Sote-tietopohja

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5716
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5716}}

Tämä sivu sisältää pohdintaa, joka on toteutettu 2017 yhteiskehittämällä Opasnetissä, eikä se ole osa THL:n virallista työtä tai valmistelua.

Kysymys

Miten ja millaisen tiedon varassa sote-toimintaa pitäisi seurata? Erityisesti,

• millaisia indikaattoreita tarvitaan,
• miten tiedonkeruu organisoidaan,
• miten tiedon jalostaminen organisoidaan,
• miten tiedon loppukäyttäjien helppo pääsy tarvitsemaansa tietoon varmistetaan?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

THL ehkä käyttää arvioinnin tuloksia sote-tietopohjan kehittämiseen.

Osallistujat

THL: järjestelmät-osasto, kustannusvaikuttavuutta selvittävä KUVA-työryhmä.

Rajaus

Tarvitaan mittareita

• sotetoiminnan järjestelyjen mitaamiseen (jonotusajat, valinnanvapaus),
• väestön terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen (elinajanodote, eri tautien ilmaantuvuus, eriarvoisuus),
• sen mittaamiseen, mitä vaikutusta sotetoiminnalla on väestön terveyteen ja hyvinvointiin.

Asioita on voitava mitata eri tavoin ositettuna

• maantieteellisesti: maakunnittain, kunnittain, asuinalueittain
• ikäryhmittäin
• sosio-ekonomisten luokkien mukaan
• muiden väestöryhmittelyjen mukaan
• palveluntarjoajien perusteella.

Aikataulu

Kevät-kesä 2017.

Perustelut

Tavoitetila

Sote-tietopohjan tietoarkkitehtuuri.

Millaiset mittarit sote-toiminnan kustannuksista ja vaikuttavuudesta pitäisi olla käytössä eli millainen sote-mittaristo tarvitaan? (sisältö) Erityisesti,

• Millainen tietopohja niiden tuottamiseksi tarvitaan? (sisältö)
  • Mitä kehittämistarpeita tietopohjassa on, ja miten tietopohja varmistetaan? (menetelmä)
    • Miten tietopohjatyön varmistaminen pitäisi organisoida ja resursoida? (työ)
• Miten organisoidaan sote-mittariston ohjaaminen ja kehittäminen valtakunnallisesti? (menetelmä)
  • Miten mittaristoa voisi pilotoida, ja mitä siitä on opittavissa uutta mittaristoversiota varten? (työ)

←--#: . Sulkeissa oleva luokittelu (sisältö, menetelmä, työ) vastaa Yhtäköyttä-hankkeen luokittelua tietotyölle. Hankekuvauksista löytyvät asiat ovat melko hyvin sovitettavissa tähän luokitteluun. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 14.13 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

KUVA-ryhmän (kustannus- ja vaikuttavuustiedon ryhmän) tehtävä:

• Valmistella ehdotukset valtakunnallisesti yhtenäiseksi mittaristoksi
  • väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan kuvaamiseen sekä palveluiden tarpeen arviointiin
  • palvelujen laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tehokkuuden seuraamiseen.
• Ryhmä laatii myös ehdotukset indikaattoritiedon kokoamiseksi sekä valmistelee tarvittavat säännökset.
• Mittariston tulee olla sellainen, että sitä voidaan käyttää:
  • kansallisessa ohjauksessa
  • palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa (johtaminen, suunnittelu ja seuranta)
  • järjestäjien ja tuotantoyksiköiden välisessä vertailussa
  • valvonnassa.
• Mittariston on tarkoitus palvella erityisesti valtakunnallisen ohjauksen tarpeita.
• Sekä kansallisesti, maakuntien että tuottajatasolla on muitakin tietotarpeita, joten jatkossa tulee olemaan myös muuta tietotuotantoa.

