Ero sivun ”Kasvener” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Liikenne: kulkutapaosuudet lisätty)
 
(47 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 151: Rivi 151:


<t2b name="GPC-päästösektorit" index="GPC ref no.,Scope,Sector" obs="Sektori" unit=".">
<t2b name="GPC-päästösektorit" index="GPC ref no.,Scope,Sector" obs="Sektori" unit=".">
I||Stationary energy|
I||Stationary energy|Kiinteä energia
I.1||Residential buildings|Asuinrakennukset
I.1||Residential buildings|Asuinrakennukset
I.1.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.1.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.1.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.1.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.1.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Häviöt verkossa
I.1.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.2||Commercial and institutional buildings and facilities|Kaupalliset rakennukset
I.2||Commercial and institutional buildings and facilities|Kaupalliset rakennukset
I.2.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|
I.2.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.2.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|
I.2.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.2.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
I.2.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.3||Manufacturing industries and construction|
I.3||Manufacturing industries and construction|Valmistusprosessit ja rakentaminen
I.3.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|
I.3.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.3.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|
I.3.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.3.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
I.3.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.4||Energy industries|
I.4||Energy industries|Energia-ala
I.4.1|1|Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundary|
I.4.1|1|Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundary|Energiantuotannon apuprosessit kaupungeissa
I.4.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundary|
I.4.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundary|Energiankäyttö verkon apuprosesseissa kaupungeissa
I.4.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operations|
I.4.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operations|Verkon häviöt voimalaitosten apuprosesseissa
I.4.4|1|Emissions from energy generation supplied to the grid|
I.4.4|1|Emissions from energy generation supplied to the grid|Häviöt verkon sähkönsyötyössä
I.5||Agriculture, forestry and fishing activities|
I.5||Agriculture, forestry and fishing activities|Maa- , metsä- ja kalatalous
I.5.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|
I.5.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.5.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|
I.5.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.5.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
I.5.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.6||Non-specified sources|
I.6||Non-specified sources|Erittelemättömät energialähteet
I.6.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|
I.6.1|1|Emissions from fuel combustion within the city boundary|Polttoprosessit kaupungissa
I.6.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|
I.6.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary|Energiankäyttö verkosta kaupungissa
I.6.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
I.6.3|3|Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt verkon häviöistä
I.7||Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coal|
I.7||Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coal|Hajapäästöt hiilen tuotannossa
I.7.1|1|Emissions from fugitive emissions within the city boundary|
I.7.1|1|Emissions from fugitive emissions within the city boundary|Kaupunkien hajapäästöt
I.8||Fugitive emissions from oil and natural gas systems|
I.8||Fugitive emissions from oil and natural gas systems|Hajapäästöt öljystä ja maakaasusta
I.8.1|1|Emissions from fugitive emissions within the city boundary|
I.8.1|1|Emissions from fugitive emissions within the city boundary|Kaupunkien hajapäästöt
II||Transportation|
II||Transportation|Liikenne
II.1||On-road transportation|
II.1||On-road transportation|Tieliikenne
II.1.1|1|Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundary|
II.1.1|1|Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundary|Polttoaineen kulutuksen päästöt kaupunkien tieliikenteessä
II.1.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportation|
II.1.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportation|Verkkosähkön päästöt kaupunkien tieliikenteessä
II.1.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
II.1.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
II.2||Railways|
II.2||Railways|Raideliikenne
II.2.1|1|Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundary|
II.2.1|1|Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundary|Päästöt raideliikenteen polttoaineista kaupungeissa
II.2.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railways|
II.2.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railways|Päästöt verkon energiasta kaupungin raideliikenteessä
II.2.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
II.2.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
II.3||Waterborne navigation|
II.3||Waterborne navigation|Vesi(Laiva)liikenne
II.3.1|1|Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundary|
II.3.1|1|Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundary|Vesiliikenteen polttoaineen kulutuksen päästöt kaupungissa
II.3.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigation|
II.3.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigation|Verkkosähkön päästöt kaupunkien vesiliikenteessä
II.3.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
II.3.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
II.4||Aviation|
II.4||Aviation|Lentäminen
II.4.1|1|Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundary|
II.4.1|1|Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundary|Lentämisen polttoainepäästöt kaupungeissa
II.4.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviation|
II.4.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviation|Päästöt verkon energiasta kaupungin lentoliikenteessä
II.4.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|
II.4.3|3|Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption|Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
II.5||Off-road transportation|
II.5||Off-road transportation|Maastoliikenne
II.5.1|1|Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundary|
II.5.1|1|Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundary|Maastoliikenteen polttoainepäästöt kaupungissa
II.5.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportation|
II.5.2|2|Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportation|päästöt verkon energiasta kaupungin maastoliikenteessä
III||Waste|
III||Waste|Jätteet
III.1||Solid waste disposal|
III.1||Solid waste disposal|Kiinteän jätteen hävittäminen
III.1.1|1|Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary|
III.1.1|1|Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary|Kiinteän jätteen päästöt kaupungin omista jätteistä kaatopaikoilla ja avokaatopaikoilla
III.1.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundary|
III.1.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundary|Päästöt kaupungissa tuotetussa kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin ulkopuolella
III.1.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary|
III.1.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary|Päästöt kaupungin ulkopuolella tuotetusta kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin sisällä
III.2||Biological treatment of waste|
III.2||Biological treatment of waste|Biologinen jätteenkäsittely
III.2.1|1|Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundary|
III.2.1|1|Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundary|Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja  käsitellään biologisesti kaupungissa
III.2.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundary|
III.2.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundary|Päästöt kiinteästä jätteestä joka  tuotetaan mutta ei käsitellä biologisesti kaupungissa
III.2.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundary|
III.2.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundary|Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
III.3||Incineration and open burning|
III.3||Incineration and open burning|Jätteenpoltto
III.3.1|1|Emissions from solid waste generated and treated within the city boundary|
III.3.1|1|Emissions from solid waste generated and treated within the city boundary|Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja  käsitellään kaupungissa
III.3.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundary|
III.3.2|3|Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundary|Päästöt kiinteästä jätteestä joka  tuotetaan mutta ei käsitellä kaupungissa
III.3.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary |
III.3.3|1|Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary |Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
III.4||Wastewater treatment and discharge|
III.4||Wastewater treatment and discharge|Jäteveden käsittely
III.4.1|1|Emissions from wastewater generated and treated within the city boundary|
III.4.1|1|Emissions from wastewater generated and treated within the city boundary|Päästöt jätevedestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
III.4.2|3|Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundary|
III.4.2|3|Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundary|Päästöt jätevedestä joka tuotetaan, mutta ei käsitellä kaupungissa
III.4.3|1|Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundary|
III.4.3|1|Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundary|Päästöt jätevedestä jota ei tuoteta, mutta joka käsitellään kaupungissa
IV||Industrial processes and product uses (iPPu)|
IV||Industrial processes and product uses (iPPu)|Teolliset prosessit ja tuotteiden käyttö
IV.1|1|Emissions from industrial processes occurring within the city boundary|
IV.1|1|Emissions from industrial processes occurring within the city boundary|Päästöt teollisuusprosesseista kaupungin alueella
IV.2|1|Emissions from product use occurring within the city boundaryvagriCuLture, forestry and other Land use (afoLu)|
IV.2|1|Emissions from product use occurring within the city boundary|Päästöt tuotteiden käytöstä kaupungin alueella
V.1|1|Emissions from livestock within the city boundary|
V||Agriculture, forestry and other land use (AFOLU)|Maa- ja metsätalous ja maankäyttö
V.2|1|Emissions from land within the city boundary|
V.1|1|Emissions from livestock within the city boundary|Päästöt karjasta kaupungin alueella
V.3|1|Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundaryviother sCoPe 3|
V.2|1|Emissions from land within the city boundary|Päästöt maaperästä kaupungin alueella
VI.1|3|Other Scope 3|
V.3|1|Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundary|Päästöt yhteislähteistä ja CO2:ta sisältämättömät päästölähteet maaperässä kaupungin alueella
VI||Other Scope 3|Muu scope 3
VI.1|3|Other Scope 3|Muut Scope 3:n päästöt
</t2b>
</t2b>


Rivi 323: Rivi 325:


=== Laskentakaavat ===
=== Laskentakaavat ===
==== Kulutusta vastaavat kasvihuonekaasujen ekvivalenttipäästöt ====
==== Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt ====
===== Hiilidioksidi =====
===== Kaukolämmitys =====
====== Kaukolämmitys ======
Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).  
Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).  


Rivi 590: Rivi 591:




''''C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö'''''
'''''C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö'''''


x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)
x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)
Rivi 731: Rivi 732:
Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)
Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)


===== Metaani =====
===== Maatalous =====
====== Maatalous ======
 
Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin
Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin


Rivi 796: Rivi 797:
::::d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %
::::d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %


==== Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt ====
[[Kuva:Kasvener-näkemysverkko (tuotanto).svg|thumb|500px|Kasvener-mallin näkemysverkko tuotantoperusteisten  päästöjen osalta.]]


=====Liikenne=====
=====Liikenne=====
Liikenteen hiilidioksidipäästöt (1000t) saadaan summaamalla eri sektorien CO2-päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät)


*Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:
Liikenteen hiilidioksidipäästöt yksi sektori, esimerkkinä teollisuus


Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä
t = Hkj/100*hp+ Pkj/100*pp+Kkj/100*pk


::Hkj= henkilöautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)


Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä
::hp= Hiilidioksidin päästöt, henkilöautot, kaikki yhteensä (1000t)


::Pkj = pakettiautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)


Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa:  
::pp= Hiilidioksidin päästöt, pakettiautot, kaikki yhteensä (1000t)


Valitut luvut suoraan (valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt)
::Kkj= kuorma-autojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)


TAI
::pk= Hiilidioksidin päästöt, kuorma-autot, kaikki yhteensä (1000t)


Suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin: Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t) / (hp+ pp+ lp+kp) * maantieliikenteen polttoaineen käyttö (GWh)
Linja-autojen päästöjä ei oteta mukaan laskettaessa teollisuuden osuutta päästöistä, koska teollisuudella ei ole linja-autoja.
{{argument|relat1=attack|id=arg9309|type=|content=Tästä laskelmastahan tulee yksikkö kton/GWh. Käytetäänkö tätä edelleen jossain muussa laskelmassa jotta saadaan päästö? En ymmärrä.|sign=--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 6. joulukuuta 2019 kello 06.36 (UTC)}} -> oli jäänyt väärä versio opasnettiin, anteeksi! Nyt pitäisi olla oikein.


maantieliikenteen polttoaineen käyttö (GWh)= hp+ pp+ lp+kp


hp= henkilöautojen polttoaineen käyttö (GWh)
Esimerkkinä henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), kaikki yhteensä.  Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidipäästöt päästöt lasketaan samanlailla.


pp= pakettiautojen polttoaineen käyttö (GWh)
hp = C153 + K153


lp= linja-autojen polttoaineen käyttö (GWh)
::C153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), yhteensä, muut polttoaineet paitsi sähkö


kp= kuorma-autojen polttoaineiden käyttö (GWh)
::K153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet


'''Liikenteen ominaispäästöt


{| {{prettytable}}
''' ''C153'' Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, muut polttoaineet paitsi sähkö'''
|+''' Ominaispäästöt, (g/km) 22.12.2017
|----
! Ajoneuvo || Päästö || Kuvaus
|----
|| henkilöauto (ha)|| 104,29|| VTT:n LIPASTOn mukaisesti. Voi olla 63.5, jos sähköautojen osuus kasvaa 30 prosenttiin
|----
|| pakettiauto|| 136,58||
|----
|| kuorma-auto|| 678,75|| Teknologian kehitys ja pienemmät ajoneuvot voivat pienentää päästöjä 42 %
|----
|| bussi, HSL|| 55,8|| Oletetaan parempaa teknologiaa, jolloin kerroin on 0,1 x LIPASTOn bussit
|----
|| bussi, muu|| 557,97||
|----
|| raide || 0 ||
|}


'''Skenaariot Helsingin liikenteelle 2035
::C153= Summa (D153:I153)


Tavoitteena vähentää liikenteen (mukaanlukien satamat ja raideliikenne) CO<sub>2</sub>e-kokonaispäästöjä 55 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015.
::D153, E153, F153, G153, H153, I153 = Hiilidioksidin päästöt (1000t), polttoaine (esim. maakaasu)


<t2b name="Helsingin liikennemäärät" index="Ajoneuvo,Skenaario" locations="v0+,v4b,v7a,v7b,v5b_7b,v44,v50,v54,v60,v70" unit="M km/a">
ha maantie|1157|1035|1144|1127|1088|882|855|798|932|834
ha katu|1576|1321|1557|1522|1405|1147|1085|961|1093|1040
raskas, yhd. maantie|36|36|37|37|36|36|36|36|37|36
raskas, yhd. katu|29|29|29|29|29|29|29|29|29|29
raskas, ka maantie|32|32|33|33|32|32|32|32|32|32
raskas, ka katu|28|28|28|28|28|28|28|28|28|28
raskas, pa maantie|3|3|3|3|3|3|3|3|3|3
raskas, pa katu|3|3|3|3|3|3|3|3|3|3
jkl bussi, HSL|43|43|43|43|43|43|43|43|43|43
jkl bussi, muu|6|6|6|6|6|6|6|6|6|6
ratikka|12|12|12|12|12|12|12|12|12|12
juna|5|5|5|5|5|5|5|5|5|5
metro|5|5|5|5|5|5|5|5|5|5
</t2b>


{| {{prettytable}}
:::Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, D153:I153 voidaan laskea eriteltyjen tai erittelemättömien tietojen mukaan:
!colspan="3"| Liikennemallilla mallinnetut skenaariot
 
!colspan="2"| Maan&shy;käyttö
::::Eriteltyjen: D153 = 0
!colspan="2"| Maan&shy;käytön tiivis&shy;täminen
 
!colspan="10"| Muut toimenpiteet
 
!rowspan="2"| Selite
::::Erittelemättömien: voidaan laskea ottamalla luvut suoraan, D153 = D24, tai suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin, D153 = (D24/C22+C32+C42+C52)*G98
|----
 
