Keskustelu:Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa
Opasnet Suomi
Ympäristövaliokunnan lausunto ydinvoimasta 15.6.2010
- Huoltovarmuuden kannalta suuret tuotantoyksiköt ovat haasteellisia, sillä mahdollisen häiriötilanteen johdosta tuotantokapasiteettia voisi poistua kerralla jopa 1 600 MW.
- Uraani ja ydinpolttoaine ovat kuitenkin monessa suhteessa ongelmallisia, joten näihin liittyy erityinen huolehtimistarve. Käytetyn, korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus vaatii hyvin erityisiä turvallisuusjärjestelyjä. Ydinpolttoaineen loppusijoituksen osalta valiokunta viittaa lausuntoonsa YmVL 11/2010 vp.
- Ydinvoimalaitoksen turvallisuusriskit normaalikäytössä ovat siis erittäin vähäiset, mutta onnettomuuden mahdollisuutta ei voida sulkea täysin pois millään ydinvoimalaitoksella. Suomen nykyisillä ydinvoimalaitoksilla on tehty niiden käyttöönoton jälkeen parannuksia, joilla varmistetaan reaktorin suojarakennuksen säilyminen ehjänä myös mahdollisen reaktorin sulamisen jälkeen.
- Mm. Olkiluoto 3:een rakennettavassa EPR-reaktorissa on varauduttu myös siihen, että jäähdytys kuitenkin epäonnistuisi eli reaktorin alle rakennetaan jäähdytettävä "sydänsieppari", jonka avulla sula, radioaktiivinen polttoaine pystytään pitämään hallinnassa ja eristyksissä ympäristöstä. Valiokunta toteaa, että hankkeen rakentamisessa on ilmennyt valitettavan paljon ongelmakohtia. Valiokunta pitää hyvänä, että Säteilyturvakeskus on raportoinut kansainvälisesti kaikista rakentamiseen liittyvistä ongelmista avoimesti.
- Suomen tunnetut uraanivarannot ovat niukat, mutta geologista potentiaalia taloudellisesti käyttökelpoisten uraanimalmiesiintymien olemassaololle kallioperässä on.
- Uraani on raskasmetalli ja siten kemiallisesti myrkyllinen.
- Luonnonuraanissa vain isotoopilla U-238 on käytännössä merkitystä uraanimalmin radioaktiivisuuden kannalta. U-238 muodostaa radioaktiivisen hajoamissarjan, jossa uraanista 13 eri tytärnuklidin kautta syntyy lopulta pysyvä lyijyn isotooppi Pb-206. Isotoopin U-238 puoliintumisaika on hyvin pitkä, 4,5 miljardia vuotta: tänä aikana sen aktiivisuus on vähentynyt puoleen alkuperäisestä. Tytärnuklidien puoliintumisajat ovat lyhyempiä, 250 000 vuodesta muutamiin sekunteihin.
- Uraanin tuotantoketjussa huomioon otettavia vaiheita ovat malminetsintä, malminlouhinta, jalostus ja väkevöintiin, kuljetukset, ydinpolttoaineen valmistus, välivarastointi, ydinpolttoaineen jälleenkäsittely ja loppusijoitus. Kaikkien näiden vaiheiden turvallisuus on erityisesti varmistettava uraanin haitallisten ominaisuuksien vuoksi.
- Ydinpolttoaineen valmistuslaitoksessa kaasumainen uraaniyhdiste muunnetaan uraanioksidijauheeksi, josta puristetaan polttoainetabletteja, ladataan sauvoiksi ja koostetaan nipuiksi. Näitäkin laitoksia on useimmissa ydinenergiamaissa. Merkittäviä radioaktiivisuuspäästöjä ei aiheudu, mutta turvallisuuskysymyksiin on kiinnitettävä suurta huomiota. Plutoniumin kierrätys ydinpolttoaineeksi voi lisätä riskiä sen joutumisesta vääriin käsiin, minkä vuoksi plutoniumpohjaisen polttoaineen valmistus on keskitetty harvoihin laitoksiin.
- Ydinmateriaalien kuljetuksille on kansainväliset turvallisuusmääräykset. Vakavia turvallisuusongelmia ei ole ollut.
- Välivarastointitekniikka perustuu perinteisesti vesialtaisiin (esimerkiksi Loviisassa ja Olkiluodossa). Välivarastointivaiheessa ei ole sattunut vakavia onnettomuuksia eikä siitä aiheudu merkittäviä radioaktiivisuuspäästöjä.
- Kaikesta tähän mennessä kertyneestä polttoaineesta vajaa kolmannes on jälleenkäsitelty. Koska jälleenkäsittelyä voidaan käyttää myös plutoniumiin perustuvan ydinaseen valmistukseen, pyritään ne pitämään ydinasevaltioiden hallinnassa tai tiukassa kansainvälisessä valvonnassa.