KUVA-ryhmän toiminta (työ):

• Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän väliraportti sote-projektiryhmälle (tammikuu 2017) [8]
• Kustannus- ja vaikuttavuustiedon kehittäminen ja tietopohjatarpeet 2017-2018 (muutosohjelma) 22.3.2017 [9]

Sote-uudistuksen valmisteluryhmät (osaajat): [10]

⇤--#: . Valmisteluryhmiä on lukuisia, ja on ilmeinen vaara, että tieto ei kulje riittävästi eri ryhmien välillä. Siksi kannattaisi miettiä asiaperustaisuutta eli sitä, että tieto kerätään avoimille netisivuille, jotka on jäsennetty asioiden mukaan, eikä niin, että jokainen ryhmä kerää oman aineistonsa. Näin myös asioiden väliset syy- ja muut suhteet ehkä tulisivat paremmin kuvatuksi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Nyt en ole havainnut lainkaan syysuhteiden kuvausta sote-tietopohjaa koskevassa materiaalissa. Esimerkiksi otetaan jokin mittari kuten ensihoidossa "Ei-kuljetetun potilaan ambulanssin käyttö 24 tunnin kuluessa X-koodauksesta (mittaa prosessin laatua tarkastelemalla vaikuttavuutta,potilasturvallisuutta, lopputulosta). Mitta-arvo: % kaikista X-koodatuista". Olisi tarpeellista nähdä kuvaus siitä, miten mitattu asia liittyy kausaalisesti tavoiteltuihin asioihin ja onko tästä suhteesta näyttöä. Siten asiasta voisi käytä perusteltua keskustelua. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Yhteisiä kriteereitä mittareille :

• tiedon relevanssi: kuvaa haluttua ilmiötä
• herkkyys: mittari muuttuu ilmiön mukana
• yksiselitteinen tulkinta
• mittarin tulokseen voidaan vaikuttaa toiminnalla, mutta sen tulosta ei voi manipuloida
• tiedon laatu: saatavuus, vertailtavuus, käytettävyys, ajantasaisuus
• tiedontuottamisen kustannukset kohtuulliset ja tiedonkeruu osa laajempaa järjestelmää (yhtenäiset käsitteet, luokitukset)

Sote-mittarien sisältö:

• Hyvinvoinnin tila ja palvelujen tarve
• Palvelujen saatavuus ja käyttö (soveltuvuus)
• Palvelujen kustannukset ja resurssit (tehokkuus)
• Palvelujen vaikuttavuus ja laatu (sisällön laatu)

←--#: . Nämä mittareiden suunnitellut osa-alueet noudattavat hyvin arvioinnin hyvyyskriteereitä (Properties of good assessment). Aivan kuten odottaisikin, jos ne mittaavat sote-toiminnan hyvyyttä kattavasti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 14.13 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Mittarien luokat (suunnitelma):

• Elinolot
• Hyvinvoinnin ja terveyden tila
• Palvelujen tarve
• Palvelujen saatavuus
• Yhdenvertaisuus palveluissa
• Sosiaalipalvelutuotanto
• Terveyspalvelutuotanto
• Integraation toteutuminen
• Valinnanvapaus
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantokustannukset
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen voimavarat (resurssit)
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
• Palvelutoiminnan innovatiivisuus
• Osallistuminen ja oikeudet

Mittarilistat (toukokuun 2016 versio) löytyvät Innokylästä [11].

