Keskustelu:Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa

Sisällysluettelo 1 Näkemyksiä ydinvoimasta 1.1 Eduskunta 1.2 Puolueet 1.3 WWF 1.4 Greenpeace 1.5 STUK 1.6 Suomen luonnonsuojeluliitto 1.7 Natur och Miljö 1.8 Tapio Litmanen 1.9 Posiva 1.10 TVO Teollisuuden voima 1.11 Fennovoima 1.12 Fortum 1.13 VTT 1.14 Helsingin Sanomat 2 Sekalaisia luokittelemattomia linkkejä 3 Koottuja kommentteja HS:n ym. keskustelupalstoilta 4 Adresseja 5 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus Kuopion torilla 16.7.2010 5.1 Tiedote arvioinnista 5.2 Toiminta torilla 16.7. 5.3 Toritempaus noteerattiin verkossa ja lehdistössä 5.4 Torilta saatuja kommentteja ydinvoimasta 5.4.1 Vastaan 5.4.2 Puolesta 5.4.3 Puolesta ja vastaan tai muuta mieltä

Näkemyksiä ydinvoimasta

• Lisää tähän linkkejä sivuihin, joilla on mielipiteitä tai näkemyksiä ydinvoimasta.

Mahdollisia Facebook-ryhmiä:

• Ydinvoima haisee a) hyvältä b) pahalta c) mansikoilta
• Kansalaisparlamentti ydinvoimasta
• Valitsiko kansanedustajasi oikein ydinvoimassa?
• Pitäisikö Facebookiin tehdä yleinen Opasnet -ryhmä (tai mitä fanclubeja ne sitten ovatkaan) tiedotustarkoituksessa?

Eduskunta

• Valtioneuvoston periaatepäätös 6.5.2010 Fennovoima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston periaatepäätöstä Fennovoima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ei ole katsottava yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja se tulee hylätä. Perusteluissaan valiokunta vetoaa kestävään ilmasto- ja energiapolitiikan ja yhteiskunnan kokonaisetuun, uusiutuvan energian edistämiseen, ydinvoiman vaikutukseen päästöjen vähentämisessä, teollisuuden tulevaisuusnäkymiin ja sähkönkulutus arvioihin, ydinvoiman ympäristövaikutuksiin sekä ydinvastuuseen. Eriävä mielipide katsoo Fennvoiman esityksen täyttävän ehdot yhteiskunnan kokonaisedun turvaamiseksi ja esittää sen hyväksymistä.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 6.5.2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta

Valiokunta katsoo edellä esitettyyn viitaten, että vaikka uuden yksikön sijoittaminen samalle laitosalueelle entisten yksiköiden kanssa on ympäristövaikutusten kannalta sinänsä mahdollista, valtioneuvoston periaatepäätöstä Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta ei ole katsottava yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja se tulee hylätä. Valiokunta ei katso hakemuksen täyttävän tarvittavia kriteerejä, ja vetoaa kestävään ilmasto- ja energiapolitiikan ja yhteiskunnan kokonaisetuun, energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian edistämiseen, ydinvoiman vaikutukseen päästöjen vähentämisessä, teollisuuden tulevaisuusnäkymiin ja sähkönkulutusarvioihin, ydinvoiman ympäristövaikutuksiin sekä ydinvastuuseen. Eriävä mielipide esittää, että koska ympäristövaliokunnan enemmistö on ehdottanut hylkäämistä koskien valtioneuvoston periaatepäätöstä Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta, emme voi hyväksyä enemmistön kantaa. Yhteiskunnan kokonaisedun turvaamiseksi esitämme kyseisen periaatepäätöksen hyväksymistä.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 6.5.2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna

Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston periaatepäätös Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna on katsottava yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja voidaan hyväksyä. Valiokunta korostaa tutkimustiedon ja tieteellisen tiedon epätäydellisyyttä ja epävarmuuksia, joita tutkimus- ja kehittämistyössä tulee selvittää ja poistaa. Eriävä mielipide esittää, että koska ympäristövaliokunta on esittänyt Teollisuuden Voima Oyj:n hakemuksen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen hylkäämistä esitämme, että Posiva Oy:n hakemus ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja se tulee hylätä.

• Hallinto-, maa- ja metsätalous-, sosiaali- ja terveys-, työelämä- ja tasa-arvo-, tulevaisuus- sekä ympäristövaliokunnan lausunnot ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

Puolueet

• Näkemys: Keskusta

--1: Taitaa mennä liian mutkikkaaksi mutta pitäisikö arvioinnissa ottaa jollain tavalla mukaan koplaukset eli se että lisäydinvoimaluvat edellyttivät risupaketin mukaan saamista. Jos siis ydinvoimaa lisätään lisää se myös pienhiukkaspäästöjä tätä kautta? --Smxb 17. kesäkuuta 2010 kello 17.21 (UTC)

• Mielipide: Jyrki Katainen, Kokoomus

Jyrki Katainen: ”Samalla kun lisäämme uusiutuvien osuutta niin paljon kuin kansantaloutemme kukkaro sen kalleutta kestää, pitää meidän hoitaa toinen puoli korvaamalla fossiiliset polttoaineet ja tuontienergia ydinvoimalla.”

• Näkemys: SDP

SDP: ydinvoiman lisärakentaminen osana suomalaista monipuolista energiaratkaisua

• Mielipide: Eero Heinäluoma, SDP

”Ydinvoiman käyttö voidaan hyväksyä vain ylimenokauden ratkaisuna. Tulevaisuus on uusiutuvissa”, sanoo SDP:n Eero Heinäluoma ryhmäpuheessa ottaen kantaa energiaratkaisuihin

• Mielipide: Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

Arhinmäki kyseenalaistaa hallituksen perustelut: Vuonna 2002 ydinvoiman lisärakentamista perusteltiin hiilivoimalaitosten sulkemisella. Sama perustelu on jälleen nostettu esiin. Kuinka monta kertaa saman hiilivoimalaitoksen voi sulkea?

• Näkemys: Vihreät

Vihreät perustelevat: Miksi ei ydinvoimaa?

• Mielipide: Vihreät, Tarja Cronberg

Tarja Cronberg: Energiantarve on mahdollista kattaa hyödyntämällä modernia teknologiaa ja kotimaisia, uusiutuvia energialähteitä sekä tehostamalla energiansäästöä. Ydinvoiman lisärakentaminen tukkisi markkinat bioenergialta.

• 10 kysymystä vihreiltä ministeri Pekkariselle

Vihreät ovat koonneet yhteen 10 kysymystä ydinenergiasta, energian säästöstä sekä uusiutuvan energian tuotosta, sekä hallituksen toiminnasta liittyen ko. aiheisiin ja päätöksiin, joihin toivovat saavansa ministeri Pekkariselta selventävät vastaukset.

• Vihreät: Eduskunta syö arvovaltaansa kiirehtimällä ydinvoimapäätöstä Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö arvosteli puoluevaltuuskuntansa kokouksessa Helsingissä ydinvoimalupien eduskuntakäsittelyä. Hän piti käsittämättömänä, että ydinvoiman innokkaimmat kannattajat pyrkivät supistamaan eduskuntakäsittelyä ja näin vähentämään eduskunnan arvovaltaa.

• Mielipide: Toimi Kankaanniemi, Kristillisdemokraattinen puolue

Ydinvoima ei ole kotimaista eikä uusiutuvaa, mutta parempi sekin on, kuin tuoda ydinsähköä Venäjältä.

• Mielipide: Raimo Vistbacka, Perussuomalaiset

Perussuomalaiset: Kotimaista uusiutuvaa energiaa!

WWF

• WWF Suomi: Ydinvoima

Koska ydinvoima ei merkittävästi vähennä päästöjä, Suomen energiatalous tulisi rakentaa kestävästi energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaksi.

• WWF Suomi: Vaihtoehto kuudennelle ydinvoimalalle

Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen tarjoavat kustannustehokkaan vaihtoehdon kuudennelle ydinvoimalalle. "Äskettäin hyväksytyt EU:n energialinjaukset vaativat myös Suomelta panostamista energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisäämiseen. Kuudes ydinvoimala ei tue näitä tavoitteita", huomauttaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. Kuudennen ydinvoimalan laskennallinen sähkönlisäys voidaan korvata 6–10 vuoden kuluessa tehtävillä konkreettisilla toimenpiteillä

Greenpeace

• Suomi ja ydinvoima

Ydinvoimaan takertuminen voi vain hidastaa kestävään energiapolitiikkaan siirtymistä. Greenpeace kampanjoi voimakkaasti ja näkyvästi ydinvoiman lisäämistä vastaan. Lopullinen tavoitteemme on ydinvoimasta luopuminen kokonaan sekä Suomessa että muualla maailmassa

• Ydinvoiman riskit

Onnettomuudet, ydinjäte, ydinaseiden leviäminen ja uraaninlouhinta, ydinvoiman riskitekijät.

• Ydinvoima levittää ydinaseita

Ydinmateriaalien määrän ja kuljetusten lisääntyminen tekee ydinpommiin tai radioaktiiviseen pommin hankkimisen helpommaksi myös terroristiryhmille tai valtioille, jotka eivät sitä pystyisi itse valmistamaan.

• Todelliset ratkaisut

Greenpeacen mielestä Suomen tulee satsata sellaisiin energiaratkaisuihin, joita ei tarvitse hävetä tulevien sukupolvien edessä ja joita voidaan ottaa käyttöön kaikkialla maailmassa. Energiansäästö ja uusiutuvat energiamuodot.

STUK

• Ydinturvallisuus

Ydinturvallisuusvalvonnan kohteina ovat ydinvoimalaitokset, ydinmateriaalit ja ydinjätteet. Valvonnan perusta on ydinenergialaki (990/87). STUKin tehtävänä on asettaa ydinenergian käyttöä koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset ja riippumattomalla valvonnalla varmistaa, että energiaa tuottavat voimayhtiöt toimivat vaatimusten mukaisesti.Ydinturvallisuusvalvonnan kohteina ovat ydinvoimalaitokset, ydinmateriaalit ja ydinjätteet.

• Ydinvoimalaitokset

Kaksi myönteistä päätöstä lisäydinvoiman rakentamisesta Suomeen: Teollisuuden Voima Oyj:n uuden ydinvoimalaitosyksikön Olkiluoto 4:n rakentamiseksi Eurajoelle ja Fennovoima Oy:n uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi Simoon tai Pyhäjoelle.

Suomen luonnonsuojeluliitto

• Suomen luonnonsuojeluliitto: Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Yksi keskeisimmistä argumenteista ydinvoiman lisärakentamisen puolesta on ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Huomattavinkin ydinvoiman lisääminen johtaisi tilanteeseen, jossa noin 95 prosenttia päästövähennyksistä pitäisi saavuttaa muilla keinoilla. Ydinvoiman hinta on saataviin hyötyihin nähden liian kova. Ydinvoima on väliaikainen ilmiö. Uraani ei uusiudu. Se myös tuottaa tulevien sukupolvien taakaksi toisenlaisen hankalan päästön: ydinjätteen.

• Mielipide: SLL

Kokonaistarkastelussa ydinvoima tuottaa energiayksikköä kohti uusiutuvia energiamuotoja enemmän hiilidioksidipäästöjä ja ydinvoiman lisärakentamista suunnittelevilla tahoilla ei missään tapauksessa ole kaikki turvallisen ydinvoiman lisärakentamisessa huomioitavat asiat kunnossa.

• Ydinvoimavapaat ratkaisut

Sähkönkulutus laskussa! Mikäli energiantuotantoa kuitenkin halutaan lisätä, tulee se tehdä uusiutuvia energiamuotoja käyttäen. On mahdollista, että olemme historiallisessa vaiheessa, jossa kansantalouden kasvu irtoaa ensi kerran vuosikymmeniin sähkönkulutuksen kasvusta.

Natur och Miljö

• Natur och Miljö tog ställning mot kärnkraft

Tapio Litmanen

Posiva

• Posiva Huolehtii omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen.

TVO Teollisuuden voima

• TVO: Miksi ydinvoimaa? Ydinvoima on kohtuuhintainen päästöjä vähentävä sähköntuotantomuoto.
• TVO: Lähes päästötöntä Haitalliset ympäristövaikutukset pienehköjä verrattuna muihin energian tuotantotapoihin

Fennovoima

• Fennovoima - turvallisuus, ympäristö ja laatu Fennovoima pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana nykypäivän ihmisille ja tuleville sukupolville. Fennovoiman mielestä ydinvoima on tehokas keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja siten hillitä ilmastonmuutosta.
• Ydinvoimalahankkeen merkitys Suomelle Suomi on tällä hetkellä sähköntuotannossaan aliomavarainen. Maa tarvitsee uutta sähköntuotantoa turvatakseen energiahuollon riittävän omavaraisuuden ja kilpailukyvyn. Uutta kapasiteettia rakennettaessa etusijalla ovat voimalaitokset, jotka eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.

Fortum

• Fortum ja ydinvoima Ydinvoima on vakaata ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä perusvoimatuotantoa. Hiilidioksidipäästöttömänä sähköntuotantomuotona sillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ydinvoiman elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöt ovat yhtä alhaiset kuin tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla.

VTT

• VTT - Ydinenergia VTT tukee fissioenergian turvallista ja tehokasta käyttöä sekä ydinjätteen loppusijoitusta kehittämällä, kelpoistamalla ja soveltamalla kokeellisia ja teoreettisia menetelmiä
• Ydinjätehuolto
• Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset
• Operatiivisen toiminnan mallintaminen osana ydinvoimalaitosten paloriskien todennäköisyyspohjaista arviointia: laskentamallin 1. versio
• Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa
• Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset kilpailuun sähkömarkkinoilla
• Fuusio – tulevaisuuden ydinvoimaa Fuusioenergia on lupaava vaihtoehto tulevaisuuden perusvoiman tuottamiseen. Sen etuja ova käytännössä ehtymättömät polttoainevarat ja turvallisuus. Se ei tuota kasvihuonekaasuja eikä radioaktiivista polttoainejätettä, palotuotteena syntyy heliumia.
• Tuulivoima ei vaadi tuekseen yhtä paljon varavoimaa VTT:n koordinoima IEAn tutkimus osoittaa että sähköjärjestelmässämme on jo niin paljon säätövaraa että tuulivoima ei tarvi tuekseen yhtä paljon varavoimaa. Itse asiassa Alueilla, joissa tuulivoimatuotantoa saadaan paljon kulutushuippujen aikaan, tuulivoima voi korvata muuta kapasiteettia 40% asennetusta tuulivoimatehosta.
• Edellisen dokumentin jatkoa... Mikäli tuulivoimalla korvataan vain esim. 10% pohjoismaisesta sähköjärjestelmästä, ei säätösähkön lisärakentamista tarvita lainkaan. Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa ei ole rakennettu lainkaan lisää säätövoimaa vaikka sähköstä tuotetaan 6-20% tuulivoimalla.

Helsingin Sanomat

• Eduskunta hyväksyi ydinvoimaluvat selvin numeroinHS 1.7.2010
• Satakunta ydinvoiman vastustajaa kokoontui eduskuntatalon eteen HS 1.7.2010
• Ydinvoima on riski hyvinvoinnille HS Anni Huhtala 21.6.2010 Jos Suomi haluaa olla osaamisen eturintamassa, vanhoja rakenteita ei pidä pönkittää.

