 milj. €:a.

Tuottavuusmenetykset

Seppänen (1998) arvioi, että huono sisäilma aiheutti vuonna 1998 2,7 mrd. markan työtehon laskun. Tämä vastasi 0,4 %:a bruttokansantuotteesta. Vuoden 2010 tasolla tämä vastaisi 71 milj. €:n menetystä. Vain osa tästä menetyksestä voidaan liittää home- ja kosteusongelmiin, arviolta noin 20 %, mikä vastaisi noin 14 milj. €:n menetystä. Seppänen (1998) huomauttaa, että kansainväliset arviot päätyvät huomattavasti korkeampiin lukuihin. Tällöin koko menetys voitaisiin liittää kosteus- ja homevaurioihin.

Terveydellisten talousvaikutusten suuruusluokka

Edellä selostetun perusteella voimme todeta, että kosteudesta ja homeesta aiheutuvien terveydellisten talousvaikutusten suuruuteen liittyy suurta epävarmuutta. Eri menetelmiä käyttäen päädymme taulukon 29 mukaiseen kustannushaarukkaan, jonka rakennusten kosteus- ja homeongelmat aiheuttavat vuosittain.

Kosteus- ja homeongelmaan terveydellisten talousvaikutusten suuruusluokat eri tarkastelujen valossa.

Terveyteen liittyvä kustannushaarukka
Kosteus- ja homekustannukset/v	minimi	oletus	maksimi
Sairauspoissaolot	2	250	553
Tk-eläkkeet	4	80	169
Tervydenhoito	3	80	160
Tuottavuus	14	40	71
Yhteensä, milj. €	23	450	953
Yksittäisarvioita
Sisäilman kustannukset (Haahtela ja Reijula 2007)			1 500 milj. €
Astman kustannukset (Ikäheimo 2008), josta kosteus- ja homearvio			45 milj. €
Lyhyet sairausp.o. 1,5-kertaistuvat			403 milj. €
Kosteusvaurioon liityvät ammattitautikorvaukset			3 milj. €

Kustannushaarukka on melkoinen: 23 milj. €:sta 1 mrd. €:oon vuodessa. Oletusarvojemme mukaan realistinen vuotuinen kokonaismenetys on karkeasti puoli miljardia euroa. Tämä summa on esimerkiksi 10 kertaa suurempi kuin se summa, jonka valtiovalta on viime vuosina osoittanut julkisten rakennusten korjaushankkeisiin. Tähän on vielä lisättävä se huomio, että kosteus- ja homeongelmat ovat kasvava ilmiö, eli kustannukset jatkavat kasvuaan nykyisestään, jollei sitä saada eri toimenpitein pysäytettyä.

Edellä selostetun perusteella kosteus- ja homeongelman kustannus-hyötyvertailu voidaan tiivistää taulukkoon alla.

Kosteus- ja homeongelman aiheuttamat arvioidut vuosittaiset lisäkustannukset

Rakennuskustannukset 2,1 mrd. €	Työpanos- ja hoitokustannukset 36,6 mrd. €
uudisrakentaminen 11,6 mrd	tk-eläkkeet 16,9 mrd. €
korjausrakentaminen 9,6 mrd. €	sairauspoisstaolot 16 mrd. €
	terveydenhoito 16 mrd. €
Kosteus- ja homeongelmien poistaminen
uudisrakentaminen...	tk-eläkkeet 80 milj. € (4-169)
korjausrakentaminen 1400 milj. € (kertaluonteinen)	sairauspoissaolot 250 milj. € (2-553)
...(1202-1613)	terveydenhuolto 80 milj. € (3-160)
	tuottavuusmenetykset 40 milj. € (14-71)
Yhteensä: 1400 milj. € (kertaluontoinen)	Yhteensä: 450 milj. €

Kosteus- ja homeongelman taloudellisen arvioinnin malli.

Näitä lukuja voidaan hyödyntää toimenpidesuositusten taloudellisessa arvioinnissa. Arvioinnin lähtökohtana on oheinen kosteus- ja homeongelman taloudellinen malli (kuva sivussa). Mallin oletuksena on, että määrätyt rakennuskannan ominaisuudet yhdessä väestön geneettisten ja somaattisten taustatekijöiden, rakennuksissa oleskelun määrän, käyttäytymisen ja psykososiaalisten tekijöiden kanssa saavat aikaan kielteisiä terveysvaikutuksia (oireilu) kansalaisissa. Näiden seurauksena syntyy joukko talousvaikutuksia sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen, kuntoutuksen ja hoidon sekä puutteellisen suorituskyvyn (presenteeismi) muodossa.

Eri toimenpiteillä voidaan vaikuttaa uudisrakentamiseen, korjausrakentamiseen, ihmisten käyttäytymiseen rakennetuissa tiloissa ja heidän tietoihin ja mielikuviinsa sisäilmasta ja sen vaikutuksista. Nämä toimenpiteet aiheuttavat eri toimijoille lisäkustannuksia. Toimenpideehdotukset on mitoitettava niin, että odotettavissa olevat lisäkustannukset ovat pienemmät kuin niiden seurauksena syntyvät kustannussäästöt.

Arvioitujen lukujen perusteella voidaan esimerkiksi tehdä se johtopäätös, että talonrakentamiselle asetettavien lisävaatimusten vuosittainen hinta ei saa ylittää miljardia euroa, koska silloin kustannukset ylittäisivät maksimaaliset hyödyt. Samoin voidaan lukujen perustella tehdä se johtopäätös, että 50 milj. €:n jatkuva vuotuinen lisäpanostus on kannattava, jos sillä voidaan vähentää 10 % nykyisistä kosteus- ja homeongelmista. Toisaalta, jopa miljardien kertapanostus voi olla kannattava, jos sen seurauksena saadaan pysyviä vähennyksiä rakennusten aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. 1,5 mrd. €:n panostus nykyisten merkittävästi kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi maksaisi itsensä kolmessa vuodessa takaisin kansantaloudellisena hyötynä.

Edellä esitetyssä mallissa erityisesti tiedon lisäämisellä eri tahoilla voi olla suuri kustannustehokkuus. Jos esimerkiksi kansalaisten omaehtoista tilojen ennakoivaa tarkastamista, huoltoa ja kunnossapitoa, tuuletusta, vaatteiden kuivatusta ja ilmastointilaitteiden huoltoa koskevaa tietämystä voidaan tiedotuskampanjan myötä parantaa, voidaan sillä saada aikaan merkittäviä terveysvaikutuksia, vaikka talojen rakenteille ei tehtäisi mitään. Toisaalta on selvää, että suuri osa kosteus- ja homeongelmista paranee vain olemassa olevaa rakennuskantaa korjaamalla ja uudisrakentamisen laatua parantamalla.

Katso myös

• Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
• Kosteus- ja homevauriotarkastelun lähtökohdat
• Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa
• Kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys
• Toimenpide-ehdotukset liittyen kosteus- ja homevaurioihin