Rakest

Kiitos yhteisestä työrupeamasta ja kommenteista ja lisäyksistä. Sivua ei ylläpidetä enää tässä osoitteessa. Sisältö on siirtynyt THL:n nettisivuksi THL.FIAIHEETHYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINENHYVINVOINTIJOHTAMINENHYVINVOINTIJOHTAMINEN MAAKUNNASSARAKENTEELLINEN SOSIAALITYÖ

Tämä sivu on sivuehdotus THL.fi- tulevalle ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen” -aihesivustolle. Kaikki kommentit ja esimerkkiehdotukset ovat erityisen tervetulleita joko suoraan tälle sivulle (vaatii kirjautumisen) tai postitse: tapani.kauppinen.....thl.fi.

Huomaa teknisen vian vuoksi linkkejä ei vielä voi tallentaa tälle sivulle!

Rakenteellinen sosiaalityö maakuntauudistuksen osana

Sote-uudistuksen yhteydessä on mahdollisuus edistää toimintatapoja, jotka lisäävät hyvinvointia vaikuttamalla yhteiskunnan rakenteisiin kunnissa ja maakunnan eri toimissa. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta olennaista on, että rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan tunnistaa ja puuttua sellaisiin rakenteisiin ja mekanismeihin, jotka aiheuttavat,

• inhimillistä kärsimystä ja pahoinvointia yhteisöissä,
• kunnalle kustannuksia sekä
• ihmisten joutumisen erityispalvelujen piiriin tai pitkäaikaisiin asiakkuuksiin.

Tällä sivulla on esimerkkejä rakenteista ja toimintatavoista, joita kannattaa harkita ja ottaa huomioon maakuntauudistusta valmisteltaessa.

Rakenteellinen sosiaalityö on tärkeää nyt

Rakenteellinen sosiaalityö tekee näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmia, tarpeita ja vahvuuksia ja niiden suhteita yhteisöön ja yhteiskuntaan. Rakenteellisen sosiaalityön avulla saadaan tietoa, joka jäisi muutoin keräämättä, analysoimatta ja hyödyntämättä. Saadun tiedon avulla voidaan kehittää sosiaalihuollon sisältöä, kohdentaa toimenpiteitä vaikuttavasti sekä parantaa sosiaalihuollon ja kunnan muun hyvinvointia edistävän toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Rakenteellisen sosiaalityön ytimessä on sosiaalityöntekijöiden yhteiskuntatieteellinen koulutus, jonka ansiosta sosiaalityöntekijät osaavat analysoida erilaisten ilmiöiden yhteiskunnallisia yhteyksiä sekä tuottaa ja analysoida tietoa tutkimusperustaisesti. Nyt on mahdollisuus käyttää maakuntauudistusta monitahoisten ja sektorirajat ylittävien ongelmien vähentämiseen.

Rakenteellisessa sosiaalityössä:

• ei ole rakenteista, ajasta ja paikasta vapaata (sosiaali)työtä
• nähdään, että ”ilkeät ongelmat” vaativat uudenlaisia ratkaisuja
• on ylitettävä yksilö- sektorityön näkökulmat

Sosiaalihuollon asiantuntemus mukaan päätöksentekoon

Sosiaalihuoltolain 7§:n mukaan rakenteellinen sosiaalityö on

1. Asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä ja tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista
2. Tavoitteellisia toimet ja toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi
3. Sosiaalityön asiantuntijuutta osana muiden toimialojen suunnittelua sekä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä ja muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen.

Lähikäsitteitä (ei jää)

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on toimintaa, jolla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Mahdollisuuksia luodaan pitämällä huolta olosuhteista, jotka tukevat hyvinvointia ja terveellisten valintojen tekemistä. Mahdollisuuksia luodaan pitämällä huolta olosuhteista, jotka tukevat hyvinvointia ja terveellisten valintojen tekemistä. linkki
• Osallisuuden edistäminen on toimintatapoja, joiden avulla eri asiakasryhmiä voidaan osallistaa oman palvelunsa suunnitteluun. Osallisuuden edistäminen on tiedottamista palveluista, asukkaiden ja asiakkaiden mielipiteiden selvittäminen päätöksenteon ja palveluiden suunnittelun ja palveluketjujen asiakaslähtöisyyden toteutumisen seurantaa. linkki
• Tiedolla johtaminen voisi tulla vielä tähän…

Esimerkkejä rakenteellisen sosiaalityön toimintatavoista

Tiedon tuottaminen

Tiedon tuottaminen asiakkaan (kuntalaisten) tilanteesta näitä voimaannuttaen ja valtaistaen

1. Kehittäjäasiakkaat, asiakasraadit, kokemusasiantuntijat Tämä lähenee asiakas/asukasosallisuuden edistämistä, katso lisää täältä linkki

