Kirkniemen jätteenpolttolaitos

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Suunnitellun laitoksen kuvaus

Taustaa

M-real selvittää jätteenpolttolaitoksen rakentamista Lohjalle Kirkniemen paperitehtaan yhteyteen. Pääasiassa yhdyskuntajätettä polttoaineenaan käyttävä laitos tuottaisi paperitehtaan tarvitseman prosessihöyryn sekä lämmön ja osan sähköntarpeesta. Ylijäämälämpöä voitaisiin suunnitelmien mukaan syöttää myös Lohjan kaupungin kaukolämpoverkkoon. Nykyisin paperitehtaan höyryn, lämmön ja osan sähköntarpeesta tuottaa tehdasalueella sijaitseva maakaasuvoimala, joka suunnitelman mukaan jatkossa toimisi vara- tai apuvoimalana. Jätevoimalahanke liittyy M-real:n suunnitelmaan nostaa paperitehtaan tuotantokapasiteettia nykyisestä 730000 tonnia/vuosi 900000 tonniin/vuosi.

Voimalasuunnitelmissa on tarkasteltu kahta eri energiantuotannon kokonaisvaihtoehtoa:

  1. Yhdyskuntajätettä (375000 tonnia/vuosi), yhdyskuntalietettä (10000 tonnia/vuosi) sekä tehtaan kuitu- ja biolietteitä (60000 tonnia/vuosi) polttoaineinaan sekä nykyistä maakaasuvoimalaa osateholla käyttävä ratkaisu
  2. Yhdyskuntajätettä (200000 tonnia/vuosi), biopolttoainetta ja turvetta (330000 tonnia/vuosi) sekä kuivattuja lietteitä (70000 tonnia/vuosi) polttoaineinaan sekä nylyistä maakaasuvoimalaa apuvoimalana käyttävä ratkaisu

Lisäksi vertailukohtana, ns. nollavaihtoehtona, pidetään nykyistä energiantuotannon ratkaisua sekä tehtaan tuotantokapasiteetin pitämistä nykyisellään. Tarkasteltujen vaihtoehtojen tarkemmat kuvaukset ja paljon muuta tietoa hankkeesta löytyy YVA-selostuksesta

Kirkniemen paperitehtaan energiantuoton lisäksi jätteenpolttolaitoshankkeella on merkittävä vaikutus myös lähiseutujen jätehuoltoon. Kummassakin vaihtoehdossa poltettavaksi suunnitellun jätteen määrä on huomattavan suuri, joten polttoon menevä jätemateriaali on kerättävä varsin laajalta alueelta. Näin ollen Kirkniemen jätteenpolttolaitoshanke liittyykin sekä Länsi-Uudenmaan että pääkaupunkiseudun jätehuollon kysymyksiin. Ensimmäisen vaihtoehdon mukainen jätepolttoaineen määrä 375000 tonnia/vuosi vastaa noin 15 % ja jälkimmäisen vaihtoehdon mukainen jätepolttoaineen määrä noin 8 % koko Suomessa syntyvästä yhdyskuntajätteen määrästä. Hankkeen tarkastelussa tulee myös huomioida muualla maassa meneillään olevat jätevoimalahankkeet mm. jätepolttoaineen saatavuuden ja jätteiden sekä muiden polttoaineiden kuljetusmatkojen pituuden näkökulmasta.

Aiheeseen liittyviä tapahtumia ja linkkejä:

  • Kirkniemen jätteenpolttolaitoshankkeen YVA-selostus on valmistunut maaliskuussa 2007
  • YTV teettää YVA selvityksen jätteenpolttolaitoksen sijoittamisesta pääkaupunkiseudulle vuoden 2007 aikana
    • Neljä eri mahdollista voimalan sijoituspaikkaa
    • YTV:n hankkeen YVA:ssa tarkastellaan myös mahdollisen Kirkniemen voimalan vaikutusta pääkaupunkiseudun jätehuoltoon ja liikenteeseen
  • Lohjan Saariston nuorisoseura ry:n järjestämä jätteenpolttolaitos keskustelutilaisuus pidettiin 5.6.2007 Lohjansaaren seurantalolla. KTL:n tutkija Mikko Pohjola piti tilaisuudessa esityksen jätteenpolton terveysvaikutuksista.
  • Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa hankkeen YVA-selostuksesta
  • Lohjan kaupunginvaltuuston infotilaisuus järjestettiin yleisölle avoimena tapahtumana 11.9.2007. Mikko Pohjola esitti tilaisuudessa hieman päivitetyn version käytännössä samasta esityksestä kuin Lohjansaaren seurantalolla kesäkuussa. Tilaisuuden yhteydessä esitettyjä kysymyksiä vastauksineen löytyy keskustelusivulta

Vaikutuskaavio hankkeeseen liittyvistä tekijöistä

Yllä olevassa kaaviossa on esitetty hieman yksinkertaistaen Kirkniemen jätteenpolttolaitoshankkeeseen liittyviä keskeisimpiä vaikuttavia tekijöitä. Vihreä laatikko kuvaa päätösmuuttujaa, eli valintaa kolmen eri vaihtoehdon välillä. Punaiset kuusikulmiot kuvaavat erilaisia tärkeitä lopputulemia ja siniset ovaalit ovat muuttujia, joiden välityksellä päätös vaikuttaa eri lopputulemiin. Oranssit suunnikkaat ovat kommentteja tiettyihin muuttujiin liittyen.

Linkkejä

Vaikuttavat muuttujat

Osaa yleisistä muuttujista on tarkasteltu Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyvässä alustavassa terveysvaikutusten arvioinnissa. Tässä tarkastelussa keskitytään erityisesti niihin muuttujiin, jotka poikkeavat Hämeenkyrön tapauksesta ja/tai ovat huomattavan merkityksellisiä Kirkniemen jätteenpolttolaitokseen liittyen. Muilta osin nojaudutaan pääasiassa aiempaan selvitystyöhön, jota myös Hämeenkyrön jätevoimalaan liittyen on tehty.

