Keskustelu:Valtion strateginen tutkimusrahoitus

Uusi rahoitus voi mullistaa tiedontuotannon -- Jouni Tuomisto 3. marraskuuta 2013 kello 08.10 (EET)

Journalismi ei ole koskaan ollut kannattavaa vaan sitä on aina subventoitu mainosrahoilla. Nyt kytköms on murtunut. Toiminta on perustunut yksilön tai suljetun ryhmän kirjoittamaan erilliseen artikkeliin sekä journalismissa että tieteessä. Winipedia on tuonut vaihtoehtoisen tavan eli avoimen kirjoittajuuden ja avoimen osallistumisen. Silloin ei ole enää mielekästä mitata monenko artikkelin kirjoittamiseen on osallistunut vaan pitäisi mitata ideoita: montako uutta ajatusta kirjoittaja on tuonut yleisön tietoon? Kuinka merkittäviä tai pidettyjä ne ovat?

Sellainen ansaintalogiikka jossa tietoa pantataan ellei asiakas maksa on luonnollisesti ongelmallinen maailmassa jossa joku on valmis jakamaan vastaavan tiedon ilmaiseksi kuten enenevästi tapahtuu. Niinpä olisi yhteiskunnan itsekäs etu maksaa korvausta niille jotka ilmaiseksi tietoa jakavat. Tämä varmistaisi sen että resursseja valuisi myös laadukkaan tiedon jäsentämiseen eikä vain hömppään jonka tuottaminen on halpaa.

Tutkimusjulkaiseminen maksaa helposti 10000€ per sivu sisöltäen aiheeseen perehtymisen, menetelmien opetelun, varsiinaisen tutkimuksen, aineiston käsittelyn ja lopulta kirjoittamisen. Todellinen tiedontuotannon sivuhinta on monin verroin suurempi, koska suuri osa tieteellisestä artikkelista on jo tunnetun asian toistoa. Tämä on kuitenkin välttämätöntä jotta yksittäinen artikkeli olisi ymmärrettävä tuoreelle lukijalle. Niinpä esimerkiksi aiheesta pienhiukkasten terveysvaikutukset on kirjoitettu xxx artikkelia eli arviolta xxx0 sivua. Voidaan kuitenkin ajatella että joku kövisi läpi tuon xxx0 sivua ja tekisi siitä tiivistelmän joka sisältäisi jokaisen esitetyn ajatuksen muttei toistoa. Tämä tiivistelmän rakenne olisi a tämänhetkiset oäätelmät ja määrälliset arviot aiheesta b kaikki esitetyt ajatukset ja oerustelut sille miksi osa on hylätty c kaikki originaalidata johon päätelmät pohjautuvat. Mielenkiintoisin osa a olisi pituudeltaa vain murto-osa siitä mitä nykyään on luettava jos haluaa kattavan kuvan jostain tieteellisestä aiheesta. On myös huomattava, että a ei ole konsensuslausuma vaan sisältää myös kaikki ne keskenään ristiriitaiset näkemykset joita ei toistaiseksi ole voitu näyttöön perustuen hylätä.

Olisiko tällaisen yhteenvedon tekeminen mahdollista jollekin asiantuntevalle ryhmälle? Olisi toki, koska jokaista kuvaamaani työvaihetta toteutetaan jo nykyäänkin, vaikkakaan ei näin järjestelmällisesti eikä tavoitteena ole kuvaamani kaltainen jäsennys.

Entä olisiko tällainen työ tieteellisesti ja taloudellisesti mielekästä? Ilman muuta, koska siinähän olisi tieteen viimeinen sana hyvin tehokkaassa ja käyttökelpoisessa muodossa, koska hyödyntäjän ei tarvitsisi perehtyä muihin osiin kuin a:han.

Vielä radikaalimpi ajatus on se, että ei palkatakaan erillistä paneelia katsausta tekemään vaan sanotaan tutkijoille, että tuohon katsauksen kirjoittamiseen osallistuminen on se tutkijan työ. Eihän niitä aikaisemmin käytettyjä artikkeliformaattia mihinkään tarvita, kun data on osiossa c ja pohdinta osiossa b.