⇤--#: . Mittarilistojen käyttökelpoisuutta ja arviointia vaikeuttaa se, ettei niissä kuvata tietolähteitä tai sitä, miten tiedot tuotetaan, vaikka alla oleva attribuuttilista niin ehdottaa. Jatkokehittämisen kannalta tämä olisi olennainen lisätieto ja helpottaisi asian kommentointia. Lisäksi listat olisi laitettava nettiin siten, että niitä voi järkevästi kritisoida. Nyt niitä ei voi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Mittarilistat ovat pitkiä ja siksi hankalasti hahmotettavia. Olisikin syytä harkita älykästä tietorakennetta, jossa mittarit paitsi kytkeytyisivät omaan aiheen mukaiseen luokkaansa myös a) säädöksiin tai tavoitteisiin, joiden onnistumista niillä mitataan; b) tietolähteisiin, joista tarvittavia tietoja kerätään; c) organisaatioihin, jotka tietoja tuottavat tai keräävät; ja d) menetelmiin, joilla data kerätään tai jalostetaan tiedoksi. Ja kaiken pitäisi olla avointa ja pystyä ottamaan vastaan kritiikkiä, jonka perusteella sisältöä parannetaan. Tälaisen työn tietorakenteita on pohdittu sivulla Valassafari ja op_en:Structure of shared understanding. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Luokittelu näyttää sikäli vinolta, että järjestelmää koskevia luokkia on useita, mutta hyvinvointia ja terveyttä mittaavia vain yksi. Lisäksi ehkä sillä kaikkein tärkeimmällä eli toiminnan vaikuttavuuden mittaamisella on vain yksi luokka. Näitä aliedustettuja mittaristoja olisi syytä avata tarkemmin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 07.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Mittarien attribuutit

• Mittarin nimi ja numero
• Mitä mittaa
• Mitta-arvo ja (tekninen muodostaminen)
• Tietolähde ja tausta
• Tietojohtamisen tasot joita palvelee (pykälät)
• Käyttö muissa maissa, vertailu

Arviointikehikossa hyödynnetään olemassaolevia ja koeteltuja arviointikehikoita, kuten OECD:n, WHO:n, Observatoryn, Englannin, Pohjoismaiden malleja

• Soten tietopohjatoiminto tuottaa tiedot
• Tekninen "arviointikone" koostaa tiedot
• Soten arviointitoiminto käyttää tiedot

----#: . Tiedon tuotannossa voisi hyödyntää avoimen datan periaatteita ja silloin kun se ei ole mahdollista suoraan, käyttämällä esim. ReplicaX-anonymisointia. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Arviointikone voisi koostua tietokiteistä, joita päivitetään netissä ja joiden relevanssista voidaan keskustella samalla sivulla jossa tietokiteen kuvauskin on. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Kuten tämän sivun aineistot ja linkit osoittavat, aiheperustaisuutta (eli kohteellisuutta) ei sote-tietopohjatyössä noudateta eli asioita sijoitetaan sinne tänne eri organisaatioiden tietojärjestelmiin, ja kokonaiskuvan saaminen on hankalaa. Tietotyön varsinaisia tutkimuskysymyksiä ei ole selkeästi avattu eikä eritelty, jolloin tietokiteen tapaista sivua ei voi perustaa eri kysymyksille. Myöskin ajankohtaisen tilannekuvan saaminen on vaikeaa, kun pitää vertailla eri sivustoilla olevien aineistojen aikaleimoja.

Tätä ongelmaa voisi helposti vähentää siten, että valitaan hankkeelle yksi pääsivu esim. Innokylästä tai Yhteistyötilasta, ja sinne sijoitetaan kaikkien osatöiden ja osahankkeiden linkit. Samoin jokaisen osahankkeen sivulta tehdään linkki pääsivulle. Myös tiedotesivuille lisätään linkki, ja tästä on lähetettävä heräte asianosaisille (STM, alueuudistus, VNK jne). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Olennaisia lakeja ja kriteereitä:

• Maakuntien rahoituslaki 6 §: Valtion rahoituksen tarkistaminen
• Sote-laki 26 §: Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 30 §: Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi.
• Sote-laki 31 §: THL:n ja maakuntien tulee seurata väestön hyvinvointia ja sote-palveluja.