Jätteen synty

Yhdyskuntajätteen tuotanto

Keskimääräinen jätteen tuotannon määrä Euroopassa (EU-15, eli EU:n jäsenmaat ennen vappua 2004)) on 530 kg/hlö vuodessa. Yhdyskuntajätteen tuotannon määrät ovat kasvaneet EU:ssa eri jätetyypeistä kaikkein nopeimmin, vuosina 1995 - 2003 yhdyskuntajätteen tuotanto kasvoi 19%. Yhdyskuntajätteen ja ongelmajätteiden käsittelyyn kuluu EU:ssa rahaa 75 miljardia euroa vuodessa. [1] Suomessa yhdyskuntajätettä syntyy keskimäärin 455 kg kg/hlö vuodessa. [2]

Kierrätys

Kierrätyksellä voidaan vähentää syntyvän jätteen kokonaismäärää. Tässä arvioinnissa kierrätys käsittää sekä tuotteiden uudelleen käytön (esim. lasisten juomapullojen kierrätys) että tuotteiden sisältämän materiaalin uudelleenkäytön joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen (esim. PET pullojen kierrätys tai paperin kierrätys).

Toisinaan esitetty määritelmä kierrätys on jätteiden hyötykäyttöä ei sellaisenaan sovellu tähän tarkasteluun, koska usein voi olla epäselvää mikä luokitellaan jätteeksi ja mikä ei sekä mikä on hyötykäyttöä ja mikä ei. Esim. jätteiden polttaminen energiaksi voidaan hyvinkin ajatella olevan jätteen hyötykäyttöä, mutta harva sitä varmaankaan mieltää kierrätykseksi.

Jätteenpolttolaitoksen pääasialliseksi polttoaineeksi mainittu syntypaikkaluokiteltu yhdyskuntajäte tarkoittaa jätettä, jonka jätteen tuottajat (siis tavalliset ihmiset) ovat luokitelleet sekajätteeksi laittamalla sen sekäjätekeräykseen menevään pussiin.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet jätteenpolttoa siitä, että se vähentää intoa rajoittaa jätteiden syntyä ja kehittää kierrätystä. Esim. Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa jätteenpoltto ja kierrätys ovat kuitenkin kehittyneet käsi kädessä. Aina syntyy myös jätettä, joka kelpaa vain poltettavaksi. [3]

Energian tuotanto ja jätehuolto

Jätteenpolttolaitossuunnitelman taustalla on Kirkniemen paperitehtaan energian tarpeen tyydyttäminen. Lisäksi ylimääräistä lämpoä on suunniteltu voitavaksi johtaa Lohjan kaupungin kaukolämpoverkkoon. Nykymuotoisessa yhteiskunnassa jätettä väistämättä syntyy ja sille on järjestettävä asianmukainen jätehuolto. Jätteenpolttolaitokset ovat osittain sekä jätehuollon että energian tuotannon ratkaisuja.

Jätevoimala

Kirkniemen jätteenpolttohankkeessa vaihtoehto 1 on pääasiassa yhdyskuntajätettä polttava jätevoimala, jonka suunniteltu teho on 180 MW. Tässä vaihtoehdossa jätevoimalan energian tuotannon ohella poltettaisiin myös pienempiä määriä yhdyskuntalietteitä, tehtaan kuitu- ja biolietteitä sekä käytettäisiin myös olemassa olevaa maakaasuvoimalaa vajaateholla vastaamaan paperitehtaan energiantarpeeseen. Suunnitellun jätevoimalan sijainti on paperitehdasalueella.

Suunniteltu laitos polttaisi 375000 tonnia jätettä vuodessa. Pääasiassa jäte kerättäisiin Länsi-Uudeltamaalta, Rosk'n Roll:n toiminta-alueelta sekä pääkaupunkiseudulta YTV:n toiminta-alueelta. Myös muiden naapuriseutujen jätehuoltoyhtiöiden keräämiä jätteitä voitaneen kuljettaa Kirkniemen laitokseen poltettavaksi, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. 375000 tonnia on noin 15% koko Suomessa vuosittain syntyvästä yhdyskuntajätteen määrästä, eli varsin huomattava osa. Suunnitellun voimalan polttama jätemäärä vastaa noin 750000 ihmisen jätteitä. Rosk'n Roll:n toiminta-alueella asuu noin 130000 ihmistä, joten on selvää, että myös muiden jätehuoltoyhtiöiden alueilta kerättyjä jätteitä tarvitaan polttoaineeksi voimalaan. Hankkeen valmistelun yhteydessä on arvioitu, että tarvittu 375000 tonnia jätettä voidaan pääasiassa kattaa pääkaupunkiseudun (YTV:n) jätemäärällä, ja Länsi-Uudenmaan (Rosk'n Roll:n) jätemäärällä sekä pienellä määrällä muualta kerättäviä jätteitä.

Jäte-, bio- & turvevoimala

Vaihtoehto 2 on yhdyskuntajätettä, biopolttoaineita, turvetta sekä lietteitä polttava voimala, jonka jätepolttoon suunnitelun kattilan teho on 100 MW sekä bio-, turve- ja lietepolttoaineita polttavan kattilan teho on 190 MW. Tässä vaihtoehdossa nykyinen maakaasuvoimala toimisi lähinnä vara- ja apulaitoksena. Suunnitellun voimalan sijainti on paperitehdasalueella.

Vaihtoehdon 2 mukainen jätekattila polttaisi 200000 tonnia jätettä vuodessa. Jätemäärä on noin 8% koko Suomessa syntyvästä yhdyskuntajätteestä ja vastaa noin 400000 ihmisen jätteitä. Jätteen keruun periaate on sama kuin vaihtoehdossa 1, mutta jätteen keruu ja kuljetus voidaan ainakin periaatteessa suorittaa suppeammalta alueelta. Vaihtoehdon 2 kohdalla tultaisiin kuitenkin todennäköisesti jätepolttoaineiden osalta painottamaan puisista, paperisista ja muista pakkausmateriaaleista valmistettuja ns. kierrätyspolttoaineita. Tosin myös sekajätettä voitaisiin polttaa kyseisessä kattilaratkaisussa.