! Emmen skenaario&shy;numerot|| Koodi mallissa|| Koodinimi|| 1||2||3||4||5||6||7||8||9||10||11||12||13||14
:::::D24 = Hiilidioksidin päästöt (1000t) polttoainekohtaisesti jaoteltuna, maakaasu, henkilöautot (data)
|----
 
|| 111-113|| 2035_v0+|| 2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU]|| || x|| || || || || || || || || || || || || Vertailuvaihtoehto (BAU)
:::::C22 = polttoaineiden käyttö yhteensä, henkilöautot (GWh) = summa (D22:J22)
|----
 
|| 31-33|| 2035_v0|| 2035 vertailuvaihtoehto (v0)|| x|| || || || || || || || || || || || || ||
:::::C32 = polttoaineiden käyttö yhteensä, pakettiautot (GWh)
|----
 
|| 701-703|| 2035_v7a|| Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella || || (x)|| x|| || || || || || || || || || || || Maankäyttö tiivistyy loput 13 kuntaa (ei Helsingissä) (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
:::::C42= polttoaineiden käyttö yhteensä, linja-autot (GWh)
|----
 
|| 711-713|| 2035_v7b|| Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä|| || (x)|| || x|| || || || || || || || || || || Maankäyttö tiivistyy koko 14 kunnan alueella, ml. Hki, (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
:::::C52= polttoaineiden käyttö yhteensä, kuorma-autot (GWh)
|----
 
|| 202-203|| 2035_v2|| Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu|| x|| || || || x|| || || || || || || || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, porttimalli
:::::G98 = energialähteiden kulutus yhteensä (GWh), maantieliikenne: henkilö-, paketti, linja- ja kuorma-autot
|----
 
|| 301-303|| 2035_v3a|| Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1)|| x|| || || || || x|| || || || || || || || || Kyydinjakopalvelut/Kimppakyydit (mallinnettu tavoitteellisesti: henkilöauton keskikuormitus +0,1 koko seudulla)
''Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä, joten sitä ei ole tässä enempää selvitetty''
|----
 
|| 401-403|| 2035_v4a|| Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu|| x|| || || || || || x|| || || || || || || || (x 2) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti tuplaantuu; mallinnettu tavoitteellisesti (HEHAssa nykyisin helsinkiläisten pyöräilyn kulkutapaosuus  9 %, mutta helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa 11 % (Pyöräilyn edistämisohjelma 2020))
 
|----
''' ''K153'' Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet'''
|| 411-413|| 2035_v4b|| Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu|| || || || || || || || x|| || || || || || || (x 2,5-3) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti 3-kertaistuu Helsingissä ja 2,5-kertaistuu pk-seudulla/koko seudulla; mallinnettu tavoitteellisesti
 
|----
K153  = J151 * E47/1000
|| 501-503|| 2035_v5a|| Pysäköintimaksujen korotus, +50 %|| x|| || || || || || || || x|| || || || || || Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
 
|----
::J151 = Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)  
|| 511-513|| 2035_v5b_7b|| Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu|| || (x)|| || x|| || || || || || x|| || || || || Maankäytön tiivistäminen koko 14 kunnan alueella ja pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
 
|----
::E47= Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)
|| 601-603|| 2035_v6a|| Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto|| x|| || || || || || || || || || x|| || || || Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nosto (mallinnettu tavoitteellisesti: joukkoliikennelipun hintaa laskettu 25 % koko seudulla)
 
|----
 
|| (111-113)|| 2035_SAT|| SAT = Sataman päästöjen vähennys 30 %|| || x|| || || || || || || || || || x|| || || Sataman päästöjen vähennys, -30 % vuoden 2015 tasosta (maasähkö, biopolttoaineet)
''' ''J151'' Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)'''
|----
 
|| (111-113)|| 2035_v0+_SA|| SA = Helsingissä sähköautoja 14 % -&gt; 30 %|| || x|| || || || || || || || || || || x|| || Sähköautojen osuuden kasvu Helsingissä (mallinnettu ominaispäästöjen määrän pienenemisenä)
J151 voidaan laskea kuten D151, eli erittelemättömien tai eriteltyjen tietojen mukaan
|----
 
|| (111-113)|| 2035_v0+_B|| B = Raskaan liikenteen teknologia|| || x|| || || || || || || || || || || || x|| Raskaan liikenteen biopolttoaineet ja muut päästövähennykset (mallinnettu ominaispäästljen vähenemisenä)
::Eriteltyjen:
|----
::J151=0
|| 45-47|| 2035_v44|| MAXI1|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa, pysäköintimaksut +50%
 
|----
::Erittelemättömien:
|| (45-47)|| 2035_v44_SA|| MAXI1_SA|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || x|| || Sähköautot + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
 
|----
::B99=J22
|| (45-47)|| 2035_v44_SAB|| MAXI1_SAB|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksujen korotus 50 %
 
|----
:::J22= polttoaineiden käyttö, henkilöautot, sähkö (GWh) (data)
|| 51-53|| 2035_v50|| MAXI2|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || x|| || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
 
|----
 
|| 55-57|| 2035_v54|| MAXI3|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
''' ''E47'' Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)'''
|----
 
|| (55-57)|| 2035_v54_SAB|| MAXI3_SAB|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
E47 = E46/a*1000
|----
 
|| (55-57)|| 2035_v54_SAT_SAB|| MAXI3_SAT_SAB|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| x|| x|| x|| Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
::E46 = hiilidioksidipäästöt 1000t ilman lämmitystä, muu kulutus yhteensä
|----
 
|| 61-63|| 2035_v60|| PORKKANA|| || x|| || || || x|| || x|| || x|| x|| || || || Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
::a= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, muu kulutus yhteensä
|----
 
|| 61-63|| 2035_v60_SAB|| PORKKANA_SAB|| || x|| || || || x|| || x|| || x|| x|| || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
 
|----
:::E46 = Lasketaan kuten "xi" osiossa sähkönkulutus, kohdassa ''sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus''
|| 71-73|| 2035_v70_SAT_SAB|| MAXI2_7b_SAT_SAB|| || x|| || x|| x|| x|| x|| || x|| || x|| x|| x|| x|| Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + maankäyttö tiivistyy + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
 
|----
 
|}
::a= summa(F114:K114)
 
:::F114, G114, H114, I114, J114, K114= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, sektorit lasketaan samanlailla, esim teollisuus tai palvelut
 
:::Esimerkkinä palvelut, K114
 
::::K114 = K84*E117
 
:::::K84 = kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)
 
:::::E117 = Muunnoskerroin sähkön loppukulutukseen
 
::::::E117 = 1-m/100
 
:::::::m = Siirto- ja jakeluhäviöt muussa sähkönkulutuksessa (data)
 
 
''' ''K84'' Kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)'''
 
K84 = K80-K81-K82-K83
 
K80 = Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä 
 
K81 = Sähkönlämmityksen osuudet (GWh), kts. "sähkölämmityksen CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt
 
K82 = Lämpöpumppujen sähkön osuudet (GWh), kts. "lämpöpumppujen sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt
 
K83 = Kaukolämmityksen sähkön osuudet (GWh), kts. "kaukolämmön sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt
 
 
''' ''K80'' Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä'''
 
K80 = summa(K73:K79)
 
K73, K74, K75, K76, K77, K78, K70 = paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen, palvelut, eri hankintalähteet (esim. teollisuuden prosessivoimalaitokset)
 
Esimerkiksi teollisuuden prosessivoimalaitokset K73, katso "k" osiosta sähkönkulutuksen päästöt
 
=====Sähkön kulutus=====


'''Toimenpiteet:
Sähkön kulutuksen päästöt
***'''Maankäyttö
 
# 2035 v0
Sähkön kulutuksen päästöt = Päästöt eri sektoreilta (teollisuus + kotitaloudet + maataloustuotanto + kunta + muu julkinen sektori + palvelu sektori + erittelemättömät)
# 2035 v0+/v1
 
#*'''Maankäytön tiivistäminen
 
# Helsingin ulkopuolella 14 kunnan alueella
Esimerkkinä Hiilidioksidipäästöt (1000t)
# 14 kunnan alueella, myös Helsingissä
 
#*'''Muut toimenpiteet
Sähkön kulutuksen päästöt yhdelle sektorille lasketaan hankintalähteittäin ja hankintalähteiden päästöt summataan yhteen. Sektorin päästöistä miinustetaan sektorilla käytettyjen ajoneuvojen päästöt, paitsi maataloustuotannossa ei.
# Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
 
# Liikkumispalvelut / Kimppakyydit
 
# Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu (x2)
 
# Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu (x2,5-3)
sektorin hiilidioksidipäästöt:
# Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
# Pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
# Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu = joukkoliikennelipun hinta  -25 %
# SAT Sataman päästöjen vähennys 30 %
# SA Helsingissä sähköautoja  14 % -&gt; 30 %
# B Raskaan liikenteen teknologia


'''Liikennemuotojen kulkutapaosuudet
x = summa(k/t*p)i - (c/100*d+e/100*f+g/100*h)


{| {{prettytable}}
missä,
|+'''Liikenteen kulkutapaosuudet (%)
 
|----
k = Sähkön paikallinen kulutus (GWh) (hankintalähde)
!Skenaario||Selite||Suunta|| polkupyörä|| joukkoliikenne|| henkilöauto|| jalankulku
 
|----
t = Sähköntuotanto (GWh) (hankintalähde)
|| nyky|| nyky (2015)|| Hki sis.|| 9|| 31|| 26|| 34
 
|----
p = Hiilidioksidipäästöt (1000 t) (hankintalähde)
|| || || rajan ylittävät|| 3|| 37|| 60|| 0
 
|----
c = Henkilöautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %
|| || || yhteensä|| 7|| 33|| 35|| 25
 
|----
d = Henkilöautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)
|| 2035_v0+|| 2035 vertailu-vaihtoehto (v0+ / BAU)|| Hki sis.|| 9|| 28|| 27|| 36
 
|----
e = Pakettiautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %
|| || || rajan ylittävät|| 3|| 44|| 53|| 0
 
|----
f = Pakettiautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)
|| || || yhteensä|| 7|| 33|| 35|| 26
 
|----
g = Kuorma-autojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %
|| 2035_v44|| MAXI1|| Hki sis.|| 18|| 24|| 21|| 38
 
|----
h = Kuorma-autot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)
|| || || rajan ylittävät|| 8|| 47|| 45|| 0
 
|----
 
|| || || yhteensä|| 16|| 29|| 27|| 28
 
|----
*Sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus
|| 2035_v50|| MAXI2|| Hki sis.|| 17|| 27|| 19|| 38
 
|----
Muiden paitsi teollisuuden päästöistä miinustetaan sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen sähkön päästöt. Palveluilla miinustetaan näiden lisäksi kaukolämmön sähkön päästöt.  
|| || || rajan ylittävät|| 7|| 52|| 41|| 0
 
|----
xi = summa(k/t*p)i  – sähkölämmityksen CO2 – lämpöpumppujen sähkön CO2 – kaukolämmön sähkö CO2
|| || || yhteensä|| 14|| 33|| 24|| 28
 
|----
 
|| 2035_v50|| MAXI3|| Hki sis.|| 22|| 23|| 16|| 39
Kulutus lasketaan samoin eri hankintalähteiden osalta
|----
 
|| || || rajan ylittävät|| 11|| 50|| 39|| 0
k = (C73-D73)*F55/E55
|----
|| || || yhteensä|| 19|| 29|| 22|| 30
:C73 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh) hankintalähde i
|----
 
|| 2035_v60|| PORKKANA|| Hki sis.|| 21|| 22|| 18|| 38
::=D49-D63
|----
|| || || rajan ylittävät|| 9|| 44|| 47|| 0
::D49 = paikallinen sähköntuotanto hankintalähde i
|----
|| || || yhteensä|| 18|| 28|| 25|| 29
:::ks. tuotannon kaavat
|----
 
|| TAVOITE?|| TAVOITE?|| Hki sis.|| 19|| 29|| 15|| 36
::D63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen hankintalähde i
|----
|| || || rajan ylittävät|| 7|| 50|| 42|| 0
:::=D64 + D65
|----
|| || || yhteensä|| 16|| 31|| 26|| 27
:::D64 = teollisuuden sähköntuotannosta
|----
|}
:::D65 = muusta sähköntuotannosta
:D73 = paikallinen sähkönkulutus sektori i hankintalähde i
:F55 = Sähkönkulutus (GWh) sektori i
 
:E55 = muiden sektoreiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)


=====Erillinen sähköntuotanto=====


Erillisen sähköntuotannon päästöt = lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt + huippuvoimalaitosten korjatut päästöt
*Sähkölämmityksen, lämpöpumppujen ja kaukolämmön sähkön osuudet (1000 t) lasketaan samoin. Sähkölämmityksen osuus laskennassa eroavaisuuksia, ks. alempana.


= oi / summa(k)i * summa(k/t*p)i


Lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt = summa jokaisen polttoaineen korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)
oi = Sähkölämmityksen osuus sektorii (GWh)
=L_tase!F41*L57/L55
:L_tase!F41 = Lämmitysenergian kulutus, sähkölämmitys (GWh)  
::sähkölämmitys
::=Ener_jako!G63*Ener_jako!G70/100


::Ener_jako!G63 = Sähkölämmitys yhteensä (GWh) (muut sektorit kuin teollisuus)
::Ener_jako!G70 = asuinrakennusten osuus %


Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
::lämpöpumppujen sähkö:


::Lp_las!G22 ks. tuotannon kaavat


F53 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (1000t)
::kaukolämmön sähkö:
::S_tase!K21 =JOS(Ener_jako!G18=0,0,N80)


F53 = F51 * F41 * 0,0036
::Ener_jako!G18 = onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0  


::N80 = summa(k)i




F51 = Hiilidioksidin ominaispäästöt yhteensä (g/MJ), kivihiili
:L57 = kokonaiskulutus (häviöt mukana)  
::=L55+L56
::L56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


F41 =Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh), kivihiili
:::E56/E55*L55
::L55 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh)


:::datasta


:summa(k)i = Sähkölämmityksen kulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
::lasketaan samoin kuin kulutus k sektorii
:summa(k/t*p)i = Sähkölämmityksen CO2-päästöt (1000 t)
::lasketaan samoin kuin x päästöt yhteensä sektoreilla




F51 = tulojen summa (F48:F49;F38:F39;D48:D49)/F41


F41 = F38+F39




Sähkönkulutuksen päästöt Suur-teollisuus (vaatii päällekkäisyyksien poistamista)


F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, lauhdutusvoimalaitokset (g/MJ)
xi = summa(k/t*p)i


F49= Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu (g/MJ)
Prosessivoimalaitokset:


F38 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
Paikallinen sähkönkulutus


F39 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu (GWh)
ki = JOS(C50<D57,D50,JOS(C50-C64=0,0,(D50-D64)/(C50-C64)*D57))


D48 = Päästöjen korjauskerroin, lauhdutusvoimalaitokset
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä


D49 = Päästöjen korjauskerroin, muu
:= Summa(paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitokset)


::Prosessivoimalaitokset


:::Sähköntuotanto (GWh) ks. tuotannon kaavat


F48= D10*D11
::Kaukolämpövoimalaitokset


-> paitsi jos F38 = 0, silloin -> 0
:::0


::Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


F49 = D10 * D11
:::(1-Ener_jako!G14/100)*F46


-> paitsi jos F39 = 0, silloin -> 0
:::Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen lämmöntuotannosta %


:::F46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) kl-pr-laitoksilla


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
::Vesivoimalaitokset


:::Ener_jako!G27/100*G46


D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
:::Ener_jako!G27 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %


:::G46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) v-laitoksilla


::Tuulivoimalaitokset


F38= valitusta laskutavasta riippuen:
:::Ener_jako!G31/100*H46


F39 = valitusta laskutavasta riippuen:
:::Ener_jako!G31 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %


:::H46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) t-laitoksilla


'''Laskutapa 1:'''
::Huippuvoimalaitokset


F38 = F11
:::Ener_jako!G35/100*I46


F39 = F12
:::Ener_jako!G35 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuonannosta %


:::I46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) h-laitoksilla


F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, lauhdutusvoimalaitokset, kivihiili (GWh)
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh)


F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili
:= D55+D56


::D55 = Sähkönkulutus (GWh) suur-teollisuus


'''Laskutapa 2:'''
:::datasta


F38 = F11 / E13*K16
::D56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


F39 = F12 / E13*K16
:::= D55*Ener_jako!G38/(100-Ener_jako!G38)


:::Ener_jako!G38 = Häviöt sähköä tuottavan suur-teollisuuden kulutuksessa %


D50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) prosessivoimalaitokset


E13 = Polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh)
:ks. tuotannon kaavat


K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus (GWh), tavalliset lauhdutusvoimalaitokset
C64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) yhteensä 


:= JOS(C57>C49,0,JOS(C50-D57>C49-C57,C49-C57,JOS(C50-D57<0,0,C50-D57)))


E13 = E11 + E12
::C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh


E11 = Polttoaineiden käyttö yhteensä, lauhdutusvoimalaitokset
:::=D57+E57


E12 = Polttoaineiden käyttö yhteensä, muu
:::D57 = Suur-teollisuuden sähkönkulutus GWh ks. ylempänä


:::E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh


E11 = F11 + G11 +...+ O11
::: = summa(sähkönkulutus sektorilla)i


:::Teollisuus


E12 = F12+ G12 +... +O12
:::F57 = F55+F56


:::F55 = Sähkönkulutus (GWh) teollisuus, jolla ei omaa sähköntuotantoa


F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, kivihiili, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
:::F56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


:::E56/E55*F55


G11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, turve, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
:::E56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


::::=E55*Ener_jako!G39/(100-Ener_jako!G39)


O11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu bio, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
::::Ener_jako!G39 = häviöt muussa sähkön kulutuksessa %


:::E55 = muiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)


:::F55 = paikallinen sähkönkulutus (GWh)


