Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lähtökohdat
- Tämän sivun teksti on otettu oppaasta Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa.
Tavoitteet ja keskeiset periaatteet
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä tarkoitetaan (YVA-laki, 2 §)
- ”... menettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea."
Lain tavoitteena on (YVA-laki, 1 §)
- ”... edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.”
Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan (YVA-laki 2§):
- ”... hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella:
- a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;
- b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen;
- c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön;
- d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä
- e) a–d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.”
Ympäristövaikutusten arviointi on lakisääteinen menettely, jota sovelletaan isoihin ympäristöä muuttaviin hankkeisiin kuten suuriin kaivoshankkeisiin. Menettely on osa hankkeen suunnittelua ja edeltää hanketta koskevaa päätöksentekoa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa
- selvitetään ympäristön nykytila, määritellään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, arvioidaan ympäristövaikutukset sekä muodostetaan kokonaiskuva hankkeen ja sen toteuttamisvaihtojen vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä
- laaditaan arviointiohjelma
- suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia lievennetään, sekä laaditaan laadukas ja havainnollinen arviointiselostus
- laadunvarmistuksesta vastaa alueen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), joka toimii YVAssa yhteysviranomaisena.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Tuotettava tieto hyödyttää hankkeesta vastaavaa tämän suunnitellessa hanketta, tarjoaa hankkeesta päättäville viranomaisille perustan päätöksentekoon sekä edistää yhteisöjen, asukkaiden ja muiden tahojen osallistumista. Menettelyn tavoitteena on tukea hankkeen suunnittelua ja parantaa ympäristönäkökohtien kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Se myös lisää YVAan osallistuvien asukkaiden, muiden tahojen ja viranomaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua hankkeen suunnitteluun. Ympäristövaikutusten arviointi pyrkii ennakoimaan mahdolliset merkittävät ympäristövaikutukset sekä ehkäisemään tai lieventämään niitä ja suuntaamaan tarvittavat varotoimet oikeisiin kohteisiin.
YVA-menettelylle on keskeistä
- laaja osallistuminen
- YVA-menettelyssä syntyvien asiakirjojen julkisuus (arviointiohjelma, arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen ja muiden lausunnot ja mielipiteet)
- hankkeen vaihtoehtotarkastelu
- laaja ympäristövaikutusten määritelmä (ks. YVA-lain määritelmä yllä)
- hankkeen elinkaaren eri vaiheissa syntyvien ympäristövaikutusten arviointi (suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto, käyttö ja käytöstä poisto).
YVA-menettely on tärkeä kytkeä saumattomasti hanketta koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. On myös tärkeä ottaa huomioon, että YVA-menettely on vain yksi vaikutusten arviointivaihe kaivoshankkeen elinkaaressa. Ennen YVA-menettelyä on useimmiten laadittu ympäristöä koskevia selvityksiä ja arviointeja. YVAn jälkeen tehdään usein yksityiskohtaisempia selvityksiä ja arviointeja esimerkiksi lupamenettelyjä varten.
Hankkeesta vastaavan ja muiden tahojen välinen vuorovaikutus parantaa suunnittelijoiden tiedonsaantia, suunnitelman laatua ja hankkeen hyväksyttävyyttä. Hyvin hoidettu YVA-menettely voidaan nähdä myös osana yrityksen ympäristöasioiden hallintaa ja yhteiskuntavastuuta.
Laadukkaasti toteutettu YVA-menettely edellyttää riittäviä voimavaroja ja eri alojen asiantuntemusta. Erityisesti laajoissa kaivoshankkeissa on varmistettava, että järjestetään riittävät edellytykset laajalle ja vaativalle arvioinnille ja siihen osallistumiselle.
Eri tyyppiset kaivoshankkeet eroavat varsin paljon sekä mahdollisilta toteuttamisvaihtoehdoiltaan että ympäristövaikutuksiltaan. Myös haittojen lieventämismahdollisuudet vaihtelevat kaivostyypin mukaan, samoin hankkeen kannalta tärkeät tahot ja niiden osallistumisen järjestäminen. Nämä erityispiirteet on tärkeä ottaa huomioon kunkin kaivoshankkeen YVA-menettelyssä.
