Keskustelu:Perheenyhdistämisen muuttamisen vaikutukset

Perheenyhdistämisen vaikutuksista sanottua

Kaikki alla olevat sivut on kirjoitettu ennen kesäkuussa 2016 tehtyä päätöstä vaikeuttaa perheenyhdistämistä.

• Perheenyhdistämisestä on tehty jo aiemmilla lakimuutoksilla hyvin vaikeaa. Vielä vuosina 2010–2011 hakemuksia tehtiin vuosittain noin 2 000, mutta sen jälkeen 2010 ja 2012 tehdyt lakimuutokset vaikeuttivat hakemusten jättämistä huomattavasti. Perheenyhdistämishakemusten määrä on pudonnut noin 70 prosenttia 500–800 hakemukseen vuodessa. (Amnesty 1.2.2016, Suomen pakolaisapu)
• Suomessa ei ole selvitetty edellisten, vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen kiristysten vaikutuksia. Ennen uusia kiristyksiä sisäasiainministeriön tulee laatia selvitys siitä, miten edelliset kiristykset ovat käytännössä vaikuttaneet perheenyhdistämisiin. (Amnesty 1.2.2016)
• Kansainvälistä suojelua saaneet työllistyvät usein matalapalkka-aloille, jolloin toimeentuloedellytys tekee perheenyhdistämisen käytännössä mahdottomaksi. Toimeentuloedellytyksen kiristäminen asettaa kaikki, mutta erityisesti naiset entistäkin heikompaan asemaan. Vaikka naiset pääsisivätkin töihin, yli 2 000 euron kuukausiansiot ovat monelle mahdottomia – puhumattakaan niistä pakolaisista, jotka eivät esimerkiksi terveyssyistä tai luku- ja kirjoitustaidottomina pääse työelämään lainkaan. (Amnesty 1.2.2016) Hallituksen lakiesityksessä suunnitellaan toimeentulovaatimuksen laajentamista myös lapsille. Jos Suomessa oleskelevan lapsen molemmat vanhemmat hakevat perheenyhdistämistä, juuri maahan muuttaneen pakolaislapsen nettotulojen tulisi olla yli 2000 euroa kuukaudessa. Keinotekoiset ja käytännössä mahdottomat toimeentulorajat lapsille estävät heitä elämästä omien vanhempiensa kanssa. (Amnesty 1.6.2016)
• Perheenyhdistämisten vaikeuttaminen on jyrkässä ristiriidassa hallituksen tavoitteleman tehokkaan kotouttamisen kanssa, sillä erossa perheestä eläminen on suurimpia onnistuneen kotoutumisen esteitä. Suomessa asuvat perheenkokoajat eivät pysty keskittymään kieliopintoihin tai työnhakuun, kun heillä on jatkuva huoli perheestään. Pitkä erossa olo vaikuttaa niin perheenkokoajien kuin perheenjäsenten mielenterveyteen. Ilman perhettään Suomessa elävät kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta. Perheenyhdistämisellä voidaankin tehokkaasti ehkäistä etenkin nuorten miesten radikalisoitumista. (Amnesty 1.2.2016, Suomen pakolaisapu, Punainen Risti 19.2.2016)
• Hallitus on peräänkuuluttanut hallittua maahanmuuttoa. Perheenyhdistäminen on nimenomaan hallittu ja turvallinen tapa matkustaa Suomeen. (Amnesty 1.2.2016, Punainen Risti 19.2.2016)
• Järjestöt pitävät perheenyhdistämisen tiukentamista erittäin huolestuttavana merkkinä siitä, että Suomi on hätäisellä valmistelulla valmis murentamaan lapsen oikeuksien ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten turvaamia ihmisten perustavimpia oikeuksia. Lapsen etu on aina ensisijainen, myös taloudellisesti vaikeina aikoina. (Amnesty 1.6.2016)
• Euroopan maiden pyrkimys entistä tehokkaampaan rajojen sulkemiseen ja turvallisten reittien puute ajavat kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia vaarallisille ja laittomille reiteille. Perheenyhdistämisen kiristäminen Euroopassa tulee myös ajamaan lisää suojelun tarpeessa olevia epätoivoisia ihmisiä ihmissalakuljettajien uhreiksi ja luo siten järjestäytyneelle rikollisuudelle lisää jalansijaa. (Amnesty Internationalin lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä (HE 43/2016 vp) ulkomaalaislain muuttamiseksi 31.5.2016.)
• Perheenyhdistämisen ehtoihin esitettävät kiristykset – jo aiemmin tehtyjen tiukennusten lisäksi – olisivat omiaan lisäämään entisestään epätasa-arvoa suhteessa perustavanlaatuisen perus- ja ihmisoikeuden toteutumiseen eli mahdollisuudessa perhe-elämän nauttimiseen. Yhdenvertaisuus näkökulmasta esityksen vaikutuksia olisi tullut arvioida huomattavasti esityksessä tehtyä syvällisemmin niiltä osin kuin se entisestään eriarvoistaisi perheiden kohtelua yhtäläisesti alkuperän, sukupuolen, varallisuustason ja kansainvälistä suojelua koskevan statuksen perusteella. (Amnesty Internationalin lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä (HE 43/2016 vp) ulkomaalaislain muuttamiseksi 31.5.2016.)
• Esitetyt kiristämiset perheenyhdistämiseen kohdistuisivat erityisesti naisiin. Nykyisellään sääntelemättömiä ja turvattomia reittejä pitkin matkustaminen on naisille huomattavasti vaarallisempaa kuin miehille. Ehdotukset perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta ja toimeentuloedellytyksen laajentamisesta kohdistuvat myös niihin naisiin, jotka ovat saaneet Suomesta suojelua ja hakevat kumppanilleen oleskelulupaa perhesiteen nojalta. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan työttömyysaste on vieraskielisten naisten keskuudessa suurempi (23,5 %) kuin muissa ryhmissä. (Amnesty Internationalin lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä (HE 43/2016 vp) ulkomaalaislain muuttamiseksi 31.5.2016.)
• Nykytilanne on johtanut siihen, että perheenyhdistämiseen oikeutetut henkilöt eivät pysty toteuttamaan oikeuttaan järjestelmän erilaisten esteiden vuoksi. Näkemyksemme mukaan nyt (19.2.2016) esitettävät muutokset yhdistettyinä jo aiemmin tehtyihin tiukennuksiin tulevat tosiallisesti estämään monien kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisoikeuden toteutumisen. (Punainen Risti 19.2.2016)