Keskustelu:Ilmastoareena

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ilmastoaareenan kokous 12.12.2013

  • Kokous 12.12.2013 klo 13-14.45 Ympäristöministeriö, Kasarmikatu 25, Kuukkeli

Harri Laurikka: Varsovan ilmastokouksen kuulumisia

  • Ei kehuttavia päätöksiä, mm. Japani heikentänyt tavoitteitaan [1]

Matti Kahra: Metsäsopimus

  • REDD+:n merkitys ilmastoneuvotteluille: Varsovassa sovittiin REDD-kehikko
  • REDD+: Reducing emissions from deforestation and forest degradation
  • Sovittiin
    • REDD-kehikosta eli säänntöistä
    • Rahoituksesta
    • Koordinoinnista
  • USA, Norja ja ? lupasivat Maailmanpankille 280 MUSD REDDin työstämiseen. Tarve kuitenkin on 30 GUSD.

Kommentteja

  • Markku
    • REDD-sopimus on hyvä, koska muuten koko systeemi olisi kaatunut.
    • Parasta on, että sopeutumistoimet ja tehokkuus kytketty keskenään.
    • Ei kehitysmailla ole kapasiteettia tehdä tätä vielä, joten on ihan hyvä ettei liikaa rahaa ole. 2020 alkaen alkaa tapahtua enemmän.
    • Nykyiset syyt ja toimenpiteet on huonosti analysoitu.
  • Sopeutumispuoli ja Loss and Damage
    • Järkevää myöntää ettei hillintä riitä. 2 asteen raja paukkuu kirkkaasti ja pitäisi lopettaa mantra. 4 astetta on realismia.
    • Kehitysmaat ymmärtävät, että heillä pitää olla oikeus korvauksiin.
    • Tämä on käärmelaatikko, koska ei pystytä määrittämään, mikä osa säävaurioista on ilmastonmuutoksen syytä. Filippiineilläkin tuhon syyt ovat haavoittuvuus ja herkkyys.
    • Sopeutumisrahaston 100 MEUR on hyvä uutinen.
  • Kepa:
    • Pelottavaa tulevaisuus kehitysmaiden näkökulmasta.
  • Allianssi:
    • Kunnianhimo ei näkynyt lopputuloksessa.
    • Kansalliset panokset (lupaukset) Pariisin-kokousta 2015 varten tuskin tulevat ajoissa -> varsinaiset sopimusneuvottelut hankalia.
    • Nuoria kuunneltiin hyvin, ja monet osapuolet kannattivat ylisukupolvista vastuuta sekä tulevaisuuteen suuntautumista.
    • Varsovassa kuultiin: kotiläksyt on tehtävä huolella!
  • Energiateollisuus Joona:
    • Harmi että markkinamekanismeista puhuttiin liian vähän. Pitäisi olla globaali hiilidioksidin hinta.
    • Joku/YK voisi tukea alueellisten päästökauppamekanismien kehittämistä.
    • Lopultakin yritysmaailman osallistujat saivat osallistua keskusteluihin. Yrityksetkin pitää sitouttaa, sekä hyötyjiä että häviäjiä.
  • WWF Hanna-Liisa Kangas
    • WWF on pettynyt, ja siksi ulosmarssimme.
    • Australia, Japani huonona esimerkkinä.
    • Fossiiliteollisuus sai liikaa sananvaltaa (koska Puolalla tiivis kytkös kivihiiliteollisuuteen ja jopa sponsoroivat kokousta; ei saisi raha liikkua).
    • Ihmeet pitää tehdä kotimaassa etukäteen, ei kokouksessa.
  • Mikko Alestalo:
    • Maailma jatkuu 2200-luvullekin, pitää siis miettiä pitkälle.
    • Filippiinien tuho: Ilmastonmuutoksella on konkreettinen vaikutus, kun tuhot nousevat potenssissa.
  • Mikael?: Miksi Taskaa aina kehutaan, kun siellä on niin paljon fossiilista?
  • Harri: 2 vai 4 astetta? Sitra julkistaa huomenna raportin 2080 Suomesta.
  • Otto Bruun SLL: Suomella on EUn osana peiliin katsomisen paikka. Puola ei olisi saanut järjestää, koska ei näyttänyt hyvältä eikä Puola toiminut hyvin. EU ei edes tutki kunnianhimoisia politiikkoja.
    • Pakko pitää kiinni 2 asteesta, että on edes jokin perälauta.
  • Jussi Uusivuori Metla: Oliko Varsovassa puhetta REDDin toteutuksesta? Matti K: Ei yksityiskohtia, mutta pitää miettiä kansallista lainsäädäntöä, joka on avainjuttu.
  • Irma Karjalainen HSY: 2 vai 4? Älkää horjuttako perälautaa. Helpompi markkinoida. Tekniikkaa on, kun vaan saadaan politiikkaa aikaiseksi. Tiukennetaan paikallisia säädöksiä. Sopeutumisstrategioissa on unohdettu ilmastopakolaisuus, ruokaturva ym. kaupunkitasolla, koska ajatellaan että hoidetaan valtiollisesti. Tästä pitäisi olla pelisäännöt. Kuntien pitäisi miettiä tätä vaikka tuskin haluavat.
    • Mikko: Ei neuvottelutavoitetta pidä löysyttää, vaan pitää ymmärtää tavoite
  • Liisa MTK: Maatalous on suuri kärsijä. Sopeutuminen on agendalla, mutta maatalous ei. Kaikki tarvitsevat uudet lajikkeet, kasvinjalostus on avainasia.
  • Johanna Kirkinen Sitra: Meidän raportti huomenna. Ensi vuonna alkaa yritysyhteistyö muutokseen kohti hiilineutraalisuutta (Jyväskylä, Turku, Lahti). Sixpack-kaupunkiverkostolla on tiukemmat tavoitteet kuin Suomella. Myös Hinku-kunnat ovat onnistuneet vähentämään nopeammin.
  • Harri: Markkinamekanismit eivät edenneet Varsovassa. Syy: kunnianhimon taso on liian alhainen eli mekanismit eivät kiinnosta jos arvellaan ettei ostajia ole.
  • Hanna-Liisa: Tanskassa on kunnianhimoinen tavoite, ja sitä kunnioitetaan, vaikka lähtötilanne olikin fossiilinen.
  • Otto: GermanWatch arvioi maiden energiapolitiikkaa. Suomi oli toiseksi huonoin EUssa, Tanska huipulla. Tarkateltiin viimeaikaista muutosta. IEA, IPCC tulivat hyvin vahvoilla viesteillä: 2 astetta on mahdollinen kunhan tehdään kovaa politiikkaa jo ennen 2020.
  • Matti: Maatalouskeskustelu oli isoimpia ikäviä yllätyksiä: G77 eli erityisesti Intia lopettu keskustelut heti alkuun. Pitää aloittaa pienistä piloteista, koska maat pelkäävät edes aloittaa keskusteluja asioista, jotka voivat lyödä näpeille. Olennaista on omistajuus ja hallittavuus.

