Keskustelu:Poikkipuoluehallitus

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tekstin herättämiä kysymyksiä ja vastauksia

  • K: Puolueiden voimasuhteet ovat nyt sellaiset, että hallituksen muodostamisessa on jäljellä vain jossain vaiheessa mahdottomaksi todettuja vaihtoehtoja. Puolueiden väliset neuvottelut ovat menneet välillä niin kimurantaiksi, että kokemus ei ole riittänyt vaan on pitänyt etsiä toimintaohjeita perustuslaista. Mikä rooli siis puolueilla on hallituksen muodostamisessa perustuslain mukaan?
  • V: Ei mikään. Perustuslaki antaa puolueiden tehtäväksi ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Sen sijaan hallitusneuvottelujen käyminen puolueiden kesken on totuttu käytäntö, ei lakisääteinen asia. Tehdäänpä siis ajatuskoe: miten rakennettaisiin hallitus, joka ei tukeudu puolueisiin vaan suoraan yksittäisiin kansanedustajiin?
  • Viime kädessä kyse on siitä, onko yksittäinen kansanedustaja valmis tukemaan ehdotetun hallituksen kokoonpanoa ja ohjelmaa tilanteessa, jossa oma puolue ei ole ilmiselvästi hallituksessa tai oppositiossa, eikä edustaja voi ulkoistaa pohdintavastuuta puolueelle eikä vedota puoluekuriin.
  • Jotta tilanne hahmottuisi paremmin, kannattaa katsoa vaalikoneiden antamia tuloksia Esimerkiksi Martti Leppäsen analyysi osoittaa, että käyttämällä akseleita liberaali-konservatiivi ja vasemmistolainen-oikeistolainen voidaan huomata, että puolueet menevät hyvin paljon päällekkäin tässä nelikentässä, että usein kansanedustajien hengenheimolaiset löytyvät naapuripuolueesta ja että oman puolueen vastakkainen laita on yleensä varsin kaukana omista arvoista.
  • K: Miten synnytetään samanmielisten hallitus?
  • V: Ensinnäkin hallitusohjelmavaihtoehdot nousisivat nykyistä tärkeämmiksi. Nyt tunnustelija etsii ensin sopivan puoluepohjan, jonka varaan voidaan rakentaa hallitusohjelma toisensa löytäneiden puolueiden kesken. Poikkipuoluehallituksessa puolueisiin ei voi tukeutua, vaan käytännössä pitäisi rakentaa useita mahdollisia hallitusohjelmia, joille sitten etsittäisiin kannatusta kansanedustajilta. Yhden hallitustunnustelijan sijasta olisikin hyvä olla useita tunnustelijoita, yksi kullekin vaihtoehdolle.