• [1]

• HS raati: Ei tarvetta ydinvoimalleHS 14.5.2010 Suomessa ei ole tarvetta ydinvoiman lisärakentamiselle, uskoo 68 prosenttia HS-raadin vastaajista. Uuden ydinvoiman rakentamista kannattaa 22 prosenttia joukosta.
• Ydinvoima on riski hyvinvoinnilleHS 21.6.2010 Jos Suomi haluaa olla osaamisen eturintamassa, vanhoja rakenteita ei pidä pönkittää.
• Sähköntarve kasvaa vuoden 2020 jälkeenkinHS 21.5.2010 Tällä vuosisadalla odotettavissa oleva sähköntarpeen tuntuva kasvu puhuu ydinvoiman puolesta.
• Eduskunta kiisteli energiapaketistaHS 11.5.2010 Hallituspuolueet korostivat tiistaina, että ydinvoiman lisärakentaminen on välttämätöntä, jos Suomi haluaa pyrkiä omavaraisuuteen sähköntuotannossa.
• Ydinjätehautojen ympäristövaikutuksista vaietaanHS 21.6.2010
• Ydinvoima EI siirtymävaiheen energiamuotoHS 20.6.2010 Ydinvoimaa on nimitetty "siirtymävaiheen" sähköntuotantomuodoksi. Länsimaissa siirtymävaiheen energiaa ei tarvita, koska uusiutuvat energiantuotantomuodot valtaavat markkinoita. Suurimmat energiayhtiöt eivät aja energiatehokkuuden parantamista eivätkä uusiutuvien energianlähteiden laajamittaista käyttöä, sillä hajautettu energiantuotanto mahdollistaisi pienempien y
• Sähköntuonti Venäjältä jatkunee HS 20.6.2010 VTT:n asiantuntijoiden mukaan Suomesta voisi tulla ydinsähkön viejämaa, mutta vain väliaikaisesti.
• Ydinvoiman tuki kestää satojatuhansia vuosia HS 16.6.2010 Lauri Lyly kirjoitti (HS Vieraskynä 13.6.): "Hyväksyn sen, että valtion veroeuroilla tuetaan uutta energiantuotantoa ja pannaan liikkeelle uutta liiketoimintaa, mutta tuelle on asetettava ajallinen takaraja." Entä ydinvoiman tuen takaraja? Ydinvoimalle annettu tukihan jatkuu satojatuhansia vuosia, koska voimayhtiön vastuu ydinjätteistään päättyy sen jälkeen, kun jäteluola suljetaan. Vielä 100000 vuoden kuluttuakin käytetty ydinpolttoaine on yli miljoona kertaa radioaktiivisempaa...

Uutiset joiden lukemiseksi sinun täytyy ostaa Helsingin Sanomilta lukuoikeutta, löytyvät seuraavasta linkistä

heande:File:HS-newsaboutnucleinpower.doc

• Viroa kiinnostaa Suomen ydinvoima HS 7.6.2010 Viron valtion sähköyhtiön Eesti Energian toimitusjohtaja Sandor Liive puhuu vahvasti ydinvoiman puolesta. Yhtiö teettää paraillaan geologisia tutkimuksia pohjoisvirolaisen Suur-Pakrin saaren sopivuudesta ydinvoimalan sijaintipaikaksi. Virossa ei ole tehty poliittista periaatepäätöstä, voiko maahan rakentaa ydinvoimalan. Päätös voisi olla mahdollinen aikaisintaan 2012. Silloin ydinvoimala voisi valmistua 2020-luvulla. Suomessa on spekuloitu Fortumin kiinnostuksesta ydinvoim. . .

--1 Katsopa miten olen muuttanut tuota yllä olevaa linkkiä (muokattu versio alla). Kaikille linkeille voisi tehdä saman:

• Lisätään alkuperäinen otsikko linkin sisään muotoa [linkki Otsikko]. (Otsikon voi päätellä linkistä)
• Rivivaihto pois linkin ja päivämäärän välistä. Näin saadaan koko teksti samaan kappaleeseen.
• Tekstin "?free-ydinvoima&date-20090621&advancedSearch-&" voi linkistä ottaa pois, koska se vain kertoo millä haulla sivu löytyi.
• Linkin ja päivämäärän väliin tieto lähteestä: HS

--Jouni 21. kesäkuuta 2010 kello 17.06 (UTC)

--2 Pitäisikö Hesarin Digilehden artikkelit kopioida jonnekin missä ne voi lukea ilman lehden tilaamista, nyt ei artikkeleita pääse lukemaan. Copyright taitaa tuottaa ongelmia, joten ehkä pitäisi sittenkin tehdä vähän kattavampi tiivistelmä keskeisistä argumenteista tänne julkiselle puolelle? --Smxb 22. kesäkuuta 2010 kello 07.30 (UTC)