Sote-tiedon toissijainen käyttö: Haasteita toissijaisen käytön laissa (14.3.2017) [12]

• Lupaviranomaisen hallintamalli (11, 12 §:t)
• Säännökset eettisestä käsittelystä (13,18,27,29 §:t)
• Sähköinen käyttölupaportaali (16 §)
• Tietovarastointi ja valmisaineistot eivät mahdollisia (19, 25, 26 §:t)
• Tietoturvavaatimukset toissijaiselle käytölle (22, 26 §)
• Kliinisesti merkittävä löydös (31 §)

VN-TEAS-ehdotus mittareiksi

Mittariston viitekehys mukailee Triple Aim –rakennetta: kustannukset, vaikuttavuus ja laatu (saatavuus, turvallisuus ja asiakaskokemus). Ehdotetussa mittaristossa kustannuksia seurataan kokonaiskustannusten tasolla hyödyntäen Sitran ja STM:n palvelupakettimallia ja erikseen paljon palveluita käyttäville asiakasryhmille. Vaikuttavuutta ehdotetaan mitattavaksi sekä kovilla, tietojärjestelmäpohjaisilla mittareilla, joista ylätason mittariksi ehdotetaan DALY:a (disability-adjusted life years), että asiakkaan itse raportoimilla mittareilla.

Tietopohjan keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät 1) asiakkailta kerättävään tietoon: asiakaskokemukseen ja asiakkaan raportoimaan toimintakykyyn ja terveydentilaan, 2) turvallisuuden kokonaisvaltaiseen seurantaan ja 3) sosiaalipalveluiden rakenteisen kirjaamisen kattavuuden parantamiseen. Tietojen on oltava asiakastasolla hyödynnettävissä. Tarvittava tietoprosessi on muissa hankkeissa kehitettävän kansallisen arkkitehtuurisuunnitelman mukainen.

Kansallinen mittaristo edellyttää konkreettista, nykyistä selkeämpää tavoiteasetantaa kustannustavoitteen lisäksi myös laadulle ja vaikuttavuudelle. Valmiita mittareita ja indikaattoreita on olemassa runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mutta tarvitaan selkeät tavoitteet ennen kuin mittarit voidaan valita.

Alueellinen hyvinvointikertomus

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (1.9.2016) määrittää (8§) tulevan maakunnan yhdeksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäväksi: ”Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tietoverkossa.”

Mikä alueellinen hyvinvointikertomus voi olla ja miten se valmistellaan sekä kuinka THL voi toimia tässä työssä maakuntien tukena?

Jos alueellinen hyvinvointikertomuksen esikuvaksi otetaan terveydenhuoltolain mukainen kunnan hyvinvointikertomus, voisi alueellinen kertomus olla hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Hyvinvointikertomus voisi olla tiivis kuvaus johtopäätöksineen

• maakunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta
• väestön terveydestä ja hyvinvoinnista
• terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista
• palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä
• ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.

Alueellisia hyvinvointikertomuksia on jo tehty, esimerkkejä ja alustavia periaatteita on koottu alueellisen ja kunnallisen hyvinvointikertomuksen toteuttamiseksi.

THL:n sisäinen työryhmä edistää esitettyyn kysymykseen vastaamista täällä (salasanalla suojattu).

Nykytila

• THL:n tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon mittareita: Terveytemme, Sotkanet.[13]

THL:n mittaristonkehitystyö

THL on kehittämässä valtakunnallista mittaristoa. Alla oleva ensimmäinen koodi muokkaa originaalidatan käyttökelpoiseen muotoon, ja toinen koodi esittelee mittariston sisältöä eri tavoin.

