Tutkimuslaitosselvitys

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Tutkimuslaitosselvitys sisältää tiivistelmän raportista Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi [1].

Tiivistelmä

Tutkimus- ja innovaationeuvosto päätti 15.12.2011 asettaa asiantuntijaryhmän tekemään ehdotuksen valtion tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistuksesta. Neuvosto kutsui asiantuntijaryhmän puheenjohtajaksi alivaltiosihteeri Timo Lankisen ja muiksi jäseniksi toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsin sekä toimitusjohtaja Sixten Korkmanin.

Asiantuntijaryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella ehdotus malliksi, jolla toteutetaan valtion tutkimuslaitoskentän rakenteellinen uudistaminen, vahvistetaan tutkimuslaitosten ohjausta, uudistetaan laitosten rahoitusta ja parannetaan voimavarojen kohdentumista yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli arvioida valtion tutkimuslaitoskentän raken- teellisen kehittämisen sekä ohjaus- ja rahoitusmallien erilaisia vaihtoehtoja ja esittää niistä suosituksensa tutkimus- ja innovaationeuvostolle ja edelleen hallitukselle linjauksia ja poliittista päätöksentekoa varten.

Asiantuntijaryhmä ehdottaa seuraavaa:

Yhteiskuntapolitiikan valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tulisi perustua tutkittuun tietoon. Yhteiskunnan kehityksen jatkuvuutta tuetaan varmistamalla, että saadut kokemukset ja vaikuttavuustieto ohjaavat päätöksentekoa pitkäjänteisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tueksi.

Tietoperustaista päätöksentekoa voidaan tukea vahvistamalla yhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskapasiteettia. Tämän vuoksi tutkimus- ja selvitystoiminnan yhteiskunnallista relevanssia tulee lisätä, tutkimusinstituutioiden toimin- nallista ja taloudellista rakennetta tulee vahvistaa sekä suunnata rahoitusta kilpailtuihin tutkimusaiheisiin ja teemoihin. Tutkimusyhteisön ja yhteiskuntapolitiikan strategisen analyysin välistä keskusteluyhteyttä ja erityisesti tutkimuk- sen tuottaman tiedon hyödyntämistä yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa on vahvistettava. Lisäksi tulee huolehtia tutkimuksellisen kompetenssin vahvistumista sekä kehittää tiedon jalostuksen infrastruktuuria. Asiantuntijaryhmä on arvioinut yhteiskuntapolitiikkaa sekä yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukevan tutkimuksen ja valtion tutkimuslaitosten rakenteellisen kehittämisen sekä ohjaus- ja rahoitusmallien erilaisia ulottuvuuksia kolmen eri vaihtoehdon perusteella:

1) tutkimuslaitosten fuusiot,

2) tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen tilaajamallilla, sekä

3) tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön syventäminen.

Asiantuntijaryhmä esittää, että

4) tutkimuslaitosten rakennetta uudistetaan kokoamalla tutkimuslaitoksista toiminnallisesti ja rakenteellisesti vahvempia laitoksia ja niissä tehtävän tutkimuksen tieteidenvälisyyttä ja monitieteisyyttä vahvistetaan,

5) tutkimusvoimavaroja kootaan tutkimusvoimavarojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiksi yhtäältä välittömästi valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaksi tutkimukseksi ja toisaalta perustetaan strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline yhteiskunnan merkittävien haasteiden ja ongelmien tutkimusperusteiseksi ratkaisemiseksi, sekä

6) tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä syvennetään ja kehitetään siten, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista muodostetaan tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita yhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa.

Tutkimuslaitosten rakenteita tulee uudistaa laitosten toiminta ja tehtävät huomioiden. Tutkimuslaitoksissa on laitoksia, jotka tulisi yhdistää keskenään tutkimuslaitosten toiminnallisen ja taloudellisen perustan sekä monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden vahvistamiseksi. Osa tutkimuslaitoksista voidaan parhaimmin yhdistää yliopistoon. Kolmanneksi on sellaisia tutkimuslaitoksia, jotka on säilytettävä erillisinä valtion tutkimus- ja kehittämiskeskuksina niiden erityisen tehtävän perusteella.

1) Vuonna 2014 fuusioidaan

  • Ilmatieteen laitos ja Suomen Ympäristökeskus Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
  • Geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuvatoiminnot, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geoinformatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
  • VTT Teknologian tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Mittatekniikan keskus Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
  • Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi, sekä
  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä mahdollisesti Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.

2) Vuonna 2014 Helsingin yliopistoon fuusioidaan

  • Kuluttajatutkimuskeskus, ja
  • Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus.

3) Itsenäisinä laitoksina säilytetään

  • Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA,
  • Kotimaisten kielten keskus KOTUS,
  • Säteilyturvakeskus STUK, ja
  • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan kokoamalla valtioneuvoston käytettäväksi rahoitusta valtion tutkimuslaitoksista asteittain vuosina 2014–2016 siten, että valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tietotarpeiden tutkimukseen on käytettävissä 30 miljoonaa euroa sitomattomia tutkimusvaroja.