F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, kivihiili, muu (GWh)


::::Kotitaloudet ja kiinteistöt
:::G57 =G55+G56


G12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, turve, muu (GWh)
:::G55 = sähkön kulutus (GWh)


::::=Ener_jako!G59+Ener_jako!G60-H55


O12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu bio, muu (GWh)
::::Ener_jako!G59 = sähkön kulutus yksityinen sektori (GWh)


::::Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)


::::H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
:::G56 = paikalliset sähkönsiirto ja jakeluhäviöt


:::= E56/E55*G55


Huippuvoimalaitosten korjatut päästöt = lasketaan samanlailla kuin lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt.
:::ks. ylenpänä


===== Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus =====


Päästöt= Prosessivoimalaitoksen korjatut kokonaispäästöt ''A1'' + teollisuuden korjatut kokonaispäästöt ''B2''
:::Maataloustuotanto


:::H57 = H55+H56


Prosessivoimalaitosten korjatut kokonaispäästöt ''A1''= summa jokaisen polttoaineen (kivihiili, maakaasu ym.) korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)
::::H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto


::::=Ener_jako!G73/100*Ener_jako!G60


Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
::::Ener_jako!G73 = maatalouden tuotantotoiminnan (rakennukset ja koneet) sähkön kulutuksen osuus maatalouden kulutuksesta %


::::Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)


Hiilidioksidin polttoainekohtaiset ominaispäästöt = J80 * J64 * 0,0036
:::H56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt


:::=E56/E55*H55


J80 = Korjatut kokonaispäästöt, kivihiili (g/MJ)
:::ks. ylenpänä


J64= Polttoaineiden kokonaiskäyttö, kivihiili (GWh)


:::Kunnan oma kulutus
:::I57 =I55+I56


J80 = Tulojen summa (J77:J78;J61:J62)/J64
:::I55 = sähkönkulutus kunta
::::=Ener_jako!G76/100*Ener_jako!G61


J77 = hiilidioksidin ominaispäästöt, prosessivoimalaitokset
::::Ener_jako!G76 = kunnan sähkön kulutuksen osuus julkisen sektorin kulutuksesta %
::::Ener_jako!G61 = julkisen sektorin kulutus GWh
:::I56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
::::=E56/E55*I55
::::ks. ylenpänä


J78 = hiilidioksidin ominaispäästöt, muu
:::Muu julkinen kulutus
:::J57 =J55+J56
::::J55 = sähkönkulutus muu julkinen
::::=Ener_jako!G77/100*Ener_jako!G61
::::Ener_jako!G77 = muun julkisen sektorin kulutuksen osuus  %
::::Ener_jako!G61 = julkisen sektorin sähkön kulutus (GWh)
:::J56 = E56/E55*J55)
::::ks. ylenpänä


J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, proses.v.
:::Palvelut
:::K57 = K55+K56
::::K55 = palvelusektorin kulutus (GWh)
:::K56 = E56/E55*K55
::::ks. ylenpänä


J62= Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu




::C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)


:::summa(tuotantolaitoksen sähköntuotanto)i


J77 = Hiilidioksidin kokonaispäästökerroin, prosess.v.
:::Prosessivoimalaitokset
::::ks. tuotannon kaavat
:::Kaukolämpövoimalaitokset


J78 = Hiilidioksidin kokonaispäästökerroin, muu
::::E49 =E46+E48


::::E46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


J77 = D10 *D11
::::E48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
:::::= E46*Ener_jako!G12/100-E46


-> paitsi jos J61 = 0, silloin -> 0
:::::Ener_jako!G12 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %


J78 = D10 *D11
:::Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


-> paitsi jos J62 = 0, silloin -> 0
::::F49 =F46+F48


::::F46 = kunnan sähkötuotanto ks. tuotannon kaavat


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
::::F48 = naapurikuntien kaukolämpövoima


D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
:::::=(F46*Ener_jako!G16/100-F46)*Ener_jako!G14/100


:::::Ener_jako!G16 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %


J61 ja J 62 voidaan laskea laskutavalla 1 tai 2:
:::::Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta


:::Vesivoimalaitokset


'''Laskutapa 1''', eli annetut arvot suoraan:
::::G49 =G46-G47


J61 = J11
::::G46 = kunnan sähköntuotanto


J62 = J12
:::::datasta


J11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, prosessivoimalaitokset, kivihiili (GWh)
::::G47 = valtakunnallinen sähköntuotanto


J11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu, kivihiili (GWh)
:::::=Ener_jako!G26/100*G46


:::::Ener_jako!G26 = valtakunnallisten laitosten osuus %


'''Laskutapa 2''' eli suhteutettuna kokonaismääriin:
:::Tuulivoimalaitokset


J61 = J11/I13 * O16
::::H49 =H46-H47


J62 = J12/I13 * O16
::::H46 = kunnan sähköntuotanto
:::::datasta


I13 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh)
::::H47 = valtakunnallinen sähköntuotanto


O16 = Teollisuuden prosessivoimalaitosten polttoaine-energian kulutus, vuosikohtainen (GWh)
:::::=Ener_jako!G30/100*H46


:::::Ener_jako!G30 = valtakunnallisten tuulivoimalaitosten osuus % sähköntuotannosta


J64 = J65 + J66
:::Huippuvoimalaitokset


J65 = lämmöntuotannon polttoaineet (GWh)
::::I49 =I46-I47


J66 = sähköntuotannon polttoaineet (GWh)
::::I46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


::::I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto


Sähköntuotannon polttoaineen (GWh) ''J66'' =->  lasketaan kuten lämmöntuotannon polttoaineet (GWh) ''J65'', PAITSI COP-LUKU EROAA
:::::=Ener_jako!G34/100*I46


:::::Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimaloiden osuus % sähköntuotannosta




J65 = Tulojen summa (J61:J62;AC61:AC62)
:::Ydinvoimalaitokset


J61 = yksiköiden polttoaineiden käyttö, proses.v. (GWh) (kts. laskukaava ylempää)
::::J49 = valtakunnallinen sähköntuotanto
:::::datasta


J62 = yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu (GWh)(kts. laskukaava ylempää)
:::Lauhdutusvoimalaitokset


AC61 = polttoaineosuus, lämpö, proses.v.  
::::K49 = valtakunnallinen sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


AC62 = polttoaineosuus, lämpö, muu


C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto GWh yhteensä ks. ylempänä


D57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh Suur-teollisuus ks. ylempänä


Polttoaineosuus lämpö, muu = -> lasketaan kuten polttoaineosuus, lämpö, proses.v.
D64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) prosessivoimalaitokset


:=D50/C50*C64


AC61  = D61  / I61
::D50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, prosessiteollisuus


D61 = Lämmöntuotanto, polttoaineet, proses.v. (GWh)
::C50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, yhteensä


I61 = Polttoaineen yhteensä, proses.v.
::C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä


I61 = Summa (J61:Y61)


J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, proses.v., kivihiili (GWh)
Kaukolämpövoimalaitokset


Y61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, proses.v., te.jätelämpö (GWh)
k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,0,JOS(C51-C65=0,0,(C51-E57-C65)*(E51-E65)/(C51-C65))),0)


missä,


D61 = C61 /E61  *100
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä ks. ylenpänä


C61 = Lämmöntuotanto, määrä (GWh)
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh) ks.  ylenpänä


E61 = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (annettu)
E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh  ks. ylenpänä


C61 voidaan laskea laskutavalla 1 tai 2:
C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)


:=summa(muu paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitoksilla)


'''Laskutapa 1''', eli annetut arvot suoraan:
:prosessivoimalaitokset


C61= C11 * COP-luku
::D51 = kunnan koko sähköntuotanto prosessivoimalaitoksilla


C11 = Lämmöntuotanto määrä, proses.v., annettu
:::datasta




'''Laskutapa 2''', eli suhteutettuna kokonaismääriin:
:Muut eri tuotantolaitokset


::E51 = E49-E50


C61 = C11 / C13 (lämmöntuotanto, määrä (proses.v. + muu) * ''M16'' (kunta ja vuosikohtainen teollisuuden prosessivoimalaitosten nettotuotanto, alkuarvo (GWh)
::E49 = tuotantolaitoksen sähköntuotanto


::E50 = suur-teollisuuden oma sähköntuotanto


C13= lämmöntuotanto, määrä (proses.v. + muu) (GWh)
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)


C13 = C11 + C12
:=C63-C64


C11 =lämmöntuotanto määrä, proses.v (GWh)
::C63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, yhteensä


C12 = lämmöntuotanto määrä, muu (GWh)
:::=C49-C57
:::C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
:::C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh


C11 = alkuarvo * COP-luku
C64 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden tuotannosta


E51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpövoimalaitokset (GWh)


E65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta kaukolämpövoimalaitokset (GWh)


:=E51/C51*C65


Teollisuusen korjatut kokonaispäästöt ''B2''= summa jokaisen polttoaineen (kivihiili, maakaasu ym.) korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)
::C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)


::C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)


Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:


Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


F53 = Hiilidioksidin polttoainekohtaiset ominaispäästöt
k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,F50-F64,JOS(C51-C65=0,0,F50-F64+(C51-E57-C65)*(F51-F65)/(C51-C65))),JOS(C50-C64=0,0,(F50-F64)/(C50-C64)*D57))


F53 =F51 * G41 *0,0036
missä,


J51 = korjatut kokonaispäästöt (kivihiili) (g/MJ)
C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä


G41 = polttoaineiden (kivihiili) kokonaiskäyttö (GWh)
D57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus


C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu paikallinen, yhteensä


J51= Tulojen summa (F48:F49; G38:G39; D48:D49) / G41
E57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), muu kulutus yhteensä


F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (teollisuus) (g/MJ)
F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla


F49 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (muu) (g/MJ)
F64 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilta (GWh)


G38 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (teollisuus) (GWh)
:=F50/C50*C64
::C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä


G39 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (muu) (GWh)
::F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla


D48 = Päästökorjauskerroin (teollisuus)
::C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä


D49 = Päästökorjauskerroin (muu)
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta kuin teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä


G41 = Polttoaineiden kulutukset (teollisuus +muu) (GWh)
F51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


F65 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


G41 = G38+G39


Huippuvoimalaitokset


F48 = D10*D11 Paitsi, jos G38 = 0, silloin ->0
k = I49-I63


F49 = D10 *D11 Paitsi, jos G39 = 0, silloin ->0
I49 = paikallinen sähköntuotanto (GWh)
:=I46-I47
::I46 = kunnan koko sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
:::ks. tuotannon kaavat
::I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
:::=Ener_jako!G34/100*I46


:::Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimalaitosten osuus huippuvoimalaitosten sähköntuotannosta %


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
I63 = vienti paikallisesta sähköntuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen (GWh)


D11= Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
::=I64+I65


:::I64 = sähkön vienti, teollisuuden sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
:::=I50/C50*C64


::::I50 = paikallinen sähköntuotanto, teollisuus, huippuvoimalaitokset


G38 ja G39 voidaan laskea laskutavalla 1 tai 2:
::::=Ener_jako!G35/100*I46


Laskutapa 1:
:::I65 = sähkön vienti, muu sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
:::=I51/C51*C65
::::I51 = paikallinen sähköntuotanto, muut, huippuvoimalaitokset
::::=I49-I50


G38 = G11


G11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, Teollisuuden polttoainekäyttö, kivihiili (GWh)
Sähkön ’osto’


k = JOS(C$57>C$49,JOS(D$57-$C$50>C$57-C$49,C$57-C$49,JOS(D$57-$C$50<0,0,D$57-$C$50)),0)


G39 = G12
:C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
:C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)


G12 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu, kivihiili (GWh)
:D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus (GWh)
:C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä


==== Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt ====


Laskutapa 2:
[[Kuva:Kasvener-näkemysverkko (tuotanto).svg|thumb|500px|Kasvener-mallin näkemysverkko tuotantoperusteisten  päästöjen osalta.]]


G38 = G11/F13*K16
===== Yleiskuvaus =====


G39 = G12/F13*K16
Eri sektoreilla päästöt lasketaan laitoskohtaisesti ja tuotetun energian mukaan (lämpö/sähkö). Laitos kohtaiset päästöt ovat


käytettyjen polttoaineiden päästöjen summa. Laskukaava on yhden polttoaineen yhden päästökomponentin kokonaispäästöille. Sama kaava


K16 = Vuosikohtainen teollisuuden polttoaine-energian kulutus (GWh)
pätee kaikkiin eri polttoaineisiin ja kaikkiin eri päästökomponentteihin.


F13 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (teollisuus + muu)
Tällä kaavalla lasketaan kokonaispäästöt seuraavilta sektoreilta: Erillinen sähköntuotanto, prosessivoimalaitokset, teollisuus,


F13 = F11+F12
rakennusten erillislämmitys, muu polttoaineen käyttö ja kaukolämmitys.




F11 = Energialähteet yhteensä (teollisuus) (GWh)
Alempana poikkeuksia.


F12 = Energialähteet yhteensä (muu) (GWh)


F11= G11+H11+...+X11
'''Kokonaispäästö (t)'''


F12 = G12+H12+...+X12
x = y * z * 0.0036


missä,


G11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (kivihiili) (GWh)
y = ominaispäästö (g/MJ)


H11= Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (turve) (GWh)
z = polttoaineen käyttöi(GWh) (tieto saadaan käyttäjältä)  


X11= Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (sähkö) (GWh)
0.0036 = yksikön muuntokerroin


G12 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (kivihiili) (GWh)


H12= Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (turve) (GWh)
'''Ominaispäästö (g/MJ)'''


X12= Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (sähkö) (GWh)
y = (pk * hk) * ki


===== Rakennusten erillislämmitys =====
missä,


pk = päästön i päästökerroin (g/MJ) (datasta)


Rakennusten erillislämmityksen korjatut päästöt = summa jokaisen polttoaineen korjatuista ominaispäästöistä
hk = hapettumiskerroin (käytetään hiilidioksidin päästöjen laskennassa) (datasta)


ki = päästön i korjauskerroin


Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:


'''päästön i korjauskerroin'''


F140 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (g/MJ)
ki = mp / x yht (Jos mp tai x yht on 0 niin ki on 1)


F140 =F138 * F109* 0,0036
missä,


mp = laitoksen käyttämien polttoaineiden mitatut kokonaispäästöt (t)


F138 = Rakennusten hiilidioksidipäästöt yhteensä, korjatut arvot (g/MJ)
x yht = laitoksen käyttämien polttoaineiden lasketut kokonaispäästöt (t)


F109 = Polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh)


'''Poikkeukset'''


F138 = Tulojen summa (F135:F136;F106:F107;D135:D136) / F109
Prosessivoimalaitoksilla ja kaukolämpövoimalaitoksilla päästöt lasketaan erikseen sähkön- ja lämmöntuotannoille. Tällöin polttoaineen


F109 = F106 + F107
käytössä otetaan huomioon vain sähkön/lämmöntuotantoon kulunut polttoaineen osuus.




F135 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, rakennukset, kivihiili (g/MJ)
z = polttoaineen käyttö i (GWh) * polttoaineosuus (lämpö/sähkö)


F136 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu, kivihiili (g/MJ)


F106 = Polttoaineiden käyttö, rakennukset, kivihiili (GWh)
'''polttoaineosuus (lämpö/sähkö)'''


F107 = Polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh)
= lp / p yht


D135 = Päästöjen korjauskerroin, rakennukset
lp = lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)


D136 = Päästöjen korjauskerroin, muu
p yht = polttoaineiden käyttö yhteensä laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)




F135 = D10*D11
'''Lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)'''
-> Paitsi jos F106=0, silloin -> 0


F136 = D10*D11
lp = (lt * COP-luku) / hs * 100
-> Paitsi jos F107 = 0, silloin -> 0


lt = Lämmöntuotanto, laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)


D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
COP-lukua käytetään prosessivoimalaitoksen sähköntuotannon laskennassa


D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin (.)
hs = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (data)






F106 ja F107 voidaan laskea valinnasta riippuen laskutavalla 1 tai 2:


=====Liikenne=====


'''Laskutapa 1:'''
*Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:


F106 = F11
Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä


F11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, rakennukset yhteensä, kivihiili (GWh)


Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä


F107 = F12


F12 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu, kivihiili (GWh)
Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa: Valitut luvut voidaan ottaa suoraan, esim. valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, tai suhteuttaa polttoaineen kokonaismääriin. Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä.