Miimu Airaksinen: Kansallinen ilmastopaneeli

  • www.ilmastopaneeli.fi
  • Vamisteilla olevia aiheita: mustahiili, ...
  • Ilmastolaki yksi työskentelyn aihe
    • Lakiin pitää kirjata pitkän aikavälin päästövähennystavoite (eduskunta lopulta ottaa poliittisen kannan)
    • Pitäisi kattaa sekä hillinnän että sopeutumisen.
  • Mikä raportti?
    • Samoin energia, maankäyttö, LULUCF,
    • Pois osaoptimoinnista
    • Päästökauppa ei etene, koska alkujako oli liian höveli.
    • Rakennuksia, hajautettua energintuotantoa ja koko energiajärjestelmää on tarkasteltavana kokonaisuutena.
    • Erityisesti Suomessa on erityyppinen energiajärjestelmä eri osissa maata (kaukolämpö, maalämpö...)
    • Energiantarpeen vaihtelu on hallittava ja yhteensovitettava.
    • Kansallisin toimin pitäisi tukea siirtymää öljystä puuhun.
    • Tuulivoiman tajoitteet ja tuen taso on järkevä osa kokonaisuutta.
    • Yhdistettu kaukolämpö ja sähkö ollut tosi hyvä. Kehitettävä parempia polttoaineita. Tästä voisi tulla vientituote.
    • Teknologiaan on pantava lisää paukkuja, koska siitä voi tulla vientiä.
  • Sanna Syri (aalto) koordinoi KV- ja EU-ilmastopolitiikkahanketta.
    • Niukkuutta päästökauppaan! Kaavailtu 35 % vähennys ei vielä aiheuta riittävästi niukkuutta.
  • Mustahiilityö:
    • Toiseksi tärkein ilmastopakote (ennen metaania).
    • Suomen päästöt: puolet liikenteestä, puolet pienpoltosta.
    • Liikenne väähenee 90 % verrattuna 2005. Pienpoltossa realistista 50 % alennus paremmalla tekniikalla ja käytännöillä.
    • Kesämökit ei ongelma mutta talviaikainen taajamalämmitys on (sama kuin terveydessä).
    • Suomessa päästöt tulisijassa ei ole kriteeri, myöskään lainsäädännössä. Vasta EU-direktiivi muuttaa asian.
  • Maatalous: Sekä aiheuttaja että uhri. Myös ratkaisijan roolissa.
    • Tarvitaan keppiä ja porkkanaa mutta erityisesti koherenssia.
    • Viime vuosina lievää nousua, syy pellonraivaus.
    • Vilja- ja karjatalouden synergiaa lisättävä.

