Kaivostoiminnan YVA-menettelyn päävaiheet

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän sivun teksti on otettu oppaasta Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa.

Arviointimenettelyn kokonaisuus

Arviointimenettelyn kaksi päävaihetta

YVA-menettelyn kulku (Kuva: Jorma Jantunen)

YVA-menettelyn päävaiheet ovat arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaihe. Osallistumisen järjestä-minen on tärkeä osa kumpaakin vaihetta (ks. kuva).

Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma YVA-menettelyn järjestämisestä. Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Osallistuminen on hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten, yhteisöjen, asukkaiden ja muiden tahojen vuorovaikutusta ympäristövaikutusten arvioinnin eri vaiheissa.

YVA-menettely tulee virallisesti vireille, kun hankkeesta vastaava jättää arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Ennen tätä on ympäristövaikutusten arvioinnin tiimoilta tapahtunut käytännössä paljon: hanke on edennyt vähintään kannattavuusselvitysvaiheeseen, on selvitetty ympäristöön liittyviä reunaehtoja ja hankkeen kannattavuutta, neuvoteltu viranomaisten kanssa, mahdollisesti oltu yhteydessä yhteydessä alueen asukkaisiin ja muihin yhteisöihin, laadittu arviointiohjelma ja mahdollisesti tehty myös alustavia selvityksiä. YVA-menettelyt ovat niin laajoja ja monialaisia, että käytännössä tarvitaan kokenut konsultti niitä toteuttamaan. Vaikka arviointiohjelma voi perustua olemassa oleviin ympäristötietoihin, on jo varhaisessa vaiheessa syytä varautua erilaisten erillisselvitysten tekemiseen. Ennen arviointiohjelman laatimista on hyvä käydä yhteysviranomaisen kanssa aloitusneuvottelu, jossa keskustellaan menettelyn sisällöstä ja vaikutusten arvioinnista.

Yhteysviranomainen kuuluttaa sekä arviointiohjelman että arviointiselostuksen vireilläolosta, toteuttaa muut tarvittavat osallistumisjärjestelyt yhteistyössä hankkeesta vastaavan kanssa, kokoaa saamansa mielipiteet ja lausunnot sekä laatii niiden ja oman asiantuntemuksensa pohjalta lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että arviointiselostuksesta.

Hankkeesta vastaava ottaa arviointiselostusta laatiessaan huomioon yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa arviointiselostusta koskevan lausuntonsa sekä muiden lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Lausunnossaan arviointiselostuksesta yhteysviranomainen ottaa kantaa arvioinnin riittävyyteen ja esittää mahdollisia tarkennustarpeita myöhempiä suunnittelu- ja lupamenettelyjä varten.

Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointi

Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia säätelee niin sanottu Espoon sopimus (Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context, SopS 67/97) sekä neuvoston direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (2011/92/EU, YVA-direktiivi). Espoon sopimuksen mukaan valtion tulee tarjota mahdollisuus valtioiden väliselle neuvottelulle hankkeen mahdollisista valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista sekä niistä toimista, joilla näitä vaikutuksia vähennetään tai poistetaan.

Sopimuksen osapuolina olevilla valtioilla on oikeus osallistua Suomessa tehtävään ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, mikäli arvioitavan hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset todennäköisesti ilmenevät kyseisen valtion alueella. Ympäristöministeriö huolehtii kansainväliseen YVA-menettelyyn liittyvistä ilmoitus- ja neuvottelutehtävistä. Kansainvälinen kuuleminen sovitetaan kansallisen YVA-menettelyn aikatauluun.

Toisen valtion asukkaille on järjestettävä yhtäläinen mahdollisuus osallistua ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn hankkeen todennäköisellä vaikutusalueella kuin oman maan asukkaille. Arviointiohjelmasta ja -selostuksesta täytyy toimittaa riittävät käännökset kyseisen maan kielellä lausuntojen ja mielipiteiden antamista varten. Yhteysviranomainen toimittaa arviointiohjelman tarvittavine käännöksineen ympäristöministeriölle toiselle valtiolle ilmoittamista varten. Mikäli toinen valtio ei osallistu arviointimenettelyyn, ei kansainvälistä menettelyä jatketa pidemmälle. Jos valtio haluaa osallistua, arviointimenettely jatkuu toisen valtion kanssa selostusasiakirjoista kuulemisella. Hanketta koskevassa lupaharkinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon toisen valtion toimittamat kannanotot ja neuvottelujen tulokset. Osallistuneelle valtiolle toimitetaan hanketta koskeva päätös.