'''Laskutapa 2:'''


F106 = F11 / E13 * K16


F107 = F12 / F13 *K16
'''Liikenteen ominaispäästöt


{| {{prettytable}}
|+''' Ominaispäästöt, (g/km) 22.12.2017
|----
! Ajoneuvo || Päästö || Kuvaus
|----
|| henkilöauto (ha)|| 104,29|| VTT:n LIPASTOn mukaisesti. Voi olla 63.5, jos sähköautojen osuus kasvaa 30 prosenttiin
|----
|| pakettiauto|| 136,58||
|----
|| kuorma-auto|| 678,75|| Teknologian kehitys ja pienemmät ajoneuvot voivat pienentää päästöjä 42 %
|----
|| bussi, HSL|| 55,8|| Oletetaan parempaa teknologiaa, jolloin kerroin on 0,1 x LIPASTOn bussit
|----
|| bussi, muu|| 557,97||
|----
|| raide || 0 ||
|}


E13 = Polttoaineiden käyttö, rakennukset yhteensä (GWh)
'''Skenaariot Helsingin liikenteelle 2035
 
K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus, rakennusten erillislämmitys (GWh)
 
 
E13 = E11 + E12
 
E11 = Polttoaineet yhteensä, rakennukset yhteensä (GWh)
 
E12 = Polttoaineet yhteensä, muu (GWh)
 


E11 = F11 + G11 +...+Q11
Tavoitteena vähentää liikenteen (mukaanlukien satamat ja raideliikenne) CO<sub>2</sub>e-kokonaispäästöjä 55 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015. Absoluuttiset määrät olisivat 738, 604, 272 ja 242 kton vuosille 2005, 2015, 2030 ja 2035.


E12 = F12 + G12 + Q12
<t2b name="Helsingin liikennemäärät" index="Ajoneuvo,Skenaario" locations="v0+,v4b,v7a,v7b,v5b_7b,v44,v50,v54,v60,v70" unit="M km/a">
 
ha maantie|1157|1035|1144|1127|1088|882|855|798|932|834
 
ha katu|1576|1321|1557|1522|1405|1147|1085|961|1093|1040
F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, rakennukset yhteensä, kivihiili (GWh)
raskas, yhd. maantie|36|36|37|37|36|36|36|36|37|36
 
raskas, yhd. katu|29|29|29|29|29|29|29|29|29|29
G11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, rakennukset yhteensä, turve (GWh)
raskas, ka maantie|32|32|33|33|32|32|32|32|32|32
 
raskas, ka katu|28|28|28|28|28|28|28|28|28|28
Q11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, rakennukset yhteensä, muu bio (GWh)
raskas, pa maantie|3|3|3|3|3|3|3|3|3|3
 
raskas, pa katu|3|3|3|3|3|3|3|3|3|3
 
jkl bussi, HSL|43|43|43|43|43|43|43|43|43|43
F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh)
jkl bussi, muu|6|6|6|6|6|6|6|6|6|6
 
ratikka|12|12|12|12|12|12|12|12|12|12
G12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, turve (GWh)
juna|5|5|5|5|5|5|5|5|5|5
 
metro|5|5|5|5|5|5|5|5|5|5
Q12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, muu bio (GWh
</t2b>
 
=====Muu polttoaineiden käyttö=====
 
Muun polttoaineiden käytön päästöt= summa jokaisen polttoaineen korjatuista ominaispäästöistä
 
Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
 
F140 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (g/MJ)
 
F140= F138 * F109 * 0,0036
 
 
F138 = Muun polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt yhteensä, korjatut arvot (g/MJ)
 
F109 = Polttoaineiden kulutus yhteensä, kivihiili (GWh)
 
 
F138 = Tulojen summa (F135:F136;F106:F107;D135:D136)/F109
 
F109 = F106+F107
 
F135 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu polttoainekäyttö, kivihiili (g/MJ)
 
F136 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu, kivihiili (g/MJ)
 
F106 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, kivihiili (GWh)
 
F107 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh
 
D135 = Päästöjen korjauskerroin, muu polttoainekäyttö
 
D136 = Päästöjen korjauskerroin, muu
 
 
F135 =  D10*D11
 
-> Paitsi jos 106=0, silloin -> 0
 
 
F136 = D10*D11
 
->Paitsi jos 107 = 0, silloin -> 0
 
 
F106 ja F107 voidaan laskea laskutavalla 1 tai 2:
 
'''Laskutapa 1:'''
 
F106 = F11
 
F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, kivihiili (GWh)
 
F107 = F12
 
F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh)
 
 
'''Laskutapa 2:'''
 
F106 = F11 / E13 * K16
 
F107 = F12 / E13 * K16


{| {{prettytable}}
!colspan="3"| Liikennemallilla mallinnetut skenaariot
!colspan="2"| Maan&shy;käyttö
!colspan="2"| Maan&shy;käytön tiivis&shy;täminen
!colspan="10"| Muut toimenpiteet
!rowspan="2"| Selite
|----
! Emmen skenaario&shy;numerot|| Koodi mallissa|| Koodinimi|| 1||2||3||4||5||6||7||8||9||10||11||12||13||14
|----
|| 111-113|| 2035_v0+|| 2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU]|| || x|| || || || || || || || || || || || || Vertailuvaihtoehto (BAU)
|----
|| 31-33|| 2035_v0|| 2035 vertailuvaihtoehto (v0)|| x|| || || || || || || || || || || || || ||
|----
|| 701-703|| 2035_v7a|| Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella || || (x)|| x|| || || || || || || || || || || || Maankäyttö tiivistyy loput 13 kuntaa (ei Helsingissä) (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
|----
|| 711-713|| 2035_v7b|| Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä|| || (x)|| || x|| || || || || || || || || || || Maankäyttö tiivistyy koko 14 kunnan alueella, ml. Hki, (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
|----
|| 202-203|| 2035_v2|| Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu|| x|| || || || x|| || || || || || || || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, porttimalli
|----
|| 301-303|| 2035_v3a|| Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1)|| x|| || || || || x|| || || || || || || || || Kyydinjakopalvelut/Kimppakyydit (mallinnettu tavoitteellisesti: henkilöauton keskikuormitus +0,1 koko seudulla)
|----
|| 401-403|| 2035_v4a|| Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu|| x|| || || || || || x|| || || || || || || || (x 2) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti tuplaantuu; mallinnettu tavoitteellisesti (HEHAssa nykyisin helsinkiläisten pyöräilyn kulkutapaosuus  9 %, mutta helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa 11 % (Pyöräilyn edistämisohjelma 2020))
|----
|| 411-413|| 2035_v4b|| Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu|| || || || || || || || x|| || || || || || || (x 2,5-3) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti 3-kertaistuu Helsingissä ja 2,5-kertaistuu pk-seudulla/koko seudulla; mallinnettu tavoitteellisesti
|----
|| 501-503|| 2035_v5a|| Pysäköintimaksujen korotus, +50 %|| x|| || || || || || || || x|| || || || || || Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
|----
|| 511-513|| 2035_v5b_7b|| Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu|| || (x)|| || x|| || || || || || x|| || || || || Maankäytön tiivistäminen koko 14 kunnan alueella ja pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
|----
|| 601-603|| 2035_v6a|| Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto|| x|| || || || || || || || || || x|| || || || Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nosto (mallinnettu tavoitteellisesti: joukkoliikennelipun hintaa laskettu 25 % koko seudulla)
|----
|| (111-113)|| 2035_SAT|| SAT = Sataman päästöjen vähennys 30 %|| || x|| || || || || || || || || || x|| || || Sataman päästöjen vähennys, -30 % vuoden 2015 tasosta (maasähkö, biopolttoaineet)
|----
|| (111-113)|| 2035_v0+_SA|| SA = Helsingissä sähköautoja 14 % -&gt; 30 %|| || x|| || || || || || || || || || || x|| || Sähköautojen osuuden kasvu Helsingissä (mallinnettu ominaispäästöjen määrän pienenemisenä)
|----
|| (111-113)|| 2035_v0+_B|| B = Raskaan liikenteen teknologia|| || x|| || || || || || || || || || || || x|| Raskaan liikenteen biopolttoaineet ja muut päästövähennykset (mallinnettu ominaispäästljen vähenemisenä)
|----
|| 45-47|| 2035_v44|| MAXI1|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa, pysäköintimaksut +50%
|----
|| (45-47)|| 2035_v44_SA|| MAXI1_SA|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || x|| || Sähköautot + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
|----
|| (45-47)|| 2035_v44_SAB|| MAXI1_SAB|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || || || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksujen korotus 50 %
|----
|| 51-53|| 2035_v50|| MAXI2|| || x|| || || x|| x|| x|| || x|| || x|| || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
|----
|| 55-57|| 2035_v54|| MAXI3|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| || || || Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
|----
|| (55-57)|| 2035_v54_SAB|| MAXI3_SAB|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
|----
|| (55-57)|| 2035_v54_SAT_SAB|| MAXI3_SAT_SAB|| || x|| || || x|| x|| || x|| || x|| x|| x|| x|| x|| Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
|----
|| 61-63|| 2035_v60|| PORKKANA|| || x|| || || || x|| || x|| || x|| x|| || || || Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
|----
|| 61-63|| 2035_v60_SAB|| PORKKANA_SAB|| || x|| || || || x|| || x|| || x|| x|| || x|| x|| Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
|----
|| 71-73|| 2035_v70_SAT_SAB|| MAXI2_7b_SAT_SAB|| || x|| || x|| x|| x|| x|| || x|| || x|| x|| x|| x|| Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + maankäyttö tiivistyy + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
|----
|}


E13 = Polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö yhteensä (GWh)
'''Toimenpiteet:
 
***'''Maankäyttö
K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus, muu polttoainekäyttö (GWh)
# 2035 v0
# 2035 v0+/v1
#*'''Maankäytön tiivistäminen
# Helsingin ulkopuolella 14 kunnan alueella
# 14 kunnan alueella, myös Helsingissä
#*'''Muut toimenpiteet
# Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
# Liikkumispalvelut / Kimppakyydit
# Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu (x2)
# Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu (x2,5-3)
# Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
# Pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
# Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu = joukkoliikennelipun hinta  -25 %
# SAT Sataman päästöjen vähennys 30 %
# SA Helsingissä sähköautoja  14 % -&gt; 30 %
# B Raskaan liikenteen teknologia


'''Liikennemuotojen kulkutapaosuudet


E13 = E11+E12
{| {{prettytable}}
 
|+'''Liikenteen kulkutapaosuudet (%)
E11 = Polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö (GWh)
|----
 
!Skenaario||Selite||Suunta|| polkupyörä|| joukkoliikenne|| henkilöauto|| jalankulku
E12 = Polttoaineiden käyttö, muu (GWh)
|----
 
|| nyky|| nyky (2015)|| Hki sis.|| 9|| 31|| 26|| 34
 
|----
E11= F11 + G11 +...+R11
|| || || rajan ylittävät|| 3|| 37|| 60|| 0
 
|----
E12 = F12 + G12 +...+ R12
|| || || yhteensä|| 7|| 33|| 35|| 25
 
|----
 
|| 2035_v0+|| 2035 vertailu-vaihtoehto (v0+ / BAU)|| Hki sis.|| 9|| 28|| 27|| 36
F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, kivihiili (GWh)
|----
 
|| || || rajan ylittävät|| 3|| 44|| 53|| 0
G11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, turve (GWh)
|----
 
|| || || yhteensä|| 7|| 33|| 35|| 26
R11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu polttoainekäyttö, muu bio (GWh)
|----
 
|| 2035_v44|| MAXI1|| Hki sis.|| 18|| 24|| 21|| 38
F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili (GWh)
|----
 
|| || || rajan ylittävät|| 8|| 47|| 45|| 0
G12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, turve (GWh)
|----
 
|| || || yhteensä|| 16|| 29|| 27|| 28
R12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, muu bio (GWh
|----
 
|| 2035_v50|| MAXI2|| Hki sis.|| 17|| 27|| 19|| 38
 
|----
=====Teollisuusprosessit=====
|| || || rajan ylittävät|| 7|| 52|| 41|| 0
 
|----
* Hiilidioksidi
|| || || yhteensä|| 14|| 33|| 24|| 28
 
|----
Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä
|| 2035_v50|| MAXI3|| Hki sis.|| 22|| 23|| 16|| 39
 
|----
Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16)  lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön
|| || || rajan ylittävät|| 11|| 50|| 39|| 0
korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).
|----
 
|| || || yhteensä|| 19|| 29|| 22|| 30
C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)
|----
 
|| 2035_v60|| PORKKANA|| Hki sis.|| 21|| 22|| 18|| 38
C26 = C21 * C16 /1000
|----
 
|| || || rajan ylittävät|| 9|| 44|| 47|| 0
 
|----
C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t)
|| || || yhteensä|| 18|| 28|| 25|| 29
 
|----
C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2
|| TAVOITE?|| TAVOITE?|| Hki sis.|| 19|| 29|| 15|| 36
|----
|| || || rajan ylittävät|| 7|| 50|| 42|| 0
|----
|| || || yhteensä|| 16|| 31|| 26|| 27
|----
|}




C16 = C10*C12*C13
=====Teollisuusprosessit=====


C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö)
* Hiilidioksidi


C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen)
Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä


C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen)
Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16)  lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön
korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).


C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)


*Metaani
C26 = C21 * C16 /1000


Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä


Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla
C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)


C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2


K27 = K22*K17/1000


K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t)
C16 = C10*C12*C13


K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto)
C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö) (data)


C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)


* Typpioksiduuli
C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)


O28 = typpioksiduulipäästöt


O28 = O23 * O18 /1000
*Metaani


Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä


O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t)
Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla


O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo


K27 = K22*K17/1000


O18 = O11*O12
K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)
 
O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo


O12 = Päästökertoimen korjauskerroin
K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto) (data)


=====Kaukolämpö=====


'''Kaukolämpövoimalaitokset'''
* Typpioksiduuli


lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt 1000t = kaikkien polttoaineiden hiilidioksidipäästöt
O28 = typpioksiduulipäästöt


SUMMA(J83:V83)
O28 = O23 * O18 /1000


esimerkkinä kivihiili J83


J83 = TULOJEN.SUMMA(J77:J78,J61:J62,$Z61:$Z62,$D77:$D78)*0.0036
O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)


missä,
O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo (data)


J77 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (kaukolämpövoimalaitokset)


J78 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (muu)
O18 = O11*O12


J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)
O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo (data)


J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh) (muu)
O12 = Päästökertoimen korjauskerroin (data)


Z61 = Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)


Z62 = Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)
=====Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet=====


D77 = Päästöjen korjauskerroin (kaukolämpövoimalaitokset)
Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet on annettu Kasvenerissä suoraan ja perustelematta. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuosikohtaiset päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset.