• Hallituksen laskelmat perustuvat vääriin oletuksiinHS 6.6.2010 Uusia ydinvoimaloita perustellaan Suomessa kolmella pääargumentilla: sähkön hinnan laskulla, vähentyneellä tuonnilla Venäjältä sekä hiilidioksidipäästöjen laskulla. Lisäksi periaatepäätösten reunaehtona on, että ydinvoimaa ei saisi mennä vientiin. Hallitus on teettänyt sähkömarkkinaselvityksiä, jotka motivoivat uusien ydinvoimaloiden periaatepäätöksiä. Sähkömarkkinaselvitykset on kuitenkin teetetty käyttämällä olettamuksia, joiden toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Yksi tällainen o. . .
• Ydinvoiman lisääminen ei tee Suomesta energiaomavaraistaHS 6.6.2010 "Vaikka energiaomavaraisuus on ihailtava poliittinen tavoite, villit väitteet energiaomavaraisesta ydinvoima-Suomesta vievät huomion pois pyrkimyksistä kohti aidosti kestäviä energiaratkaisuja."
• Ydinvoiman hiilijalanjärlki voi paisua äärettömyyksiinHS 6.6.2019 Ydinvoiman hiilijalanjälkeä on vaikea laskea. Se paisuu nimittäin äärettömyyksiin, jos otetaan huomioon uraanin kaivaminen. Alta saa väistyä metsää hehtaareittain ikuisiksi ajoiksi, sillä rikas uraani löytyy maankuoresta. Syntyneelle karulle avolouhokselle ei tule metsää takaisin ikuisuuksiin. Avolouhoksia tehdään lisää, sillä nykyiset uraanivarannot eivät riitä ikuisesti, ja uraanin hinta on noussut sievoiseen arvoon. Uraania myös löytyy käytännössä lisää niin kauan kuin ydinvoima\f. . .
• Fuusiovoima on täynnä lupauksia ja ongelmiaHS 4.6.2010 Fuusiovoimaa pidetään maailman energiaongelman ratkaisuna, mutta ensin se pitäisi saada toimimaan. Se tapahtuu joskus 2050-luvulla, ehkä. Fuusioreaktorin hyödyt perinteiseen ydinvoimaan eli fissioreaktoriin ovat verrattomat. Fuusiovoima toimii vedyllä, jota löytyy luonnosta lähes rajattomasti, esimerkiksi meri-vedestä. Ei siis tarvitse louhia uraania. Fuusioreaktiossa syntyy heliumia, joten ydinjätteen tuhansien vuosien loppusijoitusongelmaa ei ole. Jos reaktorissa tapahtuu . . .
• Onko ydinenergia muille kallista mutta meille halpaa?HS 3.6.2010 Vaikka muualla länsimaissa ydinvoimalaitoksia ei rakenneta ilman yhteiskunnan tukea, Suomessa käsitys ydinvoiman edullisuudesta on syvälle juurtunut. Yleensä viitataan Olkiluodon ja Loviisan vanhojen laitosten taloudellisuuteen. Tämä on harhaanjohtavaa, koska hintataso on sittemmin noussut laitosten rakentamisen osalta kuusinkertaiseksi, mutta sähkön osalta vain kaksinkertaiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön nykyiset arviot perustunevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin . . .
• TVO:n Tanhua: Uusikin ydinvoimala ehkä kiinteään hintaanHS 31.5.2010 TVO pidättäytyy esittämästä arvioita hintakehityksestä.
• Ydinjätettä säilytettävä näkyvällä paikallaHS 26.5.2010 Lauri Kosola (HS Mielipide 24.5.) valitti laimeaa keskustelua ydinvoiman lisärakentamisesta. Tosiasiassa ydinvoiman rakentajat raivaavat tiensä juuri Suomeen, koska täällä, toisin kuin muissa teollisuusmaissa, kansalaiskeskustelun laimeus ei ole lisärakentamisen esteenä. Jo yksinomaan ydinjätteen loppusijoitus on rikos ihmiskuntaa vastaan. Loppusijoitukseksi suunnitellaan radioaktiivisen aineen hautaamista syvälle pois näkyvistä. Tämän atavistisen reaktion sijaan ainoa tuhansia. . .
• Miten radioaktiivisen laskeuman aiheuttamat syövät vakuutettaisiin?HS 25.5.2010 "Syöpäpotilaalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää eikä todistaa, onko hänen syöpänsä säteilyn tai pienhiukkasten aiheuttama, vai 'normaalisti' syntynyt syöpä."
• Eikö ydinvoima enää kiinnosta?HS 24.5.2010 Suomen tulevaisuus on sinetöity, ja kestämätön kehitys on varmistettu rakentamalla runsaasti uutta ydinvoimaa. Ydinvoimakeskustelu on kuitenkin yllättävän laimeata. Tuntuu, että ei käsitetä, kuinka suuria päätöksiä ollaan tekemässä ja kuinka pitkälle tulevaisuuteen ne vaikuttavat. Vai onko julkista keskustelua kenties juuri siihen suuntaan ohjattukin, että ratkaisevalla hetkellä on syntynyt ydinvoimaväsymys? Vantaa. . .
• Ydinjäte sijoitetaan tarkasti tutkittuun kallioonHS 23.5.2010 HS esitti joukon kysymyksiä Säteilyturvakeskukselle. Viranomainen luottaa ydinjätehautaan.
• Ydinvoimatonta vaihtoehtoa ei ole kunnolla selvitettyHS 20.5.2010 Jaakko Kiander tukee kirjoituksellaan (HS Vieraskynä 18.5.) hallituksen ydinvoimamyönteistä linjaa esittämällä ylimitoitettuja arvioita sähköntarpeesta. Hän esittää, että sähkön kulutus kasvaisi vääjäämättä talouskasvun myötä jopa 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tutkimukset ja todellisuus eivät väitettä tue. On täysin mahdollista erottaa talouskasvu energian- ja sähkönkulutuksen kasvusta. Esimerkiksi Ruotsissa sähkönkulutus on kasvanut 15 vuodessa vain kolme prosenttia, kun bruttokansan. . .
• Mitkä olisivat...HS 18.5.2010 Mitkä olisivat olleet ekologiset vaikutukset jos ydinvoimaa ei olisi otettu käyttöön? Leo Aho, Lausanne Ydinvoiman käyttöönotosta tuli maailmansodan kauhistuttava käännekohta Japanin rintamalla elokuussa 1945. Ensimmäinen atomipommi pudotettiin Hiroshimaan. Ydinpelotteen takia olemme eläneet vakaata aikaa Japanissa ja Euroopassa. Toistuvat suursodat runtelivat niitä sitä ennen. Maapallon väestö on vuodesta 1945 kolminkertaistunut. Bruttokansantuote ja elämäntavat ov. . .
• Ydinvoimaloiden turvallisuus pohjautuu toiveajatteluunHS 15.5.2010 Tuleva sukupolvi pakotetaan menneen ajan teknologian palvelijoiksi ja levottomien ydinmiilujen vartijoiksi. Mieletön siivousurakka, reaktoreiden alasajo ja ydinjätöstemme säilöntä sysätään nykyisten vauvojen lapsille ja lastenlapsille. Heidän elämäntyönsä innostavana huipentumana tulee olemaan loppuun ajettujen voimaloiden säteilevien radioaktiivisten prosessijärjestelmien sulkeminen, valojen sammutus ja ovien telkeäminen. Missä se maksaja on silloin, noin vuonna 2100? Edellä kuvattu varsi. . .
• En halua Suome ydinsähkön viejäksi ja ydinjätteen loppusijoituspaikaksiHS 15.5.2010 "Suurimmat intressit rakentaa ydinvoimaa näyttäisivätkin kietoutuvan ulkomaille suuntautuvaan vientiin, jolla ulkomaalaisomisteiset yhtiöt nettoaisivat meheviä summia."
• Ihmisten pelottelu ydinjätteillä on aiheetontaHS 15.5.2010 Olkiluotoon rakenteilla oleva kolmannen sukupolven ydinvoimala on tehty jumbojetin törmäyksen kestäväksi, ja reaktorin alla on metrien paksuinen betonikaukalo estämässä kuvitteellista Kiina-ilmiötä - reaktorin vajoamista maaperään mahdollisessa onnettomuudessa. Kun riskit ovat tässä, ja uusissa voimaloissa niitä on muutenkin minimoitu, on vastustajien täytynyt keksiä uusi pelottelun aihe. Sellaiseksi näyttää parhaiten kelpaavan ydinjätteen säilytysvaatimus sadaksituhanneksi vuodeksi. Monis. . .
• EiHS 14.5.2010 Miksi ei? Maria Antas, Martti Koskenniemi, Umayya Abu-Hanna...
• Ydinjätteen "loppusijoitus" voi jäädä väliaikaiseksiHS 13.5.2010 Kristiina Lampinen oli huolissaan ydinjätteen "loppusijoittamisesta" (HS Mielipide 12.5.), mutta tässä vaiheessa on vielä turha puhua ydinjätteen loppusijoittamisesta, koska Eurajoen luolasto on määrä sulkea vasta 2100luvun puolella. On siis vielä yli sata vuotta aikaa pohtia, mikä on ydinjätteen turvallinen käsittelytapa. Tällä välin ydinjätteitä voidaan liikutella paitsi luolaan, myös pois luolasta. Tämän vuoksi puheet "loppusijoittamisesta" ovat virheellisiä, koska emme tiedä, jääkö jät. . .
• Uusiutuvan energian jättämä jälki on puhtainHS 13.5.2010 Eero Tuominen (HS Mielipide 12.5.) kirjoitti omasta ydinvoimaherätyksestään, jonka ansiosta hän ymmärtää, että ydinvoima on oiva keino vähentää maapallolle jättämäämme jälkeä. Tuominen tuntuu ajattelevan, että Suomen vaihtoehdot ovat joko ydinvoima tai fossiilisten polttoaineiden käyttäminen. Uusiutuva energia oli kirjoituksessa täysin unohdettu. Energiatuotanto on kuitenkin politiikkaa ja Suomi voi itse valita, haluaako se olla ydinvoiman vai uusiutuvan energian kärkimaita.
• Ydinvastuulaki on saatava vihdoin voimaanHS 12.5.2010 "Pariisin sopimusvaltioista vain Suomi ja Ranska rakentavat uutta ydinvoimaa. Juuri tästä syystä Suomen pitäisi saattaa lainsäädäntönsä ajan tasalle. "
• Energiasta sanottuaHS 12.5.2010 "Tällä hetkellä viidettä ydinvoimalaa rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla, käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua, puolalaista työvoimaa ja australialaista uraania." "Ydinvoiman mainostaminen päästöttömänä energianlähteenä on katteetonta puhetta.". . .
• Greenpeace: Hallitus yliarvioi tuulivoimatuoen tarpeenHS 12.5.2010 "Inflaation vaikutus alentaa tukitarvetta 200 miljoonasta eurosta sataan."
• Mistä paniikki ydinvoima päätökseen?HS 11.5.2010 Päätöstä ydinvoiman lisärakentamisesta yritetään viedä eduskunnassa läpi hätäillen. Edellisellä kerralla ydinvoimasta antoi lausunnon seitsemän valiokuntaa. Nyt on esitetty, että lausunto ympäristövaliokunnalta riittäisi. Viime kerralla eduskunta kuuli asiantuntijoita ja keskusteli perusteellisesti, niin kuin iso ja kiistelty asia edellyttää. Lausuntovaliokunnille varattiin aikaa kymmenen viikkoa. Nyt lausuntovaliokunnissa jäisi asiantuntijoiden kuulemiselle, keskusteluille ja . . .
• Itsekkään harkinnan jääkylmässä vedessäHS 9.5.2010 "Tunnen syvää huolta siitä kiireestä, jolla isänmaastani pyritään tekemään sekä eurooppalaisen ydinvoimateollisuuden koekenttä että sen kaatopaikka."
• Viholliset tuulivoima ja ydinsähköHS 4.5.2010 Hallitus ehdottaa Suomeen sekä kahta uutta ydinvoimalaa että muutamien tuhansien megawattien verran uutta tuulivoimaa. Paketissa on hyvääkin, mutta siihen sisältyy kaksi isoa ongelmaa. Ensiksi ehdotettua yhtälöä on hyvin vaikea saada toimimaan, ellei Suomi ryhdy myymään sähköä Keski-Eurooppaan. Ydinsähkö ja tuulivoima ovat verivihollisia eivätkä toisiaan sopuisasti täydentäviä energiamuotoja.
• Suomalaiset ja ruotsalaiset uskovat ydinvoiman auttavan ilmastoaHS 30.4.2010 Mieluiten uusi voimala haluttaisiin omaan maahan, kertoo tuore Eurobarometri.
• Tuulivoimasta tarvitaan nyt faktatietoaHS 29.4.2010 Hallituksen viimeisen energialinjauksen jälkeen keskustelu asiasta on vellonut perin vilkkaana. Meidän tavallisten ihmistenkin tulisi voida muodostaa kantamme aiheeseen, mutta vajavaisten tietojen perusteella se on melko vaikeata. Ydinvoiman kustannukset, edut ja haitat toki tunnetaan, onhan maapallolla jo lähes 500 ydinvoimalaa. Mutta miksi meille ei anneta tuulivoiman hankkimisesta vastaavia tietoja? Voisiko joku todellinen asiantuntija selvittää, kuinka paljon maksaisi kaavailtuje. . .
• Ydinvoima syö markkinat uusiutuvalta energialtaHS 27.4.2010 Jyrki Katainen (HS Mielipide 26.4.) hehkutti hallituksen ydinvoimaratkaisua monin kestämättömin argumentein. Vastakkainasettelu ydinvoiman ja uusiutuvien energiamuotojen välillä on perusteltu: ydinvoima on väliaikainen ratkaisu, sillä uraani-, samoin kuin öljyvarat, ovat rajalliset. Nyt paineet uraanintuotannon sallimiseen Suomessa kasvavat. Siitä koituisi haittaa luonnolle ja asukkaille. Louhinta- ja kuljetuspäästöt kumoavat väitteen ydinenergian puhtaudesta. Katainen myös väi. . .
• Tuulivoiman syöttötariffi on investointi vakaaseen tulevaisuuteenHS 27.4.2010 "Mikäli globaali sähkönkulutus kasvaa, ydinvoiman hinta nousee polttoainekustannusten vuoksi, mutta tuulivoiman hinta laskee."
• Tavoitteena pitää olla päästötön SuomiHS 26.4.2010 Hallitus linjasi uusiutuvan energian ja ydinvoiman päätöksillään Suomen aimo harppauksella kohti päästötöntä Suomea. Moni pistää virheellisesti uusiutuvan ja ydinvoiman lisäämisen vastakkaisiksi asioiksi (Ritva Levo-Henriksson, HS Mielipide 21.4.). Niitä molempia tarvitaan, jos halutaan päästä fossiilisista polttoaineista ja Venäjän tuonnista eroon. Suomi on sitoutunut erittäin vaativaan tavoitteeseen nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuosikymmenessä. Tavoite on v. . .
• Vaadin päästä osakkaaksi ydinvoimayhtiöönHS 25.4.2010 Uusia ydinvoimayhtiöitä koskevissa uutisissa oli mielenkiintoinen yksityiskohta: perustajaosakkaat saavat ostaa yhtiöltä sähköä itselleen omakustannushintaan. Nyt kun yhtiöt ovat saaneet luvat rakentaa voimalaitokset, on sanottu, että rakentaminen on kannattavuudeltaan samaa tasoa kuin lupa painaa rahaa. Kertoisiko se jotain omakustannushinnan ja myyntihinnan välisestä erosta? Ydinvoimayhtiöt ovat osakeyhtiöitä. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön tehtävä on tehdä voittoa omistajille. Ydinvoimaosake. . .
• "Puunpolton päästöt lämmittävät ilmastoa"HS 25.4.2010 Hallituksen risupaketti vauhdittaa ilmastonmuutosta, heikentää metsiä ja uhkaa terveyttä, kirjoittaa Martti Tiuri.
• Suomen esimerkki houkutteleeHS 25.4.2010 Ydinvoima nousi taas kuumaksi kysymykseksi Itämeren seudulla. Suomen hallitus päätti viime keskiviikkona esittää lupaa kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Muuallakin porvarihallitukset ovat myönteisiä. Saksan hallitus kaavailee nykyisille 17 ydinvoimalalle pitkää, jopa 60 vuoden ikää. Viime vuosikymmenen alussa maan punavihreä hallitus teki päätöksen luopua ydinvoimasta kokonaan voimaloiden 32 vuoden käyttöiän jälkeen. Ruotsissakin hallitus haluaa uusia ydinvoimaloita vanhentuvien. . .
• Kuinka nopeasti ydinvoimala maksaa itsensä takaisin?HS 25.4.2010 1970-luvulla Suomessa koettiin kultaryntäys. Silloin sijoittajan ei rikastumisen toivossa tarvinnut lähteä Lappiin asti - riitti, kun meni Loviisaan tai Olkiluotoon. Näille paikkakunnille oli nimittäin nousemassa vuosikymmenen rahantekokoneet: neljä ydinvoimalaa. Fortumin (silloisen Imatran Voiman) Loviisa ja Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluoto olivat aikanaan jättimäisiä investointeja. Olkiluodon kaksi reaktoria maksoivat silloista rahaa noin 4,8 miljardia markkaa. Silti ne osoittautuivat. . .
• Lisää pökköä pesäänHS 24.4.2010 Hallitus päätti esittää rakennuslupaa kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Samalla myös uusiutuvan energian tuotantoa lisätään tuntuvasti. Aamulehti: "Harvoin on yhteiskunnan kokonaiseduksi kutsuttu ilmiö jäänyt yhtä sumeaksi kuin tämän energiaratkaisun tapauksessa." "Valtakuntaan rakennettiin ensin risupaketti, jonka tajuttavassa osassa olivat kustannukset. Selväksi kävi, että kymmenet miljoonat kasvavat sadoiksi miljooniksi metsänomistajien ja tuulipuistikoiden rakentajien rahoitusautomaat. . .
• Lisäydinvoima kirkastaa Suomi-kuvaaHS 23.4.2010 Ritva Levo-Henriksson (HS Mielipide 21.4.) oli huolestunut Suomi-kuvasta ydinvoimapäätöksen johdosta. Kahden ydinvoimalayksikön rakentaminen kirkastaa oleellisesti Suomi-kuvaa - paitsi ehkä fundamentalististen skeptikkojen joukossa. Suomen koko ydinenergiaketjun tietotaito saadaan päivitettyä uraanin jalostamisesta voimalajätteen loppusijoitukseen ja mikseipä myös sen käsittelyyn. Suomea arvostetaan ennakkoluulottomista toimista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Suomen energiaomavarai. . .
• Pekkarinen pyyhki pöytää kansalaisten mielipiteilläHS 23.4.2010 Hallituksen päätös myöntää lupa kahdelle uudelle ydinvoimalalle on parlamentaarisen päätöksenteon ja terveen järjen vastainen. Tutkimusten mukaan puolet kansasta vastustaa ydinvoiman rakentamista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) lupasi televisiossa, että tämä otetaan päätöksenteossa huomioon. Todellisuudessa tällä mielipiteellä pyyhittiin pöytää. Energiayritysten lobbaus oli painavampaa. Raha osoittautui taas päätöksenteon rasvauksessa kansan mielipidettä tärkeämmäksi. . . .