Kaivoshankkeissa tämä voi tulla kyseeseen, kun kaivosta tai rikastamoa suunnitellaan rajan läheisyyteen tai esimerkiksi vesistövaikutukset ulottuvat toisen valtion alueelle. Hankkeesta vastaava vastaa valtioiden rajat ylittävien vaikutusten arviointia varten tarvittavien käännösten kustannuksista (YVA-laki 22 §).

Arviointiohjelma

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmalla tarkoitetaan ”...hankkeesta vastaavan latimaa suunnitelmaa tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä.” (YVA-laki, 2 §)

Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima työsuunnitelma vaikutusten arvioinnille. Se toimii myös kaikkia osapuolia – hankkeesta vastaavaa, viranomaisia, yhteisöjä, asukkaita ja muita tahoja – palvelevana, hanketta koskevana tietoaineistona. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmalla on iso merkitys koko arviointimenettelyn onnistumiselle.

YVA-asetuksen (9 §) mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa määrin:

  1. Tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hankkeesta vastaavasta;
    • ks. luku 4.1.
  2. Hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton;
    • ks. luku 4.2.
  3. Tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä;
    • ks. luku 4.1.
  4. Kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista;
    • Ympäristön nykytilan kuvauksessa hyödynnetään jo laadittuja selvityksiä, sekä tarvittaessa tehdään uusia täydentäviä selvityksiä.
    • Jo tässä vaiheessa pyritään tunnistamaan asianomaisen kaivoshankkeen mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia, joiden tarkasteluun arviointia suunnataan.
    • ks. luvut 4.3 ja 4.4
  5. Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta;
    • Vaikutussuuntien ja -alueiden alustava tarkastelu tehdään jo alkuvaiheessa, vaikka vaikutusalueet tarkentuvat kunkin yksittäisen päästön ja vaikutuksen osalta varsinaisen arviointityön tulosten perusteella.
    • ks. luku 4.4.
  6. Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä;
    • ks. luku 4.7.
  7. Arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta.
    • ks. luku 4.7.

Tarkasteltavien vaihtoehtojen sekä merkittävien vaikutuksien ja arvioitavien kokonaisuuksien tunnistamisessa kannattaa hyödyntää kokemuksia aiemmista kaivoshankkeista. Tärkeimpien vaikutusten tunnistaminen on hyvä aloittaa hyödynnettävien malmivarojen, louhittavan malmin ja sivukiven sekä rikastuksessa muodostuvan rikastushiekan ominaisuuksista. Seuraavaksi tarkastellaan suunniteltuja prosesseja ja niiden päästöjä sekä hankkeen aiheuttamia fyysisen ympäristön muutoksia. Ympäristömuutosten kautta edetään arvioimaan mahdollisia eliöihin ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Keskeisten vaikutusten tunnistamista on käsitelty tarkemmin luvussa 4.4.1. Arviointiohjelma on tärkeä vaihe. Sen tulee perustua riittävään nykytilan kuvaukseen, vaihtoehdot pitää olla pohdittuina ja hankekokonaisuus koossa. Arviointiohjelma antaa suuntaviivat koko myöhemmälle arvioinnille ja vuorovaikutukselle.

Arviointiohjelman sisältö vaihtelee hankkeen luonteen mukaan ja siihen vaikuttaa muun muassa onko kyse uudesta kaivoksesta vai vanhan laajentamisesta, malmityyppi, hankkeen ympäristö ja alueen suunnittelutilanne. Liitteessä 6 on esimerkki kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman sisällysluettelosta.

Arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksella tarkoitetaan ”...asiakirjaa, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.” (YVA-laki 2§)

Arviointiselostus laaditaan arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella. Arviointiselostuksen tarkoitus on mahdollistaa eri hankevaihtoehtojen vertailu, parantaa alueella asuvien ja muiden tahojen tiedonsaantia sekä tukea hanketta koskevaa päätöksentekoa.