D78 = Päästöjen korjauskerroin (muu)
{| {{prettytable}}
 
|+'''Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset
 
|-style="vertical-align:top;"
'''Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (kaukolämpövoimalaitokset)'''
|
 
| '''1990'''
J77 = D10*D11
| '''1997'''
 
| '''2005'''
D10 = Hiilidioksidin päästökerroin g/MJ
| '''2010'''
 
| '''Kuvaus'''
D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin
|----
 
| '''Klinkkerituotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
 
| 1,049
'''Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (muu)'''
| 1,025
 
| 0,958
J78 = D10*D11
| 1,043
 
| Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten pitoisuuksien vaikutus oletuspäästökertoimeen
Samoin kuin hiilidioksidin ominaispäästöt kaukolämpövoimalaitokset
|----
 
| '''Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin'''
 
| 1,003
'''Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)'''
| 1,007
 
| 1,005
J61 = JOS($B$16=1,J11,J11/$I$13*$O$16)
| 1,008
 
| -
Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmön- ja sähköntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2
|----
 
| '''Kalkintuotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
1.Yksiköiden polttoaineen käyttö (yksi polttoaine) GWh (J11)
| 0,939
 
| 0,939
2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (J11/I13*O16)
| 0,949
 
| 0,941
:I13 = SUMMA(I11:I12)
| Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten tai arvioitujen pitoisuuksien vaikutus stökiömetriseen kalkin päästökertoimeen 0,785
 
|----
::I11 = SUMMA(J11:V11) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh  (kaukolämpövoimalaitokset)
| '''Kalkkikiven ja dolomiittikalkkikiven käytön päästökertoimien korjauskerroin'''
 
| 0,990
::I12 = SUMMA(J12:V12) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (muut)
| 0,984
 
| 0,940
:O16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset) vuosikohtainen
| 0,984
 
| IPCC:n oletusarvoon verrattuna
 
|----
'''Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)'''
| '''Teräksen tuotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
| 1,081
J62 = JOS($B$16=1,J12,J12/$I$13*$O$16)
| 1,037
 
| 0,907
Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien kohdalla
| 0,947
 
| Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)
 
|----
'''Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)'''
| '''Vedyn tuotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
 
| 0,974
Z61 = Z11/100*D61/I61
| 1,085
 
| 1,121
Z11 = Lämmöntuotanto osuus % kaukolämpö
| 1,064
 
| Tuotannon vuotuisten lähtöaineiden vaihtelun ja kemiallisten reaktioiden epätäydellisyyden vaikutus
D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh
|----
 
| '''Typpihapon tuotannon päästökertoimen korjauskerroin'''
:D61 = C61/E61*100
| 1,081
 
| 1,079
:C61 = Lämmöntuotanto GWh
| 0,966
 
| 1,084
:E61 = hyötysuhde %
| Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)
 
|----
I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä
|}
 
:SUMMA(J61:V61)
 
 
'''Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)'''
 
Z62 = Z12/100*D62/I62
 
Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet k-lämpö kaukolämpövoimalaitokset
 
 
 
'''Päästöjen korjauskerroin (kaukolämpövoimalaitokset)'''
 
D77 = JOS(C77=0,1,JOS(I77=0,1,C77/I77))
 
C77 = Mitattavat päästöt 1000t
 
I77 = Lasketut päästöt yhteensä 1000t
 
 
'''Päästöjen korjauskerroin (muu)'''
 
D78 = JOS(C78=0,1,JOS(I78=0,1,C78/I78))
 
Lasketaan samoin kuin Päästöjen korjauskerroin kaukolämpövoimalaitokset
 
 
 
 
'''Kaukolämpölaitokset'''  
 
lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt 1000t
 
SUMMA(D25:Q25)
 
kaikkien eri polttoaineiden korjatut CO2 päästöt yhteensä
 
esimerkkinä kivihiili (D25=F53)
 
F53 = F51*G41*0.0036
 
F51 = CO2 ominaispäästöt korjattu arvo (g/MJ)
 
G41 = Yksikön polttoaineen käyttö (GWh)
 
 
'''CO2 ominaispäästöt korjattu arvo (g/MJ)'''
 
F51 = JOS(G41=0,0,TULOJEN.SUMMA(F48:F49,G38:G39,$D48:$D49)/G41)
 
G41 = Polttoaineen kulutus (GWh)
 
F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (kaukolämpölaitokset)
 
F49 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (muu)
 
G38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)
 
G39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (muu)
 
D48 = Päästöjenkorjauskerroin (kaukolämpölaitokset)
 
D49 = Päästöjenkorjauskerroin (muu)
 
 
'''Polttoaineen kulutus (GWh)'''
 
G41 = SUMMA(G38:G39)
 
G38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)
 
G39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (muu)
 
 
'''Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) (kaukolämpölaitokset)'''
 
G38 = JOS($B$16=1,G11,G11/$F$13*$K$16)
 
Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmöntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2
 
:1.Yksiköiden polttoaineen käyttö GWH (G11)
 
:2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (G11/F13*K16)
 
:F13 = SUMMA(F11:F12)
 
::F11 = SUMMA(G11:U11) = Energialähteet yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset)
 
::F12 = SUMMA(G12:U12) = Energialähteet yhteensä GWh (muu)
 
:K16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset) vuosikohtainen
 
 
'''Yksiköiden polttoaineen käyttö GWh (muu)'''
 
G39 = JOS($B$16=1,G12,G12/$F$13*$K$16)
 
Lasketaan samoin kuin kaukolämpölaitoksien polttoaineen käyttö.
 
 
'''Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (kaukolämpölaitokset)'''
 
F48 = D10*D11
 
D10 = Hiilidioksidin päästökerroin g/MJ
 
D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin
 
 
'''Hiilidioksidin ominaispäästöt (g/MJ) (muu)'''
 
F49 = D10*D11
 
Samoin kuin hiilidioksidin ominaispäästöt kaukolämpölaitokset
 
 
 
'''Päästöjenkorjauskerroin (kaukolämpölaitokset)'''
 
D48 = JOS(C48=0,1,JOS(E48=0,1,C48/E48))
 
C48 = Mitattavat päästöt 1000t
 
E48 = Lasketut päästöt 1000t
 
'''Päästöjenkorjauskerroin (muu)'''
 
D49 = JOS(C49=0,1,JOS(E49=0,1,C49/E49))
 
Lasketaan samoin kuin Päästöjenkorjauskerroin kaukolämpölaitokset


=== Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne ===
=== Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne ===
Rivi 2 102: Rivi 2 158:
* [[Hiilineutraali Helsinki 2035]]
* [[Hiilineutraali Helsinki 2035]]
* [[Ilmastovahti]]
* [[Ilmastovahti]]
* [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kasvener&oldid=36285 Kasvener -tietokide versio 14.12.2019, laskutavat 2 mukana]
* [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kasvener&oldid=36319 Kasvener -tietokide versio 20.12.2019, laskutavat 2 mukana]
* [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kasvener&oldid=36333 Kasvener -tietokide versio 23.12.2019, sisältää laskutavat teollisuusprosesseille molemmissa osioissa]
* [http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Kasvener&oldid=36352 Kasvener -tietokide versio 30.12.2019, sisältää eritellyt kaavat tuotannon päästöjen laskemisesta]


== Lähteet ==
== Lähteet ==


<references/>
<references/>

Nykyinen versio 6. kesäkuuta 2020 kello 15.33


Kasvener on Suomen ympäristökeskuksen laatima Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästöjä arvioiva malli, joka on kehitetty kuntien käyttöön ja jota on eritysesti käytetty 2010-luvun alkupuolella.

Kysymys

Millaiset ovat Kasvener-mallin rakenne, muuttujat ja päästökertoimet?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Mallia käytetään esimerkkinä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman vaikutusarviointityössä ja Ilmastovahti-työkalun kehittämisessä. Ilmastovahti löytyy tältä sivulta.


Osallistujat

Katso Ilmastovahti.

Vastaus

Perustelut

Yleistä

Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.

LASKENTA 1 vai 2?

Kasvenerissä on paljon kohtia, jossa voi tai pitää valita laskenta kahden lskentamallin (1 ja 2) välillä. Näiden ero on se, että laskenta 1 käyttää suoraan käyttäjän antamia polttoainekohtaisia käyttötietoja. Sen sijaan laskenta 2 ottaa tämän lisäksi tiedon kokonaiskulutuksesta ja jakaa sen sitten polttoaineille annettujen suhteiden mukaisesti. Tässä kuvauksessa päädyttiin siihen, että on huomattavasti selkeämpää käyttää suoraan polttoainemääriä. Jos jostain syystä käytössä on kokonaismäärä ja osuudet, niistä lasketaan polttoainekohtaiset määrät nyt kehitettävän mallin ulkopuolella, eikä sitä laskentaa tai kuvausta sotketa tähän. Laskenta 2 siis jätetään pois jatkotarkasteluista.

Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen

Kasvener paastoja Heikki sisältää Kasvener-mallien päästökertoimia. Ne tulisi siirtää Opasnettiin näiden ohjeiden mukaisesti.

  • Taulukot laitetaan suomenkieliseen Opasnettiin, joten sarakkeiden nimet laitetaan suomeksi. Huomaa, että excelissä nimiä on käytetty osin eri tavalla kuin ohjeessa, ja ne on korjattava.
  • Käytetään näitä sarakenimiä.
    • Sektori (activity): sisältää päästösektorin tai jonkin alasektorin
    • Polttoaine (excelissä sarakkeessa activity)
    • Päästö (emission): päästön nimi, ei määrä (CO2, N2O jne)
    • Yksikkö (unit): päästön määrä aktiviteettiyksikköä kohti (mg/MJ tai kg/ton). Yksikön nimeen ei pistetä päästön nimeä (esim CO2) vaan se tulee Päästö-sarakkeeseen, ja tarvittaessa aktiviteetin nimi (esim N) laitetaan Kuvaus-sarakkeeseen.
      • Mieluummin skaalataan kaikki luvut näihin yksiköihin kuin käytetään eri päästöille eri yksiköitä (mg/MJ myös CO2:lle).
      • Jos kaikilla taulukon riveillä on sama yksikkö, siitä ei tehdä omaa saraketta, vaan se määritellään taulukon parametrissa unit.
    • Tulos (result): tähän tulee päästökertoimen lukuarvo
    • Kuvaus (description): tähän kenttään kaikki muu tieto: viiteet, poikkeamat, selitykset ym.
  • Kaikki saman aktiviteetin päästökertoimet laitetaan samaan tauluun vaikka päästö olisi eri (CO2, N2O jne). Yleensä Sektori on nyt excelin osataulun otsikkona.
  • Rakennetaan nämä taulut sivulle Kasvener-päästökertoimia.
    • Teollisuustuotannon päästökertoimet: excelistä yleisiä päästökertoimia ja teollisuuden prosessivoima ja teollisuuden lämmöntuotanto
    • Maatalouden päästökertoimet: excelistä ELÄIMET
    • Energiantuotannon päästökertoimet: excelistä energiantuotannon päästökertoim.
    • Teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotanto

Mallitaulu sivun lopussa.

Indeksit

Indeksejä käytetään tarkentamaan tutkittavaa ilmiötä, esimerkiksi aktiviteettia tai päästöä. Indekseillä voi olla tarkentavia alaindeksejä. Esimerkiksi jokainen sektori on jaettu edelleen alasektoreiksi hyvin yksityiskohtaisesti. Indeksejä voidaan myös käyttää yhdessä. Esimerkiksi päästöt esitetään energiantuotannosta ja -kulutuksesta polttoaineittain. Päästöt esitetään erikseen tuotannosta ja kulutuksesta.

Mallissa käytetyt indeksit

Päästösektori

  • Energia
  • Teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset)
  • Maatalous
  • Jätehuolto

Päästösektori (tuotantoperusteinen)

  • Kaukolämpö
  • Sähköntuotanto
  • Erillislämmitys
  • Teollisuuden lämpö
  • Muu polttoaine
  • Liikenne
  • Jätehuolto
  • Maatalous
  • Teollisuusprosessit

Päästösektori (kulutusperusteinen)

  • Kaukolämpö
  • Sähkölämmitys
  • Erillislämmitys
  • Muu sähkö
  • Muu polttoaine
  • Liikenne
  • Jätehuolto
  • Maatalous
  • Teollisuusprosessit
  • Kotitaloudet
  • Kunta
  • Muu julkinen sektori
  • Palvelusektori
  • Erittelemätön

Päästö

  • hiilidioksidi
  • metaani
  • typpidioksidi
  • typpioksiduuli
  • hiilimonoksidi
  • hiukkaset
  • rikkidioksidi
  • typenoksidit
  • kasvihuonekaasut

Polttoaine

  • kivihiili
  • turve
  • maakaasu
  • raskas polttoöljy
  • kevyt polttoöljy
  • dieselöljy
  • bensiini
  • nestekaasu
  • koksi
  • koks.kaasu
  • masuunikaasu
  • jal.kaasu
  • yhdyskuntajäte
  • muu fossiilinen
  • polttohake
  • kuori
  • muu puu
  • mustalipeä
  • biokaasu
  • muu bio
  • teollisuuden jätelämpö
  • lämpöpumpun lämpö
  • sähkö

GPC-standardin mukaiset päästösektorit[1]

Global Protocol for Community-Scale GHG Emission Inventories sisältää päästösektoreittain nämä tiedot:

  • notation keys
  • gases (in tonnes)
    • CO2
    • CH4
    • N2O
    • HFC
    • PFC
    • SF6
    • NF3
    • total CO2e
    • CO2(b): emissions from biogenic origin (biofuels etc.) are reported separately and NOT included in the total sum.
  • data quality (high-medium-low)
    • activity data (AD)
    • emission factors (EF)
  • explanatory comments (I.e. description of methods or notation keys used)

----arg4987: . Onko näille viralliset suomenkieliset nimet? Jos on, kannattaa käyttää niitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 07.45 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

GPC-päästösektorit(.)
ObsGPC ref no.ScopeSectorSektori
1IStationary energyKiinteä energia
2I.1Residential buildingsAsuinrakennukset
3I.1.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
4I.1.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
5I.1.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
6I.2Commercial and institutional buildings and facilitiesKaupalliset rakennukset
7I.2.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
8I.2.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
9I.2.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
10I.3Manufacturing industries and constructionValmistusprosessit ja rakentaminen
11I.3.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
12I.3.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
13I.3.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
14I.4Energy industriesEnergia-ala
15I.4.11Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundaryEnergiantuotannon apuprosessit kaupungeissa
16I.4.22Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundaryEnergiankäyttö verkon apuprosesseissa kaupungeissa
17I.4.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operationsVerkon häviöt voimalaitosten apuprosesseissa
18I.4.41Emissions from energy generation supplied to the gridHäviöt verkon sähkönsyötyössä
19I.5Agriculture, forestry and fishing activitiesMaa- , metsä- ja kalatalous
20I.5.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
21I.5.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
22I.5.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
23I.6Non-specified sourcesErittelemättömät energialähteet
24I.6.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
25I.6.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
26I.6.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
27I.7Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coalHajapäästöt hiilen tuotannossa
28I.7.11Emissions from fugitive emissions within the city boundaryKaupunkien hajapäästöt
29I.8Fugitive emissions from oil and natural gas systemsHajapäästöt öljystä ja maakaasusta
30I.8.11Emissions from fugitive emissions within the city boundaryKaupunkien hajapäästöt
31IITransportationLiikenne
32II.1On-road transportationTieliikenne
33II.1.11Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundaryPolttoaineen kulutuksen päästöt kaupunkien tieliikenteessä
34II.1.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportationVerkkosähkön päästöt kaupunkien tieliikenteessä
35II.1.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
36II.2RailwaysRaideliikenne
37II.2.11Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundaryPäästöt raideliikenteen polttoaineista kaupungeissa
38II.2.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railwaysPäästöt verkon energiasta kaupungin raideliikenteessä
39II.2.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
40II.3Waterborne navigationVesi(Laiva)liikenne
41II.3.11Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundaryVesiliikenteen polttoaineen kulutuksen päästöt kaupungissa
42II.3.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigationVerkkosähkön päästöt kaupunkien vesiliikenteessä
43II.3.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
44II.4AviationLentäminen
45II.4.11Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundaryLentämisen polttoainepäästöt kaupungeissa
46II.4.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviationPäästöt verkon energiasta kaupungin lentoliikenteessä
47II.4.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
48II.5Off-road transportationMaastoliikenne
49II.5.11Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundaryMaastoliikenteen polttoainepäästöt kaupungissa
50II.5.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportationpäästöt verkon energiasta kaupungin maastoliikenteessä
51IIIWasteJätteet
52III.1Solid waste disposalKiinteän jätteen hävittäminen
53III.1.11Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundaryKiinteän jätteen päästöt kaupungin omista jätteistä kaatopaikoilla ja avokaatopaikoilla
54III.1.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundaryPäästöt kaupungissa tuotetussa kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin ulkopuolella
55III.1.31Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundaryPäästöt kaupungin ulkopuolella tuotetusta kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin sisällä
56III.2Biological treatment of wasteBiologinen jätteenkäsittely
57III.2.11Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään biologisesti kaupungissa
58III.2.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä biologisesti kaupungissa
59III.2.31Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundaryPäästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
60III.3Incineration and open burningJätteenpoltto
61III.3.11Emissions from solid waste generated and treated within the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
62III.3.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä kaupungissa
63III.3.31Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
64III.4Wastewater treatment and dischargeJäteveden käsittely
65III.4.11Emissions from wastewater generated and treated within the city boundaryPäästöt jätevedestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
66III.4.23Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundaryPäästöt jätevedestä joka tuotetaan, mutta ei käsitellä kaupungissa
67III.4.31Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundaryPäästöt jätevedestä jota ei tuoteta, mutta joka käsitellään kaupungissa
68IVIndustrial processes and product uses (iPPu)Teolliset prosessit ja tuotteiden käyttö
69IV.11Emissions from industrial processes occurring within the city boundaryPäästöt teollisuusprosesseista kaupungin alueella
70IV.21Emissions from product use occurring within the city boundaryPäästöt tuotteiden käytöstä kaupungin alueella
71VAgriculture, forestry and other land use (AFOLU)Maa- ja metsätalous ja maankäyttö
72V.11Emissions from livestock within the city boundaryPäästöt karjasta kaupungin alueella
73V.21Emissions from land within the city boundaryPäästöt maaperästä kaupungin alueella
74V.31Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundaryPäästöt yhteislähteistä ja CO2:ta sisältämättömät päästölähteet maaperässä kaupungin alueella
75VIOther Scope 3Muu scope 3
76VI.13Other Scope 3Muut Scope 3:n päästöt

Päästöjen jaottelu

Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan.

Tuotantoperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on määritelty kunnan alueellisten rajojen mukaan. Tämän laskentaperiaatteen ainoa poikkeus on jätehuolto, jossa kuntataso on määritelty jätteiden syntypaikan mukaan. Kaatopaikkojen ja jätevesipuhdistamojen päästöjä ei siis lasketa mallissa näiden laitosten sijaintipaikkojen mukaan. Sen sijaan energiasektorin päästöt lasketaan laitosten sijaintipaikan mukaan.

Kulutusperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on jätehuollon (ja maatalouden sekä teollisuusprosessien osalta) sama kuin tuotantoperusteisessa laskennassa. Liikenteen osalta laskennat ovat molemmissa vaihtoehdoissa muutoin samat (tiedot VTT:n LIPASTO- mallin suoriteperusteisesta laskennasta) lukuunottamatta liikenteen sähkön käyttöä.

Kuntatason määrittely

Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa kuntataso on määritelty seuraavasti:


Kaukolämmön tuotanto ja kulutus

-Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotanto (myös sähkö) ja polttoaineiden käyttö sekä päästöt jaetaan kuntien ko. laitoksen kaukolämpökuormien suhteessa.

-Kaukolämpöyhtiöiden pienimittakaavainen lämpökauppa lasketaan ao. kunnan kaukolämmöntuotannon keskimääräisten lukujen mukaan myös silloin, kun kunnan yhtiö on ostavana osapuolena. Vaikutuksia ei uloteta sähköntuotannon jakoon. Sähkön tuotanto ja kulutus:


Seuraavat voimalaitokset ovat 'paikallisia kuntatason' tuotantolaitoksia:

  • teollisuuden prosessivoimalaitokset (myös ns. prosessilauhde) laitosten omistustaustasta riippumatta
  • kaukolämpövoimalaitokset (ml. kaukolämpöä tuottavat väliottolauhdutusvoimalaitokset) omistustaustastaan riippumatta
  • vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä on paikallinen omistustausta

Seuraavat voimalaitokset ovat 'valtakunnallisia' tuotantolaitoksia:

  • ydinvoimalaitokset
  • tavalliset lauhdutusvoimalaitokset (ei ydin-, prosessilauhde- tai väliottolauhdutusvoimalaitokset)
  • vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä ei ole paikallista omistustaustaa.

Jos näin laskettu kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, niin erotus täytetään valtakunnallisella 'ostosähköllä'. Jos taas kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, niin ylittävän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin.

Laskettavat päästöt

Mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Malli ei sisällä Kioton sopimuksessa olevia kolmea ns. uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) eikä maankäytön muutoksista aiheutuvia ’päästöjä’ eikä niihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä.

Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja (päästökertoimet ja vakiot).

Mallissa lasketaan energiasektorin päästöistä myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuunottamatta nämä kaasut kuuluvat myös IPCC:n laskentaohjeiden piiriin, koska niillä on välillisiä vaikutuksia kasvihuoneilmiöön. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon, kun mallissa lasketaan kasvihuonekaasujen hiilidioksidi-ekvivalentti -päästöt, koska ko. päästökomponentit eivät kuulu Kioton sopimukseen.

Päästöjen laskenta

Lähtötiedot

Päästölaskentaan tarvittavat lähtötiedot: määrät, energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen, jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely, vakiot ja päästökertoimet, Ostosähkön laskennassa käytettävät kertoimet, lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle. Osa lähtötiedoista on annettu valmiiksi Kasvener mallissa ja osa pitää selvittää erinäisistä lähteistä.

Määrät
  • Kotieläimet jaoteltu tarkemmin
  • Ihmiset
  • Maatalousmaa jaoteltu tarkemmin
  • Jätteiden käsittely jaoteltu tarkemmin
  • Teollisuusprosessit jaoteltu tarkemmin
  • Kaukolämmönkulutus
  • Sähkönkulutus
  • Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Liikenteen polttoaineet jaoteltu tarkemmin
  • Energiantuotannon polttoaineet jaoteltu tarkemmin
  • Lämmönkulutus (Hyötyenergian kulutus) jaoteltu tarkemmin
  • Lämmöntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Valtakunnallinen 'ostosähkö' (tiedot annettu valmiina) jaoteltu tarkemmin

Maatalouden määrätiedot ovat saatavissa kunnan maataloussihteeriltä (tai vastaavalta) tai Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta, johon kuntakohtaiset tiedot on kerätty. Jätehuollon tiedot ovat saatavissa suoraan kunnan tiedoista tai teollisuuslaitosten viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Teollisuusprosesseista tarvittavat määrätiedot ovat ympäristölupalainsäädännön kautta useimmiten myös viranomaisten tiedossa. Energiasektoreita koskevia tietoja saa laitosten ilmansuojeluilmoituksista, yritysten vuosi- ja ympäristökertomuksista sekä Kaukolämpö ry:n ja Adaton tilastoista.

Energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen

Energiasektorin lisätietoja, joiden perusteella kunnan energiantuotantoa sisällytetään kunnan kulutukseen ja lisäksi jakosuhdetietoja siitä, miten energiankulutus jakaantuu eri loppukulutussektoreille.

Jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely

Jätehuollon määrätietojen jaottelun eri sektoreille (vastaavasti kuin energiatiedot). Lisäksi jätehuolto- ja maataloussektorilta sekä teollisuusprosesseista oletustietoja.

Vakiot ja kertoimet

IPCC:n oletusarvot tai Suomen valtakunnallisissa inventaarioissa käytetyt arvot.

Lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle

Energiantuotannon päästökertoimet polttoaineiden energiasisältöä kohden

-Polttoaineiden polton päästökertoimet ja ne on jaoteltu polttotekniikan, polttoainetehon ja polttoaineen mukaan. Päästökomponentit ovat: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Neljän ensiksi mainitun komponentit päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen/SYKE käyttämiin arvoihin ja kolmen jälkimmäisen komponentit päästökertoimet vastaavat pääosin Valtioneuvoston ohjeiden arvoja.

----arg1586: . Tuotanto, polttoaineiden käyttö ja päästöt ovat kolme eri asiaa. Kuvatkaa siis jokaisesta erikseen: a) onko tämä dataa muualta vai Kasvenerissä laskettua, ja b) mikä on datalähde tai c) millä yhtälöllä se on laskettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.04 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

  • Valtakunnallisen ostosähkön lähtötiedot sähköntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Kaukolämpölaitosten lähtötiedot lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Kaukolämpövoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Teollisuuden prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja prosessihöyryn tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Huippuvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Lauhdutusvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Teollisuuden lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Rakennusten erillislämmityksen lähtötiedot lämmönkulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Muun polttoaineiden käytön lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden kulutuksesta sekä päästöistä
  • Lämpöpumppujen lähtötiedot energialähteistä ja hyötyenergian kulutuksesta
  • Lähtötiedot liikenteen ajoneuvosuoritteista ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Laskentakaavat

Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt

Kaukolämmitys

Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).

Jokaisella yllä mainitulla rakennussektorilla lämmityksen hiilidioksidipäästöt (1000 t) muodostuu kulutetun lämmitysenergian päästöistä = kaukolämmitys + sähkölämmitys + lämpöpumppulämmitys + erillislämmitys

Kaukolämmityksen kulutuksen hiilidioksidipäästöt (1000t) jakautuu hankintalähteittäin:

C69 Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset päästöt

C70 kaukolämpövoimalaitokset päästöt

C71 kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö päästöt

C72 kaukolämpölaitokset, lämpöpumput ja sähkökatt. päästöt


C70 Kaukolämpövoimalaitokset

Kaukolämpövoimalaitokset hiilidioksidipäästöt yksi rakennussektori (asuinrakennukset esimerkkinä)

x = a/(100-z)*100/E9*w

missä,

a = lämmitysenergian kulutus (GWh)

z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

E9 = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - kaukolämpövoimalaitokset


Lämmitysenergian kulutus (GWh)

a = C30*F28/C28

missä,

C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

F28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)

C28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)


Kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

C30 = E21/(D21+E21+F21)*C23

missä,

E21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta

D21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta

F21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta

C23 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset yhteensä (annettu)


E21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta

E21 =E16+E18-E17
E16 = Paikallinen kaukolämmöntuotanto
E18 = Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta
E17 = Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan


Paikallinen kaukolämmöntuotanto

E16 = E14+E15
E14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa
E14 = E9*G11
E9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpövoimalaitokset)
G11 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
E15 = naapurikuntien kaukolämpö
E15= E9*G12/100-E14
G12 = Omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %


Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta

E18 = E14/(D14+E14+F14)*C18
D14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
F14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpölaitokset
C18 = kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta yhteensä


D14 = (D9*G15)*G14/100
D9 = ks. lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)
G15 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta %


F14 = F9*G18
F9 = kauko- ja prosessilämmön kokonaistuotanto
F9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpölaitokset)
G18 = onko kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0


C18 = G42/100*C14
G42 = tuonnin osuus kunnan kaukolämmön tuotannosta %
C14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa yhteensä
C14 = D14+E14+F14 ks. ylempänä


Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan kaukolämpövoimalaitos

E17 = E14/(D14+E14+F14)*C17)
C17 = kaukolämmön satunnainen vienti toiseen kuntaan yhteensä
C17 = G41/100*C14
G41 = viennin osuus kaukolämmön tuotannosta %


D21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksien näkökulmasta:
naapurikuntien kaukolämpö
D15 = D9*G16/100-D14
kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
D18 = (D14/(D14+E14+F14)*C18)
Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
D17 = D14/(D14+E14+F14)*C17


F21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpölaitoksen näkökulmasta:
naapurikuntien kaukolämpö
F15 = F9*G19/100-F14
kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
F18 = F14/(D14+E14+F14)*C18)
kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
F17 = F14/(D14+E14+F14)*C17


Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

z = (1-C30/E21)*100

C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset ks. ylempänä

E21 = kaukolämpövoimalaitokset: kaukolämmön nettohankinta kuntaan ks. ylempänä


Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

E9 = SUMMA(J68:V68)

esimerkkinä kivihiili J68

J68 =TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$Z61:$Z62,$E61:$E62)/100

missä,

J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

Z61 = Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)

Z62 = Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)

E61 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (kaukolämpövoimalaitokset)

E62 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (muu)


Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

J61 = JOS($B$16=1,J11,J11/$I$13*$O$16)

Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmön- ja sähköntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2

1.Yksiköiden polttoaineen käyttö (yksi polttoaine) GWh (J11)

2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (J11/I13*O16)

I13 = SUMMA(I11:I12)
I11 = SUMMA(J11:V11) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset)
I12 = SUMMA(J12:V12) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (muut)
O16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset) vuosikohtainen


Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

J62 = JOS($B$16=1,J12,J12/$I$13*$O$16)

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien kohdalla


Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)

Z61 = Z11/100*D61/I61

Z11 = Lämmöntuotanto osuus % kaukolämpö

D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh

D61= C61/E61*100

C61 = Lämmöntuo:tanto GWh
E61 = hyötysuhde %

I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä

SUMMA(J61:V61)


Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)

Z62 = Z12/100*D62/I62

Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet k-lämpö kaukolämpövoimalaitokset



C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö

x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)

x = a/(100-z)*100/y-c*w

missä,

a = lämmitysenergian kulutus (GWh)

z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

y = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

c = Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)

w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. lämpö


Lämmitysenergian kulutus GWh

a = C31*F28/C28

missä,

C31 = Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

F28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)

C28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)


Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

C31 = (y-c)/(y+v)*F23)

missä,

v = Lämmöntuotanto GWh sähkö ks. tuotannon päästöt

F23 = Kaukolämmön kulutus (tuottaja kaukolämpölaitokset)

F23 = F21/(D21+E21+F21)*C23)

ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset


Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

z = (1-F23/F21)*100)

ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset


Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

Lasketaan muuten samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien lämmöntuotanto, mutta kohta polttoaineosuudet lasketaan eritavalla.

