Maanpoistomaat, sivukivet ja marginaalimalmi (ominaisuudet, varastointi, siirto)

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maanpoistomaat

Kaivostoiminnan alkuvaiheessa, erityisesti avolouhoksen rakentamisessa, kallion pinta (malmiesiintymän pinta) paljastetaan puhtaaksi irtomaasta. Maanpoistomaita syntyy myös maanalaisen louhoksen vinotunnelin ja mahdollisen nostokuilun päältä poistettavista irtomaista. Maanpoistomaat varastoidaan joko louhoksen lähelle (hyödynnettäväksi louhosseinämien maisemointiin) tai sivukiven läjitysalueen lähelle hyödynnettäväksi esimerkiksi jälkihoidossa läjitysalueiden peitossa ja maisemoinnissa. Geoteknisistä ja kemiallisista ominaisuuksista riippuen maanpoistomaita voidaan käyttää myös jäte- tai vesialtaiden patorakenteissa ja mahdollisesti myös pohjarakenteista.

Maanpoistomaat ovat kaivannaisjätteitä. Ne kuvataan vastaavasti kuin muut kaivannaisjätteet. Kuvaus sisältää lyhyen tekstimuotoisen esittelyn tai taulukon minkä tyyppisiä maanpoistomaita kaivetaan, massamäärät, mitattuja tietoja tai arvioita fysikaalisista (geoteknisistä) ja kemiallisista ominaisuuksista lähinnä niiden tekijöiden osalta, jotka vaikuttavat hyötykäyttöön ja joilla on merkitystä varastoinnin ympäristövaikutuksiin (eroosio-/liettymisherkkyys, hapontuotto, haitta-aineiden pitoisuudet ja niiden liukenevuuspotentiaali). Maanpoistomaiden varastoalueiden sijainnit esitetään kartalla ja kuvataan sijoitusalueen luonnonmaapohjan hydrogeologiset ominaisuudet (maalajin/maalajien vedenjohtavuus, kantavuus, pohjaveden virtaussuunta, kallioperän ominaisuudet), mikäli voidaan olettaa maanpoistomaiden muuttuvan kemiallisesti ja siten aiheuttavan ympäristövaikutuksia lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Mahdolliset ympäristövaikutukset huomioidaan yleensä sijoituspaikan vaihtoehtojen valinnassa yhdessä esimerkiksi sivukivien sijoitusvalintojen kanssa. Tässä yhteydessä kuvataan myös, mikä osa maanpoistomaista (arvio määrästä) tullaan hyötykäyttämään kaivoksen rakentamisvaiheessa ja mikä osa myöhemmin esimerkiksi jälkihoitovaiheessa.

Sivukivet

Sivukiviä (raakkukiviä) louhitaan sekä avolouhinnassa että maanalaisessa louhinnassa malmikiven irrottamiseksi. Sivukivi voi olla ekonomisesti kannattavaksi luokiteltua malmikiveä rajaava kivilaji ja mahdollisesti myös malmikiven sisään jäävä arvottomaksi luokiteltu kivilaji. Avolouhinnassa sivukiven osuus voi olla suurempi kuin varsinaisen malmikiven louhintamäärä, kun taas maanalaisessa louhinnassa sivukiven määrä on yleensä vähäisempi kuin malmikiven louhintamäärä tai avolouhinnan sivukivimäärä. Toisena erona on sivukiven varastointialan vaatima pinta-alan suuruus. Maanalaisen louhinnan sivukivet käytetään kaivostäyttönä, eikä niitä varastoida maan päälle muulloin kuin rakennusvaiheessa, jolloin ei vielä ole tarvetta kaivostäytölle. Avolouhinnassa sivukivet varastoidaan kaivosalueelle niille varatuille ja mahdollisesti pohjarakennetuille läjitysalueille. Sivukiven ympäristökelpoisuusominaisuuksista riippuen osa sivukivistä voidaan hyötykäyttää kaivoksen maarakentamisessa (padot, tiestö, rakennusten pohjan täyttömaa).

Sivukivistä kuvataan niiden kivilaji, eri kivilajien prosenttiosuudet, massamäärät (vuosittainen louhinta, kokonaislouhinta elinkaaren aikana) ja fysikaaliset sekä kemialliset ominaisuudet niiden tekijöiden osalta, joilla on merkitystä hyötykäytön ja varastoalueen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Keskeisiä ominaisuuksia ovat hapontuotto- ja neutralointipotentiaali, haitta-ainepitoisuudet ja haitta-aineiden liukenevuuspotentiaali. Tärkeää on kuvata myös sivukiviin sitoutuneita räjähdysainejäämiä ja arvioida niiden kuten typpiyhdisteiden pitoisuuksia ja liukenevuuspotentiaalia varastoinnin aikana. Ominaisuuksien kuvausosassa voidaan esittää arvio sivukivien jäteluokittelusta pysyviin, tavanomaisiin ja vaarallisiin kaivannaisjätteisiin ja niiden prosenttiosuuksista. Luokitteluarvion tarve voi liittyä sivukivien läjitysmenetelmän ja sijoituspaikan vaihtoehtojen valintaan.