- Monissa maissa uraani on luokiteltu strategiseksi raaka-aineeksi.
- Ydinenergialain 6 §:n mukaisesti ydinenergian käytön on oltava turvallista, eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.
- Olkiluoto sopii hyvin mahdollisen uuden ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi, koska kaikki tarvittavat ydinjätehuoltotoimet ovat tulevaisuudessa tarjolla Olkiluodon saarella. Näin muun muassa käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksiin liittyvät riskit vähenevät, kun vältytään kuljettamasta käytettyä ydinpolttoainetta yleisillä teillä, rautateillä tai vesialueilla. Mahdollisen kuljetusonnettomuuden sattuessa valmius onnettomuustilanteen torjuntaan on korkealla tasolla eikä alueella ole asutusta.
- Ympäristövaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Hallintovaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin huoli siitä, että ydinvoimalaitosten alueellinen keskittäminen Olkiluotoon aiheuttaisi ongelmia huoltovarmuuden kannalta, mikäli koko alueen tuotantokeskittymä olisi jostain syystä pois käytöstä. Saadun selvityksen mukaan TVO on kuitenkin tiedostanut asian ja aikoo huolehtia siitä, että tuotantolaitosten yhtäaikainen tuotannonkeskeytys estetään. Tähän pyritään muun muassa erottelemalla laitosyksiköiden tärkeimmät järjestelmät, sijoittamalla laitosyksiköt fyysisesti erilleen, rakentamalla laitosyksiköille erilliset kantaverkkoyhteydet, sijoittamalla niiden liityntäjohdot erillisille johtoalueille, ulottamalla johdot kantaverkon eri pisteisiin sekä huolehtimalla polttoaineen varmuusvarastoinnista. Hallintovaliokunnan käsityksen mukaan alueellisessa keskittämisessä on myös lukuisia etuja, kuten laajempi henkilökunnan asiantuntemus sekä suuremmat keskitetyt ja käytettävissä olevat resurssit muun muassa turvallisuuteen, turvajärjestelyihin, käyttöön, kunnossapitoon ja valmiustoimintaan.
- Ydinvoimalaitosten turvallisuus vaatii sijoituspaikkakuntien poliisilta erityisiä valmiuksia mahdollisen rikollisen toiminnan ennalta estämiseen sekä laitoksissa että niiden ympäristössä. Tämä edellyttää jatkuvaa toiminnan harjoittelua laitosten sisällä ja niiden ulkopuolisilla alueilla. Myös erilaisten laittomien tai häiritsevien mielenilmauksien tai alueelle tunkeutumisen estäminen ja selvittely ovat edellyttäneet poliisilta joskus kymmenienkin partioiden lähettämistä tapahtumapaikoille. Nämä tilanteet ovat saattaneet jatkua tunneista useisiin työvuoroihin. Hallintovaliokunta katsoo, että ydinvoimapaikkakuntien poliisin resurssitarpeita ei ole otettu riittävässä määrin huomioon voimavaroja poliisilaitoksille jaettaessa. Vaativien tilanteiden varustukseen on myös ollut vaikeaa saada riittäviä määrärahoja. Hallintovaliokunta pitääkin välttämättömänä, että ydinvoimalaitospaikkakuntien poliisille aiheuttamista henkilöstö- ja varustetarpeista huolehditaan asianmukaisesti.
- Hallintovaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Tulevaisuusvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Kaikilta uusilta Eurooppaan rakennettavilta ydinvoimalaitoksilta edellytetään, että reaktorin suojarakennuksen pitää kestää reaktorin sulamisen ja muidenkin oletettujen onnettomuuksien aiheuttamat rasitukset rikkoontumatta ja tiiviyttään menettämättä. Yksi uusista vaatimuksista on, että turvallisuus ei saa vaarantua, vaikka suuri lentokone törmäisi voimalaitokseen pahimmalla mahdollisella tavalla.
- Turvallisuusajattelun perusta on syvyyssuuntainen puolustusperiaate. Radioaktiivisuuden leviäminen ympäristöön estetään moninkertaisten esteiden ja toimintojen avulla. Sama periaate toteutuu kaikissa turvallisuusjärjestelmissä.
- Ydinvoimalaitosten suunnittelussa kartoitetaan kaikki ulkoiset tapahtumat, jotka voivat uhata laitoksen turvallisuutta. Kuhunkin tapahtumaan liittyvät riskit arvioidaan laitospaikan kannalta. Tässä yhteydessä otetaan huomioon ihmisen toimintaan liittyvät tekijät, kuten vaarallinen teollisuus, vaarallisten aineiden kuljetukset, öljy- ja kemikaalipäästöt ja tahallinen vahingoittaminen. Itse ydinvoimalan turvallisuuden lisäksi on olennaista kiinnittää huomiota myös sähkön siirron haavoittuvuuteen.