Tiedon tuottaminen hyvinvoinnista systemaattisella toiminnalla

1. Rekisterit ja indikaattorit, vrt linkki
2. AVAIN-mittari on työväline, joka ohjaa kokoamaan tietoa sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja niistä tilannetekijöistä, jotka edistävät tai vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista asiakkaan elämässä. AVAIN-mittarin avulla voidaan osoittaa sosiaalityön vaikuttavuus. linkki
3. Spontaanin palautteen kerääminen: Eksote oli mukana SADe-hankkeessa, jonka myötä järjestelmässä sähköisesti annettu avoin palaute ohjautui automaattisesti oikean henkilön käsiteltäväksi. linkki

Tiedon tuottaminen asiakkaan (kuntalaisten) tilanteesta oman asiantuntemuksen kautta

Tiedon tuottamisessa on olennaista erilaisten indikaattori- ja mittaritietojen lisäksi sellaisen laadullisen tiedon tuottaminen, joka ei tule esiin tilastojen perusteella.

1. Sosiaalityön raportointi, esimerkiksi Lahden, Helsingin ja Vantaan esimerkit (jotka jo täällä linkki).

suora linkki Hki,

Lahti ja

Vantaa tähän.

1. Huolen vyöhykkeet, käytetty esimerkiksi Kauniaisten hyvinvointikertomuksessa kuvaamaan työntekijöiden huolen suuruutta päiväkotilapsista yleensä. linkki

Tavoitteellista toimintaa, sosiaalialan toimintatapoja ja toimialan rakenteita, joilla vaikutetaan yhteisön taustatekijöihin

Pysyvä kehittävän keskustelun foorumi johdon ja päättäjien kanssa

1. ”Arjen pelastajat” yhteinen prosessi, jossa on mukana päättäjät, johto, työntekijät ja avainsidosryhmät (ml kuntalaiset)? linkki

Tiedonsiirron alustoja

1. Helsingissä kaikki sosiaalisessa raportoinnissa tuotettu tieto julkaistaan ulkoisilla nettisivuilla (hel.fi/sosiaalinenraportointi), joka on yksi esimerkki tiedon jakamisesta. Helsingin yhteinen sosiaalisen raportoinnin tiedonkeruun ohje löytyy täältä: linkki
2. 2. Erikseen kootut katsaukset alueen ja asukkaiden tilanteesta, esimerkkinä Kainuun maakunnan perhepalvelut: linkki tähän
3. Muita tiedon jakamisen alustoja ovat blogit (esim. Päijät-Hämeen sosiaalityöllä linkki
4. Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden ja toimeenpanon suunnittelu sadan hengen open cafe-menetelmällä Jyväskylässä, tulossa Innokylään

Sosiaalityön asiantuntijuus osana muiden toimialojen suunnittelua sekä yhteistyötä

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi

Vaikutusten ennakkoarviointi, arvioidaan päätösten valmisteltaessa päätöksen vaikutukset eri väestöryhmiin. linkki

Esimerkkejä muiden toimialojen rakenteista, joissa sosiaalityön asiantuntijuus on mukana, monialaiset ryhmät, alueelliset/maakunnalliset neuvottelukunnat tms. …

1. Sosiaalityöntekijät lakisääteisissä neuvostoissa. Tulevan maakuntalain mukaan maakunnalla on jatkossa nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Erilaisten neuvostojen kautta edistetään tiedonkulkua palvelunkäyttäjien ja viranomaisten/päätöksentekijöiden välillä ja mahdollistetaan palvelunkäyttäjien ehdotusten ja ideoiden kulku päätöksentekoon. Esimerkiksi Pirkanmaalla sosiaalityöntekijät ovat neuvostoissa sihteerin/asiantuntijan roolissa esimerkiksi Kangasalalla, Nokialla ja Ylöjärvellä.

• Ylöjärven vanhusneuvosto linkki , Yleistä vanhusneuvostoista linkki

• Rovaniemen vammaisneuvosto, linkki

1. Puumalan kunnan hyvinvointilautakunnan alle perustetaan aikuisväestön hyvinvoinnin vastuutyöryhmä. Työryhmässä tulee olla mukana sellaisia kunnan työntekijöitä, Essoten ammattilaisia, kuntalaisia ja luottamushenkilöitä, jotka ovat oman tehtävänsä kautta vastuussa jollakin tavoin aikuisväestön hyvinvoinnista. Työryhmän tehtävänä olisi esim. tarkastella sitä, ovatko tuotetut palvelut kuntalaisten elämälle hyödyllisiä, ja miten kuntalaisten hyvinvointia tai omapohjaista selviytymistä voidaan paikallistasolla konkreettisesti arvioida. Kunkin jäsenen tehtävä on yhdessä työryhmän kanssa arvioida oman toimintansa vaikuttavuutta, riittävyyttä ja resursseja suhteessa niihin tarpeisiin, jota paikallistasolla tunnistetaan. Ryhmä etsii ja kokoaa paikallisesti toimivia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin, kehittää toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tekee esityksiä tarvittaville tahoille ratkaisujen mahdollistamiseksi. Puumalan kunta: linkki