• Kolmaskin ydinvoimala olisi tullut tarpeeseenHS 23.4.2010 On positiivinen asia, että eduskunta päättänee kahden uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Valitettavaa on sen sijaan se, että Fortum ei saanut lupaansa. Fortum rakentanee laitoksensa Viroon, josta on helppo myydä sähköä tarvittaessa myös Suomen puolelle. Sen sijaan pääkaupunkiseudun lämmitys ei onnistu tällä ratkaisulla. Fortumhan teki uraa uurtavan ehdotuksen ydinvoimalaitoksen lauhdeveden johtamisesta pääkaupunkiseudun lämmitykseen. Helsingin kaupunginjohtaja ja sähkölaitoksen johta. . .
• Ydinvoimassa vielä paljon kehitettävääHS 23.4.2010 Ydinvoima on vielä kehityksensä alussa. Nykyinen reaktoritekniikka on osoittautunut toimivaksi, eikä ratkaisevasti uusia tekniikoita ole 1970-luvun jälkeen otettu käyttöön. Niitä kuitenkin on olemassa. IFR, Integral Fast Reactor, kehitettiin Yhdysvalloissa lähes valmiiksi vuosina 1984-1994. Suunnitelmat kattoivat reaktorin lisäksi suljetun polttoainekierron samassa laitoskompleksissa. Kokeissa käytettiin pientä 60 megawatin koereaktoria. Seuraava vaihe olisi ollut rakentaa täysimittaine. . .
• Tarvitsemmeko lisää energiaa?HS 23.4.2010 Täytyy vain ihmetellä hallituksen päätöstä rakentaa Suomeen kaksi uutta ydinvoimalaa. Eikö nyt olisi reilua, että uusien ydinvoimaloiden ydinjätteiden sijoituskunnat olisivat Vanhasen Nurmijärvi, Kataisen Siilinjärvi sekä Jyväskylän seutu, josta ministeri Pekkarinen on kotoisin. Leikki sikseen. Miksi Suomessa tarvitaan lisää energiaa, kun trendinä on ollut tehtaiden lopettaminen tai siirtäminen halvan työvoiman maihin? Ydinvoiman puolustajat verhoavat oikeat motiivinsa viljelemällä tied. . .
• Viimeinen rutistus alkoiHS 30.3.2010 Outokumpu kytkee ydinvoimapäätöksen ja suurinvestoinnin toisiinsa.
• Lisäydinvoiman vastustus kasvaaHS 24.3.2010 Ydinvoiman lisärakentamista kannattaa yhä enemmistö suomalaisista, ilmenee tuoreesta HS-Gallupista. Lisäydinvoiman kannatus kuitenkin hiipuu tasaisesti. Kun asiaa kysyttiin neljä vuotta sitten huhtikuussa, 62 prosenttia HS-Gallupin vastaajista sanoi kannattavansa lisäydinvoiman rakentamista ja sitä vastusti vain joka kolmas. Nyt vastustajien osuus on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä 43 prosenttiin. Ydinvoima jakaa suomalaisia sukupuolen, iän ja kotipaikan mukaan. Peräti 67 p. . .
• Entä nykyisten ydinvoimaloiden sihjintipaikat?HS 24.3.2010 Yksi tärkeä asia uusien ydinvoimalaitosten sijaintivaihtojehtojen miettimisessä on mielestäni unohtunut. Ennen Suomen ydinvoiman laajentumista uusille paikkakunnille tulisi varmistaa nykyisten, jo toimivien ydinvoimalaitosten sijaintipaikkojen jatkuvuus. Loviisan 1970-luvun lopulla valmistuneet kaksi laitosyksikköä poistuvat näillä näkymin käytöstä 2020-luvun loppuun mennessä. Tämän jälkeenkään Hästholmenissa nähdään tuskin aivan pian kesämökkejä. Koska saari nyt on jo ydinvoimalaitoste. . .
• Ruotsin valtiopäivät äänestävät kesällä ydinvoiman lisärakentamisestaHS 23.3.2010 Ydinvoiman kannatus Ruotsissa kasvaa. Yli puolet säilyttäisi nykyiset voimalat.
• Olkiluodon ongelmat kummittelevat kritiikin taustallaHS 23.3.2010 Viime vuosina ydinvoima on pysynyt keskustelunaiheena paljolti Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamisongelmien takia. Suomen suurin työmaa on saanut Säteilyturvakeskukselta moitteita muun muassa hitsausvioista, automaatiosuunnittelun puutteista ja reaktorirakennuksen betonin heikkoudesta. Eduskunta hyväksyi Olkiluoto 3:n rakentamisen 2002 äänin 107-92. Jos rakentaminen olisi sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaan, TVO:n 1600 megawatin painevesireaktori jauhaisi jo sähköä Suomeen. . .
• Kaksi ydinvoimalaa saattaa saada luvanHS 23.3.2010 hanna.kaarto@hs.fi Kirjoittaja on HS:n politiikan toimituksen uutispäällikkö. Vaikka kansalaisten vastenmielisyys lisäydinvoimaa kohtaan on kasvanut hienoisesti, lienee varsin selvää, että hallitus esittää lupaa vähintään yhdelle ydinvoimalan rakennuslupaa hakeneelle yhtiölle. Tässä asiassa ei pohdita ydinjätteen ikuisuutta eikä kuunnella yleisen mielipiteen värähtelyjä - vaan teollisuuden lupauksia. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) valmistelema hallituksen vastaus rake. . .
• Ydinvoiman vastustus nousussaHS23.3.2010 Yhdeksän kymmenestä haluaisi lisätä tuulivoiman käyttöä.
• Yli puolet Suomalaisista kannattaa lisäydinvoimaaHS 23.3.2010 Kolmasosa antaisi luvan kaikille kolmelle hakijalle. Ydinvoimakielteisyys on kuitenkin kasvanut viime vuosina tasaisesti.
• Raaka totuus ydinvoiman merkityksestä ja mahdollisuuksistaHS 21.3.2010 Raakaöljy loppuu aikanaan. Tämän ennusteen esitti amerikkalainen geofyysikko M. King Hubbert (1903-1989) vuonna 1956. Hubbert ennusti, että Yhdysvaltain öljyntuotanto saavuttaa lakipisteensä vuonna 1970. Arvio osui melko tarkkaan oikein. Osaltaan sen vuoksi ajatus raakaöljyn ehtymisestä tunnetaan englannin kielessä nimellä "Hubbert's Peak" tai "Peak Oil" eli "Hubbertin huippu" tai "Öljyhuippu". Hubbertin vuonna 1956 kirjoittaman artikkelin otsikko kuuluu suomen kielelle käännettynä "Y. . .
• Ydinvoiman vaihtoehdoillakin on omat riskinsäHS 20.3.2010 Yleinen mantra on, että ydinvoimaa ei saa rakentaa sähkön vientiä varten. Perusteluna käytetään sitä, että "ydinvoiman riskit ja haitat jäisivät Suomen kannettaviksi", kuten Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja totesi (HS Mielipide 13.3.). Samalla logiikalla pitäisi vientiin suuntaava metsäteollisuus lopettaa, jääväthän paperi- ja sellutehtaiden jätevedet ja hakatut metsät tänne. Erityisen turmiollista olisi kemian- ja metallialan vientiyritysten toiminta, koska ne aiheutt. . .
• Ydinaseettomuus jää vielä kauasHS 15.3.2010 Kevään aikana yritetään tehdä kauaskantoisia päätöksiä ydinaseista. Kunnianhimoisimmista tavoitteista ydinaseiden rajoittamisessa jäädään todennäköisesti selvästi. Ydinsodan kauhukuvat ovat viime vuosina helposti unohtuneet, kun on listattu uusia uhkia ilmastonmuutoksesta internetin kautta tapahtuviin kyberhyökkäyksiin. Maailmassa on kuitenkin yhä noin 23000 ydinasetta, joista vajaat 5000 on jonkinlaisessa käyttövalmiudessa. Kylmä sota on ollut ohi kaksi vuosikymmentä, mutta sen jäinen syd. . .
• Tuulivoima ajaa ydinvoiman ohiHS 14.3.2010 Suomi on energiakeskustelussa kummallinen pussinperä, jossa ei haluta nähdä sitä muutosta, joka energia-alalla on käynnissä. Päätoimittaja Janne Virkkunen kirjoitti (HS Kolumni 7.3.) ydinvoimasta: "Joka uskottelee, että ongelma ratkeaisi säästämällä energiaa ja investoimalla sinänsä tärkeään bioenergiaan ja tuulivoimaan, ei tunnusta tosiasioita." Tässä muutamia tosiasioita: Tuulivoima on jo muutaman vuoden ajan ollut suurin uuden sähköntuotannon muoto Euroopassa. Toisena tulee maakaasu.
• Kotimainen ydinvoima eettisempääHS 13.3.2010 Mari Hansi ja Anssi Malinen (HS Mielipide 11.3.) pohtivat ydinvoiman eettisyyttä ja ydinjätteen loppusijoituksen ongelmia. Kuitenkin suomalaisen ydinvoiman ainoat vaihtoehdot - fossiiliset energianlähteet ja venäläinen ydinenergia - ovat eettisesti huonompia vaihtoehtoja. Vaikka pilaisimme saaristomme kalliilla tuulivoimaloilla, on varaenergia joka tapauksessa tuotettava tyyniä aikoja varten toisin keinoin. Jo nyt Suomeen tuodaan venäläistä ydinenergiaa yhden ydinvoimalan verran, . . .
• Eduskunnassa vielä laaja epävarmuus lisäydinvoimastaHS 12.3.2010 Kaikki eduskuntaryhmät vihreitä lukuun ottamatta hajoavat ydinvoima- kannoissaan.
• Ydinvoimaa lähestytään teknisenä kysymyksenä vailla eettistä näkökulmaaHS 11.3.2010 Vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen kannatti kolumnissaan (HS 7.3.) luvan myöntämistä kaikille kolmelle uudelle ydinvoimalalle. Samaa ovat julkisesti vaatineet useat poliitikot ja teollisuuden edustajat. Yhteistä näille kannanotoille näyttää olevan ydinvoiman lisärakentamisen käsittäminen pelkästään tekniseksi kysymykseksi ilman laajempia eettisiä ja yhteiskunnallisia teemoja. Ydinvoiman vakavimmat ongelmat liittyvät mielestäni ydinjätteisiin. Suomessa suunnitelmat käytetyn . . .
• Suomen otettava vastuu omasta ydinenergiastaanHS 11.3.2010 Lars Lundström (HS Mielipide 9.3.) väitti ydinvoiman soveltuvan hyvin Suomen kaltaiselle korkealla moraalilla toimivalle länsimaalle. Mielestäni ydinvoimasta käydyt keskustelut ilmentävät kuitenkin mitä suurimmassa määrin kaksinaismoralismia. Kaivosyhtiöiden harkitessa kallioperästämme löytämiensä uraaniesiintymien hyödyntämistä halutaan mitä pikimmiten muokata kaivoslakia ja tehdä kyseisestä toiminnasta mahdollisimman hankalaa. Eihän kukaan halua saastuttavaa toimintaa lähistölle. . .
• Eurajoki paheksuu fennovoiman toimintaaHS 11.3.2010 Eurajoki: "Meiltä ei ole kysytty mitään." Fennovoima: "Nyt haetaan lupaa vasta ydinvoimalalle eikä loppusijoitukselle."
• Ydinvoima pitää keskittää nykyisille paikkakunnilleHS 9.3.2010 Päätoimittaja Janne Virkkunen puolusteli ydinvoiman rakentamista Suomeen (HS 7.3.). Hän piti selvänä, että kaikille kolmelle, Fennovoimalle, Fortumille ja Teollisuuden Voimalle, täytyy myöntää lupa ja antaa markkinoiden ratkaista, kuka voimalat rakentaa. Virkkusen mielipiteeseen voi yhtyä siinä, että tehdään niin kuin Ruotsissa. Annetaan lupia nykyisille ydinvoiman tuottajille Fortumille ja Teollisuuden Voimalle. Samalla ne uusivat vanhoja voimaloita, ja ydinvoiman tuottamin. . .
• Vain ydinvoima antaa meille mahdollisuuden huolehtia ympäristöstäHS 9.3.2010 "Miksi minun pitäisi maksaa ylihintaa sähköstä, joka on tuotettu tuhansilla maisemaa pilaavilla tuulivoimaloilla?"
• Sata edustajaa e saa ratkaista näin isoa asiaaHS 9.3.2010 Janne Virkkunen kirjoitti (HS 7.3.) lisäydinvoimasta: "Jos teollisuus pystyy rahoittamaan hankkeensa ja kantamaan siihen liittyvän riskin, sen tulisi kaiken järjen mukaan saada se tehdä." Miten yksityinen ydinenergiayhtiö kantaisi vastuun mahdollisesta ydinvoimalaonnettomuudesta? Haettaisiinko voimalaa varten perustettu bulvaaniyhtiö konkurssiin, emäyhtymä porskuttaisi eteenpäin ja kansalaiset maksaisivat laskun muuttamalla pois alueelta ja sairastamalla syöpiä? On absurdia, että tällaisia. . .
• Ydinvoima tulee uudelleenHS 7.3.2010 janne.virkkunen@hs.fi Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja. Vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa moni asia on suomalaisessakin yhteiskunnassa kääntynyt päälaelleen. Sellaisesta, mikä ennen oli kiellettyä, on tullut sallittua, jopa suositeltavaa. Yksi tällainen asennemuutoksen kohde on suhtautuminen ydinvoimaan. Vielä vuoden 1993 syksyllä tämäkin lehti laski ennen eduskunnan äänestystä, onko ydinvoiman lisärakentamisen kannattajilla enemmistö vai ei. Ei ollut, sillä e. . .
• Ydinvoima aiotaan nelinkertaistaaHS 6.3.2010 Suomen hallitus on voimallisesti ajamassa maamme energiantuotannon muuttamista ydinvoimavaltaiseksi. Julkinen keskustelu on painottunut jo pitkän aikaa uusien ydinvoimalaitosten lukumäärän hokemiseen: yksi, kaksi vaiko kolme uutta reaktoria. Itse asian sisältö ja todellisuus ovat aiheessa totaalisen hukassa. Mutta mitäpä nuo lukumäärät tarkoittavat? Suomessa on nykyisin käytössä neljä ydinvoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 2600 megawattia. Uudet voimalat ovat kooltaan jopa kolme kerta. . .
• Ydinvoiman lisäämisen sijaa Suomen tulisi siirtyä älyenergiaanHS 6.3.2010 "Suomessakin tulisi panostaa älykkäisiin sähköverkkoihin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian hajautettuun tuotantoon."
• Suomi on edelleen ydinvoiman luvattu maaHS 6.3.2010 Ydinvoimainnostus on länsimaissa lisääntynyt, mutta vain kaksi reaktoria on rakenteilla: yksi Ranskassa ja toinen Suomessa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) joutuu tänä keväänä ottamaan kantaa yhä uusien voimaloiden rakentamiseen. Hän on tähän asti vastustanut ydinvoimaa eduskunnassa. Nyt hän kääntynee sen kannattajaksi, arvioi ydinvoiman historiaa tutkinut Milka Sunell. Kuukausiliite 34-44. . .
• Vihreä sähkö ei ole aina kallistaHS 24.2.2010 Kysyimme tyhmiä kysymyksiä vihreästä sähköstä ja vertailimme sen hintoja.
• Ydinvoimalat lähemmäksi asutustaHS 20.2.2010 On outoa, että Suomi aikoo lisätä ydinvoimaa rajusti, kun muualla Euroopassa sitä pyritään vähentämään. Miksei uusia ydinvoimaloita rakenneta lähemmäksi suuria kaupunkeja ja hyödynnetä hukkalämpöä kaukolämpönä? Ydinvoimaloiden eristäminen muusta infrasta on energian tuhlausta. Jos energiantuotannolla halutaan työllistää suomalaisia, miksei lisätä niitä energiamuotoja, jotka työllistävät enemmän? Risut, lehmän- ja sianpaska, ruokohelpipaalit ja heinäkasat eivät vastaa mielikuvaamme te. . .
• Yle: Eduskunta hyväksyy lisäydinvoimanHS 18.2.2010 Enemmistö kansanedustajista antaisi luvan ainakin yhdelle uudelle ydinvoimalalle, kertoi Ylen uutiset keskiviikkona. Kansanedustajille tekemänsä kyselyn perusteella Yle kertoi, että 109 kansanedustajaa olisi ydinvoiman lisärakentamisen kannalla. 46 edustajaa vastusti lupaa ja 45 vielä empii tai ei halunnut kertoa kantaansa. Kokoomuslaisista yksi vastusti lupaa, kolme ei. Valtaosa kokoomuslaisista antaisi luvat kaikille kolmelle hakijalle. Keskustalaisista 30 kannatti pääosin yhtä uut. . .
• Lisäydinvoima johtaisi ydinsähkön vientiinHS 14.2.2010 Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimpien tuotanto- ja kulutusarvioiden valossa yhdenkin lisäreaktorin rakentaminen johtaisi ydinsähkön vientiin. Arvioissa on huomioitu niin sulkeutuva kuin uusikin kapasiteetti. Lisätarve vuodelle 2020 on 12 kilowattituntia eli hieman alle yhden lisäydinvoimalan verran, josta kuitenkin on lauhdetuotantoa väistämättä noin puolet. Puuttuvaan osaan ei mitenkään ydinvoimalaitos mahdu. Lauhdetta eli erillistä sähköntuotantoa tarvitaan sähköverkon rakenteen vuoksi vara. . .
• Vesivoimasta on tullut ydinvoiman renkiHS 10.2.2010 Aina vuoteen 1977 Suomen energiantuotannon perusta oli vesivoima. Nykyisin Suomen vesivoiman tuotantokapasiteetti on 2990 megawattia. Vesivoimalla tuotetaan kuitenkin vain noin kolme prosenttia Suomen energiasta. Miksi? Vuonna 1977 käynnistyi Loviisan ykkösreaktori ja Suomi siirtyi ydinenergian aikakauteen. Silloin nuorille sähköteekkareille opetettiin sähkövoimatekniikan kurssilla, että ydinvoimala tarvitsee tuekseen säätövoimaa reaktorien tehoa vastaavan määrän. Ydinvoimalan ongelma nimittä. . .
• Uusi ydinvoimala olisi tarpeeton SuomessaHS 10.2.2010 Toimittaja Heikki Arola väitti (HS Talous 8.2.), että vain kokoomuksella on selkeä ydinvoimakanta. Myös vihreillä on kuitenkin asiasta selvä näkemys: Suomeen ei tarvita yhtään uutta ydinvoimalaa. Ennusteet kertovat, että sähkön kulutus kasvaa vuoteen 2020 saakka selvästi aiemmin arvioitua maltillisemmin. Lisäydinvoimalle ei yksinkertaisesti ole tarvetta - eikä moniongelmaisen ydinvoiman varaan maamme tulevaisuutta muutenkaan kannata rakentaa. Ydinvoiman lisärakentaminen veisi m. . .
• Sekä bioenergialle että ydinvoimalle on tarvettaHS 27.1.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen kirjoitti (HS Mielipide 24.1.), että lisäydinvoima veisi pohjan biotalouden kehittämiseltä. Tilanne ei ole näin mustavalkoinen, sillä uusiutuva energia ja ydinvoima eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Tarvitsemme molempia. Vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että sähkön tuontiriippuvuudesta pitää päästä eroon ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä tuntuvasti. 2010-luvulla käytöstä poistettavat vanhat,. . .