Lämmöntuotanto kaikki polttoaineet

y = SUMMA(J68:Y68)

esimerkkinä kivihiili J68

J68 = TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$AC61:$AC62,$E61:$E62)/100

missä,

J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

AC61 = Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

AC62 = Polttoaineosuudet lämpö (muu)

E61 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

E62 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (muu)


Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

AC61 = D61/I61

D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh

D61 = C61/E61*100
C61 = Lämmöntuotanto GWh
E61 = hyötysuhde %

I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä

SUMMA(J61:V61)


Polttoaineosuudet lämpö (muu)

AC62 = D62/I62

Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet lämpö kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)

c = SUMMA(T38:T39)

T38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

T39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)


Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

T38 = JOS($B$16=1,T11,T11/$F$13*$K$16)

Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmöntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2

1.Yksiköiden sähkön käyttö GWh (T11)
2.Yksiköiden energialähteiden käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (T11/F13*K16)
F13 = SUMMA(F11:F12)
F11 = SUMMA(G11:U11) = Energialähteet yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset)
F12 = SUMMA(G12:U12) = Energialähteet yhteensä GWh (muu)
K16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset) vuosikohtainen


Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)

T39 = JOS($B$16=1,T12,T12/$F$13*$K$16)

Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

Maatalous

Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin

  • Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä
Yhden eläinlajin ruuansulatuksen metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*f/1000
missä,
e = eläintenlukumäärä kpl
f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v
Ruuansulatuksen metaanin päästökerroin (kg/v) Tier 1 eli päästökerroin annettu valmiina seuraaville eläinlajeille:
lampaat, siat, vuohet, hevoset, porot.
Lampaiden päästökerroin lasketaan seuraavasti: ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v tier 1 * korjauskerroin (korjauskerroin annettu valmiina)
Nautaeläinten (lypsylehmät, emo- ja imettäjätlehmät, hiehot, sonnit ja vasikat) päästökerroin lasketaan seuraavasti:
f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
n = paino kg
o = referenssipainon korjauskerroin
p = referenssipaino kg
q = painonlisäys kg/vrk
m = nettoenergiat /sulava bruttoenergia kasvu = 1.164-5.16*k/1000+1.308*k^2/100000-37.4/k
k = rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
r = nettoenergian kulutus MJ/vrk sen hetkisen tilan ylläpitoon = r2*n^0.75
r2 = sen hetkisen tilana ylläpitokerroin
s = nettoenergian kulutus MJ/vrk laiduntamiseen = s2*s3/365*r
s2 = laiduntamisen lisäenergiakerroin
s3 = laidunkauden pituus vrk/v
t = nettoenergian kulutus MJ/vrk maidontuotantoon = t2*t3/365
t2 = 0.4*t21+1.47
t21 = maidon rasvaprosentti %
t3 = maidontuotanto kg/v
u = nettoenergian kulutus MJ/vrk raskaudenylläpitoon = u1*r
u1 = raskauden ylläpitokerroin
v = nettoenergiat /sulava bruttoenergia muuhun = 1.123-4.092*k/1000+1.126*k^2/100000-25.4/k
  • Lannankäsittelyn metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien lannankäsittelyn metaanipäästöistä
Yhden tuotantoeläinlajin (lypsylehmät) lannankäsittelyn metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*w/1000
missä,
e = eläintenlukumäärä kpl
w = lannankäsittelyn metaanipäästökerroin = x*365*0.67*y
x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
g = Bruttoenergian kulutus MJ/vrk = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100 (ks. ruuansulatuksen metaanipäästökertoimen laskeminen)
k = Rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
z = Lannan tuhkapitoisuus (%)
y = painotettu metaanin tuottokapasiteetti (m3/kg) = å*(ä*ö+a*b+c*d)/100
å = maksimaalinen metaanin tuottokapasiteetti lannasta m3/kg
ä = lantaosuudet laidunnus = ä1/365*(1-ä2*ä3/24)
ä1 = laidunkauden pituus vrk
ä2 = yöt sisällä laidunnuskaudella lypsylehmistä
ä3 = sisällä oltavat tunnit
ö = metaanin tuottokertoimet % laidunnus
a = lantaosuudet, kuiva/kuivikelannankäsittely = a1/100*(1-ä)
a1 kuiva/kuivikelannankäsittelyn osuus %
b = metaanin tuottokertoimet kuiva/kuivikelannan käsittely %
c = lantaosuudet lietelannankäsittely = c1/100*(1-ä)
c1 = lietelannankäsittelyn osuus % = 100-a1
d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %


Liikenne

Liikenteen hiilidioksidipäästöt (1000t) saadaan summaamalla eri sektorien CO2-päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät)

Liikenteen hiilidioksidipäästöt yksi sektori, esimerkkinä teollisuus

t = Hkj/100*hp+ Pkj/100*pp+Kkj/100*pk

Hkj= henkilöautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
hp= Hiilidioksidin päästöt, henkilöautot, kaikki yhteensä (1000t)
Pkj = pakettiautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
pp= Hiilidioksidin päästöt, pakettiautot, kaikki yhteensä (1000t)
Kkj= kuorma-autojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
pk= Hiilidioksidin päästöt, kuorma-autot, kaikki yhteensä (1000t)

Linja-autojen päästöjä ei oteta mukaan laskettaessa teollisuuden osuutta päästöistä, koska teollisuudella ei ole linja-autoja.


Esimerkkinä henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), kaikki yhteensä. Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidipäästöt päästöt lasketaan samanlailla.

hp = C153 + K153

C153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), yhteensä, muut polttoaineet paitsi sähkö
K153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet


C153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, muut polttoaineet paitsi sähkö

C153= Summa (D153:I153)
D153, E153, F153, G153, H153, I153 = Hiilidioksidin päästöt (1000t), polttoaine (esim. maakaasu)


Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, D153:I153 voidaan laskea eriteltyjen tai erittelemättömien tietojen mukaan:
Eriteltyjen: D153 = 0


Erittelemättömien: voidaan laskea ottamalla luvut suoraan, D153 = D24, tai suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin, D153 = (D24/C22+C32+C42+C52)*G98
D24 = Hiilidioksidin päästöt (1000t) polttoainekohtaisesti jaoteltuna, maakaasu, henkilöautot (data)
C22 = polttoaineiden käyttö yhteensä, henkilöautot (GWh) = summa (D22:J22)
C32 = polttoaineiden käyttö yhteensä, pakettiautot (GWh)
C42= polttoaineiden käyttö yhteensä, linja-autot (GWh)
C52= polttoaineiden käyttö yhteensä, kuorma-autot (GWh)
G98 = energialähteiden kulutus yhteensä (GWh), maantieliikenne: henkilö-, paketti, linja- ja kuorma-autot

Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä, joten sitä ei ole tässä enempää selvitetty


K153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet

K153 = J151 * E47/1000

J151 = Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)
E47= Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)


J151 Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)

J151 voidaan laskea kuten D151, eli erittelemättömien tai eriteltyjen tietojen mukaan

Eriteltyjen:
J151=0
Erittelemättömien:
B99=J22
J22= polttoaineiden käyttö, henkilöautot, sähkö (GWh) (data)


E47 Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)

E47 = E46/a*1000

E46 = hiilidioksidipäästöt 1000t ilman lämmitystä, muu kulutus yhteensä
a= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, muu kulutus yhteensä


E46 = Lasketaan kuten "xi" osiossa sähkönkulutus, kohdassa sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus


a= summa(F114:K114)
F114, G114, H114, I114, J114, K114= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, sektorit lasketaan samanlailla, esim teollisuus tai palvelut
Esimerkkinä palvelut, K114
K114 = K84*E117
K84 = kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)
E117 = Muunnoskerroin sähkön loppukulutukseen
E117 = 1-m/100
m = Siirto- ja jakeluhäviöt muussa sähkönkulutuksessa (data)


K84 Kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)

K84 = K80-K81-K82-K83

K80 = Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä

K81 = Sähkönlämmityksen osuudet (GWh), kts. "sähkölämmityksen CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K82 = Lämpöpumppujen sähkön osuudet (GWh), kts. "lämpöpumppujen sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K83 = Kaukolämmityksen sähkön osuudet (GWh), kts. "kaukolämmön sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt


K80 Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä

K80 = summa(K73:K79)

K73, K74, K75, K76, K77, K78, K70 = paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen, palvelut, eri hankintalähteet (esim. teollisuuden prosessivoimalaitokset)

Esimerkiksi teollisuuden prosessivoimalaitokset K73, katso "k" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

Sähkön kulutus

Sähkön kulutuksen päästöt

Sähkön kulutuksen päästöt = Päästöt eri sektoreilta (teollisuus + kotitaloudet + maataloustuotanto + kunta + muu julkinen sektori + palvelu sektori + erittelemättömät)


Esimerkkinä Hiilidioksidipäästöt (1000t)

Sähkön kulutuksen päästöt yhdelle sektorille lasketaan hankintalähteittäin ja hankintalähteiden päästöt summataan yhteen. Sektorin päästöistä miinustetaan sektorilla käytettyjen ajoneuvojen päästöt, paitsi maataloustuotannossa ei.


sektorin hiilidioksidipäästöt:

x = summa(k/t*p)i - (c/100*d+e/100*f+g/100*h)

missä,

k = Sähkön paikallinen kulutus (GWh) (hankintalähde)

t = Sähköntuotanto (GWh) (hankintalähde)

p = Hiilidioksidipäästöt (1000 t) (hankintalähde)

c = Henkilöautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

d = Henkilöautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

e = Pakettiautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

f = Pakettiautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

g = Kuorma-autojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

h = Kuorma-autot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)


  • Sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus

Muiden paitsi teollisuuden päästöistä miinustetaan sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen sähkön päästöt. Palveluilla miinustetaan näiden lisäksi kaukolämmön sähkön päästöt.

xi = summa(k/t*p)i – sähkölämmityksen CO2 – lämpöpumppujen sähkön CO2 – kaukolämmön sähkö CO2


Kulutus lasketaan samoin eri hankintalähteiden osalta

k = (C73-D73)*F55/E55

C73 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh) hankintalähde i
=D49-D63
D49 = paikallinen sähköntuotanto hankintalähde i
ks. tuotannon kaavat
D63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen hankintalähde i
=D64 + D65
D64 = teollisuuden sähköntuotannosta
D65 = muusta sähköntuotannosta


D73 = paikallinen sähkönkulutus sektori i hankintalähde i
F55 = Sähkönkulutus (GWh) sektori i
E55 = muiden sektoreiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)


  • Sähkölämmityksen, lämpöpumppujen ja kaukolämmön sähkön osuudet (1000 t) lasketaan samoin. Sähkölämmityksen osuus laskennassa eroavaisuuksia, ks. alempana.

= oi / summa(k)i * summa(k/t*p)i

oi = Sähkölämmityksen osuus sektorii (GWh)

=L_tase!F41*L57/L55

L_tase!F41 = Lämmitysenergian kulutus, sähkölämmitys (GWh)
sähkölämmitys
=Ener_jako!G63*Ener_jako!G70/100
Ener_jako!G63 = Sähkölämmitys yhteensä (GWh) (muut sektorit kuin teollisuus)
Ener_jako!G70 = asuinrakennusten osuus %


lämpöpumppujen sähkö:
Lp_las!G22 ks. tuotannon kaavat
kaukolämmön sähkö:
S_tase!K21 =JOS(Ener_jako!G18=0,0,N80)
Ener_jako!G18 = onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
N80 = summa(k)i


L57 = kokonaiskulutus (häviöt mukana)
=L55+L56
L56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
E56/E55*L55
L55 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
datasta


summa(k)i = Sähkölämmityksen kulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
lasketaan samoin kuin kulutus k sektorii
summa(k/t*p)i = Sähkölämmityksen CO2-päästöt (1000 t)
lasketaan samoin kuin x päästöt yhteensä sektoreilla



Sähkönkulutuksen päästöt Suur-teollisuus (vaatii päällekkäisyyksien poistamista)

xi = summa(k/t*p)i

Prosessivoimalaitokset:

Paikallinen sähkönkulutus

ki = JOS(C50<D57,D50,JOS(C50-C64=0,0,(D50-D64)/(C50-C64)*D57))

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä

= Summa(paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitokset)
Prosessivoimalaitokset
Sähköntuotanto (GWh) ks. tuotannon kaavat
Kaukolämpövoimalaitokset
0
Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
(1-Ener_jako!G14/100)*F46
Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen lämmöntuotannosta %
F46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) kl-pr-laitoksilla
Vesivoimalaitokset
Ener_jako!G27/100*G46
Ener_jako!G27 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %
G46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) v-laitoksilla
Tuulivoimalaitokset
Ener_jako!G31/100*H46
Ener_jako!G31 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %
H46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) t-laitoksilla
Huippuvoimalaitokset
Ener_jako!G35/100*I46
Ener_jako!G35 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuonannosta %
I46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) h-laitoksilla


D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh)

= D55+D56
D55 = Sähkönkulutus (GWh) suur-teollisuus
datasta
D56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
= D55*Ener_jako!G38/(100-Ener_jako!G38)
Ener_jako!G38 = Häviöt sähköä tuottavan suur-teollisuuden kulutuksessa %

D50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) prosessivoimalaitokset

ks. tuotannon kaavat

C64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) yhteensä

= JOS(C57>C49,0,JOS(C50-D57>C49-C57,C49-C57,JOS(C50-D57<0,0,C50-D57)))
C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
=D57+E57
D57 = Suur-teollisuuden sähkönkulutus GWh ks. ylempänä
E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh
= summa(sähkönkulutus sektorilla)i
Teollisuus
F57 = F55+F56
F55 = Sähkönkulutus (GWh) teollisuus, jolla ei omaa sähköntuotantoa
F56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
E56/E55*F55
E56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E55*Ener_jako!G39/(100-Ener_jako!G39)
Ener_jako!G39 = häviöt muussa sähkön kulutuksessa %
E55 = muiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)
F55 = paikallinen sähkönkulutus (GWh)


Kotitaloudet ja kiinteistöt
G57 =G55+G56
G55 = sähkön kulutus (GWh)
=Ener_jako!G59+Ener_jako!G60-H55
Ener_jako!G59 = sähkön kulutus yksityinen sektori (GWh)
Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)
H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
G56 = paikalliset sähkönsiirto ja jakeluhäviöt
= E56/E55*G55
ks. ylenpänä


Maataloustuotanto
H57 = H55+H56
H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
=Ener_jako!G73/100*Ener_jako!G60
Ener_jako!G73 = maatalouden tuotantotoiminnan (rakennukset ja koneet) sähkön kulutuksen osuus maatalouden kulutuksesta %
Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)
H56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E56/E55*H55
ks. ylenpänä


Kunnan oma kulutus
I57 =I55+I56
I55 = sähkönkulutus kunta
=Ener_jako!G76/100*Ener_jako!G61
Ener_jako!G76 = kunnan sähkön kulutuksen osuus julkisen sektorin kulutuksesta %
Ener_jako!G61 = julkisen sektorin kulutus GWh
I56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E56/E55*I55
ks. ylenpänä


Muu julkinen kulutus
J57 =J55+J56
J55 = sähkönkulutus muu julkinen
=Ener_jako!G77/100*Ener_jako!G61
Ener_jako!G77 = muun julkisen sektorin kulutuksen osuus  %
Ener_jako!G61 = julkisen sektorin sähkön kulutus (GWh)


J56 = E56/E55*J55)
ks. ylenpänä


Palvelut
K57 = K55+K56
K55 = palvelusektorin kulutus (GWh)
K56 = E56/E55*K55
ks. ylenpänä


C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
summa(tuotantolaitoksen sähköntuotanto)i
Prosessivoimalaitokset
ks. tuotannon kaavat
Kaukolämpövoimalaitokset
E49 =E46+E48
E46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
E48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
= E46*Ener_jako!G12/100-E46
Ener_jako!G12 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
F49 =F46+F48
F46 = kunnan sähkötuotanto ks. tuotannon kaavat
F48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
=(F46*Ener_jako!G16/100-F46)*Ener_jako!G14/100
Ener_jako!G16 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta
Vesivoimalaitokset
G49 =G46-G47
G46 = kunnan sähköntuotanto
datasta
G47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G26/100*G46
Ener_jako!G26 = valtakunnallisten laitosten osuus %
Tuulivoimalaitokset
H49 =H46-H47
H46 = kunnan sähköntuotanto
datasta
H47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G30/100*H46
Ener_jako!G30 = valtakunnallisten tuulivoimalaitosten osuus % sähköntuotannosta
Huippuvoimalaitokset
I49 =I46-I47
I46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G34/100*I46
Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimaloiden osuus % sähköntuotannosta


Ydinvoimalaitokset
J49 = valtakunnallinen sähköntuotanto
datasta
Lauhdutusvoimalaitokset
K49 = valtakunnallinen sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto GWh yhteensä ks. ylempänä

D57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh Suur-teollisuus ks. ylempänä

D64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) prosessivoimalaitokset

=D50/C50*C64
D50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, prosessiteollisuus
C50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, yhteensä
C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä


Kaukolämpövoimalaitokset

k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,0,JOS(C51-C65=0,0,(C51-E57-C65)*(E51-E65)/(C51-C65))),0)

missä,

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä ks. ylenpänä

D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh) ks. ylenpänä

E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh ks. ylenpänä

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)

=summa(muu paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitoksilla)


prosessivoimalaitokset
D51 = kunnan koko sähköntuotanto prosessivoimalaitoksilla
datasta


Muut eri tuotantolaitokset
E51 = E49-E50
E49 = tuotantolaitoksen sähköntuotanto
E50 = suur-teollisuuden oma sähköntuotanto

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)

=C63-C64
C63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, yhteensä
=C49-C57
C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh

C64 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden tuotannosta

E51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpövoimalaitokset (GWh)

E65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta kaukolämpövoimalaitokset (GWh)

=E51/C51*C65
C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)


Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,F50-F64,JOS(C51-C65=0,0,F50-F64+(C51-E57-C65)*(F51-F65)/(C51-C65))),JOS(C50-C64=0,0,(F50-F64)/(C50-C64)*D57))

missä,

C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä

D57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu paikallinen, yhteensä

E57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), muu kulutus yhteensä

F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla

F64 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilta (GWh)

=F50/C50*C64
C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä
F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla
C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta kuin teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

F51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

F65 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


Huippuvoimalaitokset

k = I49-I63

I49 = paikallinen sähköntuotanto (GWh)

=I46-I47
I46 = kunnan koko sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
ks. tuotannon kaavat
I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
=Ener_jako!G34/100*I46
Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimalaitosten osuus huippuvoimalaitosten sähköntuotannosta %

I63 = vienti paikallisesta sähköntuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen (GWh)

=I64+I65
I64 = sähkön vienti, teollisuuden sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
=I50/C50*C64
I50 = paikallinen sähköntuotanto, teollisuus, huippuvoimalaitokset
=Ener_jako!G35/100*I46
I65 = sähkön vienti, muu sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
=I51/C51*C65
I51 = paikallinen sähköntuotanto, muut, huippuvoimalaitokset
=I49-I50


Sähkön ’osto’

k = JOS(C$57>C$49,JOS(D$57-$C$50>C$57-C$49,C$57-C$49,JOS(D$57-$C$50<0,0,D$57-$C$50)),0)

C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus (GWh)
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä

Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt

Kasvener-mallin näkemysverkko tuotantoperusteisten päästöjen osalta.
Yleiskuvaus

Eri sektoreilla päästöt lasketaan laitoskohtaisesti ja tuotetun energian mukaan (lämpö/sähkö). Laitos kohtaiset päästöt ovat

käytettyjen polttoaineiden päästöjen summa. Laskukaava on yhden polttoaineen yhden päästökomponentin kokonaispäästöille. Sama kaava

pätee kaikkiin eri polttoaineisiin ja kaikkiin eri päästökomponentteihin.