• THLn_sotetietopohjan_mittaristo Raakadata
• Preprosessointikoodi 12.5.2017 [14]. Voit hakeamittaritiedot R-koodilla: objects.latest("Op_fi5716", code_name="preprocess")

+ Näytä koodi- Piilota koodi # This is code Op_fi5716/preprocess on page [[Sote-tietopohja]] library(OpasnetUtils) library(reshape2) dat <- opasnet.csv("7/78/THLn_sotetietopohjan_mittaristo.csv", header = TRUE, sep = ",", blank.lines.skip = TRUE ) #dat <- re#ad.csv("//cesium/jtue$/_Documents/2017-05-04_kommentoitavaksi annettu versio 0.3.csv") colnames(dat) <- c( 'Rivi', 'Apu', 'Nimi', 'Aihe1', 'Aihe2', 'Aihe3', 'Palvelu1', 'Palvelu2', 'Palvelu3', 'Mittaa1', 'Arvo1', 'Tietolähde', 'Tilanne', 'Tarve1', 'Tuotettavuus1', 'Kansainvälisyys' ) dat <- dat[!is.na(colnames(dat))] levels(dat$Tilanne) <- c("Epäselvä", "Epäselvä", "Tuotettavissa") aiheet <- data.frame( Rivi = rep(dat$Rivi, 3), Aihe = c( as.character(dat$Aihe1), as.character(dat$Aihe2), as.character(dat$Aihe3)) ) levels(aiheet$Aihe) <- c( "", "", "A_Perustiedot", "B_Elinolot", "C_Hyvinvoinnin ja terveydentila", "D_Palvelujen tarve", "E_Palvelujen saatavuus", "E_Palvelujen saatavuus", "F_Yhdenvertaisuus palveluissa", "G_Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto", "G_Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto", "H_Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus", "H_Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus", "I_Integraation toteutuminen", "J_Valinnanvapaus", "K_Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus", "L_Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ja resurssit", "N_Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus", "O_Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuus", "P_Palvelutoiminnan innovatiivisuus", "Q_Osallistuminen ja oikeudet" ) aiheet <- aiheet[aiheet$Aihe != "",] palvelut <- data.frame( Rivi = rep(dat$Rivi, 3), Palvelu = c( as.character(dat$Palvelu1), as.character(dat$Palvelu2), as.character(dat$Palvelu3) ) ) levels(palvelut$Palvelu) <- c( "", "", "0 Taustatietoa (väestö ja elinolot)", "0 Taustatietoa (väestö ja elinolot)", "1 Suun terveydenhuollon palvelut", "10 Päivystys", "10 Päivystys", "11 Ensihoito", "12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen", "13 Ei kohdennettavissa", "2 Mielenterveys- ja päihdepalvelut", "3 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut", "4 Aikuisten sosiaalipalvelut", "5 Hoito- ja hoivapalvelut", "5 Hoito- ja hoivapalvelut", "6 Keskitetty erikoissairaanhoito", "7 Vammaisten palvelut", "8 Lääkinnällinen kuntoutus", "9 Vastaanottopalvelut (ml. muu perusterveydenhuolto)", "9,1 Laaja-alainen palvelu" ) palvelut <- palvelut[palvelut$Palvelu != "",] dat <- dat[-(4:9)] mittaa <- strsplit(as.character(dat$Mittaa1), split = ",") names(mittaa) <- dat$Rivi mittaa <- melt(mittaa) colnames(mittaa) <- c("Mittaa", "Rivi") mittaa$Rivi <- as.numeric(mittaa$Rivi) levels(mittaa$Mittaa) <- gsub("^\\s+|\\s+$", "", levels(mittaa$Mittaa)) temp <- strsplit(as.character(dat$Arvo1), split = ";") dat$Muodostaminen <- sapply( temp, function(x) if(length(x)>1) paste(x[2:length(x)], sep=";") else x[1] ) dat$Arvo <- sapply(temp, function(x) if(length(x)>1) x[1] else "") tarpeet <- strsplit(as.character(dat$Tarve1), split = "+") names(tarpeet) <- dat$Rivi tarpeet <- melt(tarpeet) colnames(tarpeet) <- c("Tarve", "Rivi") tarpeet$Rivi <- as.numeric(tarpeet$Rivi) levels(tarpeet$Tarve) <- gsub("^\\s+|\\s+$", "", levels(tarpeet$Tarve)) levels(tarpeet$Tarve) <- c( "", "Kunta", "Maakunta", "Palvelun tuottaja", "Valtio", "Asiakas", "" ) tarpeet <- tarpeet[tarpeet$Tarve != "",] tuotettavuus <- strsplit(as.character(dat$Tuotettavuus1), split = "+") names(tuotettavuus) <- dat$Rivi tuotettavuus <- melt(tuotettavuus) colnames(tuotettavuus) <- c("Tuotettavuus", "Rivi") tuotettavuus$Rivi <- as.numeric(tuotettavuus$Rivi) levels(tuotettavuus$Tuotettavuus) <- gsub("^\\s+|\\s+$", "", levels(tuotettavuus$Tuotettavuus)) levels(tuotettavuus$Tuotettavuus) <- c( "", "Kunta", "Maakunta", "Valtio", "Palvelun tuottaja" ) tuotettavuus <- tuotettavuus[tuotettavuus$Tuotettavuus != "",] all <- merge( merge( merge( merge( merge(dat,aiheet, all.x = TRUE), mittaa, all.x = TRUE), palvelut, all.x = TRUE), tarpeet, all.x = TRUE), tuotettavuus, all.x = TRUE ) oprint(head(all)) objects.store(all) cat("Data.frame all stored.\n")

