Toimenpide-ehdotukset liittyen kosteus- ja homevaurioihin
- Tämä teksti on aluperin eduskunnan tarkasteluvaliokunnan julkaisusta 1/2012: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
Kosteus- ja homevauriot tunnistettiin Suomessa jo 1990-luvun alussa merkittäväksi sisäympäristöongelmaksi, joilla on haitallisia vaikutuksia terveyteen. Taloudelliset vaikutukset tulevat rakennusten kunnon heikkenemisestä mutta ennen kaikkea siitä, että näissä rakennuksissa oireilu ja sairaudet aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia. Kosteusvaurioiden keskeisimmät rakennustekniset aiheuttajat tunnetaan, mutta niitä ei osata vieläkään estää ennakolta tai korjata oikein. Ongelman ilmaannuttua terveydellisiin haittoihin ei puututa riittävän tehokkaasti, toimintamalleja ja työkaluja ei ole riittävästi ja ongelmat kasvavat jopa työyhteisöjä halvaannuttaviksi kriiseiksi. Yksittäisten asukkaiden ongelmat eivät ole vähäisempiä vaan edellyttävät myös pikaista apua ja ongelmiin puuttumista. Riittämätön tieto kosteus- ja homevaurioiden terveydellisestä merkityksestä, oireiden aiheuttajista ja sairauksien syntymekanismeista vaikeuttavat merkittävästi potilaiden tutkimista ja hoitoa.
Esitämme toimenpide-ehdotuksia, jotka voivat merkittävästi edistää kosteus- ja homeongelman hallintaa ja ratkaisemista. Samalla esitämme keinoja ja vastuutahot toimenpiteiden toteuttajiksi.
Jaamme toimenpide-ehdotukset seuraaviin pääkohtiin:
- kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy
- kosteus- ja homeongelmien selvittäminen ja korjaus
- asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden osaamisen kehittäminen
- kosteus- ja homevaurioihin liittyvä tutkimus ja seuranta.[1]
Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy
Kosteus- ja homeongelmien hallinta vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia. Lainsäädännön tarpeita on välttämätöntä arvioida pikaisesti esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunnan nimittämässä työryhmässä. Jos maankäyttö- ja rakennuslaki, -asetus ja rakentamismääräykset sekä niihin liittyvät ohjaustoimet olisivat kunnossa, Suomessa ei olisi näin paljon ongelmarakennuksia.
Rakentamiseen liittyvä ohjaus perustuu maankäyttöön eli kaavoitukseen sekä uudisrakentamisen ja mittavien peruskorjausten luvittamiseen. Rakennusten elinkaaren aikaiseen neuvontaan ja ohjaukseen ei ole olemassa julkisen tahon ohjausta tai neuvontaa, minkä seurauksena kiinteistön pitkäikäisyyttä edistävä ohjaus puuttuu. Rakennusten elinkaariohjauksen pitää olla jonkun vastuulla oleva tärkeä tehtävä. Tätä varten on perusteltua harkita uuden rakennusviraston perustamista, jonka tehtävänä olisi tulkita maankäyttö- ja rakennuslakia sekä rakennusalan säädöksiä yhteistyössä rakennustarkastajien kanssa ja ohjata kiinteistöjen ylläpitoa.
Aluehallintoon (ELY-keskukset) ehdotetaan perustettavaksi kuntien sisäilma-asioita ohjaavan ja neuvovan erityisasiantuntijan virkoja. Heidän roolina on tukea kuntia vaikeissa sisäilma-asioissa, kouluttaa ja kehittää kuntien toimintatapoja sekä välittää tietoa hyvistä toimintatavoista ja työkaluista sisäilma-asioiden hallitsemiseksi.[1]
Rakentamisprosessin kehno sujuminen ja toimintojen ongelmat lisäävät merkittävästi kosteus- ja homevaurioiden syntymistä. Rakentamisen prosessien vastuut tuleekin viipymättä selkiyttää sekä toiminnan ohjausta tehostaa ja selkiyttää.
Asunto-osakeyhtiöille tuli 2009 lakisääteisesti velvollisuus tehdä rakennuksen pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma (PTS). Velvoite tulee laajentaa kuntien rakennuskantaan ja yksityisten omistajien rakennuksiin.
Merkittävä osa rakennusten sisäilmaongelmista aiheutuu kiinteistöjen kunnossapidon puutteista ja huonokuntoisten rakennusten viivästyneistä korjauksista. Korjaukset ja tutkimukset, joihin ei ole varattu tarpeeksi määrärahaa, eivät ole yleensä riittäviä ja ne epäonnistuvat. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa korjauskierteeseen. Ehdotamme, että kiinteistöjen omistajien (kunnat, yritykset ja asunto-osakeyhtiöt) tulee lakisääteisesti säästää tietty osa rakennuksen hankintahinnasta vuosittain kunnossapitokustannusten ennakointiin ja toiminnallisiin muutostöihin.[1]
Ennakoivan toiminnan mukaisesti kuntien ja valtion avustustuki tulee kohdentua erityisesti ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan kiinteistönpitoon. Kun kunnossapitoon osoitetut määrärahat ovat vuosia olleet alimitoitetut, korjausvelka kasvaa ja ongelmat realisoituvat oireiluna ja terveyden menettämisinä. Valtion tukijärjestelmät eivät saa tukea korjausvelvoitteitaan laiminlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtäneitä tahoja, vaan tuen pitää kannustaa rakennuksen elinkaaren oikea-aikaisiin korjaushankkeiden toteuttamiseen. Tukijärjestelmien tulee kannustaa ongelmien välttämiseen rakennuksen elinkaaren oikeassa vaiheessa tehtävien korjauksien kautta.