Tällä kaavalla lasketaan kokonaispäästöt seuraavilta sektoreilta: Erillinen sähköntuotanto, prosessivoimalaitokset, teollisuus,

rakennusten erillislämmitys, muu polttoaineen käyttö ja kaukolämmitys.


Alempana poikkeuksia.


Kokonaispäästö (t)

x = y * z * 0.0036

missä,

y = ominaispäästö (g/MJ)

z = polttoaineen käyttöi(GWh) (tieto saadaan käyttäjältä)

0.0036 = yksikön muuntokerroin


Ominaispäästö (g/MJ)

y = (pk * hk) * ki

missä,

pk = päästön i päästökerroin (g/MJ) (datasta)

hk = hapettumiskerroin (käytetään hiilidioksidin päästöjen laskennassa) (datasta)

ki = päästön i korjauskerroin


päästön i korjauskerroin

ki = mp / x yht (Jos mp tai x yht on 0 niin ki on 1)

missä,

mp = laitoksen käyttämien polttoaineiden mitatut kokonaispäästöt (t)

x yht = laitoksen käyttämien polttoaineiden lasketut kokonaispäästöt (t)


Poikkeukset

Prosessivoimalaitoksilla ja kaukolämpövoimalaitoksilla päästöt lasketaan erikseen sähkön- ja lämmöntuotannoille. Tällöin polttoaineen

käytössä otetaan huomioon vain sähkön/lämmöntuotantoon kulunut polttoaineen osuus.


z = polttoaineen käyttö i (GWh) * polttoaineosuus (lämpö/sähkö)


polttoaineosuus (lämpö/sähkö)

= lp / p yht

lp = lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)

p yht = polttoaineiden käyttö yhteensä laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)


Lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)

lp = (lt * COP-luku) / hs * 100

lt = Lämmöntuotanto, laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)

COP-lukua käytetään prosessivoimalaitoksen sähköntuotannon laskennassa

hs = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (data)



Liikenne
  • Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:

Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä


Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä


Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa: Valitut luvut voidaan ottaa suoraan, esim. valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, tai suhteuttaa polttoaineen kokonaismääriin. Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä.



Liikenteen ominaispäästöt

Ominaispäästöt, (g/km) 22.12.2017
Ajoneuvo Päästö Kuvaus
henkilöauto (ha) 104,29 VTT:n LIPASTOn mukaisesti. Voi olla 63.5, jos sähköautojen osuus kasvaa 30 prosenttiin
pakettiauto 136,58
kuorma-auto 678,75 Teknologian kehitys ja pienemmät ajoneuvot voivat pienentää päästöjä 42 %
bussi, HSL 55,8 Oletetaan parempaa teknologiaa, jolloin kerroin on 0,1 x LIPASTOn bussit
bussi, muu 557,97
raide 0

Skenaariot Helsingin liikenteelle 2035

Tavoitteena vähentää liikenteen (mukaanlukien satamat ja raideliikenne) CO2e-kokonaispäästöjä 55 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015. Absoluuttiset määrät olisivat 738, 604, 272 ja 242 kton vuosille 2005, 2015, 2030 ja 2035.

Helsingin liikennemäärät(M km/a)
ObsAjoneuvov0+v4bv7av7bv5b_7bv44v50v54v60v70
1ha maantie11571035114411271088882855798932834
2ha katu157613211557152214051147108596110931040
3raskas, yhd. maantie36363737363636363736
4raskas, yhd. katu29292929292929292929
5raskas, ka maantie32323333323232323232
6raskas, ka katu28282828282828282828
7raskas, pa maantie3333333333
8raskas, pa katu3333333333
9jkl bussi, HSL43434343434343434343
10jkl bussi, muu6666666666
11ratikka12121212121212121212
12juna5555555555
13metro5555555555
Liikennemallilla mallinnetut skenaariot Maan­käyttö Maan­käytön tiivis­täminen Muut toimenpiteet Selite
Emmen skenaario­numerot Koodi mallissa Koodinimi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
111-113 2035_v0+ 2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU] x Vertailuvaihtoehto (BAU)
31-33 2035_v0 2035 vertailuvaihtoehto (v0) x
701-703 2035_v7a Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella (x) x Maankäyttö tiivistyy loput 13 kuntaa (ei Helsingissä) (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
711-713 2035_v7b Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä (x) x Maankäyttö tiivistyy koko 14 kunnan alueella, ml. Hki, (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
202-203 2035_v2 Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, porttimalli
301-303 2035_v3a Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1) x x Kyydinjakopalvelut/Kimppakyydit (mallinnettu tavoitteellisesti: henkilöauton keskikuormitus +0,1 koko seudulla)
401-403 2035_v4a Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu x x (x 2) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti tuplaantuu; mallinnettu tavoitteellisesti (HEHAssa nykyisin helsinkiläisten pyöräilyn kulkutapaosuus 9 %, mutta helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa 11 % (Pyöräilyn edistämisohjelma 2020))
411-413 2035_v4b Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu x (x 2,5-3) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti 3-kertaistuu Helsingissä ja 2,5-kertaistuu pk-seudulla/koko seudulla; mallinnettu tavoitteellisesti
501-503 2035_v5a Pysäköintimaksujen korotus, +50 % x x Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
511-513 2035_v5b_7b Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu (x) x x Maankäytön tiivistäminen koko 14 kunnan alueella ja pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
601-603 2035_v6a Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto x x Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nosto (mallinnettu tavoitteellisesti: joukkoliikennelipun hintaa laskettu 25 % koko seudulla)
(111-113) 2035_SAT SAT = Sataman päästöjen vähennys 30 % x x Sataman päästöjen vähennys, -30 % vuoden 2015 tasosta (maasähkö, biopolttoaineet)
(111-113) 2035_v0+_SA SA = Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 % x x Sähköautojen osuuden kasvu Helsingissä (mallinnettu ominaispäästöjen määrän pienenemisenä)
(111-113) 2035_v0+_B B = Raskaan liikenteen teknologia x x Raskaan liikenteen biopolttoaineet ja muut päästövähennykset (mallinnettu ominaispäästljen vähenemisenä)
45-47 2035_v44 MAXI1 x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa, pysäköintimaksut +50%
(45-47) 2035_v44_SA MAXI1_SA x x x x x x Sähköautot + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
(45-47) 2035_v44_SAB MAXI1_SAB x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksujen korotus 50 %
51-53 2035_v50 MAXI2 x x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
55-57 2035_v54 MAXI3 x x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
(55-57) 2035_v54_SAB MAXI3_SAB x x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
(55-57) 2035_v54_SAT_SAB MAXI3_SAT_SAB x x x x x x x x x Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
61-63 2035_v60 PORKKANA x x x x x Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
61-63 2035_v60_SAB PORKKANA_SAB x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
71-73 2035_v70_SAT_SAB MAXI2_7b_SAT_SAB x x x x x x x x x x Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + maankäyttö tiivistyy + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%

Toimenpiteet:

      • Maankäyttö
  1. 2035 v0
  2. 2035 v0+/v1
    • Maankäytön tiivistäminen
  3. Helsingin ulkopuolella 14 kunnan alueella
  4. 14 kunnan alueella, myös Helsingissä
    • Muut toimenpiteet
  5. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
  6. Liikkumispalvelut / Kimppakyydit
  7. Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu (x2)
  8. Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu (x2,5-3)
  9. Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
  10. Pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
  11. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu = joukkoliikennelipun hinta -25 %
  12. SAT Sataman päästöjen vähennys 30 %
  13. SA Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 %
  14. B Raskaan liikenteen teknologia

Liikennemuotojen kulkutapaosuudet

Liikenteen kulkutapaosuudet (%)
Skenaario Selite Suunta polkupyörä joukkoliikenne henkilöauto jalankulku
nyky nyky (2015) Hki sis. 9 31 26 34
rajan ylittävät 3 37 60 0
yhteensä 7 33 35 25
2035_v0+ 2035 vertailu-vaihtoehto (v0+ / BAU) Hki sis. 9 28 27 36
rajan ylittävät 3 44 53 0
yhteensä 7 33 35 26
2035_v44 MAXI1 Hki sis. 18 24 21 38
rajan ylittävät 8 47 45 0
yhteensä 16 29 27 28
2035_v50 MAXI2 Hki sis. 17 27 19 38
rajan ylittävät 7 52 41 0
yhteensä 14 33 24 28
2035_v50 MAXI3 Hki sis. 22 23 16 39
rajan ylittävät 11 50 39 0
yhteensä 19 29 22 30
2035_v60 PORKKANA Hki sis. 21 22 18 38
rajan ylittävät 9 44 47 0
yhteensä 18 28 25 29
TAVOITE? TAVOITE? Hki sis. 19 29 15 36
rajan ylittävät 7 50 42 0
yhteensä 16 31 26 27


Teollisuusprosessit
  • Hiilidioksidi

Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä

Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16) lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).

C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)

C26 = C21 * C16 /1000


C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2


C16 = C10*C12*C13

C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö) (data)

C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)

C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)


  • Metaani

Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä

Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla


K27 = K22*K17/1000

K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto) (data)


  • Typpioksiduuli

O28 = typpioksiduulipäästöt

O28 = O23 * O18 /1000


O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo (data)


O18 = O11*O12

O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo (data)

O12 = Päästökertoimen korjauskerroin (data)


Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet on annettu Kasvenerissä suoraan ja perustelematta. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuosikohtaiset päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset.

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset
1990 1997 2005 2010 Kuvaus
Klinkkerituotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,049 1,025 0,958 1,043 Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten pitoisuuksien vaikutus oletuspäästökertoimeen
Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin 1,003 1,007 1,005 1,008 -
Kalkintuotannon päästökertoimen korjauskerroin 0,939 0,939 0,949 0,941 Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten tai arvioitujen pitoisuuksien vaikutus stökiömetriseen kalkin päästökertoimeen 0,785
Kalkkikiven ja dolomiittikalkkikiven käytön päästökertoimien korjauskerroin 0,990 0,984 0,940 0,984 IPCC:n oletusarvoon verrattuna
Teräksen tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,081 1,037 0,907 0,947 Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)
Vedyn tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 0,974 1,085 1,121 1,064 Tuotannon vuotuisten lähtöaineiden vaihtelun ja kemiallisten reaktioiden epätäydellisyyden vaikutus
Typpihapon tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,081 1,079 0,966 1,084 Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)

Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne

Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt

  • Liikenne
    • Maantieliikenne
      • Henkilöautot
      • Pakettiautot
      • Linja-autot
      • Kuorma-autot
      • Laivat
      • Junat
      • Lentokoneet
        • Polttoaineiden käyttö (GWh)
        • Ajosuorite (milj. km)
        • Hiilidioksidin päästöt (1000 t)
        • Metaanin päästöt (t)
        • Typpioksiduulin päästöt (t)
        • Hiilimonoksidin päästöt (t)
        • Hiukkasten päästöt (t)
        • Rikkidioksidin päästöt (t)
        • Typen oksidien päästöt (t)
          • kivihiili
          • turve
          • maakaasu
          • raskas polttoöljy
          • kevyt polttoöljy
          • dieselöljy
          • bensiini
          • nestekaasu
          • koksi
          • koks.kaasu
          • mas.kaasu
          • jal.kaasu
          • yhdyskuntajäte
          • muu fossiilinen
          • polttohake
          • kuori
          • muu puu
          • mustalipeä
          • yhd.jäte
          • biokaasu
          • muu bio
  • Erillinen sähköntuotanto
    • Muu erillinen sähköntuotanto
      • Huippuvoimalaitokset
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
              • maakaasu
              • raskas polttoöljy
              • kevyt polttoöljy
              • muu fossiilinen
              • biokaasu
      • Lauhdutusvoimalaitokset
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • muu bio
  • Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus
    • Prosessivoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • koksi
              • koks.kaasu
              • mas.kaasu
              • jal.kaasu
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • mustalipeä
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
    • Muu teollisuus
      • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • jal.kaasu
              • bensiini
              • nestekaasu
              • koksi
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
              • lp:n lämpö
              • sähkö
  • Kaukolämpövoima- ja kaukolämpölaitokset
    • Kaukolämpövoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
          • kivihiili
          • turve
          • maakaasu
          • raskas pö.
          • kevyt pö.
          • yhd.jäte (f)
          • muu foss.
          • polttohake
          • kuori
          • muu puu
          • biokaasu
          • yhd.jäte (b)
          • te. jätelämpö
    • Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • koksi
              • koks.kaasu
              • mas.kaasu
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • mustalipeä
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
    • Kaukolämpölaitokset
      • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksikön polttoaineiden käyttö


  • Rakennusten erillislämmitys
  • Muu polttoaineiden käyttö
  • Maatalous
  • Jätehuolto
  • Teollisuusprosessit

Vaihtoehtoinen tapa jaotella tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt -taulukko

  • Liikenne
    • Liikennevälineet
    • Käytetty polttoaine
  • Erillinen sähköntuotanto
    • Voimalaitokset (huippu/lauhdutus)
    • Käytetty polttoaine
  • Pros.voimalait. ja muu teoll.
    • Pros-voimalait /muu teollisuus

(->jos prosessivoimalaitos (mutta ei muu teollisuus) jaotellaan edelleen sähkön- ja lämmöntuotantoon, niin miten merkitään)

    • Käytetty polttoaine
  • Kl-voima- ja kl-laitokset
    • Laitokset
      • Sähkön- / lämmöntuotanto (ei sis. kaukolämpölaitoksiin)
    • Käytetty polttoaine
  • Rakennusten erillislämmitys
    • Polttoaine
    • Rakennustyyppi
  • Muu polttoaineiden käyttö
    • Polttoaine
    • Sektori/talous (Kuntasektori/ koti-/ maatalous)
  • Maatalous
    • Eläimet
      • Lanta
    • Lannoitteet
  • Jätehuolto
    • Lähde
    • Käsittely
  • Teollisuusprosessit
    • Tuotteet

Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt -jaottelu

  • Päästöt
    • Sektori (esim. kunta/teollisuus)
    • Käyttötapa


Alkuperäinen malli löytyy täältä: Kasvener

Ajoneuvojen päästökertoimet(mg/MJ)
ObsSektoriPolttoainePäästöTulosKuvaus
1Teollisuus ja prosessivoimaKivihiiliCH41

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ World Resources Institute. Global Protocol for Community-Scale Greenhouse Gas Emission Inventories. [1]
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kasvener&oldid=36545”