Lisää ideoita

  • Mitä hyötyä on edustuksellisuudesta poikkipuoluejärjestelmässä? Se voi toimia lääkkeenä konservatismille, joka versoo populististen vaalilupausten pitämisen paineesta. Koska kansa saa suoremmin sitä mitä se tilaa, on 'vaarana' joutua Sveitsin tielle. Mikäli kansanedustajaehdokkaat tuntevat selkeämmin paineen siitä että tulevaisuudessa heitä tullaan henkilökohtaisesti joko syyttämään tai kiittämään tehdyistä päätöksistä = annetuista vaalilupauksista, saattaa ainakin joillakuilla olla houkutus poiketa konservatiivisesta linjasta.
  • Lobbarit. Poliitikot voivat jatkaa entistä elämäänsä aika pitkälti vanhaan malliin, jos niin haluavat, mutta lobbareiden rooli tulee muuttumaan selkeästi. Kun he nyt joutuvat konsultoimaan vain muutamaa puolueen napamiestä, tulevaisuudessa heidän pitää olla yhteydessä kaikkiin ehdokkaisiin. Laajemman ajatuskirjon takia tämä voidaan nähdä hyvänä asiana.
  • Mitä tapahtuu puoluekurille? Tarkoittaako se sitä että kun hallituspuolueet on löydetty (millä hyvänsä menetelmällä) kaikki puolueet pitäytyvät ohjelmaan mikä tarkoittaa sitä että oppositiotyöskentely nykymuodossaan heikentyy. Tosin tähänkin voisi lääke löytyä hallitusohjelman jatkuvasta päivittämisestä.
  • kaikki ehdolla olevat voivat tuottaa oman vaihtoehtonsa,, perussetin voivat laatia journalistit ja virkamiehet,
  • Kysymyksen muodostusprosessi voisi kestää tietyn ajan, jonka jälkeen vastausaika alkaa
  • Mitä jos kysymystä ei voi esittää monivalintatehtäväna? Ehkä tämä on irrelevantti kysymys.
  • hallitusohjelma ei ole keittokirja, joka vastaa kaikkiin kysymyksiin. Mutta tämä voi tapahtua nykymentelmässäkin.
  • Mitä jos kaksipuoluehalituksessa puolue A kannattaa 60% vaihtoehtoa, jota puolue B ei, ja päinvastoin jossain toisessa asiassa? Puoluekuri ei ole ongelma jos asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan ja siitä joudutaan äänestämään. Ja jos taas asia on kirjattu hallitusohjelmaan, äänestyksen pitäisi sitä puoltaa vaikka puolueet olisivat kovin erikokoisia.
  • Ruotsin esimerkki listoista (puolueohjelman tekeminen)
  • puoluepolitikointi vie tilaa aidolta yhteisten ongelmien ratkaisulta, mikä on selkeästi näkyvissä tämänhetkisissä hallitusneuvotteluissa
  • voidaan erottaa hallitusohjelman- ja hallituksenmuodostusprosessit toisistaan. Puoluekurin kanssa tai ilman hallitusohjelmaan sitoutuva hallitus on enemmistöhallitus.
  • Virkamiesten kannalta tilanne ei vaikeudu lainkaan, sillä he voivat jo etukäteen varautua tilanteeseen vaalikoneinformaation perusteella.
  • Puolueet voivat nostaa profiileitaan ottamalla osaa vaalikoneiden kysymyksenasetteluun.
  • Mitä jos ehdokkaiden vastaukset eivät ole heidän edustamiensa puolueiden ohjelman mukaisia? Se on puhtaasti puolueen ja ehdokkaan välinen asia.
  • Entä liitot ja lobbarit? Ne voivat kirjailla tavoitteensa suoraan wikihallitusohjelmaan! Ne siis tulevat kuulluiksi mutta se, menevätkö niiden tavoitteet läpi riippuu siitä moniko yksityinen kansanedustajaehdokas tulee lobbareiden vakuuttamaksi.

Eli wikihallitusohjelman muodostaminen on luonnollinen osa vaalikonetta ja päinvastoin.

  • K: Mutta kuinka erottaa vaalikoneen vaatimukset wikihallitusohjelman vaatimuksista?
  • V: ensin laaditaan vaatimuslista (joka toimii wikihallitusohjelman pohjana ja voi sisältää ristiriitaisia vaateita), ja sitä hyödyntämällä voivat journalistit ja kansalaiset laatia listan varsinaisista vaalikonekysymyksistä.

Muita huomioita

  • Artikkeliin valittava vain parhaimmat esimerkit ao. datasta
  • Artikkeliformaatti, lyhyt blogi vai pidempi artikkeli?