Kaatopaikka

Ns. perinteinen jätehuollon vaihtoehto on jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle. Suomessa kaatopaikoille päätyy nykyisellään yhdyskuntajätteitä yhteensä n. 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. [4].

EU:n uusi kaatopaikkadirektiivi tulee voimaan vuoden 2007 lopussa. Ainoastaan korkeatasoiset kaatopaikat voivat jatkaa toimintaansa, ja niinpä Suomessa joudutaan sulkemaan kymmeniä kaatopaikkoja. Samalla biohajoavan jätteen viemistä kaatopaikoille rajoitetaan ja sen käsittelyyn on löydettävä uusia ratkaisuja.

Maakaasuvoimala

Kirkniemen paperitehtaan nykyinen energiahuolto toteutetaan tehtaan vieressä sijaitsevan maakaasuvoimalan avulla, jonka teho on 285 MW. Voimalan teho on soveltuva suhteessa paperitehtaan energiantarpeeseen nykyisellä tuotantokapasiteetilla (poislukien sähköntarve), mutta ilmeisen riittämätön mikäli tehtaan tuotantokapasiteettia lisätään suunnitellusti. Lisäksi maakaasun hinta on korkea, joten energian tuotanto maakaasulla vaikuttaa paperitehtaan kannattavuuteen. Maakasuvoimalan omistaa Fortum.

Toiminnalliset vaikutukset

Paperitehtaan toiminta

Jätteenpolttolaitoshankkeen taustalla on suunnitelma nostaa Kirkniemen paperitehtaan tuotantokapasiteetti nykyisestä 730000 tonnista/vuosi 900000 tonniin/vuosi. Tuotantokapasiteetin nosto myös kasvattaa tehtaan energian tarvetta ja edellyttää uusia energian tuotannon ratkaisuja nykyisten sijaan tai rinnalle. Varma ja kilpailukykyinen energia on paperitehtaan kilpailukyvylle merkittävä asia.

Energian tuotanto

Suunnitellut voimalaitoshankkeet lisäisivät tehdasalueella tuotettavan energian määrää. Oleellista jatkuvatoimisen ja ympärivuotisen energian tuotannon tehokkuudelle on, että sekä tuotetulle sähkölle että lämmölle on jatkuva ja ympärivuotinen tarve ja käyttäjä, kuten paperitehdas tässä hankkeessa.

Energian tuotannon lisäämisellä on vaikutuksensa vesistöön päästettävään lämpökuormaan, mutta tämä ei varsinaisesti ole erityisesti jätteenpolttoon liittyvä asia, vaan liittyy yleisemmin minkä tahansa energiantuotantomuodon ja paperitehtaan vesien käsittelyyn ja purkuun. Hankkeen valmistelussa on arvioitu, että vesistöön vapautuva lämpökuorma lisääntyisi hieman, mikäli jompikumpi uusista energian tuotannon ratkaisuista toteutetaan. Voimalahankkeen vetäjien kertoman mukaan voimalat suunniteltaisiin niin, että energian tuotannon ylijäämälämpö voitaisiin tarvittaessa poistaa ilmaan esim. paperitehtaan seisokin tai häiriötilanteen sattuessa.

Liikenne

Liikennemääriin jätevoimalahankkeella on merkittävä vaikutus. Todennäköisimmin jätemateriaali tullaan mukaan kuljettamaan voimalalle kuorma-autoin, tosin myös mahdollisuutta kuljettaa osa jätepolttoaineesta junalla selvitellään. Oman lisänsä liikennemääriin tuo voimalassa syntyvän tuhkan kuljettaminen kaatopaikoille. Merkittävä vaikutus on myös sillä, että jätettä kerätään voimalalle laajalta alueelta ja näin ollen jätteen kuljetuksen matkat synty- ja keräyspaikoilta keskimäärin pitenevät verrattuna nykytilanteeseen, jossa jätteet kuljetetaan alueellisille kaatopaikoille.

Valtatie 25:llä Lohjansaarentien risteyksen kohdalla liikennemäärän lisäys joko vaihtoehdon 1 tai 2 vaikutuksesta on noin 2-3%, Lohjansaarentiellä noin 10 % ja Tehtaalle vievällä Pikkukyläntiellä noin 20%. Liikenteen lisäys muodostuu pääasiassa raskaasta liikenteestä jäte- ja tuhkakuljetusten muodossa. Mikäli osa jätteestä toimitetaan voimalalle rautateitse, vastaavat lisäykset tieliikenteestä ovat noin puolet yllä manituista. Jätteen, muiden polttoaineiden ja tuhkan kuljetukset on suunniteltu siten, että ne sijoittuvat klo 7-19 välille maanantaista lauantaihin, sunnuntaille ei ole suunniteltu kuljetuksia.

Jätekuljetukset suoritetaan keräilyautoilla voimalan lähiseuduilta (kuljetusmatka noin 30-40 km) sekä suuremmilla kuorma-autoilla kauempana sijaitsevilta keräilyasemilta (kuljetusmatka noin 70-80 km) sekä mahdollisesti rautateitse (kuljetusmatka noin 80-120 km). Pääasiassa uuden jätevoimalan aiheuttama kokonaisliikennemäärän muutos johtuu kaukaisemmilta keräysasemilta kuljetettavista suuremmista kuormista, tuhkan kuljetuksista kaatopaikoille (kuljetysmatka 30-60 km) sekä vaihtoehdossa kaksi bio-, turve- ym. polttoaineiden kuljetuksista (kuljetusmatkat 10-200 km). Vaihtoehdossa 1 siirtokuormattuja jätekuljetuksia on noin 60/päivä ja tuhkakuljetuksia noin 15/päivä. Vaihtoehdossa 2 siirtokuormattuja jätekuljetuksia noin 30/päivä, tuhkakuljetuksia noin 15/päivä ja muita polttoainekuljetuksia noin 30/päivä.