Voit ensin rajata mittereita haluamillasi ehdoilla.

• Esimerkkiajo 12.5.2017 [15]

Mittarin tilanne?: Epäselvä Tuotettavissa Miltä tasolta mittarin voi tuottaa?: Kunta Maakunta Valtio Palvelun tuottaja Kuka mittaria tarvitsee?: Kunta Maakunta Palvelun tuottaja Valtio Asiakas Haluatko rajata hakua aiheen mukaan?: En Kyllä Haluatko rajata hakua palvelun mukaan?: En Kyllä Haku aiheen mukaan Mistä aiheesta mittari on?: A_Perustiedot B_Elinolot C_Hyvinvoinnin ja terveydentila D_Palvelujen tarve E_Palvelujen saatavuus F_Yhdenvertaisuus palveluissa G_Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto H_Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus I_Integraation toteutuminen J_Valinnanvapaus K_Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus L_Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ja resurssit N_Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus O_Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuus P_Palvelutoiminnan innovatiivisuus Q_Osallistuminen ja oikeudet Haku palvelun mukaan Mitä palvelua mittari mittaa?: 0 Taustatietoa (väestö ja elinolot) 1 Suun terveydenhuollon palvelut 2 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 3 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 4 Aikuisten sosiaalipalvelut 5 Hoito- ja hoivapalvelut 6 Keskitetty erikoissairaanhoito 7 Vammaisten palvelut 8 Lääkinnällinen kuntoutus 9 Vastaanottopalvelut (ml. muu perusterveydenhuolto) 9,1 Laaja-alainen palvelu 10 Päivystys 11 Ensihoito 12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 13 Ei kohdennettavissa + Näytä koodi- Piilota koodi # This is code Op_fi5716/ on page [[Sote-tietopohja]] library(OpasnetUtils) library(ggplot2) objects.latest("Op_fi5716", code_name="preprocess") test <- as.numeric(all$Tilanne) %in% Tilanne & as.numeric(all$Tuotettavuus) %in% Tuotettavuus & as.numeric(all$Tarve) %in% Tarve & !duplicated(all$Rivi) if(aihekys) test <- test & as.numeric(all$Aihe) == Aihe if(palvelukys) test <- test & as.numeric(all$Palvelu) == Palvelu oprint(all[test , "Nimi", drop = FALSE]) oprint(all[test , -c(4,5,8,9)])

Asiakkuusanalyysi vaikutusarviointiyksikössä

Tämä asiakkuusanalyysi on tehty THL:n Kansanterveysratkaisut-osaston vaikutusarviointiyksikön ympäristöterveystiimin näkökulmasta.