Artikkeliteksti 1 - huomioita ja puutteita

  • Pitäisi vielä ainakin keskustella vastalääkkeistä populistisille vaalilupauksille. Toisaalta, tärkeintä on että äänestäjillä on parempi 'kuluttajaturva' vaalilupausten suhteen.
  • Enemmistöperiaatetta ja äänestäjien sivistämistä on käsiteltävä. Tärkeää on saada ihmiset mukaan suunnitteluun ja valistuneeseen äänestyskulttuuriin.
  • Suora demokratia johtaa konservatismiin, korjausliikkeiden tekeminen hidasta.
  • Erityisesti Poikkipuoluehallitus-artikkelista puuttuu vielä puoluekuri vaihtoehto, joka on ehkä realistisempi kuin enemmistöperiaatteella kaikkien yksittäisten kansanedustajien joukosta tuotettu hallitusohjelma.
    1. Liian suuria muutoksia ei kannata yrittää koska ne kohtaavat puoluekoneiston kannalta vastustusta. Esim. puouekuri on ehdottomasti säilytettävä.
    2. Ts. hallitusohjelma voidaan koostaa koko eduskunnan enemmiston sijaan niin että jokaisen puolueen sisäinen enemmistö maaraa ensin puolueen kannan (jos puoluekuri ei muodostu näin voidaan keskustella siitä miksi ei) ja sitten vasta katsotaan mikä tulee olemaan puoluekurin sitoman eduskunnan enemmistön kanta). Tämä tarkoittaa sitä että kaikki puolueet voivat olla hallituksessa ja samalla saada erivapauden niissä kysymyksissä, joissa haluavat todistaa kannattajilleen olevansa selkärankaisia, ja äänestää hallituksen politiikkaa vastaan.
    3. Tärkeää on että vaikka puoluekuri säilyy, yksittäiset ehdokkaat silti pitävät vaalilupauksensa suuremmalla todennäköisyydellä kuin nyt. Eli äänestajä saa suuremmalla todennäköisyydellä sitä mitä tilaa. On silti mahdollista että hallitus kaatuu vaikka varsinaista oppositiota ei vanhassa mielessä tarvitakaan. Vaalikauden aikana joudutaan myös äänestämään asioista joita ei vaalilupauksissa ole käsitelty. Toisaalta, jos kaikkia puolueet ovat koko ajan hallituksessa, mitä merkitystä on hallituksen kaatumisella?
    4. Tämän 'kaikki puolueet hallituksessa' -ohjelman toteuttaminen on periaatteessa yksinkertaista: se ei vaadi teknisiä tai lainsäädännön muutoksia. Lisäksi hallituksessa ovat jo tälläkin hetkellä 'melkein kaikki' puolueet mukana, ja erivapauksia myönnetään jatkuvasti. Siitä on siis jo tullut käytäntö (vrt. vasemmistoliiton erivapaus, vihreät, tarjous perussuomalaisille Kreikka-paketista)


Huomioita varhaisemmasta artikkeliversiosta

Missä sanotaan, että hallituksen muodostamisen pitää noudattaa puoluerajoja? Hallitus valittaisiin yksittäisten kansanedustajien mielipiteistä siten, että riittävän suuri enemmistö saadaan ohjelman taakse.

  • Miten valitaan sopiva klusteri?
  • Millainen olisi hallituksen ohjelma
  • Millainen olisi hallituksen yhtenäisyys: tehtävä jollekin konkreettiselle vaihtoehdolle.
  • Miksei siis muodostettaisi sellaista hallitusta, jolla on sellainen ohjelma ja ministerit, joilla on edustukkassa enemmistön tuki yli puoluerajojen?

Mitkä ovat puolueen tehtävät?

  • Välittää jäsenistönsä näkemyksiä päätöksentekoon.
  • Perehtyä valmisteltaviin asioihin ja jakaa näkemyksiä niille edustajille, jotka eivät itse ehdi perehtyä.
  • Toimia kannustavana vertaisryhmänä poliitikoille.
  • Järjestää paikalllistason toimintaa ja keskusteluja.
  • Selvitä puolueiden tarkoitukset yhdistysrekisteristä tai puolueiden nettisivuilta.
  • Puolueiden olemassaolo ei ole itseisarvo, vaan niiden olemassaolon edellytys on päätöksenteon helpottaminen.
  • Puolueilla on ollut nämä tehtvät. Toteuttavatko ne niitä yhä, vai onko jo parempia keinoja?
  • Missä asioissa hallitus olisi yhteäisin, missä esimielisin?
  • Mitä puoluiden kannattaisi tehdä? Leikata omia äärilaitojaan, koska ne luultavasti joutuisivat eri puolille hallitusrintamaa.
  • Ääriainekset taas keksittyisivät yhteen ja saisivat todellisen politiikkansa mukaisen osuuden äänistä.
  • Äänestäjä tietäisi mitä äänestää.

Haitat

  • Puolueiden totutut hyvät käytännöt murtuisivat
  • Luokittelun perusteet nousisivat keskeisiksi vaikuttavaksi tekijäksi. Kuka päättäisi? Hallitusneuvottelut.
  • Miten kävisi puoluekurin? Kenelle pitäisi olla lojaali?
  • Kenen kanssa neuvoteltaisiin, jos puolueet olisivat osittain hallituksessa?