Työ- ja elinkeinovaikutukset

Paperitehtaan kannattavalla toiminnalla on merkittävä, pitkäaikainen alueellinen työ- ja elinkeinovaikutus, tosin tuotantokapasitettin nosto tuskin aiheuttaa kovin huomattavaa muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Uuden voimalan rakentamisella ja käytöllä on jonkinasteinen suora alueellinen työ- ja elinkeinovaikutus sekä mahdollisesti välillisesti paperitehtaan toiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden myötä sekä kuljetus- ja muiden tukipalvelujen käytön muodossa.

Päästöt

Energiantuotannon lisäämisellä ja tuotantotapojen muutoksilla sekä niiden erilaisilla toiminnallisilla vaikutuksilla on tietysti vaikutuksena syntyviin päästöihin. Merkittävimmät energian tuotannon ja liikenteen päästöt ovat eri aineiden päästöjä ilmaan. Myös läjitettävän jätteen sekä voimalassa syntyvään tuhkaan jääneiden haitta-aineiden mahdolliset päästöt kaatopaikoilta maaperään ja vesiin on huomioitava.

Päästöt voidaan jakaa globaalisti vaikuttaviin päästöihin, eli käytännössä ns. ilmasto- tai kasvihuonekaasupäästöihin, ja lähinnä alueellisesti vaikuttaviin päästöihin, kuten pienhiukkas- ja dioksiinipäästöihin. Tässä tarkastelussa keskitytään terveysvaikutusten kannalta merkittävimpiin ja/tai kiinnostavimpiin päästöihin, jotka ovat:

  • Kasvihuonekaasupäästöt
  • Hiukkaset
  • Dioksiinit ja furaanit
  • Elohopea

Alla olevat luvut perustuvat pääasiassa YVA-selostuksessa, esitettyihin arvioihin ja laskelmiin ellei toisin ole mainittu.

Energian tuotannon ja likenteen päästöt

Vaihtoehdossa 1 energian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nykytilanteeseen (304000 tonnia/vuosi hiilidioksidiksi muutettuna) verrattuna noin 12% (yht. 341000 t/a CO2 ekv) ja vaihtoehdossa 2 noin 14% (yht. 348000 t/a CO2 ekv). Jätteen polttaminen kaatopaikkaläjityksen sijaan kuitenkin vähentää kaatopaikoilla syntyvän metaanin määrää, joten kummassakin vaihtoehdossa kasvihuonekaasujen kokonaismäärän on arvioitu vähenevän nykytilaan verrattuna - vaihtoehdossa 1 noin 20% (-60000 t/a CO2 ekv)ja vaihtoehdossa 2 noin 3% (-8000 t/a CO2 ekv).

Voimalavaihtoehtojen aiheuttamien liikennemuutosten aiheuttamiksi kasvihuonekaasupäästöiksi on arvioitu vaihtoehdolle 1 noin 3000 tonnia/vuosi CO2 ekv sekä vaihtoehdolle 2 noin 4100 tonnia/vuosi CO2 ekv.

Hiukkaspäästöille vastaavat luvut ovat 0,5 tonnia/vuosi sekä 0,6 tonnia/vuosi.

Vaihtoehdossa 1 energian tuotannon hiukkaspäästöt pienenevät noin 75% ollen 2,2 tonnia/vuosi ja vaihtoehdossa 2 noin 63% ollen 3,1 t/a nykytilanteeseen verrattuna (8,4 t/a). Maakaasun polttamisessa ei juurikaan synny hiukkasia, joten nykytilanteessa hiukkaspäästöt syntynevät pääasiassa maakaasuvoimalan rinnalla käytettävästä leijukattilasta, jossa poltetaan mm. tehtaalla synytvää kuori- ja puujätettä. Jätevoimaloiden päästörajat ovat kaikkien savukaasuissa olevien ainesosien suhteen tiukemmat kuin muiden voimalatyyppien, josta johtuu myös hiukkaspäästöjen pieneneminen siirryttäessä jätemateriaalin käyttöön polttoaineena.

YVA-selostuksessa on esitetty arviot nykyisille hiukkaspäästöille sekä kummallekin tarkastellulle jätevoimalavaihtoehdolle. Lisäksi jätteenpolton päästörajojen perusteella voidaan laskea teoreettinen maksimipäästö olettaen, että voimala toimisi jatkuvasti päästöjen ollen jatkuvasti suurimmassa sallitussa arvossaan ja käyttäen arviota, että 1 tonni jätettä tuottaa palaessaan 5000 m3 savukaasua. Alla olevassa taulukossa laskennalliset maksimipäästöt ja YVA-arviot sekä liikenteen lisäyksestä johtuvat pienhiukkaspäästöt.

Teoreettinen maksimipäästö YVA-arvio
Nykytilanne - 8,4 t/vuosi
Vaihtoehto 1 19 t/vuosi 2,2 t/vuosi
Vaihtoehto 2 10 t/vuosi 3,1 t/vuosi
Liikenne - 0,5 t/vuosi

Energian tuotannon dioksiini- ja furaanipäästöt olisivat vaihtoehdossa 1 yhteensä noin 0,02 grammaa/vuosi ja vaihtoehdossa 2 noin 0,03 grammaa/vuosi. Maakaasu ei käytännössä sisällä yhtään klooria, joten nykytilanteessa ei maakaasuvoimalassa käytännölliseti katsoen synny yhtään dioksiineja ja furaaneja. Alla olevassa taulukossa on esitetty arviot dioksiinipäästöjen teoreettiseksi maksimiksi sekä YVA-selostuksessa esitetyt arviot

Teoreettinen maksimi YVA-arvio
Vaihtoehto 1 0,19 g/vuosi 0,02 g/vuosi
Vaihtoehto 2 0,1 g/vuosi 0,03 g/vuosi

Elohopeapäästöiksi on arvioitu vaihtoehdolle 1 15 kg/vuosi sekä vaihtoehdolle 2 21 kg/vuosi. Maakaasussa ei myöskään ole juuri yhtään elohopeaa, joten nykytilanteessa voidaan sanoa, ettei elohopeapäästöä ole lainkaan.