Määrärahat ovat valtioneuvoston yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan yhteisiin hankkeisiin, horisontaalisiin hankkeisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätöksentekoa tukeviin tutkimushankkeisiin. Tutkimus- ja selvityshankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan valtioneuvoston päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen suunnitelmassa, jonka valtioneuvosto vahvistaa. Suunnitelma sisältää vuosittain rahoitettavan ja toteutettavan tutkimuksen painopisteet, valmistelu- ja ohjausvastuut valtioneuvoston ja sen ministeriöiden sisällä ja toteutusaikataulun. Tutkimussuunnitelmassa tutkimusrahoitus osoitetaan valtioneuvoston yhteisiin, horisontaalisiin ja ministeriöiden toimialoja tukevaan tutkimukseen.

Tutkimussuunnitelmassa sovitetaan myös yhteen ministeriöiden pääluokkaan osoitetun tutkimusrahoituksen keskeiset hankkeet ja valtioneuvoston yhteiset hankkeet. Tutkimustoiminta on pääsääntöisesti selvityksiä, ennakointeja, tutkimuskatsauksia, seurantatutkimuksia ja arviointeja. Tutkimuksen aikajänne tulee olla enintään hallitusohjelmakauden mittainen. Tutkimushankkeiden suuntaamisesta päätetään valtioneuvoston kanslian johdolla.

Ministeriöiden pääluokissa eri talousarviomomenteille pirstoutunutta tutkimus-, seuranta-, ennakointi- ja arviointitoimintaa tulee koota ministeriöittäin yhdelle tai muutamalle talousarviomomentille läpinäkyvyyden ja ohjattavuuden parantamiseksi. Ministeriöiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulee ohjata ministeriökohtaisilla suunnitelmilla. Keskeisimmät hankkeet sovitetaan yhteen valtioneuvoston päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen kanssa. Strategisen tutkimuksen vahvistamiseksi laajennetaan merkittävästi yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukevaa kilpailtua rahoitusta. Tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusvälineiden rinnalle perustetaan kolmas kilpaillun rahoituksen pilari, strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline. Se rahoittaa ongelmakeskeistä tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on vuonna 2016 käytettävissä 200 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2014–2016 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista (120 milj. euroa), Suomen Akatemian ohjelmaperusteista tutkimusrahoituksesta (20 milj. euroa) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta (60 milj. euroa).

Strategisen tutkimuksen hallinnosta, päätöksenteosta ja ohjelmatoimikuntien rakenteesta vastaa perustettava strategisen tutkimuksen neuvosto. Valtioneuvosto asettaa strategisen tutkimuksen neuvoston (puheenjohtaja ja 8 jäsentä) ja se sijoitetaan Suomen Akatemiaan vuonna 2014. Neuvoston jäseniksi valitaan tunnustettuja tutkijoita ja tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä ja joilla on kokemusta laajoista hallinnon, elinkeino- ja muun työelämän ja tutkimuksen muutosten johtamisesta. Neuvoston jäsenet valitaan neljän vuoden määräajaksi ja enintään kahden vuoden jatkokaudeksi.

Valtioneuvosto ohjaa strategisesti suunnattua tutkimusta määrittäen painopisteet ja teema-alueet ja vahvistaisi strategisen tutkimuksen ohjelman. Ohjelmaan sisällytetään niitä painopisteitä ja teema-alueita, joilla katsotaan olevan merkittäviä yhteiskunnan haasteita. Ohjelmaan ei sisällytetä lyhytkestoisia selvitys-, seuranta- ja arviointitarpeita. Ohjelma valmistellaan valtioneuvoston kanslian johdolla yhteistoiminnassa eri ministeriöiden kanssa. Ohjelman valmistelussa kuullaan tutkimusasiantuntijoita ja tiede- ja teknologianeuvostoa.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tehtävänä on edistää ja rahoittaa yhteiskuntapoliittista ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukevaa tutkimusta ja sen hyödyntämistä. Tutkimustoiminta perustuu valtioneuvoston vahvistamiin teema-alueisiin ja painopisteisiin. Neuvosto vastaa tutkimustoiminnan hallinnosta, järjestämisestä ja rahoituksesta. Neuvosto päättää tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta sekä tarvittavien päätöksenteko- ja muiden tukirakenteiden asettamisesta. Neuvoston alaisuudessa on ohjelmatoimikuntia, jotka vastaavat tutkimusrahoituksesta ja päätöksenteosta alallaan ja järjestävät erikseen päätettävällä tavalla ohjelmien valmistelut, hankkeiden valinnat ja ohjelmien koordinaation.

Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön syventämiseksi synnytetään prosessi, jossa tutkimuslaitokset ja yliopistot muodostavat asteittain aitoja osaamisen keskittymiä (sopimusperusteiset yhteenliittymät) sekä asteittain mahdollisesti yhteisen organisaation. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten sopimusperusteisilla yhteenliittymillä tulee olla

  • yhteisiä tutkimuslaitteita, laboratorioita ja tietovarantoja (mm. seuranta-aineistot, näyteaineistot, tilasto- ja rekisteriaineistot), ja
  • tiivis yhteistyö tutkimuksessa ja opetuksessa (mm. toisiaan täydentävien osaamisten yhdistäminen, yhteiset professuurit, tehtävät ja yhteistä henkilökuntaa).

Yhteenliittymissä yliopistot ja tutkimuslaitokset muodostavat alueellisesti yhteisiä kampusalueita, joilla on yhteisiä toimintoja (mm. fyysisten voimavarojen ja tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttö).

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittämisessä tavoitteena on luoda maailmanluokan osaamiskeskittymiä tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen yhteistyönä.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Tutkimuslaitosselvitys&oldid=15086”