Vesinäytteiden tutkimukset epidemiatilanteissa

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2197
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Vesinäytteiden tutkimukset vesiepidemiatilanteissa

Vettä tulee ottaa talteen heti epidemian alussa ennen epidemian hallitsemiseksi tarkoitettuja toi- menpiteitä, kuten sokkikloorausta tai verkoston huuhtelua, mutta näytteenotto ei kuitenkaan saa viivästyttää näiden toimenpiteiden aloittamista. Näytteenoton tulee heti alussa olla kattavaa siten, että näytteitä otetaan riittävästi raaka-, vesilaitos- ja verkostovedestä. Näytemäärän tulee olla myös niin riittävä, että siitä saadaan tehtyä tarvittavat analyysit. Esimerkiksi kampylobakteeritutkimusta varten tarvittava vesimäärä on vähintään viisi litraa ja virustutkimusta varten kaksi litraa. Lisätietoja Valviran erityistilanneoppaasta kappaleesta 3.6, vesinäytteitä analysoivista laboratorioista ja THL:n verkkosivuilta. Ellei tutkivan laboratorion näytteenotto-ohjeissa toisin mainita, noudatetaan näytteenotossa, näytteen säilytyksessä ja analysoitavaksi toimittamisessa standardia SFS-EN ISO 19458: 2007 (Veden laatu. Näytteenotto mikrobiologista tutkimusta varten.). Klooripitoinen vesi on inaktivoitava vapaan kloorin suhteen näytteenottovaiheessa ja vesinäytteen säilyttämiseen soveltuu yleensä 4-6 oC.

Vesiepidemiatilanteissa näytteistä voidaan tutkia virallisten valvontatutkimusten lisäksi ulostesaastutusta osoittavia indikaattoribakteereita ( Escherichia coli, suolistoperäiset enterokokit ja joissakin tapauksissa myös Clostridium perfringens) tavanomaista suuremmista vesitilavuuksista ja pikamenetelmillä. Yksityiskohtaisia yleisiä analyysiohjeita ei voida antaa, sillä jokainen tapaus on erilainen. Vesiepidemioita selvitettäessä indikaattoribakteerien lisäksi vesinäytteistä on yleensä syytä tutkia valikoidusti myös taudinaiheuttajamikrobien esiintymistä. Taudinaiheuttajatuloksia tarvitaan mm. epidemian vesivälitteisyyden varmistamiseksi ja siksi, että indikaattoribakteereiden esiintymisen ei läheskään aina ole todettu korreloivan taudinaiheuttajien esiintymisen kanssa. Tämä on käynyt ilmi mm. kampylobakteeri- ja norovirusepidemioissa.

Asiantuntijalaboratoriot tarjoavat vesinäytteiden erikoisanalytiikkaa (bakteeri-, virus- ja alkueläinanalytiikkaa) maksullisena palvelutoimintana.

Lisätietoja

• THL:n Vesi ja terveys –yksikön analytiikkasivusto
• Helsingin yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston analytiikkasivusto (virusanalyysit) (bakteeri- ja alkueläinanalyysit)
• Luettelo ympäristöterveyden huollon laboratorioista: http://www.evira.fi/laboratorioille/

Vesinäytteet tutkitaan tarvittaessa myös virheellisen kemikaloinnin selvittämiseksi (esimerkiksi lipeän ylisyöttö). Vesinäytteistä saattaa myös olla tarvetta tutkia tiettyjä epäiltyjä kemikaaleja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on vastuu ihmisistä tai talousvedestä eristettyjen epidemian aiheuttajien tarkemmasta tyypityksestä. Tyypityksen mahdollistamiseksi vesiepidemioiden yhteydessä on potilasnäytteiden talteenoton lisäksi huolehdittava talousvedestä tai epäillystä saastelähteestä (kuten jätevesi, pintavesi) eristettyjen taudinaiheuttajamikrobien tai niiden genomin toimittamisesta THL:n Vesi ja terveys -yksikköön Valviran ohjeen Dnro 9059/11.02.02.01/2010 mukaisesti.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

• Vedestä eristetyt mikrobit - Saatelomake

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>