Kommentteja

  • Liisa MTK: Ruohovartinen biomassa sitoo hiiltä enemmän kuin metsä!
    • Jos tulee lannanlevitykselle rajoitteita (levityspinta-alaa on kasvatettava), tulee ongelmia karjankasvattajille. Lanta on saatava liikkumaan viljepelloille eikä karjankasvattajaa raivaamaan uutta pelkoa lantaa varten.
    • Kunnon maan kasvu vähentää typpipäästöjä maasta.
  • EUsta tulee ensi viikolla uusi hiukkaslakiehdotus pienille ja keskisuurille voimaloille (rikki/typpi).
  • HSY: Olemme tehneet pienpoltto-oppaan, joka leviää nuohoojien kautta.
  • Lietelanta on ihan hölmöilyä levittää turvepelloille.
  • Energiateollisuus: ILmastopaneelin raportit ovat hyviä.
  • WWF: Aurinkopaneelin määrä kaksinkertaistuu seuraavan 2.5 vuoden aikana. Suomi laittaa Cleantechiin enemmän rahaa kuin kukaan. Mutta emme laita mitään rahaa innovaatioiden markkinointiin. Kiina ostaa suomalaiset tohtorit, jotka eivät löydä Suomesta töitä. Kotimarkkinoiden puute. Pitää romauttaa aurinkoenergian hinta tukiaisilla, jotta saadaan iso siirtymä myös kehitysmaissa. Ei kuitenkaan ylikompensoida toisin kuin Saksassa.
  • Sitra: Suomen kauppatasetta on yritetty parantaa energiavalinnoilla. Mitä tarkoittaa kaupungille siirtyä kivihiilestä paikalliseen puuhun? Iso työllisyys- ja verovaikutus. Pitäisi tehdä enemmän hyödynjakoanalyyseja.
  • Pia, SAK: Päästökaupan sisällä ja ulkona olevia asioita pitäisi miettiä. Suomessa on ollut hyvä tukipolitiikka uusiutuvissa (aurinkopaneelit eivät mukana). Kuitenkin tukipolitiikkojen pitäisi olla tilapäisiä. Päästökaupassa pitäisi tiukentaa päästökiintiöitä.
  • Komission uusi eneergia- ja ilmastopaketti pitäisi keskustella hyvin kunhan tulee.
  • Liisa MTK: Mikä on ilmastopaneelin käsitys päästökauppa vs. ei-päästökauppa. Ilmastolaissa on nyt päästökauppa heikosti mukana. Miimu: Kai Kokko on tässä työssä, pitäisi olla päästökauppa mukana myös.
  • Emmi Suomen Yrittäjät: Puhutaan vain kotitalouksista energiankulutuksessa. Kyllä pienyrityksetkin voivat vaikuttaa.
  • Matti K: Maatalous on tärkeä koska tulee järjestelmätarkastelu tärkeäksi. Pellonraivaus on esimerkki politiikkakoherenssin tärkeydestä. Pellonraivaus tehdään ympäristölupien takia vesistönsuojelun takia. Kuitenkin a) menetetään metsä b) lanta ei imeydy vaan menee kuitenkin veteen ja c) lisää maaperän ilmastopäästöjä. Maatiloilla olisi myös potentiaalia tuulivoiman ja aurinkopaneelien suhteen.
  • Päivi TEM: Ilmastopaneelin energiaselvitykset ovat tosi hyviä.
  • Irma HSY: Hankintojen hoito ilmastolaissa: Toivoin elinkaaritarkasteluveloitetta erityisesti julkishankintojen kilpailutukseen. Myös materiaalitehokkuus maamassojen siirroissa pitäisi huomioida. PJ: Ilmastolakiin ei tule määräystä elinkaaritarkastelusta, se on puitelaki.
  • Joona: Päästökaupassa pitäisi välttää muita tukia, koska se on pois muilta. Suomessa on sikäli fiksu kytkentä päästökauppaan, että jos päästöjen hinta nousee, tuet laskevat. Esim. Euroopassa nykysysteemi on päätynyt tukemaan hiiltä.
  • Sitra: Suomessa ulkomailta tuleva energian oston eteen pitää tehdä jokaisen kuukausi töitä. Pitäisi katsoa kokonaisuutta.
  • PJ: Miniestityöryhmä perustettu katsomaan energiatukia, DL 31.3.3014.
  • WWF Fossiiliset saavat 1400 GUSD tukia vuodessa: Venäjä tukee kaasua, Puola hiiltä, Suomi turvetta. Yhden vuoden tuilla pystyttäisiin tuottamaan 10 % energiasta aurinkoenergialla. Kuitenkin aurinkoenergian hinta on liian korkea ilman tukia, siihen ei päästökaupan hinta riitä.
  • Johanna Sitra : 770 MEUR Suomessa ympäristölle haitallisia energiatukia, myös muille kuin fossiilisille.
  • Miimu: Varastointi tällä hetkellä on erittäin hankalaa, ja tämä pahenee. Pitää miettiä kokonaisuus.
  • Joona: Pitäisi siirtyä uusiutuvien tukemisesta tutkimusinnovaatioiden tukemiseen.
  • Kotkaan kaavailtiin 250 tuulivoimalaa. Ei tulekaan puolustusvoimien takia.