Henkilöturvallisuuden vaarantaneet kattorakenteiden romahdukset johtivat hiljattain siihen, että suunnitelmille tuli ennakkotarkastusvelvoite rakennuslupaa haettaessa. Tämä säädösmuutos saatiin aikaan noin vuodessa ja on käytössä kaikissa vaativiksi luokitelluissa hankkeissa. Kosteudenhallinta on jokaisella työmaalla eteen tuleva, eniten kosteusvaurioihin johtava ongelma, joka saadaan niin haluttaessa nykyistä paremmin hallintaan vastaavalla toimintamallilla. Ennakkotarkastusvelvoite tulee edellyttää rakennuslupaa haettaessa vaativiin kohteisiin kosteuden ja puhtauden sekä sisäilmasto-olosuhteiden hallinnassa (vrt. rakennesuunnitelmien ennakkotarkastusvelvoite on jo käytössä). Vaativilla työmailla, kuten työpaikat ja julkiset uudis- ja korjausrakennuskohteet, on oltava kosteuden ja puhtauden hallinnasta vastaava, erityisesti koulutettu työnjohtaja (vrt. vaativien betonivalujen työnjohtaja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi).[1]
Terveyttä yhtenä olennaisena suunnitteluperusteena tulee korostaa nykyistä enemmän rakennuksen olennaisissa teknisissä suunnitteluperusteissa. Korjausrakentamisen ajoittamisessa tulee ottaa nykyistä tarkemmin huomioon rakenteiden ja rakennusmateriaalien tekninen vanheneminen. On vältettävä korjaustapoja ja -menetelmiä sekä materiaaleja, joiden kestoiästä ei ole varmuutta tai joiden laadussa on havaittu suurta vaihtelua.
Rakennuttajilla tulee olla edellytykset hankkeen toteuttamiseen ja hänen on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa tämän toteuttamiseen. Vastuu on sälytetty rakennuttajalle, ei suunnittelijalle tai rakentajalle. Tilaajan tulisikin osata erittäin hyvin rakentamiseen liittyviä asioita saadakseen tilattua hyvän lopputuloksen. Pääsuunnittelijan ja rakennusurakoitsijoiden vastuuta lopputuloksesta pitää lisätä ja lain tulee ohjata siihen, että vastuuta siirtyy automaattisesti tilaajalta myös suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille. Maankäyttö- ja rakennuslain alaiset säädökset on hankkeeseen ryhtyvän ja osallistu vien osalta tarkistettava.
Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevaa osuutta ollaan parhaillaan muuttamassa. Samalla valmistellaan asumisterveysohjeen muuttamista sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi. Tässä yhteydessä on työpaikkoja koskevaa ohjeistusta arvioitava erikseen ja tätä varten STM:n tulee asettaa asiaa valmisteleva asiantuntijaryhmä.[1]
Talotekniikkajärjestelmien katsastus- ja tarkastustoimintaa on kehitettävä ja sen ohjausta normiohjauksena olisi harkittava. Talotekniikkajärjestelmien kuntoarvio on tehtävä rakennuksen muun kuntoarvion yhteydessä. Ensimmäinen kuntoarvio tulisi tehdä viimeistään 5–10 vuoden kuluttua siitä, kun järjestelmä on asennettu. Kuntoarvion perusteella harkitaan tarkemman kuntotutkimuksen tekemistä. Putkistojen kuntotutkimus tulisi tehdä viimeistään 15 vuoden kuluttua niiden asennuksesta.
Rakennusautomaatiojärjestelmien tarkastustoimintaa on kehitettävä. Tämä edellyttää tekijöiltä LVI-prosessien ja rakennusautomaatiojärjestelmien riittävää tuntemista ja teknistä osaamista järjestelmien toiminnasta. Järjestelmien suunnittelu-, asennus-, huolto-, kunnossapito- ja korjaustyössä on panostettava työn laadun parantamiseen ja työn valvontaan.