Teoreettinen maksimi YVA-arvio
Vaihtoehto 1 95 kg/vuosi 15 kg/vuosi
Vaihtoehto 2 50 kg/vuosi 21 kg/vuosi

Kaatopaikkapäästöt

Suomen kaatopaikkojen nykyiset kasvihuonepäästöt ovat yhteensä n. 2,5 miljoonaa tonnia CO2 ekv (kaikki kasvihuonepäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi), selvästi merkittävimpänä päästönä metaani CH4, joka on noin 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kaatopaikat tuottavat noin 30–50 % ihmisten aiheuttamista metaanipäästöistä Euroopassa, ja Suomen metaanipäästöistä yli puolet (54 %) on peräisin kaatopaikoista ja jäteveden puhdistuksesta. [5] [6]

Ilmaan saattaa päästä kaatopaikoilta myös pienehköjä määriä muita haitallisia yhdisteitä kuten esim. kloroformia, tetrakloorieteeniä, suolahappoa, dioksiineja, furaaneja jne. Lisäksi kaatopaikoilta voi vapautu maaperään ja vesistöön erilaisia haitakkeita, kuten mm. happea kuluttavia orgaanisia aineita, erilaisia raskasmetalleja, ammoniumtyppeä, fenoleja jne. [7]

Kaatopaikkapaloissa muodostuu ja pääsee ilmaan suuria määriä hiukkasia ja erilaisia vaarallisia yhdisteitä. Vuonna 1996 julkaistiin tutkimus, jossa arvioitiin, että kaatopaikkapaloja on Suomessa vuosittain noin 380 kpl. Niissä paloi jätettä noin 84 000 tonnia. (Ettala et al, Waste Management & Res. 1996, 14 (377-384). Ruotsissa kaatopaikkapaloja arvioitiin 1990-luvulla olevan yli 200 vuodessa, ja palavan jätteen määräksi arvioitiin noin 25 000 tonnia. On luultavaa, että kaatopaikkojen uusimisen ja määrän vähenemisen myötä palojen määrä on vähentynyt ja tulee vähenemään. Ne ovat kuitenkin merkittävä saastelähde, koska palaminen tapahtuu melkeinpä huonoimmissa mahdollisissa olosuhteissa: niukkahappisissa oloissa palaa kytemällä matalassa lämpötilassa sekalaista tavaraa, jossa on mukana monia ongelmallisia aineita kuten klooria.

Suomessa kaatopaikkapalojen kokonaispäästöiksi arvioitiin 50-60 g dioksiineja vuodessa (Aittola, 1993). Ruotsin arvio oli jonkin verran pienempi, noin 30 g vuodessa. Päästöarviot ovat kuitenkin suhteessa arvioihin palavasta jätemäärästä. Suomen ympäristökeskuksen dioksiinipäästöarvio kaikista Suomen päästöistä vuonna 2003 oli yhteensä 32 g vuodessa (Saarinen, 2005 [8]). Jätteenpolton osuus tästä on 2,5 g vuodessa, mutta ei ole selvää, miten kaatopaikkapalojen päästöt on tähän huomioitu; jätteenpolttolaitosten päästöjen raportoitiin olleen alle 0,1 g vuodessa. Oletamme tässä, että tuo 2,4 g on peräisin kaatopaikkapaloista, vaikka luku on paljon pienempi kuin 90-luvun arviot.

Edellisten lukujen perusteella näyttää siis siltä, että Suomessa kaatopaikkojen dioksiinipäästöt ovat tällä hetkellä ainakin 24-kertaiset jätteenpolttolaitoksiin verrattuna. Myös 1990-luvulla arvioitiin, että Suomen kaatopaikkapaloissa vapautuu vuosittain ilmaan 20-30 kertaa enemmän dioksiinia ja furaaneja kuin Riihimäen ongelmajätelaitoksessa ja Turun jätteenpolttolaitoksessa yhteensä. [9]

Kaatopaikoille viedään vuosittain noin 2,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä ([10]), eli miljoonaa tonnia kohti syntyy noin 1 g dioksiineja. Jätteenpolttolaitoksessa 200 000 tonnia kohti syntyy alle 0,1 g, eli miljoonaa tonnia kohti alle 0,5 g dioksiineja. Eli dioksiineja syntyy kaatopaikoilla enemmän kuin jätteenpoltossa, ja dioksiinipäästöt itse asiassa vähenevät, jos jätteenpolttoa lisätään.

Tonni jätettä tuottaa kaatopaikalla palaessaan 5000 m3 savukaasua. Tämä taas sisältää muutamasta sataan ng/m3 dioksiineja (miljardisosagrammaa kuutiometrissä), eli tonni palavaa jätettä tuottaa 5-500 µg dioksiineja. Aiemmin mainittujen lähteiden Ettala ja Aittala luvuista laskemalla saadaan 50 g/ 80000 tonnia eli 600 µg/tonni, mikä on sopusoinnussa tämän arvion kanssa.

Seurausvaikutukset

Pitoisuus ja altistuminen

Tiettyjen aineiden päästöt muuttavat kyseisten aineiden pitoisuuksia siinä väliaineessa, mihin päästö tapahtuu. Jätteenpolttolaitosta tarkasteltaessa merkittävimmät päästöt tapahtuvat ilmaan ja siten vaikuttavat ilmakehän pitoisuuksiin. Eri aineille altistumiselle on kuitenkin useita eri tapoja, mm. hengitettävän ilman tai syötävän ravinnon kautta. Altistumisreitit voivat olla eri aineille hyvinkin poikkeavia.

pienhiukkaset

Hiukkasista merkittävimpiä ovat pienhiukkaset, erityisesti PM2.5, eli halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometriä olevat hiukkaset. Suuri osa energian tuotannon ja liikenteen hiukkaspäästöistä on pienhiukkasia. Hiukkaspäästöillä on toki vaikutusta alueellisiin pitoisuuksiin ja siten myös niille altistumiseen, mutta pienhiukkaset leviävät ilmakehässä hyvin laajalle alueelle, joten niiden pitoisuuksia ja niille altistumista tulee tarkastella laajemmin kuin vain paikallisesti. Pienhiukkaset joutuvat ilmaan savukaasujen mukana, ja kulkeutuvat ihmisten hengitysilmaan sekä sisä- että ulkotiloissa. Pienhiukkasia pidetään nykyään ilmansaasteista haitallisimpina terveydelle. Ihmisten keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille on suuruusluokkaa 10 µg/m3 (gramman miljoonasosaa kuutiometrissä ilmaa). Pienhiukkasaltistumisesta huomattava osa tulee kaukokulkeutumana satojen tai tuhansien kilometrien päästä. Suomalaisista lähteistä tärkeitä altistuksen aiheuttajia ovat pienpoltto ja liikenne.