Nyt on palattava takaisin ansaintalogiikkaan. Tähän asti tutkija on rahoittanut työtään vakuuttamalla rahoittajan siitä että kykenee hankkimaan jonkin tietyn uuden tiedonmurun ja raportoimaan sen erillisinä artikkeleina, joita siis käytetään onnistumisen mittarina. Uudessa systeemissä ei tulisi artikkelia vaan uusi data osioon c ja kappale osioon b. Hyvällä tuurilla voisi jotain muuttua jopa osiossa a.

Tällainen on ihan kelpo tulos. Kuitenkin se ehkä havainnollistaa sitä, kuinka arvokkaita kultajyviä ovat juuri ne tutkimukset jotka muuttavat a:ta. Niitä tutkijoita siis pitäisi palkita jotka onnistuvat sitä parantamaan jotekin. Nykyään a- ja b-artikkelit eivät poikkea juuri mitenkään ansioita mitattaessa. Vain sisäpiirin on helppoa tietää kenen artikkelit ovat a tai b-tasoa.

Uudessa systeemissä tämä erottelu on helpompaa, koska on mahdollista jatkucasti ja yksityiskohtaisesti seurata sitä, miten ja kuka on a:ta muuttanut. Osa tutkimusrahoituksesta pitäisikin jakaa jälkikäteen tällä oerusteella. Niinpä lahjakas tutkija voisi varmistaa oman palkkansa muutamaksi vuodeksi eteenpäin löytämällä jotain a-luokan tietoa.

Tällä idealla on muutama olennainen sivelluskohde. Tutkimuksesta näin pitäisi rahoittaa nimenomaan uutta strategista tutkimusta jonka tarkoitus on palvella yhteiskunnallista päätöksentekoa. Toiseksi tällä pitäisi rahoittaa vaikutusarviointeja eli päätksenteon tueksi tehtyjä arvioita eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksista. Kolmanneksi tällä voisi rahoittaa laatujournalismia jossa tavoitteena in ymmärtää ja jäsentää yhteiskuntaa ja maailmaa.

Tällä on sikäli vielä laajempi merkitys tutkimustyön tekemisen kannalta, että se tekee ilmeiseksi sen, mihin kohtaan tietoavaruutta jokin tietty tutkimustieto tulee asettumaan. Niinpä tutkija voi jo etukäteen tietää mikä hänen tutkimuksensa merkitys on, jos tutkimus tuottaa ne tulokset joita odotetaan. Tämä toivottavasti karsii tehotonta tutkimusta, koska tutkimusidean merkitys tulee ruodittavaksi jo ennen tutkimuksen aloittamista. Rahoittajan kannattaisi myös vaatia että tämä ruotiminen on tehty ennen kuin tutkimus edes otetaan harkittavaksi strategisen tutkimuksen ohjelmaan. Kritiikki on tehokkaampaa jos vaaditaan täsmällinen kuvaus oletettujen tulosten vaikutuksesta kokonaisuuteen kuin jos vain vertaisarvioidaan yleisellä tasolla hyväksi tai huonoksi.

Voidaan kuitenkin ajatella myös vaihtoehto.

Kytkennät

• Tutkimuslaitosuudistus
• Tieto kaikkeen oäätöksentekoon
• Journalismin rahoituskriisi
• Avoin yhteiskunta
• Avoin hallinto

Osaamismarkkinat ja muita vanhoja pohdintoja

Osaamismarkkinat. Työnantajat listaavat avoimilla markkinoilla osaamisia joita he tarvitsevat, erityisesti sellaisia joista on puutetta mutta myös sellaisia joissa tällä hetkellä on hyvä tilanne mutta joka tarve säilyy tulevaisuudessakin. Samoin listataan todennäköinen budjetti jonka voimin kyseistä taitoa omaavia ihmisiä luultavasti rekrytoitaisiin. Tähän voisi löytyä osallistumisinnokkuutta jos se oikeasti ohjaisi koulutuspolitiikkaa kohti tapeellista tietotaitoa.

Ihmiskunta omistaa päätösvalmistelun. Vaikka jollekin organisaatiolle olisi annettu päätösvalta, se ei saa omia päätösvalmistelun kannalta tärkeää tietoa. Ihmiskunnalle on annettava kaikki tieto sen ratkaisemiseksi, mitä tilanteessa kannattaisi tehdä. Sen sijaan ei ole niin kriittistä jakaa tietoa siitä, mitä päättäjä aikoo tehdä ja mitä neuvotteluja on käyty kenenkin kanssa. Päätöstaktiset tiedot eivät ole kriittisiä, vaan strategiset.