PJ:n yhteenveto

  • Kaikki pitivät 2 asteen tavoitteesta kiinnipitämistä tärkeänä. Mutta sopeuduttava on.
  • Vastuusta puhuttiin: ylisukupolvisesta, EUn, Suomen. Markkinamekanismien rooli on tärkeä. Vaikeuksia on ja lose-lose-lose-tilanteet mahdollisia.
  • Ilmastopaneelin työ ollut tärkeää.
  • Valtionhallinto on sektoroitunutta. Vaikea löytää kokonaisvaltainen yhteinen näkemys. Lopulta vastuu jää hallitukselle huomoida kaikki näkökulmat.


Ilmastoareenan[1] kokous 24.4.2012

  • Aika: tiistaina 24.4.2012 klo 13.00-15.30
  • Paikka: Säätytalo (Snellmaninkatu 9-11), Helsinki, kahvitarjoilu klo 12:30 alkaen


Asialista

  1. Kokouksen avaus, Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö, ilmastoareenan puheenjohtaja
  2. Maakunnan ilmastostrategia ja -ohjelma, Erityisasiantuntija Tapio Ojanen, Päijät-Hämeen liitto
  3. Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet, Pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki, Tampereen kaupunki
  4. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke (HINKU), Johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus
  5. Kuntaliiton puheenvuoro, Energiainsinööri Kalevi Luoma, Kuntaliitto
  6. Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu (à 5 min)
    • Ympäristöneuvos Antti Irjala, ympäristöministeriö
    • Ilmastolähettiläs Tom Henriksson, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
  7. Muut asiat
  8. Seuraava kokous
  9. Kokouksen päätös

Muistiinpanoja:

Hannele Pokka, avaus:

Teema: mitä ilmasto- ja energiapolitiikan osalta tehdään maakunnissa ja kunnissa 10 maakunnalla on ilmastostrategia, vielä on tekeillä. Haasteeseen on tartuttu. Valtakunnalliset suunnitelmat jäävät ylätasolle. Mitä tehdään kunnissa paikallisesti, sieltä hyvät käytännöt tulevat. 1/3 kunnista on tehnyt Lotta Mattsson 2012: Selvitys kuntien ilmastotyöstä. Kuntaliitto 46/2021. Hinku: kuntien ilmastopolitiikat.