Sivukiven varastoalueen maapohjan hydrogeologiset ominaisuudet kuvataan lyhyesti korostaen niitä tekijöitä, joilla on merkitystä läjitysalueen ympäristövaikutusten arvioinnissa (maalajit ja niiden veden johtavuusominaisuudet, pinta- ja pohjaveden virtaussuunnat). Lisäksi kuvauksissa esitetään arviota luonnon maapohjan käyttäytymisestä läjityksen alla (kantavuus, syrjäytyminen, painuminen). Jos luonnon pohjamaan kantavuutta parannetaan ja/tai rakennetaan tiivispohjarakenne luonnon maan päälle, kuvataan lyhyesti rakentamistoimenpiteet ja tiiviin pohjan rakennemateriaalit (esim. poikkileikkauskuvana). Kuvaukseen liitetään myös sivukiven läjitysalueen valumavesien hallinta ja mahdollinen puhdistus ja/tai hyötykäyttö muussa toiminnassa. Vaihtoehtoisten sivukiven läjitysalueiden sijainnit esitetään karttakuvina, mihin merkitään myös valumavesien keräysojat ja veden kulkeutumisreitti veden puhdistukseen / hyötykäyttöön muussa toiminnassa ja/tai veden kulkeutumisreitti luonnon vesistöön. Karttakuviin on hyvä merkitä myös arvio läjitysalueen ympäristön pohjaveden virtaussuunnista. Yllä mainituissa kuvauksissa on hyvä korostaa niitä ratkaisuvaihtoehtoja, joilla on merkitystä sivukiven jätealueen lyhyen ja pitkän ajan vaikutusten arviointiin sekä niiden hallintaan (mm. kemiallisen muutunnan vähentävä/lisäävä vaikutus).

Sivukiven siirto, kuljetuskalustovalinta ja kuljetusreitit kuvataan Louhinta ja massojen siirto-tekstiosassa. Sivukiven vesien hallintaa kuvataan suhteessa muun toiminnan vesien hallintaan ja kaivosalueen vesitaseeseen Vesien hallinta –tekstiosassa.

Marginaalimalmi

Marginaalimalmi on malmikiveä, missä malmimineraalien pitoisuudet ovat niin pienet (low-grade ore), ettei sen rikastus ole louhintahetkellä kannattavaa. Yleensä oletuksena on, että marginaalimalmia rikastetaan kaivostoiminnan loppuvaiheessa tai ajankohtana, jolloin malmin sisältämien metallien hinnat ovat tasolla, mikä tekee marginaalimalmin rikastamisen kannattavaksi. Marginaalimalmi on kemiallisilta ja mineralogisilta ominaisuuksilta malmikiven kaltaista. Ominaisuuksien kuvaus perustuu vastaaviin arviointi- ja analyysimenetelmiin kuin mitä käytetään kaivannaisjätteiden ominaisuuksien arvioinnissa. Oleellista on arvioida ja/tai mitata niitä tekijöitä (hapontuotto, haitta-aineiden pitoisuus ja liukenevuuspotentiaali), joilla on merkitystä varastoalueen ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Marginaalimalmin varastoalueen sijainti esitetään karttakuvassa, mihin voidaan kuvata myös varastoalueiden valumavesien ohjattu kulkeutumisreitti veden puhdistukseen tai hyötykäyttöön muussa toiminnassa sekä pohjavesien arvioitu virtaussuunta. Varastointipaikan kuvaus sisältää myös luonnon maapohjan hydrogeologisten ominaisuuksien lyhyen kuvauksen ja mahdollisten pohjarakenteiden kuvaukset (esim. poikkileikkaus tiivisrakenteesta).

Marginaalimalmin siirto, kuljetuskalustovalinta ja kuljetusreitit kuvataan Louhinta ja massojen siirto-tekstiosassa. Varastoalueen vesien hallintaa kuvataan suhteessa muun toiminnan vesien hallintaan ja kaivosalueen vesitaseeseen Vesien hallinta -tekstiosassa.

Sivukivien ja muiden massojen varastoinnin päästöjä voidaan arvioidaa esimerkiksi Minera-mallissa esitettyjen laskukaavioiden mukaan, linkki: http://www.opasnet.org/fi/Sivukivialueiden_p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t.