• Lisäydinvoima veisi pohjan biotalouden kehittämiseltäHS 24.1.2010 "Energiayhtiöiden kiinnostus uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen uhkaa lopahtaa, jos eduskunta päättää lisäydinvoiman rakentamisesta."
• Päästötön energia ei saa olla liian kallistaHS 21.1.2010 "Totuus on, että nimenomaan ydinkaukolämmön avulla Helsingin Energia saavuttaisi päästötavoitteensa."
• Öljynviejämaa haluaa ydinvoimaaHS 29.12.2009
• Pohjoisen ja etelän kamppailuHS 12.12.2009 heikki.arola@hs.fi Kirjoittaja on HS:n taloustoimittaja Uutena tekijänä ydinvoimaa Suomeen havitteleva Fennovoima teki viimein identiteettiratkaisun ja päätti luopua Ruotsinpyhtäästä paikkavaihtoehtona. Ruotsinpyhtään yhtiö otti aikoinaan mukaan poliittiseksi vaihtoehdoksi, siltä varalta, että maahan ei ehkä haluttaisi avata täysin uutta atomipaikkakuntaa. Ruotsinpyhtään tonttihan sijaitsee Fortumin Loviisan-laitoksen naapurissa. Fennovoiman lobbarit ovat nyt aistineet tov. . .
• Fennovoima tipautti Ruotsinpyhtään pois ydinvoimalapaikkakuntien listaltaHS 12.12.2009 "Meidät mielletään jotenkin pohjoiseksi vaihtoehdoksi."
• Metsäteollisuus teki Suomesta uusiutuvan energian mallimaanHS 8.12.2009 Suomi on uusiutuvan energian mallimaa. Siihen on päästy metsäteollisuuden vetämänä. Nämä faktat jäivät Markku Nurmen mielipidekirjoituksessa (HS 29.11.) valitettavasti muiden intohimojen varjoon. Suomessa uusiutuvan energian osuus on huomattavan korkea, EU:n kärkeä. Puuenergiaa tuotetaan noin viisi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Toisin kuin Nurmi antoi ymmärtää, Suomessa uusiutuvan energian osuus on 28 prosenttia käytetystä energiasta. Nurmen kehumissa maissa ollaan tästä kauka. . .
• Suomi on jälkijunassa uusiutuvan energian käytössäHS 29.11.2009 Suomen metsän pusikoituvat, koska puuta ei osata käyttää energianlähteenä, kirjoittaa Markku Nurmi.
• Ydinvoimaa ei kannata rakentaa vientiä vartenHS 23.11.2009 Konsulttiyritys Energiakolmion näkemyksiä kartoittava HS:n kirjoitus ja tutkija Tommi Bergin mielipidekirjoitus (HS 17.11.) kaipaavat täydentäviä näkökulmia. HS:n kirjoituksessa arveltiin, että yksi lisäydinvoimala laskisi sähkön hintaa Suomessa mutta useampi saattaisi nostaa sitä. Jälkimmäisessä tapauksessa sähkön siirtoyhteyksiä kalliimman hinnan Keski-Eurooppaan lisättäisiin enemmän kuin muutoin. Samoin Berg arveli, että "Suomen miljardi-investoinnit ydinvoimaan suuntautuvat siis läh. . .
• Vain köyhien hiilijalanjälki näyttää huolestuttavanHS 20.11.2009 Missä on johtajiemme johdonmukaisuus? Yhtenä päivänä korostetaan sitoutumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja toisena jo juhlitaan maailman suurimman huviristeilijän valmistumista. Maailman suurin risteilyalus lähti Turun telakalta kohti Floridaa marraskuun taitteessa. Huviristeilijä on täysin turha lisä niiden ihmisten huvituspalettiin, joiden hiilijalanjälki on jo muutenkin maailman suurin. Tavallinen kansalainen on syystäkin hämmentynyt. Hän on ymmärtänyt, että luonnonvarat hupen. . .
• Tuulivomala voidaan kierrättää käytöstä poistamisen jälkeenHS 20.11.2009 Emeritusprofessori Martti Tiuri vertaili (HS 12.11.) tuulivoiman ja ydinvoiman rakentamiseen kuluvia luonnonvaroja ja tuli siihen tulokseen, että tuulivoimalat ovat luonnonvarojen haaskausta. Tuulivoimaloiden elinkaarta on tutkittu kymmenissä tutkimuksissa, eikä mikään niistä tue Tiurin väitteitä. Tulokset ovat päinvastaisia. Tuulivoiman hiilidioksidipäästöt syntyvät sen rakentamisesta. Nämä hiilidioksidipäästöt ovat samaa tasoa kuin ydinvoimalla, kymmenen grammaa hiilidioksidi. . .
• Monta pientä tuulivoimalaa voisi korvata uuden ydinvoimalanHS 18.11.2009 Martti Tiuri kritisoi tuulivoimaa ja nimitti sen käyttöä luonnonvarojen haaskaukseksi (HS 12.11.), näin etenkin ydinvoimaan verrattuna. Keskittymällä lähinnä energiamuotojen tuottamiseen tarvittavien raaka-aineiden määrään hän sai Olkiluoto 3 -ydinvoimalan painoksi 15000 tonnia ja vastaavan tehoisen merituulivoimapuiston 670000 tonnia. Voimalaan käytetyn materiaalin massa ei ole yhtä kuin sen ekologinen jalanjälki. Ydinvoimatuotanto alkaa uraanin etsinnällä, jatkuu sen louhinnalla ja ja. . .
• Ydinvoimaa lobataan virheellisin tulkinnoinHS 17.11.2009 Yksi laajalti käytetty ydinvoimalobbauksen käsite on "venäläinen ydinsähkö". Sen käyttäjä antaa ymmärtää, että Venäjällä ydinvoima olisi erityisen suuressa roolissa sähköntuotannossa. Todellisuudessa Venäjän sähköntuotannosta valtaosa tehdään maakaasulla, 21 prosenttia vesivoimalla ja 16 prosenttia on ydinvoimaa. Suomessa tuotetaan tällä hetkellä paljon enemmän sähköä ydinvoimalla kuin Venäjällä. Olkiluodon kolmannen - jo rakenteilla olevan - reaktorin valmistuttua ydinvo. . .
• Tarvitsemmeko todella lisää ydinvoimaa?HS 16.11.2009 Lisäydinvoiman rakentaminen on noussut vahvasti esille lähinnä poliittisena pelinappulana. Ajatellaanpa asiaa aidosti edistyksellisellä tavalla. Ydinjätteen loppusijoitus on ongelmallista ja kallista - sitä ei voine kukaan kiistää. Ja miksi Suomen energiantarve yleensäkään kasvaisi voimakkaasti? Useimmat meistä ovat muuttaneet asenteitaan ja haluavat aidosti miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja: kaikkea ei tarvitse tehdä sähkön avulla, ja silloinkin, kun sähköä on pakko käyttää, voimme säästää s. . .
• Kaksi eri ydinvoimaaHS 16.11.2009 Insinöörien ja tutkijoiden kokeilema vetyfuusio on ydinvoimaa, jossa energia muodostuu vedyn isotooppien yhdistyessä. Nykyiset ydinvoimalat taas perustuvat fissioon, jossa esimerkiksi uraani hajoaa. Fission riskeinä ovat voimalaonnettomuudet, teknologian leviäminen pomminrakentajille ja radioaktiiviset jätteet. Vetyfuusion puolustajien mukaan fuusio on turvallista. "Jätteet säteilevät huomattavasti vähemmän ja vain sata vuotta. Tietysti ne on säilöttävä turvallisesti sen . . .
• Kannatan ydinvoimaa kunhan...HS 15.11.2009 Suomessa on alkanut keskustelu uusien ydinvoimaloiden määrästä. Ihan hyvä. Oman ikuisen mielipiteensä sai jälleen julki Martti Tiuri (HS 12.11). Ansiokkaaseen kirjoitukseen oli saatu monia lukuja, joita harva pystyy kumoamaan tai vahvistamaan. Olkiluoto 3 oli myös mainittu, mutta tietääkö kukaan, tuleeko se valmiiksi aiemmin kuin Antoní Gaudin Sagrada Família -kirkko Barcelonassa... Kannatan ehdottomasti ydinvoimaa, kunhan Suomessa puretaan muutama vanha ydinvoimala ja lasketaan, pal. . .
• Tuulivoima on luonnonvarojen haaskaustaHS 12.11.2009 Tuulivoima on erityisesti vihreiden ja EU:n suosima sähköntuotantomenetelmä. Suomessa on nyt hyvä tilaisuus ydin- ja tuulisähkön vertailuun, kun Olkiluoto 3:n materiaalitarve tiedetään ja tuulimyllyjäkin on rakennettu. Osoittautuu, että tuulivoima ei ole kestävän kehityksen mukainen. Se tuhlaa uusiutumattomia luonnonvaroja verrattuna ydinvoimaan. Olkiluoto 3:n suurin yksikkö on 6300 tonnin turpiinigeneraattori. Reaktori ja muut tarpeelliset laitteet kuten höyrystimet, lauhdutin, pump. . .
• Ydinvoima saastuttaa vähitenHS 30.10.2009 Anna Teinilä kyseenalaisti (HS 27.10.) ydinvoiman päästöttömyyden. Hän vetosi epäsuoriin päästöihin, joita aiheutuu uraanin louhinnasta, polttoaineen rikastamisesta ja kuljetuksesta, ydinjätteen loppusijoittamisesta ja voimaloiden rakentamisesta. Ydinvoima tuottaa tällaisia epäsuoria päästöjä, mutta niin tuottavat kaikki muutkin energiamuodot tuulivoimasta hiilivoimaan. Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tutkimuksen Greenhouse Gas Emissions of Electricity Generating C. . .
• Ydinvoimakaan ei syntyne ilman päästöjäHS 27.10.2009 Jutta Urpilainen perusteli (HS 24.10.) uuden ydinvoimalan rakentamista muun muassa sillä, että ydinvoima ei tuota kasvihuonekaasuja. Mistä tällainen käsitys on oikein syntynyt? Eivätkö uraanin louhinta, polttoaineen rikastaminen ja kuljetukset, loppusijoittaminen kallioperään tai ydinvoimalan rakennustyöt tuota lainkaan päästöjä? Jos eivät, niin mikä tämän päästöttömyyden saa aikaan? Tampere. . .
• Ydinsähkö ei estä satsauksia uusiutuviinHS 25.10.2009 Puheenjohtaja Jutta Urpilainen on aivan oikeassa: ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet yhdessä mahdollistavat hiilidioksidipäästöttömän energiantuotannon. Suomen voimalaitoskapasiteetti on uusittava lähes kokonaan vuoteen 2050 mennessä ja myös tuontisähkö tulee korvata kotimaisella tuotannolla. Tuontisähkön osuus on nyt 15-20 prosenttia. Ilmaston takia päästöttömän tuotannon investointeja ei tulisi rajoittaa. Siirtyminen uudenlaiseen energiatalouteen vie vuosisadan. Ylimenokauden. . .
• Nyt tarvitaan yksi uusi ydinvoimalaHS 25.10.2009 Kööpenhaminan joulukuisessa ilmastokokouksessa maailma hakee yhteisymmärrystä ilmastonmuutoksen hillintään ja päästöjen leikkaamiseen. Suomenkin on tuotettava nyt ja tulevaisuudessa entistä suurempi osa energiasta päästöittä. Hallituksen tulevaisuusselonteon pohjalta on mainio tilaisuus käydä laaja-alaista keskustelua maamme energia- ja ilmastopoliittisista valinnoista. Energiapolitiikassa 20 vuottakin on lyhyt aika. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista päästöttömämpiin vaatii uusia inves. . .
• STUK: Ydinvoimalan voi tehdä Simoon, Pyhäjoelle tai RuotsinpyhtäälleHS 21.10.2009 Säteilyturvakeskuksen (STUK) mielestä viidettä ydinvoimalaa Suomeen havitteleva Fennovoima voi turvallisuuden puolesta rakentaa laitoksen Simoon, Pyhäjoelle tai Ruotsinpyhtäälle. STUK antoi tiistaina lain säätämän alustavan turvallisuusarvion Fennovoiman lupahakemuksesta. Se katsoi, että kullakin esitetyllä paikkakunnalla on omat erityispiirteensä, jotka pitää ottaa huomioon ydinlaitosta rakennettaessa, mutta kaikki soveltuvat ydinvoiman sijoituspaikaksi. Samalla STUK antoi muuten. . .
• Ydinvoima luo illuusion loputtomista resursseistaHS 19.10.2009 Jo nykyisellään, kun lasketaan yhteen ydinvoimaloiden rakentamiseen ja purkamiseen, ydinpolttoaineen louhintaan, rikastamiseen ja kuljetukseen ja käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin ja loppusijoitukseen kuluva energia, on hyvin kyseenalaista, onko ydinvoima tapa tuottaa energiaa vai vain tapa ulkoistaa ja hajauttaa energiantuotannon hiilipäästöt. Lisäksi jo nykykulutuksella uraanivarantojen on ennustettu riittävän vain muutamiksi kymmeniksi vuosiksi. Mitä köyhempiä esiintymiä joudut. . .
• Lehtoniemi haluaa "vähempi enempi" ydinvoimaaHS 16.10.2009 Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk) mielestä on ennenaikaista miettiä, paljonko ydinvoimaa Suomi tarvitsee tuoreen ilmastoselonteon tavoitevuonna 2050. Entä montako ydinvoimalaa lähitulevaisuudessa tarvitaan? "Mieluummin vähempi enempi kuin enempi enempi", Lehtomäki linjasi Moskovassa torstaina. Lehtomäen mukaan on tärkeä muistaa, että "vaikka ydinvoima on kasvihuonekaasupäästötön energiamuoto, niin sitä ei voi kutsua vihreäksi tai ympäristöystävällis. . .
• Omaa sähköä meille ydinpiipertäjillekinHS 10.10.2009 matti.huuskonen@hs.fi Kirjoittaja on Helsingin Sanomien uutistoimittaja. Taloussivuilla oli viikko sitten sykähdyttävä Vattenfallin mainos. Vihdoinkin omaa sähköä myös meille ydinpiipertäjille, tavallisille kuluttajille, jotka uskovat ydinvoimaan joko ilmastonmuutoksen hillitsijänä tai jostakin muusta syystä: Halpaahan se on ja turvallista, suhteuttipa kuolleiden ja sairastuneiden määrän sitten viinaan, tupakkaan, suolaan, rasvaan, autoihin tai melkein mihin vain. Ruotsal. . .
• Ydinvoimaa saa myös toriumistaHS 6.10.2009 Ydinvoima kasvattaa suosiotaan. Jotkut pelkäävät, että uraani loppuu. Ratkaisu voi löytyä maaperästä. Uraanin parannettu painos on alkuaine torium. Se voisi varmistaa energian saannin, jos moni muu lenkki pettäisi. Suomenkin ydinvoimaloissa pystyttäisiin haluttaessa polttamaan toriumia. Ja luultavasti poltettaisiinkin, jos ihmiskunta olisi 1940-luvulla sotimisen sijasta keskittynyt ydinvoiman rakentamiseen. Toriumia löytyy maaperästä ainakin kolme kertaa enemmän kuin uraania. . .
• Ydinvoiman uraanille korvaaja toriumista. Toriumilla turvallisempaa ydinvoimaaHS 6.10.2009 Ydinvoimaloissa käytettävälle uraanille on alettu etsiä korvaajaa torium-alkuaineesta. Toriumin etu on, että se ei ole yhtä radioaktiivista kuin uraani ja sitä on uraania selvästi enemmän. Uraani valittiin ydinvoimaloiden polttoaineeksi siksi, että siitä voi tehdä myös ydinaseita. tiede & luonto d 1. . .
• EKn Tamminen: Kaikille hakijoille ydinvoimaluvatHS 18.9.2009 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja, Rautaruukin vuorineuvos Sakari Tamminen katsoo, että ydinvoiman lisärakentamista ei pidä rajoittaa, vaan kaikille halukkaille investoijille pitää antaa mahdollisuus. "Yritykset ovat valmiita rakentamaan sekä ydinvoimaa että uusiutuvaa energiaa. Ydinvoiman lisärakentamista ei pidä rajoittaa, vaan kaikille halukkaille investoijille tulee antaa mahdollisuus. Nyt jos koskaan tarvitaan uskoa tulevaisuuteen", Tamminen sanoi torsta. . .
• Sähkön vienti tarvitsee myös ostajanHS 16.9.2009 Pitäisikö Suomesta tehdä ydinvoimasähköä vievä maa? Tästä ovat poliitikot viime aikoina väitelleet. Keskustelu on jälkijättöistä. Suomi vie jo nytkin aika ajoin ulkomaille sähköä ja sen yhtenä osana myös ydinvoimasähköä. Sähkömarkkinoiden asiantuntijoita keskustelussa hämmästyttää se, että sähkömarkkinoiden ominaislaatu näkyy monilta unohtuneen. Sähkö ei ole tuotteena tavanomainen hyödyke. Sitä tehdään erilaisilla menetelmillä, mutta lopputuote on aina sitä yhtä ja samaa sähköä, jonka j. . .
• Naisten ja miesten ydinvoimakannat eriytyvätHS 2.9.2009 Naiset suhtautuvat ydinvoiman lisärakentamiseen entistä kielteisemmin ja miehet entistä myönteisemmin. Näin kertoo energiayhtiö Fortumin teettämä mielipidekysely. Selvityksen teki Protone puhelinhaastatteluna elokuussa. Edellinen vastaava kysely tehtiin Fortumin toimesta toukokuussa. Naisista 63 prosenttia kertoi elokuussa vastustavansa uutta ydinvoimaa. 18 prosenttia oli myönteisellä kannalla. 19 prosenttia ei ottanut kantaa. Naisten kielteisyys oli kolmessa kuukaudessa kas. . .
• Yhteiskunta toimii sähköllä, mutta paljonko sitä saa tuottaa?HS 27.8.2009 "Suomella pitää riittää virtaa, jotta vientiteollisuutemme on taantuman jälkeen voittajien eikä häviäjien joukossa."
• Kaikista ydinjätteistä tulee ottaa vastuuHS 24.8.2009 Ydinjätteet ovat jääneet uusien voimaloiden rakentamiseen keskittyneessä energiakeskustelussa liian vähälle huomiolle. Osin tämä johtuu siitä, että Olkiluotoon valmisteilla olevaa ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa pidetään riittävän turvallisena maassamme syntyvien ydinjätteiden varastointiin. Kaikkia ongelmia ei kuitenkaan ole ratkaistu, vaikka nyt välivarastoissa odottavat jätteet ja käytetty ydinpolttoaine saataisiinkin aikanaan sinetöityä Olkiluodon kallion uumeniin. Erityisen suuria . . .
• Kohti uusia ydinvoimakiistojaHS 21.8.2009 "Jos sähköä viedään merkittävästi ulkomaille ja syntynyt ydinjäte haudataan suomalaiseen peruskallioon, eroaako tämä oleellisesti ydinjätteen maahantuonnista?"
• Iranin ydinvoima-viraston johtaja erosiHS 17.7.2009 Iranin ydinvoimaorganisaation johtaja Gholam Reza Aghazadeh on eronnut, ja presidentti Mahmud Ahmadinejad hyväksyi eron, iranilainen uutistoimisto Isna kertoi torstaina. Isna ei kertonut eron syytä. Aghazadeh oli yksi Ahmadinejadin varapresidenteistä. Ydinvoimaorganisaatio johtaa Iranin energiaohjelmaa, jonka tavoitteena Iranin mukaan on pelkästään energian tuottaminen. Ulkovallat epäilevät, että siviiliohjelma on vain kulissi asehankkeille. Aghazadeh oli viraston johdossa 12 vuotta. . . .