Tapio Ojanen (Päijät-Hämeen liitto): Maakuntien ilmastostrategiat

  • Oma työhistoria: Kuntien palvelurakenteiden kehittämishankkeessa ilmastostrategia, siitä maakuntien liittoon. Vastuulla liikenne, jätehuolto, vesihuolto, luonnonvarat.
  • Päijät-Hämeessä EU-rahoitteinen PAKETTI-projekti.
  • Tavoite vähentää KHK-päästöjä 70 % 2008 - 2035. Hyväksytään kesäkuun 2012 maakuntavaltuustossa.
  • Taloudellinen tavoite: Lahden seutu profiloitunut ekotalousalueeksi. Poliittinen tavoite: pilotointi edistää ilmastolainsäädäntöä.
  • Sitra tekee uudenlaista liikennettä, me olemme mukana. HAMK: Kestävää energiaa...

Tavoitteena aito kulutusperusteinen asukaslukuun suhteutettu khk-päästölaskenta. Haasteita:

  • Jos EUn päästökauppasektorin katto asetetaan, jotkin tehokkaat toimet vesittyvät. Lähtökohtana energiatase.
  • Kauttakulkuliikenne: Ulkokuntalaisia ei pitäisi laskea mutta päijäthämäläisten ulkomaanmatkat pitäisi laskea.
  • Tuontitavaran kulutus: Miten huomioidaan?
  • Sähkönkulutus: Pitäisikö laskea paikallisille voimaloille erikseen päästöjä vai käyttää kansallisia keskiarvoja?
  • Mikä on hiilinielujen nollataso?

70 % vähennystavoite: metsää, jäteliemiä, tuulta, liikenteen bio lisää; kivihiili, maakaasu, öljy pois; tuontisähkö, fossiilinen liikenne vähennys.

  • Ilmasto-ohjelmia: Lahti Green City; Lahti, Hollola, Nastola: ilmasto-ohjelmat.
  • Aluelämpölaitokset siirtyvät öljystä hakkeeseen, kaukolämpöverkkoja laajennetaan.
  • HINKU-hanke: Padasjoki, Asikkala.

Maakuntaliiton keskeisiä keinoja CC hillintään

  • maakuntakaava (varataan alueet eri energiantuotantomuodoille, esim tuuli)
  • maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma
  • rahoitusinstrumentit
  • Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi?

Muita huomioita:

  • Kuntaliiton ilmastolinjaukset hyvä lähtökohta kuntien ilmastotyölle. Kuitenkaan Päijät-Hämeen maakuntaliiton kanssa ei yhteistyötä.
  • Ilmastotyön seuranta puutteellista.
  • Keskustelu kuntien kanssa lisääntynyt.

Yleisökommentteja:

  • Meri Pukari Polttava... -kampanja: Miten aiotte kiertää ilmastopäästölaskennan...?
    • Tapio Ojanen: Päästökauppasektori pidetään mukana
  • Pia Björkbacka SAK: Miksi 70 % ja miksi 2008 verrattuna.
    • Tapio: Sattui olemaan tietoa. Kaipaamme valtion apua laskentaa varten, koska erilaisia laskentatapohja on niin paljon.
  • Pirkko Heikinheimo YM: Nouseeko kommenteista erityistä?
  • Tapio: CHP-voimaloissa tarkoitus siirtyä kivihiilestä uusiutuviin.
  • Tapio: Tuulivoimapuistot Padasjoelle voisivat olla osaratkaisu pitkiin sähkökatkoksiin (sähkö tulee kahdesta suunnasta).
  • Tapio: MALPE-hanke (Lahden rautatieaseman uusiminen)


Pauli Välimäki (6 kaupungin johtajien ilmastoverkoston sihteeri): ECO2-hanke[2]

Covenant of Mayors: EU-hanke paikallistason ilmastopolitiikkaa 2008 alkaen.