YVA-asetuksen (10 §) mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrässä:

  1. 9 §:ssä (arviointiohjelmassa) tarkoitetut tiedot tarkistettuina;
  2. Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin;
    • ks. luku 4.1.
  3. Hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien;
    • ks. luvut 4.1 ja 4.5 (päästöt)
  4. Arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto;
    • ks. luku 4.4.
  5. Selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuus tekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista;
    • Hankkeen merkittäviksi arvioidut ympäristövaikutukset on tärkeä tuoda selkeästi esiin.
    • ks. luvut 4.3, 4,4 ja 4.5.
  6. Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta;
    • ks. luku 4.6.
  7. Ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia;
    • ks. luku 4.8.
  8. Hankkeen vaihtoehtojen vertailu;
    • ks. luku 4.6
  9. Ehdotus seurantaohjelmaksi;
    • ks. luku 4.8.
  10. Selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen;
    • ks. luku 4.7.
  11. Selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon;
    • ks. luku 4.8.
  12. Yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1-11 kohdassa esitetyistä tiedoista.
    • Yhteenvedossa esitettyjen tietojen tulee myös olla johdettu selkeästi ja läpinäkyvästi arvioinnin tuloksista. Yhteenvedossa on tärkeä nostaa esiin tutkittujen vaihtoehtojen merkittävät vaikutukset.
    • Yhteenvedon laajuus pyritään pitämään kohtuullisena mutta asiasisällöltään kattavana ja eri hankevaihtoehtojen merkittäviin vaikutuksiin keskittyvänä.

YVA-menettelyn kannalta olennaista on arviointiselostuksen laadukkuus. Suomessa yhteysviranomainen on keskeisessä asemassa arviointiselostusten laadunvarmistajana. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu varmistaa, että YVA-selostuksessa on tarvittavat, YVA-asetuksen mukaiset tiedot. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA-menettelyssä tehtävien arviointien sekä tuotettavien tietojen ja selvitysten luotettavuudesta vastaa kuitenkin viime kädessä hankkeesta vastaava.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä asukkaiden ja muiden tahojen tiedonsaantia. Tämä edellyttää raportoinnilta selkeyttä, havainnollisuutta ja yleistajuisuutta. Kaivoshankkeiden arviointiselostukset ovat usein hyvin laajoja ja maallikoille vaikeaselkoisia. Raportit tulee pyrkiä kirjoittamaan siten, että ne ovat myös maallikoiden ymmärrettävissä ja hallittavissa. Tärkeää on, että arvioinnin johtopäätökset on johdettu selkeästi ja läpinäkyvästi tehdyistä selvityksistä ja faktoista ja esitetty yleistajuisesti. Yksityiskohtaiset mittaustulokset ja tekniset yksityiskohdat voidaan sijoittaa liitteisiin. Varsinaisen arviointiselostuksen suositeltava laajuus on noin 100–150 sivua. Jos arviointiselostus on kovin laaja, voi yhteenveto olla 20–30 sivun mittainen.

Arviointiselostuksen sisältö vaihtelee hankkeen luonteen mukaan ja siihen vaikuttaa muun muassa onko kyse uudesta kaivoksesta vai vanhan laajentamisesta, malmityyppi, hankkeen ympäristö ja alueen suunnittelutilanne. Liitteessä 7 on esimerkki kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sisällysluettelosta.

Osallistuminen

Vuorovaikutuksen elinkaari.

YVA-laissa osallistumisella tarkoitetaan ”...hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten ja niiden, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjen ja säätiöiden, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, välistä vuorovaikutusta ympäristövaikutusten arvioinnissa.” (YVA-laki, 2 §)

YVA-lain tarkoittama osallistuminen kattaa vuorovaikutuksen hankkeesta vastaavan, muiden viranomaisten, yhteisöjen ja alueen asukkaiden välillä. Osallistuminen sisältää sekä YVA-lain edellyttämän kuulemisen ja tiedottamisen että sitä täydentävän vuorovaikutuksen eri osapuolten välillä.

Arviointiohjelmasta ja -selostuksesta julkaistaan yleinen kuulutus sekä pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. YVA-ohjelmasta ja -selostuksesta kuullaan aina hankkeen vaikutusalueen kuntia ja muita tarpeellisia viranomaisia, muut voivat antaa niistä mielipiteensä yleisen kuulutuksen perusteella. Tämän virallisen kuulemisen eteneminen ja määräajat on esitetty kuvassa 2 (s. 22).