Uutiset joiden lukemiseksi sinun täytyy ostaa Helsingin Sanomilta lukuoikeutta, löytyvät seuraavasta linkistä

heande:File:HS-newsaboutthenucleinpower.doc

• LuottamusmiesHS - Sunnuntai - 28.6.2009 - 405 merkkiä - 1. painos Luottamusmies Ay-aktiivi uskoo työntekijöiden joukkovoimaan ja siihen, että etujensa ja oikeuksiensa puolesta on tässä maailmassa taisteltava. Kannattaa ydinvoimaa, koska toivoo, että se auttaisi teollisuutta ja työpaikkoja pysymään Suomessa. Punavihreä kulutuskritiikki tuntuu vieraalta; rahasta saa nauttia, kun se on kerran revitty omasta selkänahasta.
• Energiateknologia pärjää taantumassa paremmin kuin muutHS 26.6.2009 Mikään teollisuuden kolkka ei ole säästynyt taantumalta, mutta yksi ala pärjää nyt selvästi muuta teollisuutta paremmin: energiateknologia. Tähän on monta syytä. Valtiot satsaavat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan ja osin myös ydinvoimaan hidastaakseen ilmastonmuutosta, kuten kansainvälisesti on sovittu. Moni teollisuusmaa on suunnannut elvytysrahaa vihreisiin energiahankkeisiin. Maailman voimalakanta alkaa myös olla varsin vanhaa. Laitosten korvaaminen uusilla tuo säästöjä ja vä. . .
• Kansan mielipidettä kysytään liian harvoinHS 24.6.2009 Helsingin Sanomien näkyvä mielipidevaikuttaja Unto Hämäläinen tyrmistytti lukijan kolumnillaan "Vaaleja pidetään liian usein" (HS 23.6.). Hämäläinen vaatii muun muassa eduskunta- ja kuntavaalien yhdistämistä ja väittää, että suomalaisia kyllästyttää, kun he ovat joutuneet käymään vaaliuurnilla viimeisten kymmenen vuoden aikana peräti 13 kertaa. Pöyristyttäviä vaatimuksia ja väitteitä. Suoranaista demokratian halventamista aikana, jolloin suuri osa suomalaisista haluaisi kansanäänestyksiä e. . .
• Zapatero veti Suomen mukaan Espanjan ydinvoimaväittelyynHS 19.6.2009 Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero on ottanut Suomen varoittavaksi esimerkiksi epäonnisesta ydinvoiman lisärakentamisesta. Espanjassa käydään parhaillaan kiivasta väittelyä ydinvoiman roolista maan energiapolitiikassa. "Maailmassa on rakenteilla vain yksi ydinvoimala. Se on Suomessa, ja sitä vaivaavat myöhästymiset ja budjetin ylitykset", Zapatero sanoi keskiviikkona espanjalaiselle Cuatro-televisiokanavalle. Espanjan lehdistön ydinvoimakirjoittelussa on viime. .
• Ydinkaukolämpö vaikea HelsingilleHS 18.6.2009 Helsingin kaupunginhallitus on vastannut kohteliaan pidättyväisesti Fortumin tarjoukseen Loviisasta johdettavasta ydinkaukolämmöstä. Fortum hakee valtiolta periaatepäätöstä kolmannelle ydinvoimayksikölle, ja Helsingiltä kysyttiin lausuntoa hakemukseen sisältyvästä kaukolämpömahdollisuudesta. Ydinkaukolämmön käyttöä kannattaa tutkia realistisesti. Loviisa on lähin mahdollinen lämmönlähde. Fennovoima pyrkii rakentamaan voimalan Loviisan taakse Ruotsinpyhtäälle, mutta se on yhtiölle vain yksi si. . .
• Italia ponnistelee takaisin ydinvoimaanHS 18.6.2009 Italian keskustaoikeistolainen hallitus viitoittaa Italian tietä takaisin ydinvoimaan. Tšernobylin onnettomuuden jälkiaallossa kokonaan ydinvoimaloistaan luopunut Italia on asettanut tavoitteekseen tuottaa lähitulevaisuudessa neljänneksen sähköntarpeestaan ydinvoimalla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää noin kymmenen Olkiluoto 3:n kaltaisen ydinvoimalan rakentamista. Italian hallitus perustelee mittavaa ydinvoimahankettaan muun muassa ilmastopolitiikalla, t. . .
• Simon valtuusto taipui lopulta ydinvoimalan kannalleHS 16.6.2009 Simon kunta haluaa ydinvoimalan. Kunnanvaltuusto päätti myöhään maanantai-iltana äänin 14-7 näyttää vihreää valoa Fennovoiman kaavailemalle ydinvoimalalle. Kiihkeäsanainen kokous kesti yli kaksi tuntia. Kokousta edelsi ydinvoiman vastustajien mielenosoitus Simon keskustassa. Simon kunnanhallitus asettui viikko sitten ydinvoiman kannalle. Kokouksen alla kunnanjohtaja Esko Tavia uskoi myös valtuuston asettuvan voimalan taakse. Aiemmin myönteinen ydinvoimapäätös on nuijitt. . .
• Kansalaiset lepsuilevat tavoitteessa vähentää kasvihuonepäästöjäHS 2.6.2009 Suomalaiset EU-parlamenttiehdokkaat ovat huomattavasti hanakampia sitoutumaan EU:n päästövähennystavoitteisiin kuin äänestäjät. Lähes 40 prosenttia ehdokkaista tiukentaisi nykyisiä tavoitteita, kansalaisista vain joka viides. Hieman yli puolet ehdokkaista ja kansalaisista jatkaisi aiemmin sovittujen tavoitteiden mukaisesti. EU-maat ovat sopineet tavoitteiksi muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Äänestäjien ja ehdo. . .
• Helsingin vaihtoehdot ovat bioenergia ja ydinvoimaHS 1.6.2009 Helsingin poliitikkojen täytyy ensi syksynä päättää, miten kaupunki voisi tuottaa energiansa nykyistä ympäristöystävällisemmin. Realistisia vaihtoehtoja on kaksi: joko rakentaa biovoimalaitos tai osallistua ydinvoimalaan. kaupunki a 11. . .
• Näin Helsinki voisi vähentää hiilidioksidipäästöjäHS 1.6.2009 Helsinki aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjään viidenneksen vuoden 1990 tasosta ja lisätä uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulen, veden tai puun, osuutta viidennekseen 2020 mennessä. Konsulttiyritys loi Helsingille neljä vaihtoehtoa tavoitteeseen pääsemiseksi. Satsaaminen bioenergiaan tai ydinvoimaan ovat niistä todennäköisimmät. Jatketaan pääosin nykylinjalla Ilman uusia toimia kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyvät 5-15 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Jos nykyisis. . .
• Ydinvoima ja bioenergia jäävät Helsingin energiavaihtoehdoiksiHS 1.6.2009 Helsingin poliitikot ovat syksyllä vaikean paikan edessä. Valtuuston pitäisi päättää, miten kaupungissa tuotetaan energiaa nykyistä ympäristöystävällisemmin, mutta vaihtoehdot ovat toinen toistaan epävarmempia. Kaupunki on tilannut päätöksen tueksi konsulttiselvityksen. Sen väliraportti antaa Helsingille kaksi realistista vaihtoehtoa: kaupungin on joko osallistuttava uuden ydinvoimalan perustamiseen tai rakennettava oma biovoimalaitos. Ydinvoimavaihtoehdossa kaukolämpö tuotettaisiin voimal. . .
• Olkiluoto nousi USA:ssa ydinvoimapulmien malliksiHS
• Fennovoima palkkaa väkeä Saksasta ja RuotsistaHS 30.5.2009 Kuudetta ydinreaktoria Suomeen havitteleva Fennovoima osoittaa olevansa vakavissaan liikkeellä. Yhtiö kertoo palkkaavansa 15 uutta päällikköportaan asiantuntijaa, joista eräillä on vuosikymmenten kokemus ydinvoimalan rakentamisesta tai käyttämisestä. Huomattavinta nimityspaketissa on, että seitsemän henkilöä siirtyy Fennovoimaan saksalaisen energiajätin E.ON:in palveluksesta. Neljä heistä siirtyy Suomeen suoraan Saksasta yhtiön ydinvoimaa hoitavasta tytäryhtiöstä E.ON Kernkraftista. Kol. . .
• Lobbaavatko naiset kuudetta ydinvoimalaa?HS 29.5.2009 Suomen Palloliitto julkisti tiistaina, että jalkapallon naisten A-maajoukkueen ja tyttömaajoukkueiden uusi pääyhteistyökumppani on Fennovoima. Fennovoiman tavoite on saada eduskunnalta lupa rakentaa Suomeen uutta ydinvoimaa. Ydinvoiman lisärakentaminen jakaa kansan mielipiteitä jyrkästi, ja naisista yli puolet vastustaa sitä. Ottiko Palloliitto huomioon, että yhteistyö ydinvoiman lobbausfirman kanssa EM-kotikisojen alla saattaisi jopa heikentää naismaajoukkueen imagoa ja kar. . .
• Vihreässä kodissa asuu terve ihminenHS 28.5.2009 Suomi mainostaa itseään mielellään korkean teknologian maana. Uusiutuvan energian käytön kehittelyssä ja mielipiteissä taidamme kuitenkin tulla jälkijunassa. Se, millaista energiaa käytämme ja jatkossa tuotamme, on puhtaasti poliittinen kysymys. Meillä jotkut haluavat ja vaativat lisää ydinvoimaa, kun muualla maailmassa katseet on jo siirretty myös ympäristöystävälliseen aurinkoon, tuulivoimaan ja maalämpöön. Kanadassa edistyksellisemmät rakennuttajat uskovat, ettei tulevaisuudessa e. . .
• Elvytysrahoja sinne ja tänneHS 23.5.2009 Monet lehdet pohtivat pääkirjoituksissaan, mihin laman keskellä elvytysrahoja kannattaisi kohdistaa. Suomen Kuvalehden mukaan taantuma on mitä parhain ajankohta julkisen rakentamisen kannalta. "Alan kustannukset ovat edullisemmat kuin vain pari vuotta sitten, ja työvoimaa on saatavissa. Olisi myös suotavaa, että julkinen sektori tarjoaisi työtä yksityiseltä puolelta tuleville työttömille." Talousvaikeuksilla olevilla kunnilla ei ole tähän varoja. Suomen Kuvalehti ehdottaa, että suomala. . .
• Näitä metsäala ehdotti hallitukselleHS 20.5.2009 Teollisuuden sähköverosta luovuttava kokonaan. Suunniteltujen energiaverojen eli sähkön ja maakaasun verojen korotukset peruttava heti. Metsäyhtiöt vapautettava tuulivoiman syöttötariffimaksusta. Teollisuuden kilpailukykyä tukevia perusvoimaratkaisuja vuoden loppuun mennessä. Käytännössä vaatimus tarkoittaa ydinvoiman lisärakentamista. Windfall-verotusta eli ansiottoman arvonnousun verotusta ei saa soveltaa metsäyhtiöiden omistamiin tai osaksi omistamiin vesi- ja ydinvoimaloihi. . .
• Pekkarinen: ei lupia kaikille ydinvoimalan hakijoilleHS 19.5.2009 Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) pitää mahdottomana ehdotusta, että kaikki kolme seuraavaa ydinvoimalaitosta havittelevaa yritystä saisivat rakennusluvan. Lupaa ovat hakeneet Fennovoima, Fortum ja Teollisuuden Voima. Pekkarinen sanoi tiedotustilaisuudessa ydinvoiman olevan monesta syystä sellainen ala, että sen rakentaminen on syytä pitää hallinnollisen lupamenettelyn piirissä. Ministerin mukaan missään päin maailmaa ei ole luovutettu rakentamista pelkästään markk. . .
• Maailmahan saattaakin pelastuaHS 14.5.2009 Suomalaiset uskovat globaalin hyvinvoinnin lisääntyvän kierrättämisellä, eettisten tuotteiden ja palvelujen ostamisella sekä hyväntekeväisyydellä. Vain joka kolmas meistä kuitenkin uskoo, että omilla valinnoillamme olisi merkitystä ihmisten elämään muualla maailmassa. Ulkoministeriön teettämästä tuoreesta tutkimuksesta selviää, että 40 prosenttia meistä kuitenkin uskoo, että kulutusvalintamme vaikuttavat suomalaisten elämään. Mikä siis mahtaa olla tiedon tasomme ilmastonmuutoksesta, kestäv. . .
• Valtionyhtiö tekee huimaa tulostaHS 4.5.2009 Fortum myi viime vuonna energiaa 5,6 miljardilla eurolla Pohjoismaissa, Venäjällä ja Itämeren alueella. Liikevoitto oli huimat kaksi miljardia euroa. Suomen valtio omistaa yhtiön osake-enemmistön. Fortumissa työskentelee 15500 ihmistä, joista runsaat kolmetuhatta Suomessa. Helmikuussa Fortum haki lupaa uuden ydinvoimayksikön rakentamiseksi Loviisaan. Yhtiö osti 2008 Uralin takaa Länsi-Siperiasta TGC-10-yhtiön, joka tuottaa sähköä pääosin kaasulla ja hiilellä. Pohjoismaissa Fortum . . .
• Ranska evakuoi ydinvoimalan pommiuhkauksen vuoksiHS 1.5.2009 Ranskassa evakuoitiin torstaiaamuna ydinvoimala tuntemattoman puhelinsoittajan varoitettua pommista. Iltapäivällä ei Chinonissa Burgundissa sijaitsevasta voimalasta ollut löydetty pommia, voimalan omistava sähköyhtiö EDF ilmoitti. Voimalasta evakuoitiin 198 työntekijää, paikallishallinnon edustaja Nicolas Chantrenne sanoi Le Figaro -lehden verkkosivujen mukaan. "Jäljelle jäivät vain oleellisen toiminnan ylläpitämiseksi tarvittavat työntekijät", hän sanoi. Voimala tuotti sähköä pommietsin. . .
• Ydinvoiman vastuttajat marssivat HelsingissäHS 26.4.2009 Ydinvoiman vastustajat kokoontuivat lauantaina eduskuntatalon aurinkoisille rappusille muistuttaakseen päättäjiä vaatimuksistaan. Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen johdolla järjestäytyneet mielenosoittajat vaativat, että rakenteilla oleva voimala jäisi viimeiseksi. Järjestäjät arvioivat, että mielenilmaukseen osallistui yhteensä noin 700 ihmistä. Poliisin arvioi, että mielenosoitukseen osallistui noin 350 henkeä. Keltaisiin ja mustiin pukeutuneet mielenosoittajat jatkoiva. . .
• Järjestöt: ydinvoimasta kansanäänestysHS 25.4.2009 Ympäristöjärjestöt ja useiden paikkakuntien kansanliikkeet käynnistivät perjantaina ydinvoiman lisärakentamista vastustavan maanlaajuisen kampanjan. Se alkoi tiedotustilaisuudella Helsingissä ja mielenosoituksella eduskuntatalon edessä. Tänään lauantaina järjestetään mielenosoituskulkue Helsingin keskustassa. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen johdolla käynnistetty liike vaatii kansanäänestyksen järjestämistä sekä ydinvoiman lisärakentamisesta että uraanikaivoshankkeista S. .
• "Ympäristöveroilla voitaisiin kerätä miljardi valtion kassaan"HS 11.4.2009 Ympäristöteknologia voisi olla Suomen uusi Nokia, uusi menestyvä liiketoiminta. Hallitus ei kuitenkaan ole toiminut tarpeeksi ympäristön hyväksi eikä kannustanut riittävästi puhtaamman teknologian käyttöön. Avuksi tarvitaan ympäristöverotusta. Se on valtiontalouden suuri, käyttämätön voimavara. Ympäristöveroilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta ja kerätä samalla järkevästi miljardeja valtion kassaan. Suomessa keskustelu ympäristöveroista on ajankohtainen nyt, sillä valtiovarainministe. . .
• Ruokahysteriaa ei syytä lietsoaHS 9.4.2009 Satakunnan Kansa toppuuttelee valmisruoista löytyneiden lasinsirujen aiheuttamaa kohua. Se kiittelee Elintarviketurvallisuusviraston Eviran tiedotuslinjaa, joka lähtee siitä, ettei kyseessä ole järjestelmällinen elintarvikkeiden sabotointi. "Tällainen viranomaisten linjan pitääkin olla. Vihjailut tai arviot terrorismista ovat niin vakava asia, ettei sellaiseen pidä lähteä. Ei ainakaan ennen kuin asiasta on jotakin todellista näyttöä." "Lasinsirut on helppo yhdistää epäeettiseen broilerinli. . .
• Pelko piinaa ydinvoimayhtiöitäHS 6.4.2009 matias@mottola.fi Kirjoittaja on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Jos jonkin, niin ydinenergiayhtiöiden luulisi hyötyvän ilmastonmuutoskeskustelusta. Hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää, ja moni maa uskoo sen onnistuvan parhaiten ydinvoimalla. Italia ja Ruotsi kertoivat hiljattain aikovansa rakentaa uusia ydinreaktoreita. Hollannissa hallitus potkii keskustelua käyntiin. Suomessa uusi reaktori on suunnitteilla. Voimaloita rakentavat yhtiöt valmistautuvat kasvupyrähdy. . .
• Uusi vero rokottaa ansiottomia energiavoittoja viimeistää 2011HS 1.4.2009 Hallitus aikoo verottaa voimayhtiöiden ansiottomia voittoja eli niin sanottuja windfall-voittoja. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti asiasta tiistaina. Veroa perittäisiin ennen vuotta 1997 rakennetusta vesivoimasta ja ydinvoimasta. Veroa aletaan periä joko ensi vuoden tai vuoden 2011 alusta. Valmistelu on sen verran alkuvaiheessa, että todennäköisesti vero tulee voimaan 2011. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan verolla aiotaan periä "ehdottoma. . .
• Ydinvoiman lauhdeveroa pohdittiin eduskunnassaHS 27.3.2009 Ajatus ydinvoimalan mereen laskeman lämmön verottamisesta sai sekalaisen vastaanoton eduskunnassa torstaina. Aivan uudenlaista veroa on esittänyt Sanna Perkiö (kok). Perkiö puolusti aloitettaan sanoen, että se suojelisi Itämerta rehevöitymiseltä ja voisi korvata sähköyhtiöille harkitun ansiottomien voittojen niin sanotun windfall-veron ydinvoimaloiden osalta. Keskustelussa nousi esiin myös se, että vero tekisi kannattavammaksi ydinvoimaloiden lauhdelämmön johtamisen kaukolämmitykseen. Ko. . . '