  • 3800 kaupunkia jotka tavoittelevat 202020 tavoitetta
  • SEAP-toimintaohjelma: Lasketaan päästötase ja osoitetaan keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.
  • Koskee vain päästöjä "joihin kaupunki voi toimillaan vaikuttaa".
  • 2004 alkaen ekologisen kestävyyden indikaattoreita laskettu
  • Kuuden kaupungin ilmastoraportti[3]
  • Päästöt laskettu KASVENER-mallilla[4]
  • Energiatehokas Helsinki[5]
  • Aiheuttaja maksaa -periaate ei toteudu kuntatasolla.

Kaupunkien ohjauskeinoja:

  • Kaavoitus. KEKO kaavoituksen ekotyökalun kehityshanke käynnissä (B-vaihe on alkamassa. VTT, Aalto, SYKE)
  • Kaavojen energiatarkastelut. Nyt pilotteja, pitäisi saada yleiseksi käytännöksi.
  • Vähähiiliset aluekehityshankkeet (Hki, Tre, Vantaa)
  • Tontinluovutusehdot: A-energiataso minimivaatimuksena.
  • Liikenne:
    • Tre, Turku suunnittelevat raitiotieliikennettä
    • Turku selvittää biokaasua busseihin
    • Helsingissä etusija vähäpäästöisille autoille
    • Kaupungit alustoina Sähköautojen tutkimushankkeessa.
  • RESCA Renewable Energy Solutions in City Areas[6]
  • Suurten kaupunkien Tekes-hanke, jossa 15 energiapilottia.
  • ERA17-ohjelma
  • Rakennusvalvonnan kehittäminen
  • Ilmastovaikutukset budjettiin: kehitämme yhteisiä käytäntöjä, erityisesti investointia ilmastovaikutusten arviointi
  • Matkustustarpeen vähentäminen videoneuvotteluja kehittämällä.
  • Valmisteilla: tavoitteen kiristäminen 30 %:iin; kunta-valtio-ilmastokumppanuus; vähäpäästöisen liikenteen tukeminen.
  • 6 isoa kaupunkia haastavat muut kunnat mukaan!

Yleisökommentteja:

  • Magnus Cederlöf YM: Sama kuin EU-tavoite 202020: Kuinka vakavasti on asetettu, pystytäänkö seuraamaan kehitystä ja korjaamaan jos on tarvetta?
    • Pauli Välimäki: on realistinen, keinot on osoitettu ja useimmissa kaupungeissa saavuttavat 30 % vähenemän. Jos energiankulutus jatkaa kasvuaan, tulee vaikeuksia. Tampereella 80% on Tampereen Energian vaikutuspiirissä.
  • Leo Stranius Luonto-Liitto: Autoilu ja joukkoliikenne lisääntyvät. Tämähän kertoo, että kaavoitus on se haaste. Miksi kaupungit ovat sitoutuneet?
    • Pauli Välimäki: Koska paineita tulee monesta suunnasta ja kaupungit haluavat tätä.


Jyri Seppälä: Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU 2008- )[7]