Eri malmiesiintymien ja kaivoshankkiden ympäristövaikutukset eroavat suuresti toisistaan
Malmiesiintymät eroavat merkittävästi toisistaan geologialtaan ja kemialliselta koostumukseltaan, minkä vuoksi eri kaivosten vaikutukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Metallikaivokset, joista louhittavissa kivissä on runsaasti sulfideja eli rikin ja metallien yhdisteitä, aiheuttavat herkästi ympäristön happamoitumista. Kalkkikivikaivoksista, joita on esimerkiksi Lohjalla ja Lappeenrannassa, ei aiheudu happamoitumista; kalkkipitoinen pöly voi päinvastoin vähentää vaikutusalueensa maaperän happamuutta. YVA-menettelyssä on tärkeää, että tunnistetaan kunkin malmityypin ja malmiesiintymän sijaintipaikan keskeiset ympäristövaikutukset.
Hankkeesta vastaava vastaa hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista ja sen vaatimista selvityksistä. Yleensä hankkeesta vastaava käyttää apunaan konsulttia tai konsultteja arvioinnin tekemisessä. Yhteysviranomaisen tehtävä on huolehtia viranomaisten ja muiden tahojen virallisesta kuulemisesta. Yhteysviranomainen antaa myös lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta sekä arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä.
Yhteysviranomainen huolehtii arviointimenettelyyn liittyvistä virallisista kuulutuksista sekä lausuntojen ja mielipiteiden hankkimisesta. Yhteysviranomainen on hankkeeseen sitoutumaton, puolueeton viranomainen niin hankkeesta vastaavan, alueen asukkaiden kuin muidenkin osallisten suuntaan. Yhteysviranomaisen tehtäviin ei kuulu edistää tai vastustaa hanketta. YVA-menettelyn etenemisestä ja käytännön järjestelyistä on tarpeen sopia yhteysviranomaisen kanssa.
Hakkeesta vastaava
- Olet vastuussa hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista, myös sen kustannuksista.
- Ole varhain liikkeellä niin viranomaisten kuin yhteisöjen ja asukkaidenkin suuntaan, koska YVA-menettely ei ole vain yksittäisen selvityksen laadintaa vaan laaja ja julkinen menettely.
- Varmista tarpeeksi varhaisessa vaiheessa hanketta, että yhtiössäsi on riittävä ympäristöasiantuntemus.
- Käytä asiantuntevaa konsulttitoimistoa tai -toimistoja.
- Varaa riittävästi aikaa ja voimavaroja menettelyn toteuttamiseen.
- Liitä YVA-menettely osaksi kaivoksen suunnittelua.
Soveltaminen kaivoshankkeissa
YVA-menettelyn tarpeellisuus perustuu joko YVA-asetuksen hankeluetteloon tai yksittäistapauksessa ELY-keskuksen päätökseen (YVA-laki 4.2 §). YVA-menettelyä tulee soveltaa aina hankeluettelon hankkeisiin. Lisäksi YVA-menettelyä sovelletaan aina sellaisiin kaivoshankkeiden laajennuksiin ja muutoksiin, joissa laajennus tai muutos ylittää YVA-asetuksen hankeluettelon rajan. Metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhinnassa, rikastamisessa ja käsittelyssä rajana on, että irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuodessa. Jos tavoitteena on perustaa avokaivos, rajana on yli 25 hehtaarin pinta-ala. Laajennus- ja muutoshankkeiden YVA-menettelyssä keskitytään arvioimaan suunnitellun muutoksen ympäristövaikutuksia niin, että pohjana on olemassa olevan toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus. Vaikka muutoshankkeen ympäristölle aiheuttama lisäkuorma sinänsä voi olla pieni, tulee arvioinnissa tarkastella yhteisvaikutusta olemassa olevan toiminnan kanssa.
Yksittäistapauksissa arviointivelvollisuus syntyy, kun toiminnasta tai sen muutoksesta todennäköisesti aiheutuu, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäisiin kaivoshankkeisiin tekee pääsääntöisesti se ELY-keskus, jonka alueella hanke sijaitsee.
YVA-menettelyn soveltaminen hankeluettelon perusteella
(YVA-asetus 6 §):
Hankeluettelon mukaan YVA-menettelyä sovelletaan kaivoshankkeisiin seuraavasti:
- metallimalmien tai muiden kaivoskivennäisten louhinta, rikastaminen ja käsittely, kun irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuodessa tai avokaivokset, joiden pinta-ala on vähintään 25 hehtaaria;
- asbestin louhinta tai laitokset, jotka käsittelevät ja muuntavat asbestia tai asbestia sisältäviä tuotteita; ja
- uraanin louhinta, rikastaminen ja käsittely lukuun ottamatta koelouhintaa, koerikastamista ja muuta vastaavaa käsittelyä.