Dioksiinit

Dioksiinien pitoisuudet ovat hyvin pieniä ja ne leviävät ilmakehässä hyvin laajalle alueelle. Vaikka dioksiinipäästöt tulevat savukaasujen mukana kuten pienhiukkastenkin, niille altistutaan aivan eri tavalla. Dioksiinipitoisuudet ovat ilmassa hyvin pieniä eivätkä ne aiheuta merkittävää altistumista. Pysyvinä ja huonosti vesiliukoisina yhdisteinä dioksiinit kertyvät ravintoketjussa. Ne kulkeutuvat pitkiäkin matkoja ilmassa, ja laskeuduttuaan kasvillisuudelle ne päätyvät usein karjan rehuun tai vesistöissä kertyvät kalaan. Kala (erityisesti Itämerestä), maitotuotteet ja liha ovatkin tärkeimmät dioksiinien saantilähteet. Tyypillinen dioksiinialtistuminen Suomessa on suuruusluokkaa 1 pg/kg/d (yksi miljoonasosan miljoonasosa grammasta elimistön painokiloa kohti vuorokaudessa). Mutkikkaasta altistureitistä johtuen yksittäinen savukaasujen lähde aiheuttaa pienen altistumislisän dioksiineille hyvin laajalla alueella, mutta paikalliset altistumiset jäävät pieniksi.

Elohopeapäästöille altistuminen tapahtuu suurimmaksi osaksi samaan tapaan kuin dioksiineillekin. Enin osa savukaasujen mukana tulleesta elohopeasta säilyy ilmakehässä varsin pitkiä aikoja, jopa vuoden, ja kulkeutuu hyvin laajalle alueelle. Ihmisiin elohopea joutuu ravinnon, pääasiassa kalan, mukana. [11]

Ilmastovaikutus

Kasvihuonekaasuilla ei tavallisissa elinolosuhteissa ole suoria vaikutuksia, joten niille altistumista ei ole mielekästä tarkastella. Pikemminkin voidaan ajatella, että ihmiset altistuvat kasvihuonekaasupäästojen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kasvihuonekaasujen ilmastovaikutuksen suhteen ei ole juuri merkitystä missä mikäkin päästö tapahtuu, koska vaikutukset ovat maailmanlaajuisia. Näin ollen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärä on merkittävä, ei se missä päästö tapahtuu.

Yllä esitetyissä kasvihuonekaasupäästöarvioissa on todettu vaihtoehdon 1 vähentävän varsin merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja vaihtoehdon 2 vähentävän hieman kasvihuonekaasupäästöjä. Vaikka kumpikin vaihtoehto lisääkin liikenteen määrää ja siten myös liikenteestä aiheutuvia päästöjä, jätteen polttaminen pienentää kaatopaikkojen metaanipäästöjä ja siten kasvihuonevaikutusta enemmän kuin liikenteen päästöt kasvavat. Vaihtoehto 1 on siis selvästi ilmastovaikutuksen kannalta edullinen ratkaisu, vaihtoehto 2 verraten neutraali ratkaisu.

Liikenneturvallisuus

Liikennemäärien kasvulla on vaikutus liikenneturvallisuuteen. Suurimmat liikennemäärien muutokset ja siten myös liikenteen riskien kasvu sijoittuu Valtatie 25:n ja Lohjansaarentien risteykseen ja Lohjansaarentielle. Erityisesti raskaan liikenteen kasvusta johtuva liikennemäärien muutos on näissä kohdissa niin huomattava, että ilman liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä likkenteen riskit saattavat kasvaa hyvin merkittävästi suhteessa kaikkiin muihin hankkeeseen liittyviin terveysriskeihin. Liikenneturvallisuudella on myös vaikutuksena voimalan lähiseudun asukkaiden viihtyvyyteen.

Viihtyvyys

Kirkniemen tehtaan lähialueilla ja lähiseuduilla asuvat ihmiset ovat ilmaisseet huolensa mm. jätteenpolton terveysvaikutuksista, voimalan vaikutuksesta alueen imagoon ja asuinalueiden arvostukseen. Lisäksi myös liikennemäärien kasvun on arveltu vaikuttavan viihtyvyyteen. Jätteenpoltolla on monien ihmisten mielissä varsin huono maine ja vaikka jätteenpolton tekniikat ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet huomattavasti ja vaikka jätteenpoltto on varsin tiukasti kontrolloitua laein ja säädöksin on ihmisten kokemat riskit ja huolet ehdottoman tärkeä huomioida. Viihtyvyystekijöillä voidaan myös olettaa olevan mahdollisia epäsuoria terveysvaikutuksia, mutta näitä on hyvin vaikea arvioida.

Terveysvaikutukset

Alla olemme yrittäneet laskea ja perustella karkeita arvioita jätteenpolttolaitoshankkeen terveysvaikutuksista Kirkniemessä. Luvut osoittavat vain suuruusluokkaa, ja niissä voi olla monikertaisia virheitä. Myös laskelmissa on jouduttu oikomaan monia asioita, jotta lukija pystyy halutessaan seuraamaan päättelyn suuntaviivoja. Näitä lukuja ei tule pitää tieteellisenä totuutena, vaan karkeana arviona keskustelun pohjaksi. Uskomme kuitenkin, että monessa asiassa jo suuruusluokkien ymmärtäminen vie keskustelua eteenpäin.