  • Tavoite: 80 % päästövähennys 2030 mennessä 2007 tasosta, vähintään 15 % vähennys 2016 mennessä.
  • Rahoitus: Tekes, spronsoreina myös yritysjohtajia
  • SYKE koordinoi
  • TEKES-rahoitus 2012 asti, mutta SYKE-sitoutuminen jatkuu
  • HINKU-kunnat: Kuhmoinen, Mynmäki, Padasjoki, .., ..
  • Hinku poikkeaa sikäli että päästövähennystavoite on erittäin tiukka.
  • Länsi-Uudenmaan kunnat lähdössä mukaan, samoin kumppanuuskuntia muualla maassa.
  • Halutaan synnyttää prosesseja, jossa voidaan tehdä asioita ilman isoja rahoja. Oikeat henkilöt oikeissa paikoissa.
  • Kunnat haluaisivat paljon tukea Hinku-hankkeelta, esim. valtuutettujen vakuuttelu.
  • Tärkein keino: siirtää kaukolämpö pois fossiilisesta.
  • Näköpiirissä muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan ja resurssitehokkuuteen. Muutos on mahdollisuus.
  • Kotimaan ilmastomyötäisen ja resurssitehokkaan kysynnän kasvattaminen. Osaamisen kasvattaminen, näyteikkuna maailmalle.
  • Monet asiat eivät leviä maailmalle koska ei ole referenssejä toimivuudesta.
  • Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ovat jo tähän asti olleen kiistattomat.
  • Vihreä talous on lupaavimpia alueita.
  • SYKE on fasilitaattori, kunnat itse tekevät.
  • Ratkaisuja: energiatehokkuus, uusiutuva energia, materiaalitehokkuus, jätehuolto, kulutusvalinnat (asuminen, liikkuminen, ruoka), maankäyttö ja kaavoitus, hiilinielut.
  • On keskitytty erilaisiin polkuihin, joiden avulla voidaan tehdä oikeita asioita. Esimerkin voima! Sidosryhmätilaisuudet tärkeitä mutta konkreettiset polut ovat tärkeintä.
  • Päästöväheneminen ja hyötyjen mittarointi. Laskurit yksin eivät palvele mitään, pitää löytää toimia.
  • Tulevaisuus:
    • Life+-rahoitus vetämässä
    • Hinku-foorumi perusteilla
    • Avaintoimijoiden yhteinen intressi viedä hanketta uudelle tasolle (workshop tulossa kesän jälkeen)
  • Päästölaskennan työkalu on koettu tärkeäksi! Kuhilas- Hinku- ja ??-laskenta
    • Kaksoislaskentaa on vältettävä. Mutta kuntarajojen yli menevät vaikutukset on huomioitava.
    • Kompensaatiomenettely saatava mukaan: toimet kuntarajan ulkopuolella omaksi kunniaksi.
  • Ongelma: energia- ja ilmastopolitiikka ovat ylätason juttuja, elinkeinopolitiikka kulkee omia päivittäisten tarpeiden latujaan.

Yleisökysymyksiä:

  • Hanna Hakko SLL: Elinkeinoelämä oli mieluusti mukana. Oliko tämä lähtökohta? Mitä muissa kunnissa voisi oppia?
    • Jyri Seppälä: Hanke lähti liikkeella pahimman laman aikaan. PK-yrityksissä on iso potentiaali, eikä ole kiinnostusta vaivata päätään. Mutta jos joku neuvoo ilmaeiseksi, se otetaan mieluusti vastaan.
  • Jouko Kinnunen, Motiva: Juuri näin. Neuvontapalvelut ovat kustannustehokkaita ja niihin kannattaa satsata. PK-yrityksissä on kyllä paljon halua, mutta tämä on vain 1 asia muiden joukossa. Jos toteutus helppoa, niin tehdään. Samoin hyvät esimerkit.
  • Harri Laurikka YM: Uudessakaupungissa Yara suuri päästölähde. Investointiin oli rahanarvoinen syy (päästövähennykset). 2012 lopussa päästökiintiökannusteet häviävät ja aikaikkuna sulkeutuu.
    • Jyri: Iso kysymys on investoinnin motivointi. Raha lopulta ratkaisee. Kunnilla varsinkin on vain yhden vuoden perspektiivi.
  • Hannele Pokka: Ilmastoareena on ylätason toimija. Mitä me voisimme tehdä käytäntöjen edistämiseksi?
    • Jyri: Jalkautukaa maakuntaan ja keskustelkaa.