- myös liitännäishankkeet, kuten hankeluettelon mukainen kaatopaikka, voivat laukaista YVA-menettelyn tarpeen.
Kytkentä kaivoshanketta koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
Arvioinnin ajankohta (YVA-laki, 7 §)
- ”Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä tämän lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Arviointi on kuitenkin suoritettava viimeistään ennen 13 §:ssä tarkoitettua päätöksentekoa.”
Arvioinnin huomioon ottaminen (YVA-laki, 13 §)
- ”Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon.
- Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.”
Kaivoslaki (34 ja 56 §)
- Lupahakemukseen on liitettävä tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus.
- Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointi on otettu huomioon lupaharkinnassa.
Kaivoshankkeiden elinkaari koostuu useasta vaiheesta. Neljäksi päävaiheeksi voidaan luokitella malminetsintä, kaivoksen avaaminen, tuotantovaihe sekä kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito (ks. kuva 1, s. 18). Ympäristövaikutusten arviointi palvelee kaivoshankkeita koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa. Ympäristötiedot tarkentuvat sitä mukaa kun hanke etenee eri lupamenettelyihin ja käytännön toteutukseen. Ympäristöseurannan avulla voidaan todentaa syntyneet ympäristövaikutukset ja ryhtyä tarvittaesssa korjaaviin toimiin. Ympäristövaikutusten arviointi tulisikin nähdä hankkeen koko elinkaaren läpäisevänä alati tarkentuvana prosessina, vaikka varsinainen YVA-menettely sijoitetaankin johonkin ajallisesti rajattuun kohtaan hankkeen suunnittelussa.
Ympäristövaikutusten arviointi palvelee sekä hankkeesta vastaavan omaa suunnittelua ja päätöksentekoa että viranomaisten tehtäviä: hanketta koskevaa lupapäätöksentekoa, kaavoitusta sekä muuta suunnittelua ja päätöksentekoa. Kaivoshankkeita koskee koko joukko erilaisia lupia. Näitä ovat ennen kaikkea kaivoslain, vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset luvat. Kaivoshankkeen toteuttaminen edellyttää usein myös maakuntakaavaa, yleiskaavaa tai asemakaavaa. Kaivoshanke liittyy usein myös moniin muihin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Esimerkiksi luonnonsuojelulain Natura-säännökset ovat tärkeitä silloin, kun malmiesiintymä sijoittuu Natura-alueelle tai sen läheisyyteen. Liitteeseen 1 on koottu kaivoshankkeita koskevaa lainsäädäntöä.
Kaivoshanketta koskeva muutos
Kaivostoiminnan alueet otetaan huomioon kaavoja laadittaessa. Kaivokset ja niiden yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset ovat yleensä niin suuria, että niiden sijainti tulee osoittaa maakuntakaavassa. Maakuntakaavoissa on esitetty toiminnassa olevia kaivosalueita ja alueita, joilla on kaivostoiminnan edellytyksiä. Kaavoissa voidaan ohjata ja sovittaa yhteen myös muita kaivostoimintaan liittyviä maankäyttötarpeita. Kaivoshankkeen toteuttaminen edellyttää yleensä myös yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Yleis- ja asemakaavan tarpeeseen vaikuttavat erityisesti alueen maakuntakaavallinen tilanne, kaivoshankkeen sijainti ja sijaintipaikan olot sekä kaivoshankkeen koko ja vaikutukset ja tarvittavat rakennukset. Osayleiskaava tai asemakaava voi olla tarpeen myös sovitettaessa yhteen kaivosalueella ja sen ympäristössä olevia eri toimintoja.
Rikastamon ja muiden merkittävien rakennusten rakennusluvat voivat perustua asemakaavaan. Asemakaavalla voidaan perustaa pysyvä kaivosteollisuusalue, joka palvelee useampaa louhosta. Kun kaivoshanke edellyttää kaavoitusta, laaditaan kaava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti.
Kaivoslain (2011) mukaan: "Kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhde muuhun alueiden käyttöön tulee olla selvitetty. Kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa."
Kaivoshankkeen YVA-menettelyn ajoitus on syytä suunnitella huolellisesti sekä suhteessa itse hankkeen suunnitteluun että lupapäätöksentekoon, kaavoitukseen ja muuhun suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ajoituksesta päätettäessä on tärkeä ymmärtää, miten ajoitus vaikuttaa arviointiin, erityisesti sen tarkkuuteen. Ajoituksesta kannattaa keskustella hyvissä ajoin YVA-yhteysviranomaisen kanssa.