Terveysvaikutusten arviointiin on käytetty sekä YVA-selostuksessa esitettyjä arvioita eri aineiden pitoisuuksille savukaasuissa kullekin eri vaihtoehdolle että jätteenpolton päästörajojen perusteella laskettuja teoreettisia maksimiarvoja eri aineiden päästöille. Alla esitetyt terveysvaikutusarviot perustuvat pääasiassa Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksen terveysvaikutusarvioinnin yhteydessä tehtyihin laskelmiin.

Pienhiukkaset

Pienhiukkaset aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia ja lisäävät kuolleisuutta niihin. Pienhiukkasissa on myös syöpävaarallisia ainesosia, ja ne näyttävätkin lisäävän myös keuhkosyöpää. Sydänvaikutukset ovat kuitenkin kansanterveydellisesti selvästi suurempi osa pienhiukkasvaikutuksista. Lisäksi pienhiukkaset pahentavat herkkien ihmisten kuten astmaatikkojen hengitystieoireita. Tuore raportti EU-maiden pienhiukkasvaikutuksista arvioi, että Suomessa kuolee ennenaikaisesti pienhiukkasten takia yli tuhat ihmistä. [12] Näistä vajaa puolet eli noin 500 johtuu suomalaisista päästölähteistä, loput ulkomailta tulevasta kaukokulkeumasta. [13]

Alla olevassa taulukossa on esitetty tilastolliset arviot eri Kirkniemen jätevoimalavaihtoehtojen pienhiukkaspäästöjen aiheuttamista ennen ikaisista kuolemista koko Suomen väestössä ja Länsi-Uudellamaalla (Rosk'n Rollin toimialueena olevissa 12 kunnassa). Luvut ovat muodossa kuolemaa/vuotta (esim. vaihtoehdon 1 YVA-selostuksen mukaisen pienhiukkaspäästöjen arvioidaan aiheuttavan yhden ennenaikaisen kuoleman Suomessa kerran kuudessa vuodessa).

Päästölähde Maksimipäästö Suomi YVA-arvio Suomi Maksimipäästö Länsi-Uusimaa YVA-arvio Länsi-Uusimaa
Vaihtoehto 0 - 1/6 - 1/250
Vaihtoehto 1 2/5 1/20 1/100 1/800
Vaihtoehto 2 1/5 1/15 1/200 1/600
Liikenne - 1/100 - 1/4000

Huomattavaa taulukon luvuissa on mm., että jätteenpolttolaitoksen päästörajojen mukaisissa maksimiarvioissa ja YVA-selostuksessa esitetyissä voimalan päästöarvioissa on monikertainen ero, joka näkyy moninkertaisena myös terveysvaikutuksissa. Lisäksi YVA-selostuksessa esitetyt arviot ovat pienhiukkasten osalta huomattavasti pienemmät kuin nykytilanteen mukaiset päästöt/terveysvaikutukset kun taas teoreettiset maksimipäästöt/-vaikutukset ovat nykytilannetta suuremmat. YVA-selostuksessa esitetyt arviot perustuvat mittauksiin nykyaikaisissa jätteenpolttolaitoksissa ja niihin perustuvat päästöarviot ja terveysvaikutusarviot ovat todennäköisesti lähempänä oikeaa arvoa kuin teoreettiset päästörajamaksimit.

YVA-selostuksessa esitettyjä hiukkaspäästöarvioita ja liikenteen lisäyksen aiheuttamia hiukkaspäästöarvioita käyttäen voidaan todeta, että kokonaishiukkaspäästöt pienenevät, mikäli kumpi tahansa vaihtoehto toteutetaan. Näin ollen myös pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutukset vähenevät. Päästöjen vähenemisen aiheuttama positiivinen terveysvaikutus koko Suomen väestössä olisi luokkaa yksi vältetty ennenaikainen kuolema yhdeksän vuoden ajalla. Länsi-Uudellamaalla (Rosk'n Roll:n toiminta-alueella) vastaava luku olisi 1/350.

Dioksiinit

Ovat pysyviä ja kertyviä ympäristömyrkkyjä. Dioksiinit aiheuttavat monia vaikutuksia koe-eläimillä. Ne ovat syöpävaarallisia suurina annoksina, ja ne aiheuttavat myös lisääntymishäiriöitä. Ihmisillä näytöt dioksiinien haitoista ovat olleet vähäisempiä, koska altistuminen on onneksi hyvin paljon pienempää kuin eläinkokeissa käytetyt annokset. Kuitenkin on nähty kohonnut syöpäriski liittyen suuriin teollisuusaltistuksiin. Lisäksi Suomessa on todettu normaaliväestössä lieviä hampaiden kehityshäiriöitä lapsilla, jotka ovat äidinmaidon kautta altistuneet suurille dioksiinipitoisuuksille.

Yhdysvaltain ympäristöviraston U.S.EPA:n arvion mukaan dioksiinien syöpävaarallisuus on mitattavissa ns. CSF-luvun avulla (cancer slope factor, syöpävaaran kulmakerroin). Tämä on dioksiineille 156000 kg*d/mg [14]. Tätä arvioita on yleisesti pidetty yliarviona, jonka tavoitteena on ollut varmistaa, että todellinen luku on pienempi kuin arvio. Dioksiinien syöpävaarasta on myös esitetty, että se ilmenee vasta melko suurten altistusten jälkeen, jolloin pienillä altistuksilla syöpäriski ei lisääntyisi lainkaan.

Alla olevassa taulukossa on esitetty tilastolliset arviot dioksiinipäästöjen aiheuttamista syöpätapauksista Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla (tapausta/vuotta) kummallekin vaihtoehdolle sekä päästörajamaksimin että YVA-selostuksen arvion mukaan.

Päästölähde Maksimipäästö Suomi YVA-arvio Suomi Maksimipäästö Länsi-Uusimaa YVA-arvio Länsi-Uusimaa
Vaihtoehto 1 1/20 1/200 1/800 1/8000
Vaihtoehto 2 1/40 1/120 1/1600 1/5000

Vertailun vuoksi yllä arvioituja Suomessa vuosittaisten kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöjen terveysvaikutus on suuruusluokkaa 1 syöpätapaus Suomessa kahdessa vuodessa.