• Ydinvoimaloille ei jatkoaikaa SaksassaHS 27.3.2009 Kaksi Saksassa toimivaa ydinvoimalaa pitää sulkea aiemmin sovitussa aikataulussa eikä niiden käyttöikää saa pidentää, päätti Saksan liittovaltion hallinto-oikeus torstaina Leipzigissa. Oikeus torjui kahden energiayhtiön, RWE Powerin ja Vattenfallin, hakemukset kahden voimalan käytön jatkamisesta. Voimalat otetaan verkosta tämän ja ensi vuoden kuluessa. Sulkemiset ovat osa seitsemän vuoden takaista päätöstä, jolla Saksan silloinen punavihreä hallitus päätti luopua ydinvoimasta asteittain. . .
• Jarruttaako hallitus investointeja?HS 25.3.2009 Ministerit pääministeriä myöten ovat useassa yhteydessä patistaneet elinkeinoelämää, erityisesti teollisuutta, investoimaan, koska investoinnit ovat parasta lääkettä laman hillitsemiseksi ja työttömyyden torjumiseksi. Kuitenkin kysymyksessä ydinvoimaloista on hallitus ministeri Mauri Pekkarisen suulla vihreiden säestäessä ilmoittanut, ettei Suomeen tarvita lisää ydinvoimaa kuin korkeintaan yksi yksikkö. Teollisuuden toivomus on kuitenkin täysin toisenlainen, ja hakemukset ovatkin sisäll. . .
• Uusi energiatekniikka hyödyntäisi talouttakinHS 25.3.2009 Pääkirjoitus (HS 22.3.) varoitti rakentamasta ydinvoimaa vientiin. Vieressä ollut artikkeli piti selviönä, että 1-2 uudelle ydinvoimalalle annetaan lupa. Sisäsivuilla taas kerrottiin siitä, miten muun muassa Saksa ja Yhdysvallat suuntaavat elvytysvaroja vihreisiin kohteisiin eli ilmastonsuojeluun. Suomessa on korkea aika ryhtyä katsomaan energiapäätöksiä siitä näkökulmasta, minkä tekniikan osaajia ja viejiä haluamme olla. Jos ryhtyisimme rakentamaan ydinvoimaa sähkön vientiä varte. . .
• Ydinvoimaa ei pidä rakentaa vientiinHS 22.3.2009 Kuinka monelle uudelle ydinvoimalalle nykyisen hallituksen tulisi antaa lupa? Siitä vallitsee hallituksessa mitä suurin erimielisyys. Vihreiden ja Rkp:n mielestä mieluiten ei yhdellekään, elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mielestä enintään yhdelle. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) aikaisemman lausunnon mukaan tarvetta olisi kahdelle. Valtionyhtiöistä vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) myöntäisi luvat kaikille kolmelle hakijalle ja jättäisi rakentamisen niiden h. . .
• Uraanikaivos vaarantaisi pohjavedetHS 22.3.2009 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan Suomeen tarvitaan enintään yksi uusi ydinreaktori, jos sitäkään (HS 20.3.). Kannanotto ilmentää todellista poliittista johtajuutta, joka ottaa huomioon ympäröivän maailman muutokset. Täällä Pohjois-Karjalassa toivomme, että Pekkarinen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki käyttävät perusteellista harkintaa myös uraanin louhinnan kysymyksissä. Pekkarinen on aiemmin kertonut olevansa sitä mieltä, että pohjoiskarjalaisilla on "moraalinen velvollisuus. . .
• Pullollinen plutoniumia vuodelta 1944HS10.3.2009 Atomipommin raakaaineeksi kelpaava pullollinen plutoniumia on kaivettu esiin Yhdysvalloissa. Pullo on vuodelta 1944 ja osa Yhdysvaltain varhaisinta ydinaseohjelmaa. Pullon löysi ryhmä Pacific Northwestin laboratorion työntekijöitä, jotka puhdistavat Hanfordissa ydinvoiman jälleenkäsittelylaitosta. Se sijaitsee Washingtonin osavaltiossa Luoteis-Yhdysvalloissa. Pullon plutonium on isotooppia 239. Se sisältää alfahiukkasia, jotka eivät pysty kulkeutumaan ihon tai esteiden läpi. Aine . . .
• Vihreät myöntävät: Hallitussopu edellyttää töitäHS 2.3.2009 Vihreiden puoluevaltuuskunta haluaa aikalisän uudelle ydinvoimapäätökselle. Vihreät haluavat osoittaa, että ydinvoimaa ei tarvita ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteisiin pääsemiseksi. Sunnuntaina vahvistettu kanta eroaa muun hallitusrintaman näkemyksistä. Päätös kuudennesta ydinvoimalasta tehdään luultavasti vielä tällä hallituskaudella, elleivät muut hallituspuolueet yhdy aikalisään. Hallitusohjelmassa sovittiin, että vihreät saavat äänestää vastaan eroamatta hallituksesta. S. . .
• Ydinlämpöputki Loviisasta Helsinkiin edelleen vaikea toteuttaaHS 26.2.2009 Ydinvoiman vastustajat ovat paheksuneet Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen halua selvittää - taas kerran - mahdollisuutta tuoda kaukolämpöä Helsinkiin ydinvoimalasta Loviisan seudulta. Vastustajat voivat olla melko levollisin mielin. Hanke ei ole tällä kertaa sen helpommin toteutettavissa kuin aiemmin. Ongelmat eivät ole putkessa, joka kyllä pystytään rakentamaan. Putken kummastakin päästä löytyvät ongelmien kasautumat. Loviisan päässä kyse olisi täysin uudenlaisesta ydin. . .
• Satsaus fossiilisiin kannattaaHS 25.2.2009 Kivihiileen ja maakaasuun eli fossiilisiin polttoaineisiin kannattaa satsata, päätti Ruotsin valtion energiayhtiö Vattenfall. Se pyytää lupaa ostaa Hollannista hieman suomalaista Fortumia suuremman sähköntuottajan Nuonin. Hinta on lähes kymmenen miljardia euroa. Nuon tekee sähköstään lähes puolet kivihiilellä ja toisen puolen maakaasulla, jota se saa osin omista kaasukentistään Pohjanmereltä. Vattenfallin kauppa kuvaa tilannetta Euroopan energiamarkkinoilla. Sähkön tuotanto on kannattavaa . . .
• Miten vaarallista radioaktiivisuus on?HS23.3.2009 Säteilyä on monenlaista. Kun puhutaan matkapuhelinten lähettämistä radioaalloista tai mikroaaltouunin mikroaalloista, kyseessä on sähkömagneettinen säteily, jolla tiedetään varmuudella olevan kudosta lämmittävä vaikutus, mutta terveysriskeistä ei ole selkeää näyttöä. Kun taas puhutaan radioaktiivisten aineiden säteilystä, kyseessä on ionisoiva säteily. Tiedetään, että ionisoiva säteily aiheuttaa muutoksia eläviin soluihin ja että suurina annoksina se on tappavan vaarallista. Säteilymyrkytykse. . .
• Elinkeinoministeriö ei anna jatkoaikaa Loviisanseudun ydinvoimalausunnoilleHS 18.2.2009 Loviisa, Ruotsinpyhtää, Liljendal ja Pernaja liittyvät yhteen vuodenvaihteessa. Fortum suunnittelee uuden ydinvoimalan rakentamista Loviisaan ja Fennovoima Ruotsinpyhtäälle. Loviisan ja Ruotsinpyhtään pitää antaa lausunnot ydinvoimalahankkeista ennen kuntaliitosta. Joutsenet lilluvat vesihöyryn keskellä ydinvoimalan lauhdeveden poistoaukon lähettyvillä. Loviisan keskustassa ydinvoima ei kuitenkaan juuri nostata lämpöä. Ydinvoiman vastustajia on vaikeaa löytää, . . .
• Puhutaan hiljaa ydinvoimastaHS17.2.2009 annamari.sipila@hs.fi Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Brysselissä Ydinvoimasta puhuminen on oma taitolajinsa. Siihen kuuluu vastapuolen argumenttien leimaaminen liioitelluiksi, yksipuolisiksi, poliittisesti värittyneiksi tai tunne- vaan ei faktapitoisiksi. Siksi EU:kin on kartellut laajaa keskustelua ydinvoiman tulevaisuudesta. On haluttu välttää rähinää. Leirit puolesta ja vastaan ovat olleet liian kaukana toisistaan. EU ei kuitenkaan pää. . .
• Saksa on jäämässä yksin vastustamaan ydinvoimaaHS 17.2.2009 Kun Saksan ydinvoimamyönteinen oikeisto ja ydinvoimakriittinen vasemmisto viime kesänä ottelivat aiheesta, sosiaalidemokraattien pahasuisella pääsihteerillä Hubertus Heililla oli vielä varaa nimitellä konservatiivipuolue CDU:ta "atomilahkoksi". Maailma ja varsinkin Eurooppa Saksan ympärillä on kuitenkin muuttunut nopeasti. Ydinvoimaan ollaan turvautumassa nyt joka puolella maanosaa. Kun mallimaana Saksassa pidetty Ruotsi ilmoitti äskettäin täyskäännöksestä ydinvoimapoli. . .
• Ydinvoiman imu kasvaa EuroopassaHS 17.2.2009 Yhä useampi Euroopan maa aikoo turvautua ydinvoimaan tulevissa energiaratkaisuissaan. Viimeksi kuluneen vuoden aikana ydinvoiman puolesta on alettu puhua muun muassa Britanniassa, Italiassa, Puolassa, Virossa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Ydinvoiman suosion kasvu selittyy paitsi tarpeella leikata kasvihuonekaasupäästöjä myös monen valtion halulla vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Euroopan unionissa ydinvoiman lasketaan myös parantavan unionin kilpailukykyä. . . .
• Vihreät kaipaa lisää aikaa ydinvoimaloilleHS 15.2.2009 Vihreät haluaa jarruttaa rakennuslupien myöntämistä uusille ydinvoimaloille. Puheenjohtaja Tarja Cronbergin mukaan lupahakemuksiin olisi hyvä ottaa kantaa vasta viidennen reaktorin valmistumisen jälkeen. Hallituksen käsiteltävänä on kolme uutta ydinvoimalahakemusta. Cronbergin mielestä määrä kielii puutteista hallituksen energiapolitiikassa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Minna Sirnö tulkitsi lauantaina tuoreeltaan kannan merkitsevän sitä, että vihreä liitto ei enää vastusta ydi. .
• Pajusen harppi pyörähtääHS14.2.2009 Fortumin pähkäilyllä Helsingin lämmittämisestä ydinvoimalan lauhdevedellä on pitkät perinteet. 1970-luvulla Fortumin edeltäjä Imatran Voima eli IVO ja pääkaupunkiseudun kaupungit perustivat Helsingin seudun lämpövoima Oy:n suunnittelemaan ja rakennuttamaan ydinvoimalaa. Helsingille oli jo tuolloin karttunut runsaasti kokemusta sähkön ja lämmön tehokkaasta yhteistuotannosta. Polttoaineena oli kivihiili. Miksei saman tien uraani? Helsingin seudun lämpövoima kuihtui vähitellen keskustelukerho. . .
• Ydinvoima voisi lämmittää suuren osan pääkaupunkiseutuaHS 11.2.2009 Helsinki päätti tammikuussa 2008 vähentää kasvihuonepäästöjä viidenneksellä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Keinoiksi on ehdotettu tuulivoimaa ja biopolttoaineita. Helsingin Energian käyttämät maakaasu ja kivihiili tuottavat runsaasti päästöjä. Helsinki tekee oman selvityksen siitä, voidaanko osa kaupungista ja pääkaupunkiseudusta lämmittää ydinvoimalasta saadulla kaukolämmöllä. Kaupunki on saanut tarjouksen asiasta ainakin Fortumilta ja Fennovoimalta. Molemmat ov..
• Ydinvoima palasi RuotsiinHS8.2.2009 Kuopiossa ilmestyvä Savon Sanomat pohtii pääkirjoituksessaan ydinvoiman suosion nousua. Lehti ei pidä ihmeenä sitä, että Ruotsi pyörsi 30 vuotta sitten tekemänsä päätöksen luopua ydinvoimasta. "Tätä päätöstä on odotettu itse asiassa siitä lähtien, kun ruotsalaiset torjuivat kansanäänestyksellä ydinvoiman lisärakentamisen ja päättivät, että viimeisetkin reaktorit suljetaan vuonna 2010. Vaikka kansan tahto on nykyisin laki myös kuningaskunnissa, tuntui järjenvastaiselta, et. . .
• Väestönkasvu verrettavissa päästöihinHS7.2.2009 Kymmenet virkamiehet suomalaisissa virastoissa sekä kasvava joukko tutkijoita energiateollisuudessa ja ympäristöteknologian yrityksissä pohtivat parhaillaan ilmastonmuutoksen mahdollisia etenemismalleja ja etsivät keinoja muutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Ilmastonmuutoksen tutkimus onkin keskittynyt vauraisiin teollisuusmaihin. Köyhissä Afrikan maissa tämän ilmiön kimpussa saattaa työskennellä vain yksi virkamies. Suhtautuminen ilmastonmuutokseen on muuttunut tällä vuosikym. . .
• Ruotsin porvarihallitus teki historiallisen päätöksenHS6.2.2009 Jos Ruotsissa olisi noudatettu vuoden 1980 ydinvoimakansanäänestyksen tulosta, viimeistään vuoden 2010 tienoilla eli juuri näinä aikoina maan kaikkien 12 ydinreaktorin olisi pitänyt olla poissa käytöstä. Aikataulu osoittautui täysin epärealistiseksi: vain kaksi reaktoria on suljettu. Vielä Göran Perssonin demarihallitus vahvisti tavoitteekseen, että Ruotsi luopuu ydinvoimasta. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on lailla kielletty. Torstaina Fredrik Reinfeldtin neljän puolueen porvarih. . .
• Saharassa käydään hiljaista sotaa Nigerian uraanin hallinnastaHS 26.1.2009 Viime vuoteen saakka Amamoun Halil oli laukaissut vain laitteen, jolla rokotetaan karjaa. Keväällä hän jo kanniskeli Kalašnikov-kivääriä. Halil, 40, on eläinlääkintäteknikko, joka liittyi joksikin aikaa Nigerin tuaregivähemmistön kapinaan vaatimaan osuutta kotiseutunsa uraanivarojen tuotosta. Uusi rintama on syntynyt taistelussa Afrikan rikkauksien hallinnasta. Saharassa uraani on elvyttänyt vanhat kiistat maasta ja vallasta. Tuaregit syyttävät hallitusta maailman viidenneksi s. . .
• Ydinvoimasta halutaan kansanäänestysHS26.2.2009 Ympäristöliikkeet vaativat kansanäänestystä uraanikaivoksista ja ydinvoimaloista. Ympäristöaktiivien mielestä monikansallisten energiayhtiöiden tulisi rakentaa uusiutuvaa energiaa ydinvoimaloiden sijaan. Se varmistaisi, että raha pysyisi Suomessa. "Uraanivoimalat tehdään paljolti ulkomaisten yhtiöiden ja työläisten voimin. Tuulivoima työllistäisi kotimaista terästeollisuutta", Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa tiedotteessaan.
• Ministeri Jyri Häkämies lisäisi ydinvoiman elvytykseenHS 17.2.2009 Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) täydentäisi pääministeri Matti Vanhasen (kesk) elvytyspakettia ydinvoiman lisärakentamisella. Häkämies sanoi perjantaina Mikkelissä viime viikkojen kaasukiistan osoittavan, miten tärkeää energiaomavaraisuus ja kohtuuhintainen sähkö ovat. Häkämies kyseenalaisti ydinvoimahankkeiden nykyisen lupamenettelyn. Hän kysyi, pitääkö sillä rajoittaa investointeja, kun rakentajat ja rahoittajat ovat arvioineet sijoituksen edellytykset. Häkämiehen mie. . .
• Isot toiveet ydinbuumista voivat jäädä toteutumattaHS 15.1.2009 Ydinvoimateollisuus on jo jonkin aikaa puhunut ydinvoiman uudesta tulemisesta eli renessanssista. Teollisuus arvioi toiveikkaasti, että keskustelu ilmastonmuutoksesta edistää päästöttömän ydinvoiman rakentamista. Teollisuuden piiristä on esitetty arvioita, että maailmalla tehtäisiin seuraavien 20 vuoden aikana ainakin noin 200 uutta reaktoria. Kun yhden kustannusarvio on noin viisi miljardia euroa, merkitsisi tämä alan teollisuudelle valtaisia markkinoita. Todellisuus ei ehkä t. . .
• Kaasukriisistä otettava oppiaHS 9.1.2009 Euroopan unionissa on puhuttu paljon alueen riippuvuudesta Venäjän energiasta, ja monet ovat vaatineet toimia riippuvuuden vähentämiseksi, kirjoittaa Aamulehti. "EU:n piti ryhtyä varotoimiin ja ajat sitten, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Sen sijaan että unioni olisi pyrkinyt parantamaan koko alueen energiavarmuutta, sen yksittäiset jäsenmaat ryntäsivät solmimaan omia sopimuksiaan Venäjän kanssa. Ja Venäjä kiitti ja kumarsi, kun se taas kerran onnistui hajottamaan EU:n rivit." "V. . .
• Vattenfall uskoo hiilen tulevaisuuteenHS 4.1.2009 Vattenfall ei luovu tärkeimmästä voimanlähteestään ruskohiilestä, vaikka sen polttaminen kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Puolan ja Saksan liiketoimia johtava Tuomo Hatakka pitää ratkaisuna "päästöttömiä voimaloita" kymmenien vuosien ylimenokaudella, kun siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Miksi Vattenfall suunnittelee ruskohiilikaivostoiminnan lisäämistä Puolassa ja Saksassa? "Tuotamme sähköä ja lämpöä kunkin maan erityisolojen, historian ja luonnonvarojen mukaan.