Alustavat kannattavuusselvitykset antavat usein hyvän lähtökohdan YVAn tekemiselle, koska niissä otetaan tyypillisesti kantaa muun muassa kohteen geologiaan ja malmivaroihin, louhintatapaan ja sen perusteella varantoarvioon, malmin prosessointiin, rikastusjätteen käsittelytapaan, tarvittavaan infrastruktuuriin, veden ja energian kulutukseen, työvoima- ja kuljetuskustannuksiin, vaikka näitä koskevilta arvioilta ei tässä vaiheessa vielä odoteta kovin suurta tarkkuutta (mahdollinen virhemarginaali 20–30 %).
Koska tiedot hankkeesta ovat tässä vaiheessa vielä yleispiirteisiä, jää ympäristövaikutusten arviointikin yleispiirteiseksi. Varsinainen YVA-lain mukainen arviointi edellyttää hankkeen suunnittelun olevan niin pitkällä, että vaikutukset voidaan arvioida riittävän täsmällisesti ja luotettavasti. Esimerkiksi hankkeessa käytettävä tekniikka on tunnettava tarpeeksi hyvin ja tarkasti, jotta voidaan arvioida syntyvien päästöjen määrä ja laatu.
YVA-menettelyä ei silti voida jättää kovin myöhäiseen vaiheeseen, koska arviointi on suoritettava ennen kuin kaivoshankkeelle voidaan myöntää olennaisia lupia. Hyvä käytäntö on, että hankkeen lupakäsittelyä ei aloiteta ennen kuin ympäristövaikutusten arviointimenettely on saatettu loppuun. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen lupahakemuksiin.
Jos kaivoshankkeessa on erilaisia vaihtoehtoja ja sen toteuttaminen vaatii kaavoitusta, voi olla hyvä ajoittaa YVA-menettely melko varhaiseen vaiheeseen. Menettely palvelee silloin vaihtoehtojen suunnittelua ja valintaa sekä tuottaa kaavoituksessa tarvittavia ympäristötietoja. YVA-menettelyssä tehtyjä selvityksiä joudutaan usein täydentämään ja täsmentämään lupahakemuksia varten. Esimerkiksi valitun toteuttamisvaihtoehdon ympäristövaikutukset on usein selvitettävä lupamenettelyssä tarkemmin kuin aiemmassa YVA-menettelyssä, jossa kyseinen vaihtoehto oli vain yksi monista.
Päällekkäisen työn välttämiseksi kannattaa jo YVA-menettelyä suunniteltaessa tiedostaa, mitä yhtymäkohtia on YVA-menettelyn ja muiden tarvittavien menettelyjen tietotarpeissa. Joissakin asioissa lupa- ja kaavoitusmenettelyt edellyttävät tarkempia tietoja kuin YVA, toisissa taas YVA-menettelyltä vaaditaan perusteellisempia selvityksiä. Nämä erot on syytä ottaa huomioon niin, että eri tarpeet saadaan sovitettua yhteen.
Kaivoshankkeiden YVA-menettelyssä tarvitaan maastoselvityksiä, mahdollisesti usealta kasvukaudelta. YVA-menettely kannattaakin aloittaa sellaiseen vuodenaikaan, että yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta saadaan jo talvella. Näin varmistetaan, että lumettomaan aikaan tehtävien maastoselvitysten suunnitteluun jää riittävästi aikaa. Maastoselvitykset (mmkasvillisuus- ja eläimistöselvitykset) on järkevä aloittaa jo malminetsintävaiheessa, jotta luonnon monimuotoisuuden kannalta herkimmät elinympäristöt ja muut arvokkaat kohteet saadaan selville. Sama koskee nykytilaselvitysten näytteenottoa. Se on syytä saada tehtyä ennen kuin ympäristöä muuttava toiminta alkaa ja niin, että tulokset ovat käytettävissä jo YVA-menettelyn alkuvaiheessa.
Katso myös
| Tämän raportin muut osat | Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lähtökohdat · Kaivostoiminnan YVA-menettelyn päävaiheet · Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arvioinnin osatehtävät · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa:Liitteet |
| Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja | Kaivos-YVA-opas (työversio) · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (Kaivos-YVA-oppaan lopullinen versio) · Minera-hanke · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Teemasivu:Kaivostoiminta |
| Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja |
| Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:
|
Tämä sivu on tiedonmuru.
Sivutunniste: Op_fi5045 |
|---|
| Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot
|