Dioksiinien osalta on huomioitava seuraavaa:

  • Dioksiinit leviävät laajalle alueelle ja aiheuttavat altistumista vain ravintoketjuun kulkeutumisen kautta.
    • Länsi-Uusimaalaiset altistuvat dioksiineille kutakuinkin samalla tavalla, vaikka polttolaitos rakennettaisiin jonnekin muualle.
  • Dioksiineja syntyy runsaasti kaatopaikoilla, jos jäte pääsee hallitsemattomasti palamaan.
  • Jätteenpolttodirektiivi on niin tiukka, että päästöt ovat pienemmät kuin energiantuotannossa - yksinkertaisesti siksi, että tavallsilta energialaitoksilta ei vaadita yhtä hyviä puhdistimia. (Tekniikka siis on olemassa, mutta hinta ratkaisee puhdistuksen tason).

Elohopea

Elohopeapäästöjen terveysvaikutuksia on hankalaa arvioida. Alla on kuitenkin asiaa tarkasteltu suhteessa märitettyihin vaikuttaviin annoksiin ja kokonaispäästöihin.

  • Herkät yksilöt alkavat saada elohopeasta oireita annoksella 4.3 µg/kg/d. [15]
  • Keskimääräinen saanti (Met-Hg) kalasta (kotimaisesta) on 0.026 µg/kg/d. Tämä kertoo kokonaisaltistuksen suuruusluokan, koska kala on tärkein elohopean lähde.
  • Jätteenpolttolaitoksen päästöt olisivat 50 - 90 kg (15-21 kg) vuodessa, jos päästöt olisivat koko ajan päästörajalla. Päästö todellisuudessa on siis pienempi. Koko Suomen elohopeapäästöt ilmaan on arvioitu 600 kg:ksi vuodessa [16].

Päätelmät:

  1. Elohopean saanti on turvallisen kaukana vaarallisesta altistuksesta (4.3/0.026 = 150-kertainen turvamarginaali)
  2. Jätteenpolttolaitoksesta elohopea leviää ilmaan ja useiden päivien tai viikkojen aikana laajalle alueella. Olennaista on siis pitkäaikainen keskimääräinen altistus. Paikallinen pitoisuus ei nouse erityisen korkeaksi. On siis epäuskottavaa, että paikallinen elohopea-altistus voisi nousta vaarallisen korkeaksi
  3. Arvioidut päästölisäykset ovat kuitenkin verraten suuria suhteessa elohopean kokonaispäästöihin Suomessa. Huomattava osa suomalaisten elohopea-altistuksesta johtuu ulkomailta kaukokulkeutuneista elohopeapäästöistä.

Liikenneonnettomuudet

Myös liikenneonnettomuuksien terveysvaikutusten arviointi on huomattavan vaikeaa mm. siksi, että tiestöön tehtävät saattavat vaikuttaa niihin huomattavasti, vaikka liikennemäärät lisääntyisivätkin. Alla on esitetty karkeat arviot (tapausta/vuotta) olettaen liikenneonnettomuuksien kasvavan liikennemäärien kasvun suhteessa. Tarkastelussa ovat Lohjan alueella olevat Kirkniemen tehtaalle vievät tiet vt 25, Lohjansaarentie ja Pikkukyläntie, joten esitetyt arviot ovat siis paikallisia vaikutuksia. Laskennassa käytetyt liikennemäärien muutosprosentit vastaavat vt 25:n arvioitua liikennemäärän muutosta (noin 3%) ja Lohjansaarentien arvioitua liikennemäärän muutosta (noin 10%).

Onnettomuuksia Loukkaantuneita Kuolleita
2001-2005 27/5 3/5 1/5
3% lisäys 1/6 1/50 1/150
10% lisäys 1/2 1/15 1/50

Vaikka yllä esitetyt arviot ovat vain suuntaa antavia, voidaan todeta, että verrattuna arvioihin pienhiukkasten ja dioksiinien alueellisista terveysvaikutuksista ne ovat kuitenkin merkittäviä. Voitaneen siis todeta, että suunnitellun jätevoimalan aiheuttamasta liikennemäärien kasvusta johtuvat liikenneonnettomuudet ovat huomattavan merkittävässä osassa kaikista voimalahankkeen terveysvaikutuksista.

Muita mahdollisia terveysvaikutuksia?

Sekä Kirkniemen että muidenkin jätteenpolttolaitoshankkeiden yhteydessä on esitetty huolia jätteenpoltossa syntyvien tuhkien käsittelystä ja tuhkiin kertyneiden haitta-aineiden mahdollisista terveysvaikutuksista. Esim. Turussa sijaitsevan Orikedon jätevoimalan tuhkissa olevien dioksiinien vaaroista on käyty keskustelua. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että asiallisesti käsiteltynä tuhkassa olevat haitta-aineet eivät aiheuta terveysriskejä. Asiallinen käsittely tarkoittaa mm. että tuhkat läjitetään nykyaikaisille kaatopaikoille, joilta valumat maaperään ja vesiin on estetty ja että tuhkapöly ei pääse pölisemään ilmaan niin varastoinnin ja kuljetuksen aikan kuin läjitettynäkään. Esimerkiksi tuhkaan jääneet savukaasuista puhditetut dioksiinit ovat hyvin inaktiivisia yhdisteitä.

Myös jätemateriaalin tilapäinen välivarastointi voimalan lähettyvillä on herättänyt keskustelua. On mm. esitetty kysymyksiä siitä, alkaak seudulla vilistä rottia kuten kaatopaikoilla usein asian laita on. Jälleen asialliset toimintatavat poistavat huolen. Mikäli jäte välivarastoidaan vain lyhyiksi ajoiksi ja varastointi tapahtuu esim. asfaltoidulla pihalla, ei rottapopulaatiollekaan löydy soopivaa asuinsijaa. Toisin on esim. kaatopaikoilla, jossa jäte pysyy paikallaan pitkiä aikoja ja ympäristö tarjoaa muutenkin suotuisat elinolosuhteet.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kirkniemen_jätteenpolttolaitos&oldid=2432”