Pehmeä hallinto Termi tarkoittaa hallintoa ja lainsäädäntöä jossa vältetään jyrkkiä rajoja ja luokitteluja. Esimerkiksi verorajojen pitää olla tasaisia, jotta ei tule painetta pakottaa jotakin hintaa juuri ja juuri rajan alle veron välttämiseksi. Tai erottelu ravintolisiin ja lääkkeisiin on keinotekoinen. Siksi pitäisi olla liukuva säännöstö siten että mitä vakavampia asioita hoidetaan tai mitä suuremmat riskit, sitä tarkempaa tietoa vaaditaan. Tai on mieletöntä vaatia tutkimuksen etiikalta äärimmäisyyksiä, jos televisio-ohjelmissa saadaan rikkoa kaikkia määräyksiä vain toisen käyttötarkoituksen takia. Tämä pohdinta johtaa kohti seurausetiikkaa, jossa seurauksia systemaattisesti kuvataan ja arvotetaan ja päätöksiä ohjataan sillä perusteella. Tästä toimontatavasta vain pitäisi saada käytännön esimerkkejä, jotta opittaisiin toimintatapoja ja saataisiin havainnollistuksia. Tulisikohan osallistavasta budjetoinnista järkevä esimerkki? Energiatasejutulla voisi harjoitella. Siinähän ongelmana on se että on toisaalta koko tasetaulukko datana ja toisaalta prosessien lineaariset yhtälöt. Miten näistä rakennetaan kokonaisuus?

16.2.2013:

Ihminen on taipuvainen toimimaan seuraavasti: Valmis henkilökohtaiseen tappioon rangaistakseen väärintekijää Valmis antamaan jotain omAansa saadakseen jotain mitä haluaa enemmän Valmis antamaan omastaan päästäkseen osalliseksi jostain tärkeästä

2.2013:

Parempi toiminta tuntuu epämiellyttävältä koska. Joutuu toimimaan epämielluttävien henkilöiden kanssa yhdessä ja samalta viivalta. Tämä on kuitenkin sen eduksi joka on oikeassA. 

Siteeraa Korkmania: tietoa ei käytetä kunnolla. Rauman esimerkki täydennetään tahdonilmauksella ja osallistumisellla. Lisäisi

9.4.2013:

Latin of modelling

We are developing the generic tool for city-level climate policy modelling. We already have Health impact assessment model with burden of disease. Energy balance model. Building stock model feeding to energy balance model. GIS mapping tool. Other sub-models will be developed.

We need functional examples of case studies, also others than Kuopio. Please send data in an email IN THE CURRENT FORMAT to Marjo with this security classification: Public: we will put data on web and use it as demonstration. Protected: we will put data to Heande and use it for modelling but for Urgenche people only. Private: we will not put the data anywhere or use it. We will just read it to learn what data exists in what format and what kinds of needs and possibilities cities have.

Remember: if you don't share, nobody will learn.

Lego approach: Most people can simply read. Many people can run ready-made models with simple user interface for key input. Consultants can copy sub-models for their own use. Experts can share their knowledge by reviewing sub-models. Modellers can develop new models based on expert advice eg Minera. In collaboration projects, all of this can be done for a specific practical decision situation.

Developing submodels from descriptions: Experts write down descriptions about the topic and equatios how to calculate it, incliding definitio s of input data needed. Modellers build user interfaces and models baswd on that.

Why is Opasnet possibly more successful than other project web tools? It can be used for so many purposes from writing and discussion to modelling. It is very good tool for sharing, and sharing is becoming more and more popular. It is done and used by several groups and topics

Different ethos: Artist thinks his paintings are valuable per se and wants to control the use. Shopkeeper sees value only in items he can sell and does not care what people will do with them as long as they are willing to pay for it. Scientists are artists and they have difficulties seeing themselves in the information business of the society.

23.4.2013:

Jos olisin THL-diktaattori

Thl. Pitäisi osoittaa tutkimuksen ja asiantuntemuksen konkreettinen hyöty päätöksenteolle. Julkinen aineistokartoitus. Jos aineisto ei ole siellä sitä ei ole olemassa. Kaikki metadatat auki. Tähän liittyen rajapinta jolla voi kehittää tilastoanalyyseja originaalidataa näkemättä. Analyysit ajetaan eräajona kun on ensin varmistettu ettei henkilötietoja paljastu. Thl jäsentämään keskusteluja omista aiheistaan. Kaikkia kuunnellaan ja vedetään yhteen koko yhteiskunnallinen keskustelu. Keskustelun tavoitteena on kuvata kaikkien näkemykset johdonmukaiseen kokonaisuuteen.