Ydintehtävät

• Vaikutusarviointitiedon tuottaminen
• Tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun jäsentäminen ja tarjoaminen (tulossa)

Avainresurssit (tarve)

• Vain pari henkilöä
• Vaikutusarviointimalli
• Valassafari- ja Opasnet-verkkotyötila

Avainkumppanit

• Muut yksiköt Kansanterveysratkaisut-osastossa
• STUK
• SYKE

Arvolupaus (mitä tietoa ja hyötyä tuotamme?)

• Priorisointitietoa ympäristöriskeistä (jatkossa kaikista terveysriskeistä)
• Selkeytyksiä monimutkaisiin päätöksiin, joissa terveys mukana

Asiakassegmentit (kenelle)

• STM/ympäristöterveysryhmä
• Päättäjät eri tasoilla (karttapohjaista tiedontuotantoa)
• Markkinarako: lisätä ymmärrystä monimukaisista asioista, analysoida eri näkökulmia

Asiakkuussuhteet (miten) Nykytila ja puutteet

• Tarvitaan läheisempää yhteistyötä ja keskustelua maakuntien ja STM:n kanssa.

Kanavat (miten asiakkaat haluavat tulla tavoitetuksi)

• Helposti löydettävää tietoa netissä. Tiiviit yhteenvedot konkreettisista asioista. Niinpä pitäisi tuottaa tiivistelmiä, jotka kuitenkin perustuvat avoimeen dataan. Tietokiteet ratkaisuna.

Vaiheet

Vaihe 1: Kuinka kiinnitämme huomion THL:n tuotteisiin?

• Tiedontuotantoa pitäisi yhtenäistää, jotta erilaisista analyyseistä tuotetut tiedot löytyisivät eri kanavista (suorasanaiset, JSON-rajapinta, taustaraportit).

Vaihe 2: Kuinka autamme asiakkaitamme arvioimaan oman toimintamme tarpeellisuutta? Alustavia ideoita.

• Tarve- ja käyttökyselyt
• Keskustelu konkreettisista selvityskysymyksistä.

Vaihe 3: Kuinka myymme?

• Rakennetaan ympäristöterveys osaksi Sotkanetiä ja suomi.fi-portaalia.

Kustannusrakenne

• Minimibudjetilla tehtävä, rahaa ei odotettavissa.

Kassavirta (bisneslogiikka)

• Sopivaa VNK-rahoitusta saattaa tulla jossain vaiheessa.
• Kokeilunpaikka.fi-portaalin kautta voi kehittää joukkorahoitushankkeita.

Sote-tiedon jalostaminen avoimesti

Olisi mahdollista ylläpitää jatkuvaa sidosryhmien kuulemista hyödyntämällä Google Drivea:

• Yhteen hakemistoon kaikki tieto sote-tietopohjan menetelmäkuvauksista (indikaattoreista) [16]
  • Esim: Huoltosuhde (demografinen) S271 linkki kommentoitavaan versioon linkki lukuversioon (on myös koneluettavassa muodossa)
• Sote-tietopohjahanke Yhteistyötiloissa [17]
• Sote-työpaja 6.6.2017 Terhossa [18]

Relaatioita

Uusia relaatioita

• tietotyö
  • neljä eri osa-aluetta
• tiedon käyttö
  • tiedon tuottaminen
  • tiedon kuluttaminen