Laissa kuvatun kuulemisen lisäksi hankkeesta vastaava voi järjestää myös muunlaista täydentävää vuorovaikutusta eri osapuolten välillä, esimerkiksi kokoamalla yhteistyöryhmiä tai järjestämällä yleisötilaisuuksia, työpajoja, haastatteluja ja maastokäyntejä. YVA-asetuksen mukaan arviointiohjelman tulee sisältää suunnitelma osallistumisen järjestämisestä, ja arviointiselostuksen tulee sisältää selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen (ks. luku 4.7).

Vaikutusten arviointi voidaan suunnitella siten, että se palvelee YVA-menettelyn lisäksi myös kaavoitusta ja lupamenettelyjä. Kun YVA-lain ja muiden lakien mukaisia vaikutusten arviointeja sovitetaan yhteen, on kuitenkin huolehdittava siitä, että noudatetaan eri lakien menettelysäännöksiä ja että selvitykset ovat eri lakien mukaan riittäviä.

Vaikka YVA-menettely tulee virallisesti vireille, kun hankkeesta vastaava jättää arviointiohjelman yhteysviranomaiselle, käytännössä jokaisessa kaivoshankkeessa järjestetään osallistumista jo arviointiohjelmaa laadittaessa. Silloin saatetaan olla yhteydessä esimerkiksi yhteysviranomaiseen ja muihin viranomaisiin sekä mahdollisesti myös asukkaisiin ja muihin tahoihin.

YVA-menettelyn osallistumista suunniteltaessa ja järjestettäessä on tärkeä ottaa myös huomioon, että yhteistyötä viranomaisten, yhteisöjen, asukkaiden ja muiden tahojen kanssa jatketaan kaivoshankkeen koko elinkaaren ajan. YVA-menettelyn yhteydessä järjestetty osallistuminen on siis osa tätä kokonaisuutta. Vakiintunut käytäntö on, että hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen sopivat yleisötilaisuuden pitämisestä sellaisena ajankohtana, jolloin YVA-ohjelma ja selostus ovat nähtävillä.

Arviointiohjelmasta kuuleminen ja yhteysviranomaisen lausunto

(YVA-laki, 8a § ja 9 §)

  • Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelmasta viivytyksettä vähintään 14 päivän ajan hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla. Kuulutus on lisäksi julkaistava sähköisesti ja ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.
  • Mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää.
  • Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta hankkeesta vastaavalle kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä.
  • Arviointiohjelman käsittely kestää kuulutuksen julkaisemisesta enintään kolme kuukautta

Arviointiselostuksesta kuuleminen ja yhteysviranomaisen lausunto (YVA-laki, 11 § ja 12 §)

  • Yhteysviranomainen kuuluttaa viivytyksettä arviointiselostuksesta vähintään 14 päivän ajan
  • Mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää. Yhteysviranomainen huolehtii siitä, että arviointiselostuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot.
  • Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä.
  • Arviointiselostuksen käsittely kestää kuulutuksen julkaisemisesta enintään neljä kuukautta.

Katso myös

Tämän raportin muut osat Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lähtökohdat · Kaivostoiminnan YVA-menettelyn päävaiheet · Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arvioinnin osatehtävät · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa:Liitteet
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja Kaivos-YVA-opas (työversio) · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (Kaivos-YVA-oppaan lopullinen versio) · Minera-hanke · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Jorma Jantunen & Tommi Kauppila (toim.), Marja Liisa Räisänen, Hannu Komulainen, Päivi Kauppila, Tapani Kauppinen, Hannu Törmä, Matti Leppänen, Anna Tornivaara, Antti Pasanen, Eija Kemppainen, Anne Raunio, Mika Marttunen, Jyri Mustajoki, Sari Kauppi, Petri Ekholm, Timo Huttula, Hannu Makkonen, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi: Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa. Opasnet 2015. Viite: TEM oppaat ja muut julkaisut 3/2015. [[1] TEM_opas_3_2015_Ymparistovaikutusten_arviointimenettely_kaivoshankkeissa_12032015] Viitattu 05.11.2024.