- Tahallista vahingoittamista vastaan laitoksille vaaditaan tehokkaat turvajärjestelyt, joiden suunnittelu perustetaan riskianalyyseihin ja niiden perusteella arvioituihin suojaustarpeisiin. Sotatoimet eivät kuulu ydinvoimalaitosten suunnitteluperusteisiin, mutta rikolliselta toiminnalta ja terrorismilta suojaudutaan tehokkaasti. Suojautumisen yksityiskohdat eivät ole julkisia. Kansainvälinen IAEA:n kokoama asiantuntijaryhmä arvioi Suomen ydinvoimalaitosten turvajärjestelyitä kesällä 2009 ja totesi ne pääpiirteissään tehokkaiksi. Lisäksi Suomessa toimii lakisääteinen ydinalan turvajärjestelyneuvottelukunta, joka arvioi uhkakuvia ja kansallista toimintavalmiutta.
- Suomessa on painotettu yleisperiaatetta, jonka mukaan ydinvoimalaitokset sijoitetaan riittävän harvaan asutulle alueelle etäälle suurista asutuskeskuksista. Ydinvoimalaitoksen ympäristössä ei siis saa olla sellaista väestömäärää, asutuskeskuksia tai laitoksia, että pelastustoimenpiteitä ei voitaisi toteuttaa tehokkaasti. Säteilyturvakeskus on arvioinut esillä olleita laitospaikkoja yhdessä alueellisten pelastuslaitosten kanssa ja todennut, että tarvittavat pelastustoimet on mahdollista suunnitella kaikille vaihtoehtoisille paikoille.
- Tulevaisuusvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunna sivuilta
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto
- Ydinvoimaan liittyy aina onnettomuusriski. Vaikka onnettomuus on epätodennäköinen, on se tapahtuessaan mittasuhteiltaan järisyttävä. On vastuutonta sivuuttaa riskit toteamalla, että Suomessa ei voisi onnettomuutta tapahtua.
- Olkiluoto 3:n rakentamisessa on havaittu jatkuvia ongelmia: puutteellisia rakennuspiirustuksia, huonosti hitsattuja putkia, virheiden peittelyä betonilla ja keskeneräisiä tukirakenteita. Puhumattakaan ulkomailta tuodun työvoiman maksamattomista palkoista ja sosiaaliturvamaksuista.
- Kaiken huipuksi hallitus ministeri Pekkarisen johdolla esittää Fennovoimalle lupaa ydinvoimalan rakentamiseen, vaikka yhtiöllä ei ole lainkaan suunnitelmaa tuottamansa ydinjätteen loppusijoituksesta, eikä edes ydinvoimalan paikka ole vielä tiedossamme. Toiselle ydinvoimalahankkeelle esitetään lupaa siis lähes blankkona.
- Arhinmäen puheenvuoro kokonaisuudessaan löytyy Vasemmistoliiton sivuilta
Greenpeace
- Täysin riskitöntä ydinvoimalaa ei ole olemassa. Ydinonnettomuus toimivassa ydinvoimalassa on mahdollinen, mutta sen todennäköisyyden katsotaan olevan niin pieni, että ydinvoiman käyttö on silti hyväksyttävää. Todennäköisyyslaskelmissa on kuitenkin mahdotonta ottaa huomioon eri tekijöiden yhteisvaikutusta.
Sopii kysyä, mikä on tarpeeksi pieni riski koko pahimmillaan koko Euroopan radioaktiivisesta saastumisesta
- Koko artikkeli luettavissa Greenpeacen sivuilta
Posiva Oy
- Posiva oy on perustettu huolehtimaan Suomen ydinvoimaloissa syntyvien radioaktiivisten ydinjätteiden ja käytöstä poistuvien ydinvoimalayksiköiden loppusijoituksesta Olkiluodon maaperään Eurajoelle.
- lue lisää Posiva Oy:n sivuilta
Vihreät
- Ydinvoimaan liittyy myös aina onnettomuusriski. Ydinvoimarahastot kattavat vain murto-osan vakavan onnettomuuden taloudellisistakin seurauksista. Mahdollisen onnettomuuden kulut lankeavat siis suurilta osin valtiolle - eli kaikille veronmaksajille.
- Vihreiden koko lausunto luettavissa Vihreiden sivuilta
Tarja Cronberg, Vihreät
- Kukaan ei voi myöskään koskaan taata ydinvoiman turvallisuutta kaikissa oloissa. Ydinvoima lisää myös joukkotuhoaseiden leviämisriskiä, mikä on luokiteltu maailman suurimaksi turvallisuusuhkaksi.
- Cronbergin koko mielipide luettavissa Vihreiden sivuilta