Säännöllinen, tavoitteellinen verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa

1. 1. Sosiaaliasiamiehet, joiden tehtävänä on mm.

i. ohjata ja neuvoa ja antaa asiantuntija-apua viranomaistahoille, jolloin asiamiespalvelun vaikuttavuus laajenee yksilötason tapauksista koskemaan kaikkia asiakkaita sosiaalihuollossa. ii. olla asiantuntijajäseninä erilaisissa työryhmissä, esim. seudullisessa vammaispalvelujen kehittämis- ja palvelujen yhteensovittamisen työryhmässä, vastaavassa työryhmässä myös omaishoidon tuen osalta sekä Lape-muutoshankkeen osalta maakunnan lapsi- ja perheoikeudellisen yksikön työryhmässä. iii. olla rakentavassa yhteistyössä kuntiin päin ja esittää ajankohtaisia teemoja vuosittaisessa kunnanhallituksille menevässä selvityksessä.

1. Osatyökykyisten työllistämiseksi tarvitaan dialogia työnantajien kanssa. Yhteistyöverkosto välittää tietoa osapuolilta toisille, mahdollistaa kokemusten ja hyvien keinojen vaihdon. Keski-Pohjanmaan maakunnan KP OTE -kokeilun OTE-foorumissa kohtaavat työnantajien, kuntien, kuntayhtymien ja järjestötason päättäjät koko maakunnan tasolla. linkki
2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa varten on rakenteita, joissa sosiaalityö on mukana ja joihin tietoa voisi viedä entistä enemmän. Suunnitelmaa laadittaessa henkilöstö, viranhaltijajohto ja poliittiset luottamushenkilöt ovat mukana. Asukkaat, asiakkaat, lapset ja perheet otetaan mukaan tiedon tuottamiseen, palvelujen suunnitteluun ja niiden toimivuuden ja hyödyllisyyden suunnitteluun. Kunnan toiminta- ja päätöksenteko-organisaatiossa määritellään pysyvät rakenteet, yhteistyöelimet ja foorumit, joissa lasten, nuorten ja perheiden asioita tarkastellaan kokonaisuutena. linkki
3. Yksi konkreettinen esimerkki rakenteellisesta sosiaalityöstä voisi olla myös aluetyö/yhdyskuntatyö (linkki
4. Pakka toimintamalli- tavoitteellinen verkostoyhteistyö ravintoloiden, vähittäiskauppojen, kansalaisten ja viranomaisten kanssa alkoholi-, tupakka-, ja rahapelihaittojen vähentämiseksi. linkki

Esimerkki mediavaikuttamisesta?

1. Puhutaan rahapelaamisesta – viikko Kokkolan ja Vaasan aikuissosiaalityössä. Aikuissosiaalityö kohtaa työssään rahapelaamista ja siihen liittyviä ongelmia. Puhutaan rahapelaamisesta – viikolla pyrittiin Kokkolassa ja Vaasassa madaltamaan sekä työntekijöiden että asiakkaiden kynnystä puhua rahapelaamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tavoitteena oli lisäksi tunnistaa riskipelaamista, auttaa varhaisemmassa vaiheessa ja ohjata hoitoon tarvittaessa. Viikkoa edelsi työntekijöiden koulutus. Viikosta tiedotettiin mediassa sekä sosiaaliasemalla julistein ja materiaalein. linkki lisätään kun wikisivu hyväksyy

onko esimerkkiä sosiaalityön tiedotusstrategiasta (sosiaalityön tieto ulospäin)? korvaako ”Tiedonsiirron alustat" tämän?

Esimerkki sosiaalityön kehittäjäryhmästä, joka vaikuttaa sote-uudistuksessa?

missä rakenteellista sosiaalityötä /elementtejä kehittävä maakunta? miten näkyy valmistelurakenteissa?

Lähteet

Palola Elina (2016) Rakenteellinen sosiaalityö & hyte. Päiväämättömät diat. Sosiaali- ja terveysministeriö. Savikuja Jari (2017) Sosiaalityöntekijä rakenteellisen sosiaalityön tekijänä, 26.1.2017 Lapin yliopisto diat. Suhonen Maija (2017) (Pohjola 2011-- _Rakenteellista sosiaalityötä 26.1.2017 Lapin yliopisto diat)

Kiitos

Laura Tiitinen, Kaisa Pasanen, Anna-Mari Isola, Merja Lyytikäinen, Anne Kantoluoto, Ville Nieminen, Minna Kesänen, Anni Mäkelä, Matti Heikkinen, Kati Lammi

Loppuun tulee Linkkilista heti kun tämä wikisivu antaa tallettaa linkkejä