27.4.2013:

Taktisia valintoja: minne avointa pääksöntekoa pitäisi markkinoida? Kunnan virkamies. Yhdessä muiden kuntien kanssa tekemällä saadaan tehokkaammin aikaiseksi. Kuntapäättäjä. Päätösten legimiteetti paranee ja valitukset vähenevät. Ely ja avi. Nyt on keinoja tehdä vaikutusarviointeja joten viranomainen voi sitä vaatia. Konsultti. Avoin arviointi on tulevaisuutta joten on kilpailuetu osata sitä ennen muita. Valtiovarainministerö. Parempi valmistelu säästää rahaa. Hallitus. Avoin valmistelu auttaa oikaisemaan virheitä ja parantamaan politiikan uskottavuutta. Avoimen datan liike. Meidän pitäisi yhdistää voimat ja ruveta parantamaan maailmaa. Vm. Avoimuuteen perustuvaa yhteiskunnan lisäarvoa pitäisi alkaa rahoittaa koska siitä ei pysty tekemään bisnestä. Thl. Meidän on osoitettava yhteiskunnallinen hyötymme konkreettisemmin kuin nykyään. Avoin päätöksenteko voisi toimia asiantuntijoiden moderoimana paremmin kuin muiden.

Osaamismarkkinat ja muita vanhoja pohdintoja

Osaamismarkkinat. Työnantajat listaavat avoimilla markkinoilla osaamisia joita he tarvitsevat, erityisesti sellaisia joista on puutetta mutta myös sellaisia joissa tällä hetkellä on hyvä tilanne mutta joka tarve säilyy tulevaisuudessakin. Samoin listataan todennäköinen budjetti jonka voimin kyseistä taitoa omaavia ihmisiä luultavasti rekrytoitaisiin. Tähän voisi löytyä osallistumisinnokkuutta jos se oikeasti ohjaisi koulutuspolitiikkaa kohti tapeellista tietotaitoa.

Ihmiskunta omistaa päätösvalmistelun. Vaikka jollekin organisaatiolle olisi annettu päätösvalta, se ei saa omia päätösvalmistelun kannalta tärkeää tietoa. Ihmiskunnalle on annettava kaikki tieto sen ratkaisemiseksi, mitä tilanteessa kannattaisi tehdä. Sen sijaan ei ole niin kriittistä jakaa tietoa siitä, mitä päättäjä aikoo tehdä ja mitä neuvotteluja on käyty kenenkin kanssa. Päätöstaktiset tiedot eivät ole kriittisiä, vaan strategiset.

Pehmeä hallinto Termi tarkoittaa hallintoa ja lainsäädäntöä jossa vältetään jyrkkiä rajoja ja luokitteluja. Esimerkiksi verorajojen pitää olla tasaisia, jotta ei tule painetta pakottaa jotakin hintaa juuri ja juuri rajan alle veron välttämiseksi. Tai erottelu ravintolisiin ja lääkkeisiin on keinotekoinen. Siksi pitäisi olla liukuva säännöstö siten että mitä vakavampia asioita hoidetaan tai mitä suuremmat riskit, sitä tarkempaa tietoa vaaditaan. Tai on mieletöntä vaatia tutkimuksen etiikalta äärimmäisyyksiä, jos televisio-ohjelmissa saadaan rikkoa kaikkia määräyksiä vain toisen käyttötarkoituksen takia. Tämä pohdinta johtaa kohti seurausetiikkaa, jossa seurauksia systemaattisesti kuvataan ja arvotetaan ja päätöksiä ohjataan sillä perusteella. Tästä toimontatavasta vain pitäisi saada käytännön esimerkkejä, jotta opittaisiin toimintatapoja ja saataisiin havainnollistuksia. Tulisikohan osallistavasta budjetoinnista järkevä esimerkki? Energiatasejutulla voisi harjoitella. Siinähän ongelmana on se että on toisaalta koko tasetaulukko datana ja toisaalta prosessien lineaariset yhtälöt. Miten näistä rakennetaan kokonaisuus?

