Valtion strateginen tutkimusrahoitus

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Kysymys

Millaisia vaikutuksia olisi strategisen tutkimusrahoituksen perustamisella ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen radikaalilla pienentämisellä?

Vastaus

Perustelut

Valtioneuvoston kehyspäätöksen (21.3.2013) mukaan STM:n alaisilta laitoksilta leikataan tutkimusrahaa 30 M€ vuosittaisesta budjetista vuodesta 2015 alkaen. [1]

Hallitus hyväksyi tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevan periaatepäätöksen 5.9.2013. [2]. Siinä THL:n vuosibudjettia leikataan 7.177 M€ vuoteen 2017 mennessä. Tällä hetkellä on epäselvää, korvaako tämä leikkaus maaliskuussa tehdyn leikkauspäätöksen, vai tuleeko se siihen lisäksi.

Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoituksen muutos vuosina 2014–2016

Valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan kokoamalla valtioneuvoston käytettäväksi rahoitusta valtion tutkimuslaitoksista asteittain vuosina 2014–2016 siten, että valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tietotarpeiden tutkimukseen on käytettävissä 30 miljoonaa euroa sitomattomia tutkimusvaroja.

Määrärahat ovat valtioneuvoston yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan yhteisiin hankkeisiin, horisontaalisiin hankkeisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätöksentekoa tukeviin tutkimushankkeisiin.[3]

Hallinnon selkeyden ja vastuullisuuden tukemiseksi on syytä pyrkiä siihen, että päätökset rahoituksesta ja toiminnan suuntaamisesta ovat toisiinsa kytkettyjä. Esteeksi laajojen ja yhteiskunnallisesti merkittävien ohjelmien käynnistämiselle on osoittautunut rahoituksen järjestäminen.[3]

Asiantuntijaryhmä katsoo, että tulee perustaa strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa sekä yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus.

Uudistuksen yhteydessä osa nykyisistä tutkimuslaitosten varoista siirretään haettavaksi ja jaettavaksi kaikille tutkimusta tekeville hakijoille avoimen tutkimusrahoituksen välityksellä. Valtion suoraa talousarviorahoitusta tulee leikata kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta (noin 50 % tutkimustoimintaan suoraan osoitetusta rahoituksesta). Tämä ei koske yliopistoihin sijoitettavia tutkimuslaitoksia. Lisäksi rahoitusta kootaan Suomen Akatemialta (ohjelmaperusteinen rahoitus) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiltä (osa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille suunnatusta rahoituksesta).

Strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen muodostaa maahan kolmannen kilpaillun rahoituksen pilarin. Uudistuksen jälkeen kilpailtua tilausperusteista tutkimustoimintaa ohjaa ja rahoittaa kolme rahoitusvälinettä:

  1. tieteellinen (perus)tutkimus,
  2. strateginen politiikkatutkimus,
  3. innovaatiotoiminta.

Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustamisella kanavoidaan nykyinen tutkimusrahoitus järjestelmällisemmin yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja koskevaan tutkimustyöhön (relevanssi). Tämä tarkoittaa nykyisten määrärahojen aikaisempaa koordinoidumpaa ja määrätietoisempaa kohdistamista tutkimukseen.[3]

Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että strategiseen politiikkatutkimusrahoitukseen on vuonna 2016 käytettävissä 200 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2014–2016 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista (120 miljoonaa euroa), Suomen Akatemian ohjelmaperusteista tutkimusrahoituksesta (20 miljoonaa euroa) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta (60 miljoonaa euroa).

Strategisen tutkimuksen hallinnosta, päätöksenteosta ja ohjelmatoimikuntien rakenteesta vastaa perustettava strategisen tutkimuksen neuvosto. Valtio­ neuvosto asettaa tutkimusneuvoston. Strategisen politiikkatutkimuksen neuvosto sijoitetaan Suomen Akatemiaan vuonna 2014.

Valtioneuvosto ohjaa strategisesti suunnattua tutkimusta määrittäen paino­pisteet ja teema-alueet ja vahvistaisi strategisen tutkimuksen ohjelman. Ohjelmaan sisällytetään niitä painopisteitä ja teema-alueita, joilla katsotaan olevan merkittäviä yhteiskunnan haasteita. Ohjelmaan ei sisällytetä lyhyt­ kestoisia selvitys-, seuranta- ja arviointitarpeita. Ohjelma valmistellaan valtioneuvoston kanslian johdolla yhteistoiminnassa eri ministeriöiden kanssa. Ohjelman valmistelussa kuullaan tutkimusasiantuntijoita ja tutkimus- ja innovaationeuvostoa.

Strategisesti suunnatun tutkimuksen neuvoston tehtävänä on edistää ja rahoittaa yhteiskuntapoliittista ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukevaa tutkimusta ja sen hyödyntämistä. Neuvosto rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ohjelmamuotoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Tutkimustoiminta perustuu valtioneuvoston vahvistamiin teema-alueisiin ja painopisteisiin.[3]

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Valtiontalouden kehykset vuosille 2014-2017. VM/1611/02.02.00.00/2012 27.3.2013, tarkistettuna 8.4.2013. [1] [2]
  2. ↑ [3] Tutkimulaitosuudistus
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Valtion_strateginen_tutkimusrahoitus&oldid=19758”