Ilmavaihtojärjestelmien puhdistusta koskeva Sisäasianministeriön asetus 802/2001 on vanhentunut vuoden 2006 lopussa. Asetuksessa oli esitetty määrävälit (1 tai 5 vuotta) ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukselle sekä puhdistuksen yhteydessä tehtävälle palonrajoittimien ja kanavien tiiviyden tarkastukselle. Asetuksen vanhentuminen saattaa johtaa siihen, että ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen jää tekemättä, vaikka siihen olisi tarvetta. Ehdotamme, että ilmavaihtojärjestelmien puhdistusta koskeva Sisäasianministeriön asetus 802/2001 päivitetään ja otetaan uudelleen käyttöön.[1]
Kosteus- ja homeongelmien selvittäminen ja korjaus
Perusterveydenhuollon ja kunnallisen terveysvalvonnan yhteistyötä tulee tehostaa, että rakennusten kosteus- ja homevauriot tunnistetaan mahdollisimman nopeasti ja niissä oireilevien ihmisten oireiden tutkiminen tapahtuisi samanaikaisesti kuin rakennuksen tutkimukset. Kuntiin tulee perustaa sisäilmaryhmät ja niiden toimintaa tulee edistää, jotta ne pystyvät viipymättä käynnistämään toimet kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi erityisesti kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa.
Kuntien viranomaisten ja toimipaikkojen (esim. koulut, päiväkodit, sosiaali- ja terveydenhuollon tilat) välistä yhteistyötä sisäilmaongelmien hallinnassa tulee parantaa. Vastuulliset tahot (terveysvalvonta, kouluterveydenhuolto, työterveys, työsuojelu) tulee saada toimimaan kiinteämmin toistensa kanssa. Viestintää eri tahojen välillä tulee kehittää.
Työperäisten sairauksien ja ammattitautien potilastutkimuksia tulee kehittää samalla, kun uutta tietoa kosteusvauriorakennuksissa oireilevien potilaiden oireiden aiheuttajista ja sairauksien syntymekanismeista saadaan lisätietoa. Uudet menetelmät on otettava käyttöön, kun niiden soveltuvuus potilastutkimuksiin on varmistettu.[1]
Osalla ammattitautitutkimuksiin tulevista potilaista ei todeta ammattitautia, mutta oireet liittyvät kosteusvauriorakennuksessa toimimiseen. Jos kosteus- ja homevaurio on merkittävä niissä tiloissa, joissa tämä työntekijä työskentelee ja hänen työkykynsä on altistumiseen liittyvän oireilun vuoksi alentunut eikä hänelle voida osoittaa tässä työpaikassa korvaavaa työtilaa, on etsittävä ratkaisu, jolla voidaan tukea työntekijää hänen työkyvyn palauttamiseksi kuntoutuksen tai muiden järjestelyjen kautta.
Kunnille ja asunto-osakeyhtiöille tulee laatia yhdenmukaiset toimintamallit sisäilmasto-ongelmien hallintaan ja niiden käyttöönottoa tulee nykyistä enemmän tukea. Ratkaisuprosessin onnistumisen kannalta on oleellista, että prosessissa tehdään moniammatillista yhteistyötä etukäteen sovittujen tehtävien ja roolien mukaisesti, edetään suunnitelmallisesti ja huolehditaan säännöllisesti viestinnästä koko ratkaisuprosessin ajan. Sisäilmastoa tulee koko prosessin ajan tarkastella kokonaisuutena: sisäilmastotekijöitä, sisäympäristön terveellisyyttä ja käyttäjän kokemuksia sekä työpaikan toimintatapoja sisäilmastoon liittyvissä asioissa. Sisäilmasto-ongelmien selvitys- ja ratkaisuprosesseihin on yleisesti saatavilla jo runsaasti ohjeita ja työkaluja. Toimenpidetarve onkin tällä hetkellä koulutus- ja konsultointituen järjestäminen kuntiin ja asunto-osakeyhtiöille.[1]
Yhdenmukaisten toimintamallien luominen edellyttää alueellisten rekisterien laatimista pätevistä sisäilma-asiantuntijoista, sisäilmastokorjausten suunnitteluun ja projektin johtoon erikoistuneista pätevistä asiantuntijoista ja sisäilmastokorjauksiin erikoistuneista urakoitsijoista.
Korjausrakentamisen tilastointitaso ei vastaa korjausrakentamisen kansantaloudellista merkitystä (vertaa uudisrakentaminen) ja se tulee saattaa asianmukaiselle tasolle. Korjausrakentamisen kustannuksista rakennustyypeittäin on niukasti tietoa, jopa ristiriitaista tietoa. Tilastokeskuksesta myönnetään korjausrakentamisen tilastoinnin puutteet. Vaikeuttaa mm. kuntien korjausrakentamisen kustannusseurantaa ja rahoitusta. Vaikea saada tietoa, kuinka paljon kustakin rakennusikäluokasta on jo korjattu ja miten.
Korjausrakentamisen ajoittamisessa tulee ottaa nykyistä tarkemmin huomioon rakenteiden ja rakennusmateriaalien tekninen vanheneminen. Talotekniikkajärjestelmät on uusittava viimeistään silloin, kun niiden tekninen käyttöikä on täyttynyt. Korjaustapoja ja -menetelmiä sekä materiaaleja, joiden kestoiästä ei ole varmuutta tai joiden laadussa on havaittu suurta vaihtelua, on vältettävä.[1]
Asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden osaamisen kehittäminen
Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen edellyttää moniammatillista osaamista ja vankkaa asiantuntemusta. Kiinteistön omistajilla on oikeus edellyttää riittävää ammattitaitoa kosteus- ja homevaurioita tutkivilta henkilöiltä. Pätevöittävän koulutuksen suunnitelma tulee laatia pikaisesti ja opetus käynnistää mahdollisimman pikaisesti. Ko. pätevyydestä tulee säätää asetuksella.