Solujen selitykset

• rivi+apu
  • meta tietoa
• nimi
  • alkion kuvaus
• tietolähde
  • tiedon alkuperä
  • relaatio: HAS REFERENCE
• tilanne
  • onko tieto tuotettavissa ilman lisätyötä?
  • relaatio: TIEDON KÄYTTÖ
    • tiedon tuottaminen
• kansainvälisyys
  • missä muissa maissa/yhteisöissä on sama tieto
  • relaatio: INSTANCE OF
    • geneerinen yläluokka, jonka instansseja jokaisen eri yhteisön alkiot ovat
• muodostaminen
  • mistä datasta alkio on muodostettu
  • relaatio: TIETOTYÖ(?)
• arvo
  • alkion yksikkö
  • liitetään alkioon suoraan (kuvaukseen tms)
• aihe
  • mihin alkion data liittyy
  • relaatio: SUBCLASS OF ja INSTANCE OF
    • geneerinen yläluokka jolla on alaluokkia, joiden instansseja alkiot ovat
• mittari
  • mitä alkio mittaa(?)
  • relaatio: INSTANCE OF
    • on erilaisia tiedon mittareita, jonka instansseja sitä asiaa mittaavat alkiot ovat
• palvelu
  • mihin tarkoitukseen alkion data on
  • relaatio: INSTANCE OF (?)
    • on eri tyyppisiä tiedontarkoituksia, joiden instansseja sen tyyppiset alkiot ovat
• tarve
  • kuka alkion dataa tarvitsee
  • relaatio: TIEDON KÄYTTÖ (TIETOTYÖ?)
    • tiedon kuluttaminen
• tuotettavuus
  • kuka alkion dataa voi tuottaa
  • relaatio: TIEDON KÄYTTÖ (TIETOTYÖ?)
    • tiedon tuottaminen

Katso myös

• THL:n yhteistyötilat: Sote-tietopohja [19]
  • Projektisuunnitelma [20]
• Innokylä: Työtila 1598477: SOTE-asiakas- ja potilastiedon toissijaisen käytön lainsäädäntötyöryhmä [21]
• Isaacus (Sitran kehityshanke): Isaacus pre-production projects
• STM (24.3,2017): Ensimmäiset sote-tiedon mittarit maakuntien käyttöön jo tänä vuonna [22]
• Sote-tietopohjan kehittämishankkeen kickoff 21.3.2017 [23]
  • Pekka Kahri (31.3.2017): THL:n sote-tietopohjan kehittäminen 2017-2018 [24]
  • Päivi Hämäläinen (21.3.2017): KUVA-TP-ryhmän työn esittely 21.3.2017 THL:n tietopohjaseminaarissa [25]
  • Markku Pekurinen (21.3.2017): THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve [26]
• Hannu Hämäläinen (5.10.2016 Isaacus-väliseminaari): Sote-tietojen hyödyntäminen tietoturvallisesti: missä mennään [27]
• Sote-tietopohja yhteistyötiloissa [28]
• Aiempi arviointi: Kuntatuki sote-uudistuksen toimeenpanossa ja Kysely kuntatuesta sote-uudistuksessa.
• Virpi Ekholm. Sote-rekisterit avautuvat laajempaan käyttöön. Jos lakihanke toteutuu, myös terveysalan yritykset pääsevät hyödyntämään arvokkaita tietovarantoja. Suomen Lääkärilehti 7.4.2017 14:914. [29]
• Valassafari: pohdintaa tietoteknisestä ratkaisusta monimutkaisten päätösten tiedonkeruun kehittämiseksi
  • op_en:Structure of shared understanding: kokeilu valassafarin kaltaisesta ratkaisusta wiki-ympäristössä
• Jaettu ymmärrys: ajatus, jonka mukaan eri osapuolten kuuleminen ja näkemysten kirjaaminen johtaa parempaan ymmärrykseen ja ratkaisuun monimutkaisissa tilanteissa.
• Hyödyllisiä johtamis- ja tuotannonohjausjärjestelmiä:
  • Lean (Tivi (18.4.2016): Lean-menetelmät tuovat rahaa mutta eivät kustannussäästöjä [30])
  • Tuotannonohjaus
  • Scrum
  • Kapeikkoajattelu (theory of constraints)

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.