16.2.2013:

Ihminen on taipuvainen toimimaan seuraavasti: Valmis henkilökohtaiseen tappioon rangaistakseen väärintekijää Valmis antamaan jotain omAansa saadakseen jotain mitä haluaa enemmän Valmis antamaan omastaan päästäkseen osalliseksi jostain tärkeästä

2.2013:

Parempi toiminta tuntuu epämiellyttävältä koska. Joutuu toimimaan epämielluttävien henkilöiden kanssa yhdessä ja samalta viivalta. Tämä on kuitenkin sen eduksi joka on oikeassA. 

Siteeraa Korkmania: tietoa ei käytetä kunnolla. Rauman esimerkki täydennetään tahdonilmauksella ja osallistumisellla. Lisäisi

9.4.2013:

Latin of modelling

We are developing the generic tool for city-level climate policy modelling. We already have Health impact assessment model with burden of disease. Energy balance model. Building stock model feeding to energy balance model. GIS mapping tool. Other sub-models will be developed.

We need functional examples of case studies, also others than Kuopio. Please send data in an email IN THE CURRENT FORMAT to Marjo with this security classification: Public: we will put data on web and use it as demonstration. Protected: we will put data to Heande and use it for modelling but for Urgenche people only. Private: we will not put the data anywhere or use it. We will just read it to learn what data exists in what format and what kinds of needs and possibilities cities have.

Remember: if you don't share, nobody will learn.

Lego approach: Most people can simply read. Many people can run ready-made models with simple user interface for key input. Consultants can copy sub-models for their own use. Experts can share their knowledge by reviewing sub-models. Modellers can develop new models based on expert advice eg Minera. In collaboration projects, all of this can be done for a specific practical decision situation.

Developing submodels from descriptions: Experts write down descriptions about the topic and equatios how to calculate it, incliding definitio s of input data needed. Modellers build user interfaces and models baswd on that.

Why is Opasnet possibly more successful than other project web tools? It can be used for so many purposes from writing and discussion to modelling. It is very good tool for sharing, and sharing is becoming more and more popular. It is done and used by several groups and topics

Different ethos: Artist thinks his paintings are valuable per se and wants to control the use. Shopkeeper sees value only in items he can sell and does not care what people will do with them as long as they are willing to pay for it. Scientists are artists and they have difficulties seeing themselves in the information business of the society.

23.4.2013:

Jos olisin THL-diktaattori

Thl. Pitäisi osoittaa tutkimuksen ja asiantuntemuksen konkreettinen hyöty päätöksenteolle. Julkinen aineistokartoitus. Jos aineisto ei ole siellä sitä ei ole olemassa. Kaikki metadatat auki. Tähän liittyen rajapinta jolla voi kehittää tilastoanalyyseja originaalidataa näkemättä. Analyysit ajetaan eräajona kun on ensin varmistettu ettei henkilötietoja paljastu. Thl jäsentämään keskusteluja omista aiheistaan. Kaikkia kuunnellaan ja vedetään yhteen koko yhteiskunnallinen keskustelu. Keskustelun tavoitteena on kuvata kaikkien näkemykset johdonmukaiseen kokonaisuuteen.

27.4.2013:

Taktisia valintoja: minne avointa pääksöntekoa pitäisi markkinoida? Kunnan virkamies. Yhdessä muiden kuntien kanssa tekemällä saadaan tehokkaammin aikaiseksi. Kuntapäättäjä. Päätösten legimiteetti paranee ja valitukset vähenevät. Ely ja avi. Nyt on keinoja tehdä vaikutusarviointeja joten viranomainen voi sitä vaatia. Konsultti. Avoin arviointi on tulevaisuutta joten on kilpailuetu osata sitä ennen muita. Valtiovarainministerö. Parempi valmistelu säästää rahaa. Hallitus. Avoin valmistelu auttaa oikaisemaan virheitä ja parantamaan politiikan uskottavuutta. Avoimen datan liike. Meidän pitäisi yhdistää voimat ja ruveta parantamaan maailmaa. Vm. Avoimuuteen perustuvaa yhteiskunnan lisäarvoa pitäisi alkaa rahoittaa koska siitä ei pysty tekemään bisnestä. Thl. Meidän on osoitettava yhteiskunnallinen hyötymme konkreettisemmin kuin nykyään. Avoin päätöksenteko voisi toimia asiantuntijoiden moderoimana paremmin kuin muiden.