Kosteus- ja homevauriorakennuksissa oireilevien ihmisten potilastutkimukset eivät toteudu tällä hetkellä toivotulla tavalla. Lääkäreiden ja hoitajien ammatillista osaamista tulee kehittää tuottamalla riittävän monipuolinen koulutuskokonaisuus lääketieteen ja hoitoalan perusopetukseen, jatko- ja täydennyskoulutukseen. Toivottavaa olisi, että THL, Työterveyslaitos ja yliopistot yhdessä tuottavat koulutusmateriaalia ja muuta aineistoa tätä koulutusta varten.
Rakennusten kunnon tutkimisessa on edellytettävä pätevyyttä. Rakennusten kunnon selvittämisestä ja selvittäjien pätevyydestä ei ole mainintaa Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kuntotutkijoille ja korjaussuunnittelijoille on laadittava pätevöittävä koulutus ja pätevyyttä on alettava vaatia. Ympäristöministeriö on jo valmistellut rakennusten kuntotutkimuksen ja -arvioinnin ohjeistuksen päivittämistä ja toiminnan tehostamista. Tämä työ on tärkeää saattaa loppuun.[1]
Kosteus- ja homevaurioiden korjausprosessin laatua pitää parantaa huolellisista kuntotutkimuksista korjaustyön valvontaan. Työn teettäjän osaamista korjaustyön vaikeudesta pitää lisätä, jotta hän hankkii parasta mahdollista apua. Kuntotutkimus, suunnitteluvaiheet ja töiden valvonta pitää kilpailuttaa laadulla, ei pelkällä hinnalla. Korjaustyön kokonaiskustannuksista nämä vaiheet ovat prosentin. Kuntotutkijoiden, korjaussuunnittelijoiden ja korjaustyömaiden työnjohtajien pätevyys korjausten suorittamiseen pitää pystyä toteamaan rakennuslupavaiheessa. Näiden ammattilaisten koulutukseen ja pätevyyden todentamiseen tulee varata yhteiskunnan tukea. Pätevyydet pitää kirjata rakennusalan säädöksiin ja pätevistä henkilöistä tulee olla ajantasaiset listat. Säädöksistä vastaa ympäristöministeriö ja koulutuksen tukemisesta ja edistämisestä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Rakennusten omistajien osaamista on kehitettävä. Rakennusten omistajien tietotaito ei ole 15 vuodessa kehittynyt sille asteelle, että sisäilmaongelmat saataisiin hallintaan, pikemminkin päinvastoin. Vaikuttaa siltä, että kosteus- ja homeongelmat eivät ratkea markkinavoimien avulla, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan voimakasta ohjausta. Opastusta pitää kohdentaa nimenomaan kiinteistöjen omistajiin.[1]
Jos sisäilmasto-ongelmien selvitys- ja ratkaisuprosessia ei hallita, osa syistä jää löytämättä tai korjaamatta. Terveyttä vaarantavat sisäilmaongelmat ovat yleensä usean tekijän aiheuttamia ja kosteusvauriot ovat vain yksi osasyy moniulotteisessa kokonaisuudessa.
Riittämättömin esiselvityksin ja alimitoitetulla budjetilla toteutetut korjaukset ovat yleisin syy julkisten sisäilmaongelmaisten rakennusten korjausten epäonnistumiseen.
Julkisten sisäilmasto-ongelmaisten rakennusten elinkaariohjaukseen ja korjaussuunnittelun avustamiseen tarvitaan erikoistunut toimijataho, jolla olisi riittävän monialainen osaamispääoma tukea julkisten toimijoiden korjaushankkeita. Julkisen rahoituksen saaminen korjaushankkeeseen edellyttää em. toimijatahon konsultointia. Korjausten konsultointiyksiköt voitaisiin perustaa esim. ELY-keskusten alaisuuteen.[1]
Maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että rakennuksesta tulee terveellinen ja turvallinen. Hankkeeseen ryhtyvällä on oltava edellytykset hankkeen toteuttamiseen ja hänen on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa tämän toteuttamiseen. Tuossa pykälässä rakentamisen vastuu on sälytetty rakennuttajalle, ei suunnittelijalle tai rakentajalle. Jos hankeasiakirjoihin jää virhe, tilaaja vastaa lopputuloksesta. Tilaajan tulisikin osata erittäin hyvin rakentamiseen liittyviä asioita saadakseen tilattua hyvän lopputuloksen. Pääsuunnittelijan ja rakennusurakoitsijoiden vastuuta lopputuloksesta pitää lisätä ja lain tulee ohjata siihen, että vastuuta siirtyy tilaajalta myös suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille.
Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellista kuntotutkimusta, hyvää korjaussuunnittelua ja tiedonsiirron hallintaa. Keskeisimmät kosteusvaurioita ehkäisevät toimenpiteet ovat suunnittelun ja rakentamisen laadun parantaminen. Rakentamisessa tärkeitä laatutekijöitä ovat tekijöiden ammattitaito, asenne ja työn valvonta. Käsitykset rakentamisesta sekä suunnittelu- ja toteutusprosesseista pitää uudistaa. Tämä vaatii myös koulutuksen uudistamista, jossa olisi painotettava alusta lähtien ammattiylpeyteen pohjautuvaa yritteliäisyyttä ja erikoistumista.[1]
Kosteus- ja homevaurioihin liittyvä tutkimus ja seuranta
Jo 1990-luvulla alkaneesta kosteus- ja homevaurioiden tutkimuksesta on puuttunut riittävä panostus ihmisen terveysvaikutuksiin, potilastutkimukseen ja oireiden sekä sairauksien syntymekanismien selvittämiseen. Osin tästä johtuu se, että vieläkään ei tiedetä, mikä tai mitkä tekijät aiheuttavat kosteus- ja homevauriorakennuksissa oireita ja sairastumisen. Tutkimusta tulee jatkaa oireiden ja sairauksien aiheuttajien ja syntymekanismien selvittämiseksi ja tutkimus on jatkossa suunnattava ihmisen elinvasteiden tutkimiseen, sillä vain sitä kautta pystytään sairaudet määrittämään ja kehittämään niiden toteamista ja hoitamista.
Sisäilman laadun ja rakennusteknistä tutkimista kosteusvaurioituneissa rakennuksissa on edelleen kehitettävä. Käytössä on oltava luotettavat ja validoidut menetelmät, joiden tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat tärkein osa tutkimusta. Tutkimukset ovat merkittäviä tilan käyttäjien terveyden kannalta ja johtopäätökset voivat olla taloudellisesti erittäin merkittäviä. Tutkimuskäytäntöjä on kehitettävä, palveluja tarjoavien osaamista ja laatua tulee valvoa. Tutkijoilta tulee edellyttää pätevyyttä, joka on tarvittaessa osoitettavissa ja sen ajantasaisuutta on seurattava. Tätä varten ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla opetus- ja kulttuuriministeriötä konsultoiden tulee laatia suunnitelma tilanteen pikaiseksi korjaamiseksi.
Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevaa osuutta ollaan parhaillaan muuttamassa. Samalla valmistellaan asumisterveysohjeen muuttamista sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi. Tässä yhteydessä on työpaikkoja koskevaa ohjeistusta arvioitava erikseen ja tätä varten STM:n tulee asettaa asiaa valmisteleva asiantuntijaryhmä.[1]
Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista
| Tavoite / Toimenpide | Keino | Vastuutahot |
| Rakentamiseen liittyvä ohjaus liittyy maankäyttöön eli kaavoitukseen ja uudisrakentamisen ja isojen peruskorjausten lupamenettelyyn. Rakennusten elinkaaren aikaiseen neuvontaan ja ohjaukseen ei ole olemassa viranomaistahoa. Kiinteistönomistajaa ei muistuteta siitä, että kiinteistölle pitää laatia huoltokirja, tehdä vuositarkastuksia, tarkastaa salaojia, jne. | Säädösvalmistelu. Rakennusviraston perustaminen arvioitava. ELY-keskuksiin rakennusalan asiantuntijoita tähän tehtävään. | OM, TEM, YM |
| Rakentamisprosessin kehno sujuminen ja toimintojen ongelmat lisäävät merkittävästi kosteus- ja homevaurioiden syntymistä. Rakentamisen prosessien vastuut tulee selkiyttää, toiminnan ohjausta tehostaa ja selkiyttää. | Säädösvalmistelu, Toimintojen kehittäminen käytännössä | YM |
| Pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa (PTS) on edellytettävä kaikilta rakennuksilta. Asunto-osakeyhtiöille velvollisuus laatia PTS:n laatimisesta tuli voimaan 2009. | Säädösvalmistelu | YM, Toteutus: kiinteistöjen omistajat |
| Kiinteistöjen omistajille (kunnat, yritykset ja asunto-osakeyhtiöt) asetetaan velvoite varata tietty osa rakennuksen hankintahinnasta vuosittain kunnossapitokustannusten ennakointiin ja toiminnallisiin muutostöihin. | Säädösvalmistelu | YM, Toteutus: kiinteistöjen omistajat |
| Homevauriokorjausten avustusten ohella kuntien ja valtion avustustuen painopistettä tulee ohjata ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään kiinteistön kunnossapitoon, joka todennäköisesti vähentäisi kosteus- ja homevaurioiden syntymistä ja niistä koituvia ongelmia. | Ohjauksen tarkastus | Kunnat, AVIt, VM, STM:n ja OKM:n valtakunnallinen arviointiryhmä |
| Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskialttiit suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Henkilöturvallisuuden vaarantaneet kattorakenteiden romahdukset johtivat suunnitelmien ennakkotarkastusvelvoitteeseen rakennuslupaa haettaessa. Tämä säädösmuutos saatiin aikaiseksi vuodessa ja on käytössä kaikissa vaativiksi luokitelluissa hankkeissa. Kosteudenhallinta on jokaisella työmaalla eteen tuleva, eniten kosteusvaurioihin johtava ongelma, joka saadaan hallintaan vastaavalla toimintamallilla. | Ennakkotarkastusvelvoite rakennuslupaa haettaessa vaativissa kohteissa kosteuden ja puhtauden ja sisäilmasto-olosuhteiden hallinnassa (vrt. rakennesuunnitelmien ennakkotarkastusvelvoite on jo käytössä). Vaativilla työmailla (työpaikat ja julkiset uudis- ja korjausrakennuskohteet) oltava kosteuden ja puhtauden hallinnasta vastaava, koulutettu työjohtaja | YM, STM |
| Kun kunnossapitoon osoitetut määrärahat ovat vuosia olleet alimitoitetut, korjausvelka kasvaa ja ongelmat realisoituvat oireiluna ja terveyden menettämisinä. Valtion tukijärjestelmät eivät saa tukea korjausvelvoitteitaan laiminlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtäneitä tahoja, vaan kannustaa rakennuksen elinkaaren oikea-aikaisiin korjaushankkeiden toteuttamiseen | Valtion korjaustuki ei saa ”palkita” korjauksissa viivytelleitä ja niitä laiminlyöneitä tahoja. Tukijärjestelmien tulee kannustaa ongelmien välttämiseen rakennuksen elinkaaren oikeassa vaiheessa tehtävinä korjauksina. | YM, STM, VM |
| Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevaa osuutta ollaan parhaillaan muuttamassa. Samalla valmistellaan asumisterveysohjeen muuttamista STM:n asetukseksi. Tässä yhteydessä on työpaikkoja koskevaa ohjeistusta arvioitava erikseen. STM:n tulee asettaa asiaa valmisteleva asiantuntijaryhmä. | Työpaikkoja koskeva ohjeistus valmistellaan erillisenä ohjeena | STM |
| Terveyttä yhtenä olennaisena suunnitteluperusteena tulee korostaa nykyistä enemmän rakennuksen olennaisissa teknisissä suunnitteluperusteissa. Korjausrakentamisen ajoittamisessa tulee ottaa nykyistä tarkemmin huomioon rakenteiden ja rakennusmateriaalien tekninen vanheneminen. Korjaustapoja ja -menetelmiä sekä materiaaleja, joiden kestoiästä ei ole varmuutta tai joiden laadussa on havaittu suurta vaihtelua, on vältettävä. | Säädösvalmistelu | YM |
| Talotekniikkajärjestelmien kuntoarvio tulee tehdä rakennuksen muun kuntoarvion yhteydessä. Ensimmäinen kuntoarvio tehdään viimeistään 5–10 vuoden kuluttua siitä, kun järjestelmä on asennettu. Kuntoarvion perusteella harkitaan tarkemman kuntotutkimuksen tekemistä. Putkistojen kuntotutkimus tulee tehdä viimeistään 15 vuoden kuluttua niiden asennuksesta. Talotekniikkajärjestelmät on uusittava viimeistään silloin, kun niiden tekninen käyttöikä on täyttynyt. | Talotekniikkajärjestelmien katsastus- ja tarkastus-toiminnan normiohjausta tarkistetaan. | YM |
| Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukselle sekä puhdistuksen yhteydessä tehtävälle palonrajoittimien ja kanavien tiiviyden tarkastukselle asetetaan määrävälit (1 tai 5 vuotta). | Ilmavaihtojärjestelmien puhdistusta koskeva asetus 802/2001 päivitetään ja otetaan uudelleen voimaan. | SM |
| Kunnille ja asunto-osakeyhtiöille tulee laatia yhdenmukaiset toimintamallit sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseen ja niiden käyttöönottoa tulee nykyistä enemmän tukea. Kunnille ja asunto-osakeyhtiöille tulee laatia yhdenmukaiset toimintamallit sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseen ja niiden käyttöönottoa tulee nykyistä enemmän tukea. | Ohjeistus | STM, YM, Toteuttajat: kiinteistöjen omistajat |
| Rakennuttajilla tulee olla edellytykset hankkeen toteuttamiseen ja hänen on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa tämän toteuttamiseen. Vastuu on sälytetty rakennuttajalle, ei suunnittelijalle tai rakentajalle. Tilaajan tulisikin osata erittäin hyvin rakentamiseen liittyviä asioita saadakseen tilattua hyvän lopputuloksen. Pääsuunnittelijan ja rakennusurakoitsijoiden vastuuta lopputuloksesta pitää lisätä ja lain tulee ohjata siihen, että vastuuta siirtyy automaattisesti tilaajalta myös suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille. Maankäyttö- ja rakennuslain alaiset säädökset on hankkeeseen ryhtyvän ja osallistuvien osalta tarkistettava. | Säädösvalmistelu | YM |