Kalevi Luoma (Kuntaliitto, energiainsinööri): Kuntien ilmastotyöstä

  • ICLEI 1997: Kuntien ilmastokampanja oli ensimmäisiä kuntien ilmasto-ohjelmia. Tästä on Kuntaliiton ilmastotyö alkanut.
  • Työkaluja: KASVENER[4], yhteyshenkilötapaamiset pari kertaa vuodessa, Ilmastokirja, Kuntien ilmastokonferenssi (1: 1999?, 3: 2005, 4: 2008,..., 6: 3.-4.5.2012)
  • Kuntaliiton ilmastolinjaukset 2008 alkaen: suositus kuntien ilmastostrategioiden tekoon.
  • Kuntaliitolla ilmastonmuutos painopisteenä 2009-2012: horisontaalinen näkökulma.
  • Tuotteita: CHAMP-hanke, Ilmasto-opas.fi (oma kuntaosio), Covenant of Mayors, Suurten kaupunkien ilmastoverkosto, Ilmastoallianssi, Kuluttajien energianeuvonta, Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa 2010 - 2011 (Anu Kerkkäsen väitöskirja kuntien ilmastonmuutostyöstä[8]), Konkreettiset kuntien toimet -kustannustehokkuus ja rahoitustavat / valtion ja kuntien kumppanuus 2012.
  • Paras missä Suomi on onnistunut on jätehuollon hoitaminen (metaani, lajittelu, kierrätys jne)
  • Pohjoismainen Nordlead-hanke: selvitetään kuntien ilmastotilannetta. 115 kuntaa on laatinut ilmastostrategian, näistä 77 % on kattanut sekä hillinnän että sopeutumisen. Myös seudullisia strategioita on kuntien ja maakuntien välissä (esim. liikenne).
  • Yleisimmät toimet kunnissa: Kaukolämpöverkon laajennus, uusiutuva polttoaine, energiatehokkuuden lisääminen.
  • Kunnanhallituksella ja ympäristöjohtajalla keskeisin asema ilmastoasioissa.


Pyydetyt kommentit

Antti Irjala YM:

  • Poikkihallinnollisuus ja horisontaalinen näkökulma tärkeää!
  • Parhaaseen lopputulokseen päästään kun katsotaan kokonaisuutta, erityisesti kaavoituksessa.
  • Taloudellinen näkökulma on tärkeää, koska hillintä ja sopeutuminen ovat taloudellisesti kannattavaa.
  • Prosessi vai lopputulos? Kyllä prosessi (uusi ajattelutapa, verkostoituminen, asenteet) on tärkeää.
  • Muutokset ja trendit: eri tasoilla erilaisia.
  • Sopeutuminen on ollut hyvin esillä, varautuminen ehkä parempi termi.


Tom Henriksson (ilmastolähettiläs, Allianssi)

  • Ilmastoneuvottelut kestäneet 20 v eikä läpimurtoja ole saatu. Tulos: 3 - 6 asteen lämpeneminen. Erityisesti nuoret ja kehitysmaat kärsivät.
  • Jos kansainvälinen taso tuottaa pettymyksiä, voi onnistua muilla tasoilla.
  • 20 % vähennys on häpeä, ei realismia. Kunnoitettavia ovat 80 % vähennykset Hinku-kunnissa.
  • Miten nuoria osallistetaan? Tämä ei tullut esille. Nuoria pitäisi kuulla. Nuoret ovat päättäjiä tänään. Kouluissa on tämä nähty, nuorissa on huima potentiaali.
  • Miksei jo nyt ryhdytä ratkaisemaan ilmasto-ongelmia ja nuorisotyöttömyyttä yhtä aikaa? Rakennemuutos nyt.
  • Kaikkea ei ole ei voi mitata rahassa.

Yleisökommentteja ja vastineita:

  • Jyri Seppälä: Ilmastonmuutoksen kiireellisyyttä ei ymmärretä ja ymmärrän nuorten huolen.
  • Jouko Kinnunen: Energiantuotannolla on keskeinen merkitys, mutta pitää muistaa energiatehokkuus: pystytään nopeasti vaikuttamaan kulutukseen, eikä puhuta niin isoista rahoista. Tarvitaan neuvontaa ja malleja muille. Yrityksissä johtamisjärjestelmät ovat ajattelutavan nopein eteenpäin viejä. Kunnissa taitaa olla tekemistä?
  • Pirkko Heikinheimo YM: Indikaattorit. Tuloksen tekeminen on niin tärkeää. Miten kehitetään taloudellista puolta kunnissa: miten voisi viedä eteenpäin? Miten voisi kehittää indikaattoreita ja mittareita? Ovatko esim. GreenTech-firmojen tulot plussasarakkeessa?
  • Pauli Välimäki: Jos halutaan siirtyä todella hiilineutraaleihin kustannusrakenteisiin, silloin puhutaan miljardeista. Tehokkaat muutokset tapahtuvat järkevästi luonnollisessa investointisyklissä.
  • Hannele Pokka: Keskustelua kunta- ja aluetason kanssa pitäisi ehdottomasti jatkaa. Esimerkit (Hinku) ovat oikein innostavia.

Seuraava kokous: syksyllä. Teemaehdotuksia otetaan vastaan.

Katso myös

Viitteet