| Kosteus- ja homevaurioiden korjausprosessin laatua pitää parantaa huolellisista kuntotutkimuksista korjaustyön valvontaan. Työn teettäjän osaamista korjaustyön vaikeudesta pitää lisätä, jotta hän hankkii parasta mahdollista apua | Säädösvalmistelu. Tilaajan osaamisen kehittäminen. | YM, OKM |
| Tavoite/Toimenpide | Keino | Vastuutahot |
| Perusterveydenhuollon ja kunnallisen terveysvalvonnan sekä työterveyshuollon ja työsuojeluviranomaisten yhteistyötä tulee tehostaa, että rakennusten kosteus- ja homevauriot tunnistetaan mahdollisimman nopeasti ja niissä oireilevien ihmisten oireiden tutkiminen tapahtuisi samanaikaisesti kuin rakennuksen tutkimukset. | Säädösvalmistelu, koulutus, ohjeistus ja neuvonta. Toimintamallien ja työkalujen kehittäminen | STM, AVIt, Kunnat |
| Ammattitautien ja työperäisten sairauksien tutkimuskäytäntöjä on kehitettävä samalla kun saadaan uutta tietoa oireiden aiheuttajista ja sairauksien syntymekanismeista. | Uusien tutkimusmenetelmien käyttöönotto | STM, TTL, sairaalat, työterveyshuolto |
| Ei ammattitautia mutta sairaus ja työkyvyn alenema. Vakuutusjärjestelmän ja kuntoutuksen korvausjärjestelmää on kehitettävä, jotta väliinputoajat eivät kärsi kohtuuttomasti. | Säädösvalmistelu | STM, vakuutuslaitokset, työmarkkinajärjestöt |
| Kuntien sisäilmaryhmien toiminta tulee vakiinnuttaa, jotta ne pystyvät viipymättä käynnistämään toimet kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi erityisesti kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa. | Ohjeistus, neuvonta, koulutus.Toimintamallien jalkauttaminen kuntiin | STM, AVIt, Kunnat |
| Kuntien viranomaisten ja toimipaikkojen (esim. koulut, päiväkodit, sosiaali- ja terveydenhuollon tilat) välistä yhteistyötä sisäilmaongelmien hallinnassa tulee tehostaa. Vastuulliset tahot (terveysvalvonta, kouluterveydenhuolto, työterveys, työsuojelu, kuntien kiinteistötoimi) tulee saada toimimaan kiinteämmin toistensa kanssa. Viestintää eri tahojen välillä tulee kehittää. | Informaatio-ohjaus | STM, AVIt, Kunnat |
| Aluehallintoon on esitetty perustettavaksi kuntien sisäilma-asioita ohjaavan ja neuvovan erityisasiantuntijan toimia, joiden tehtävänä on tukea kuntia vaikeissa sisäilma-asioissa, kouluttaa ja kehittää kuntien toimintatapoja sekä välittää tietoa hyvistä toimintatavoista ja työkaluista sisäilma-asioiden hallitsemiseksi. Yhdenmukaisten toimintamallien luominen edellyttää alueellisten rekisterien laatimista pätevistä sisäilma-asiantuntijoista, sisäilmastokorjausten suunnitteluun ja projektin johtoon erikoistuneista pätevistä asiantuntijoista ja sisäilmastokorjauksiin erikoistuneista urakoitsijoista. | Toimien perustaminen, Rekisterin luominen | AVIt |
| Jos sisäilmasto-ongelmien selvitys- ja ratkaisuprosessia ei hallita, koska osa syistä jää löytämättä tai korjaamatta. Terveyttä vaarantavat sisäilmaongelmat ovat yleensä usean tekijän aiheuttamia ja kosteusvauriot ovat vain yksi osasyy moniulotteisessa kokonaisuudessa.
Riittämättömin esiselvityksin ja alimitoitetulla budjetilla toteutetut korjaukset ovat yleisin syy julkisten sisäilmaongelmaisten rakennusten korjausten epäonnistumiseen. |
Julkisten sisäilmasto-ongelmaisten rakennusten elinkaariohjaukseen ja korjaussuunnittelun avustamiseen tarvitaan erikoistunut toimijataho, jolla olisi riittävän monialainen osaamispääoma tukea julkisten toimijoiden korjaushankkeita.Julkisen rahoituksen saaminen korjaushankkeeseen edellyttää em. toimijatahon konsultointia. | YM |
| Sisäilmasto-ongelmien selvitys- ja ratkaisuprosesseihin on yleisesti saatavilla jo runsaasti ohjeita ja työkaluja. Toimenpidetarve onkin tällä hetkellä koulutus- ja konsultointituen järjestäminen kuntiin ja asunto-osakeyhtiöille. | Konsultointi kuntiin ja asunto-osakeyhtiöille | Asiantuntijapalvelujen tuottajat |
| Valtakunnallisia hyviä käytäntöjä tulee kehittää, ottaa käyttöön ja päivittää kosteusvauriorakennusten ja oireilevien ihmisten tutkimiseksi. | Valtakunnallisten suosituksien laatiminen ja päivittäminen. | TTL ja THL, yliopistot, AMK:t, STM, YM |
| Tavoite | Toimenpide / keino | Vastuutahot |
| Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen edellyttää moniammatillista osaamista ja vankkaa asiantuntemusta. Kiinteistön omistajilla on oikeus edellyttää riittävää ammattitaitoa kosteus- ja homevaurioita tutkivilta henkilöiltä. Kosteus- ja homevaurioasiantuntijoiden (konsulttien), rakennusten kuntotutkijoiden ja korjaussuunnittelijoiden pätevöittävän koulutuksen suunnitelma tulee laatia pikaisesti ja opetus käynnistää mahdollisimman pikaisesti. | Säädösvalmistelu | YM, STM |
| Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon lääkäreiden ja hoitajien ammatillista osaamista tulee kehittää tuottamalla riittävän monipuolinen koulutuskokonaisuus lääketieteen ja hoitoalan perusopetukseen, jatko- ja täydennyskoulutukseen. | Koulutusmateriaalit, toimintamallit, työkalut | THL, TTL ja yliopistot |
| Rakentamisessa tärkeitä laatutekijöitä ovat rakentajien ammattitaito, asenne ja työn valvonta. Käsitykset rakentamisesta sekä suunnittelu- ja toteutusprosesseista tulee uudistaa. Tämä vaatii myös rakennusalan koulutuksen uudistamista. | Ohjeistus, Koulutuksen uudistaminen | |
| Opastusta sisäilmasto-ongelmien hallinnasta tulee kohdentaa kiinteistöjen omistajiin lisätä heidän tilaajaosaamistaan. | Kiinteistöalan koulutuksen kehittäminen | Kiinteistöalan kouluttajat, Kiinteistöliitto, RAKLI |
| Sisäilman laadun ja rakennusteknistä tutkimista kosteusvaurioituneissa rakennuksissa on edelleen kehitettävä. Käytössä on oltava luotettavat ja validoidut menetelmät, joiden tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat tärkein osa tutkimusta. Tutkimuskäytäntöjä on kehitettävä, palveluja tarjoavien osaamista ja laatua tulee valvoa. Tutkijoilta tulee edellyttää pätevyyttä, joka on tarvittaessa osoitettavissa ja sen ajantasaisuutta on seurattava | Laadun ja asiantuntijoiden pätevyyden varmistamisen suunnitelman laatiminen | YM, STM, OKM |
| Tavoite | Toimenpide / keino | Vastuutahot |
| Rakentamisprosessin kehno sujuminen ja toimintojen ongelmat edistävät merkittävästi kosteus- ja homevaurioiden muodostumista | Prosessien analyysi, tutkimus ja kehittäminen | Yliopistot, tutkimuslaitokset |
| Vieläkään ei tiedetä, mikä tai mitkä tekijät aiheuttavat kosteus- ja homevauriorakennuksissa oireita ja sairastumisen. Tutkimusta tulee jatkaa tämän selvittämiseksi ja tutkimus on jatkossa suunnattava ihmisen elinvasteiden tutkimiseen, sillä vain sitä kautta pystytään sairaudet määrittämään ja kehittämään niiden toteamista ja hoitamista. | Tutkimushankkeet | TTL, THL, Yliopistot |
| Korjausrakentamisen kustannuksista rakennustyypeittäin on niukasti tietoa, jopa ristiriitaista tietoa, mikä vaikeuttaa mm. kuntien korjausrakentamisen kustannusseurantaa ja rahoitusta. Korjausrakentamisen tilastointitaso ei vastaa korjausrakentamisen kansantaloudellista merkitystä (vertaa uudisrakentaminen) ja se tulee saattaa asianmukaiselle tasolle. | Tutkimus- ja kehittämishankkeet, Tilastoinnin kehittäminen | Yliopistot ja korkeakoulut, tilastokeskus |
| Poikkeavan herkästi kosteus- ja homevaurioista oireilevien työ- ja toimintakykyä tulee pystyä tukemaan nykyistä paremmin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä tästä ilmiöstä ja siihen liittyvistä erityispiirteistä. | Tutkimushankkeet | TTL, THL, yliopistot, yliopistosairaalat, erikoisklinikat, kuntoutusasiantuntijat KELA, vakuutusyhtiöt |
| Kosteus- ja homevauriorakennuksissa oireilevien ihmisten sairauksien tutkimusmenetelmiä tulee kehittää niin, että ne nykyistä luotettavammin ja nopeammin varmistavat oireiden aiheuttajat ja edistävät oikeiden ratkaisujen tekemistä. | Tutkimus- ja kehittämishankkeet | TTL, THL, yliopistot, yliopistosairaalat |
| Terveellisen rakentamisen ja suunnittelun toimintatapojen, oikeiden materiaalien valinnan ja tilojen ennakoivan kunnossapidon hyvien käytäntöjen tutkimus- ja kehittämishankkeita tarvitaan kosteusvaurioiden estämiseksi. | Tutkimushankkeiden käynnistä-minen. Rahoituksen varmistaminen hankkeille | YM, STM, TEM/TEKES, Suomen akatemia, EU |
Katso myös
- Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
- Kosteus- ja homevauriotarkastelun lähtökohdat
- Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa
- Kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys
- Kosteus- ja homevaurioiden taloudellinen merkitys