Sekalaisia luokittelemattomia linkkejä

• http://www.acadsci.fi/kannanotot/turpeenenergiakaytto.htm

• Turpeenpoltto vaihtoehtoskenaariona torpataan
• Suomen maine CO2-neutraliuteen pyrkivänä maana on kärsinyt vahinkoa esim. EU-tason neuvotteluissa vahvan turvelobbauksen takia

• http://planeetta.wordpress.com/2010/06/04/greenpeace-valehtelee-ydinvoiman-vaaroista/

• Sekä ydinvoiman kannattajat että vastustajat (esim. Greenpeace tässä tapauksessa) käyttävät kestämätöntä logiikkaa perusteissaan kannoilleen

• http://pubs.giss.nasa.gov/docs/2010/2010_Kharecha_etal.pdf

• Joitakin vaihtoehtostrategioita kivihiilestä luopumiselle maalaillaan USA:ta varten
• Positiivista uusiutuvien käytön kannalta: Smart Grid
• Ydinvoima nähdään selkeästi yhtenä vaihtoehtona
• Hansenin porukka ottaa politiikkavaihtoehtoihin kantaa eikä pysy enää tieteentekijälle 'varatulla' tontilla. Mitä näistä keskusteluista voi oppia Opasnetin kannalta?

• http://www.columbia.edu/~jeh1/2008/TargetCO2_20080407.pdf

• Päätöksentekoon pitäisi vaikuttaa myös se, missä vaiheessa ilmastonmuutosprosessin arvioidaan olevan tällä hetkellä, ja mitkä ovat mahdolliset seuraukset hitaiden aikaskaalojen ilmiöistä vaikka poliittinen päätös saataisiin aikaan välittömästi

• http://www.ydinvoima.fi/viisi-syytä-sanoa-ei-ydinvoimalle

• Tiivistelmä vastustavan leirin kommenteista

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoimakeskustelu

• Tiivistelmä puolustajien ja vastustajien kommenteista useista eri näkökulmista, mm. energiapoliittisesta.

• http://www.markkupohjola.fi/20100123.html

• Blogissa kommentoitu sähköntuotatannon merkitystä Suomen taloudelle, esimerkkejä ja arvioituja lukuarvoja.
• VTT Impulssi. Olennaiset seikat, jotka lehden mukaan puoltavat ydinvoimaa ovat:

• Suomessa tarvitaan halpaa sähköä teollisuudelle ilman ilmastokuormitusta. Maailman sähkönkulutus on kasvussa ja sähkön tuottamiseen tarvitaan häiriötön menetelmä.
• Ydinvoiman edut uusiutuviin nähden ovat suurempi käyttöikä, suuret energiantuotantomäärät ja polttoaineen pieni osuus tuotantokustannuksista.

• http://www.iaea.org/index.html
• Wikipedian sivuja ydinvoimaan liittyvistä keskusteluista

• http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power_debate (suomeksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoimakeskustelu )
• http://en.wikipedia.org/wiki/Uranium_mining_debate

• http://www.cravenspowertosavetheworld.com/component/option,com_frontpage/Itemid,1/

• Ydinvoimamyönteinen sivusto, jonka idea on murtaa ydinvoimaan liittyviä 'myyttejä'

• http://www.physics.ohio-state.edu/~aubrecht/coalvsnucMarcon.pdf

• Vertailu radioaktiivisista päästöistä hiilivoiman ja ydinvoiman välillä.

• Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka. Kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa. Tampereen yliopistossa julkaistu tuore väitöskirja joka esittää, että

• ilmastostrategian luomisen aikana 2000-luvulla ilmastokeskustelu typistyi väittelyksi ydinvoimasta. Keskustelu muista ilmastonmuutoksen kannalta olennaisista asioista kuten maankäytöstä ja liikenteestä jäi vähäiseksi.
• Strategiaa muotoilleet virkamiehet korostivat haastatteluissa, että strategian virkamiesvalmistelu eteni hyvässä sovussa ja kiistoja oli vain poliittisten toimijoiden välillä. Sopuisuuteen vaikutti muun muassa se, eri hallinnonalojen virkamiehet tunsivat toisensa jo ennalta. Tämä vaikutti myös neuvotteluiden sisältöön: Tiettyjä kysymyksiä ei haluttu tuoda neuvottelupöytään, sillä niiden katsottiin olevan muiden neuvottelijoiden kannalta liian vaikeita hyväksyä.
• energiahallinnon auktoriteettiasema korostui sulkeutuneessa hallintokulttuurissa
• Ilmastostrategian valmistelijat tekivät myös huomattavan määrän valintoja siitä, millaisia vaihtoehtoja strategiaan otetaan mukaan ja minkälaisten lähtöoletusten pohjalta erilaisia skenaarioita lasketaan. Vaihtoehtojen rajaamista perusteltiin sillä, että osa asioista oli vakioitava, jotta työssä päästään eteenpäin. Väitöstutkimuksessa todetaan, että päätöksentekoon liittyvät epävarmuudet ja valinnat tulisi kuitenkin tuoda esiin, sillä tämä vähentää yksipuolisen vallankäytön mahdollisuutta.
• Julkisessa keskustelussa ja virkamiestyössä päästöjen vähennykset nähtiin usein ennen kaikkea ongelmana, joka hidastaa talouskasvua ja uhkaa hyvinvointia. Suomen energianintensiivisen teollisuuden pelättiin kärsivän, jos Suomi sitoutuu päästövähennyksiin. Vihreän teknologian hyödyt jäivät yllä mainittujen ongelmien varjoon.
• Kunnissa oli vaikea hahmottaa, onko ilmastokysymys ollenkaan kuntien toimintaa koskeva asia ja mitä toimia kuntien tasolla voidaan toteuttaa. Ongelmallisena pidettiin myös sitä, että ilmastoasiat tulevat kuntiin lähinnä ympäristöhallinnon kautta, mutta toimia pitäisi tehdä kaikilla hallinnonaloilla.
• Tutkimuksen mukaan ilmastopolitiikasta vastaavat virkamiehet niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla arvioivat kuitenkin toimintamahdollisuuksia ennen kaikkea omiin kokemuksiinsa perustuen. Vaikka uutta tietoa olisi ollut tarjolla, sitä ei aina hyödynnetty päätöksenteossa. Kuntien tasolla informaatiotulva koettiin jopa turhauttavaksi. Tietoa on tarjolla, mutta oman kunnan kannalta olennaisten asioiden löytäminen ja tiedon sovittaminen paikalliseen päätöksentekoon on vaikeaa. Jotta tieto vaikuttaisi paikallistason päätöksenteossa, tarvitaan puolestapuhujia, jotka voivat osoittaa tiedon merkityksen oman kunnan kannalta.
• Tutkimus vahvistaa, että kansainväliset julistukset ja valtakunnan tasolla laaditut strategiat eivät takaa käytännön toimia ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kunnissa tehtävät, paikallisen tason päätökset vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka Suomi voi vastata ilmastonmuutokseen.
• Merkittävänä ilmastotoimien edistymistä hidastavana asiana kuntien virkamiehet pitivät resurssipulaa. Ilmastotoimien onnistuminen olikin usein kiinni jopa yksittäisen virkamiehen aktiivisuudesta. Kunnissa koettiin myös, että ilmastoasiat ovat liian epämääräisiä. Päästöihin vaikuttavat monet toimialat ja päästöjen väheneminen näkyy hitaasti. Myös tulosten mittaaminen on usein vaikeaa. Kunnissa kaivattiinkin tukea erityisesti siihen, miten tehdä asia näkyväksi ja merkittäväksi paikallistasolla.

Koottuja kommentteja HS:n ym. keskustelupalstoilta

1. Vesivoima loppuunrakennettu, vrt. vesivoimantuotannon 6-kertaistus tunnelitekniikalla
2. Greenpeace ei ole uskottava taho ('yksityisenä' organisaationa, amerikkalaisena tms.)
3. Tshernobyl-onnettumuus 'osoitti' säteilyriskin olevan pienempi kuin on luultu tai 'huijattu' lehdistössä uskomaan.
4. Tutkijoiden 'ulostuloa' verrataan poliitikkojen pamflettiin 1973 jolla vastustettiin Euroopan vapaakauppa-alueeseen liittymistä.
5. Vaihtoehto ydinvoimalle: energian säästö
6. Numeroita ja laskelmia vaaditaan tutkijoilta
7. Omavaraisuus sähköntuotannossa ydinvoiman avulla
8. Tuulivoimalat saastuttavat koska tarvitsevat saman verran varavoimaa tuulettomiin hetkiin, varavoima todennäkoisesti hiilivoimaa
9. Suuret energiayhtiöt voivat 'kiristää' suomalaisia mikäli ydinvoimaluvat myönnetään.
10. Ydinjätteen lisätuotanto ei ole ongelma koska sita on jo runsain määrin olemassa entisistä reaktoreista.
11. Alkaako paperiteollisuus sähkönmyyjäksi (näinhän kävi jo toissatalvena kun paperikoneita pysäytettiin ja 'ylimääräinen' sähkö myytiin sähköpörssiin)
12. Suomessa on vapaus harjoittaa 'mitä tahansa' liiketoimintaa, jos siihen vaan saa kerättyä rahat.
13. Ydinvoimateollisuus 'ei myöskään esitä laskelmia' tai hylkää selvityksen (sähkönhintaselvitys) mikäli se ei miellytä.
14. Melkein mistä tahansa kulutuskohteesta voidaan säästää 20% helposti olemassa olevilla teknologioilla (ilmalämpöpumput, ledipohjainen valaistus, nollaenergiatalot, älykas ilmastointi, taajuusmuuttajat). Nämä ovat investointeja jota maksavat itsensä takaisin pienempinä energian käyttökuluina ja CO2-päästöinä, joista niistäkin joudutaan maksamaan.
15. Jos ydinvoimalat ovat turvallisia, mikseivät vakuutusyhtiot myönnä niille vakuutuksia?
16. Ydinvoimatutkijat eivät kirjoita vastavetoomusta koska kampanjoimassa ovat pelkastään ydinvoimayhtiöt.
17. Ydinvoiman rakentaminen työllistää lähinna ulkomaalaisia ja sijoitetuista rahoista 90% menee ulkomaille.
18. Ydinvoimaa ei vakuuteta koska ydinonnettomuuksia on sattunut niin vähän ettei ole tilastollista arviointiperustetta?
19. Energiateollisuus ry:n mukaan kaksi uutta reaktoria laskee Suomen päästöja vain 3%. Energiatehokkuus pudottaa päästöjä paljon enemmän kuin ydinvoima. Energiatehokkuus on kustannustehokkain tapa tukea taloutta!
20. Tutkijat eivät ole uskottavia koska heidän sokea pisteensä on yritysmaailma. Jotta joku olisi tällä foorumilla uskottava pitäisi olla sekä tutkija että yritysmaailmasta tietoinen.
21. Ilmalämpöpumput nostavat sähkönkulutusta vaikka säästävät lämmitysenergian tuotannossa.
22. Mitä tuulimyllyillä tehdään kun tulee tyventä?
23. Huoltovarmuusmielessä ydinenergia on huono vaihtoehto verrattuna uusiutuviin sillä uraanirikasteet joudutaan joka tapauksessa tuomaan ulkomailta vaikka itse uraani voitaisiin Suomessa louhiakin. Uusiutuva energia taas pystytään tuottamaan paikan päällä.
24. Argumenttis siitä että teollisuusyhtiöt sijoittaisivat omia varojaan ydinvoimaloihin (ja voisivat näin tehdä mitä haluavat) on kestamätön.
25. Uusiutuvat eivät ole kilpailukykyisiä, niitä pitää tukea liikaa.
26. Jos kerran energiansäästöä voidaan tehostaa, miksi näin ei ole tehty? (Voisiko johtua siitä että investointihalukkuutta ei ole jos primaarienergia on halpaa?)
27. Vaikka rakenuskustannukset menevät ulkomaisille tahoille, voidaan ydinvoimalan rakentamista pitää sijoituksena ihan niin kuin vaikkapa kuorma-auton ostoa ulkomailta. Ydinvoimala on tuotantoväline siinä missä kuormurikin.
28. Tuulivoiman rahoittamiseen on Suomen valtion otettava 200 miljoonaa velkaa vuosittain?
29. Institutionaalisissa sijoittajissa on myös vahvaa ulkomaalaisedustusta joten tältäkin osin ydinenergialla taotut voitot valuvat ulkomaisille sijoittajille. Tämä kumoaa yllä esitetyn 'investointiargumentin'. Jos kuormurin omistajat ovat ulkomaalaisia ja kuormuri tekee voittoa Suomessa työpanoksellaan, valuvat rahat ulkomaille ja Suomeen jaavat lähinnä kuormurin pakokaasujen aiheuttamat ilmansaasteet.
30. Keskitetty energiantuotanto on myös demokratiaa nakertava ilmiö (kuten kaikki monopolit)
31. Greenpeace ei ole luotettava koska sitä rahoittavat 'saudiprinssit'.
32. Ydinvoimalla tuotetun halvan sähkön ansioista tulee teollisuudesta kilpailukykyisempi ja näin syntyy työpaikkoja. Vastavetona taas voi todeta että Suomessa teollisuus saa sähköä jo nyt ennätys halvalla, eikä työpaikkoja synny.
33. Energiateollisuus ei tietenkään halua säästää vaan lisätä kulutusta.
34. Onko ydinvoima hyvää vain energiafirmoille eikä kokonaisvaltaisesti kansantaloudelle?
35. Markkinahinnan nousu ei tarkoita sitä että energiasta olisi pulaa vaan se on osoitus toimimattomista sähkömarkkinoista.
36. Suomen neljä reaktoria ovat olleet mistä tahansa näkökulmasta mitattuna kansantaloudellinen menestystarina.
37. Väliaikaisratkaisuna ydinvoima on kyseenalainen jos uudet reaktorit saadaan käyttöön vasta 2020-2030.
38. Miksei ole ydinvoimamyönteisiä mielenosoituksia?

--3: Tähän voisi jatkaa muiden lähteiden esim. HS Digilehden tärkeimpien väitteiden tiivistämistä (näin nekin jotka eivät tilaa Digilehteä voisivat nähdä ne). Toinen vaihtoehto on laittaa tiivistelmä kunkin linkin alle erikseen. --Smxb 6. heinäkuuta 2010 kello 14.35 (UTC)

Adresseja

Ydinvoimaa vastustavat adressit

• http://www.adressit.com/eiydinvoimaa
• http://www.adressit.com/eilisaaydinvoimaa
• http://www.adressit.com/irtiydinvoimasta
• http://www.adressit.com/ydinvoimaboikotti
• http://www.adressit.com/ei-ydinvoimaa
• http://www.adressit.com/ei-ydinvoimalaa-simoon
• http://www.adressit.com/saintes-vetoomus
• http://www.adressit.com/ei_ydinvoimaa
• http://www.adressit.com/eiuraanille
• http://www.adressit.com/ydinjatteet

Ydinvoimaa puolustavat adressit

• http://uusi.adressit.com/ydinvoima
• http://www.adressit.com/ydinvoimala_kristiinankaunpunkiin
• http://www.adressit.com/kmattila69

Keskustelu- ja tiedotustilaisuus Kuopion torilla 16.7.2010

Tiedote arvioinnista

LEHDISTÖTIEDOTE, Kuopio 14.7.2010

JULKAISUVAPAA HETI

YDINVOIMAKESKUSTELUA JÄSENNETÄÄN NUORTEN VOIMIN

Kuopiolaisnuoret houkuttelevat kansalaisia osallistumaan ydinvoimapäätösten jälkipeliin Kuopion torilla perjantaina 16.7.2010 klo 9.00 alkaen. Nuoret keräävät ja jäsentävät Eduskunnan ydinvoimapäätökseen liittyvää keskustelua.

"Kansalaisparlamentti ydinvoimasta!" ja "Äänestikö kansanedustajasi ydinvoimasta oikein?" ovat iskulauseita nuorten jakamissa lehtisissä. Nuoret eivät kuitenkaan ole ympäristöjärjestöjen aktivisteja eivätkä poliittisesti sitoutuneita. He tekevät tätä kesätyönään Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa.

Tutkimusprojekti jäsentää ja analysoi suomalaista ydinvoimakeskustelua. Projektissa kerätään Eduskunnan lausuntoja, mielipidekirjoituksia ja uutisia ja niistä tehdään tiivistelmiä osa-alueittain Opasnet-nimiselle verkkosivulle. Lisäksi kerätään tietoa tieteellisistä tutkimuksista ja raporteista. Tavoitteena on yhtenäinen kokonaiskuva siitä, mitä tiedetään, mitä ei tiedetä, ja mistä asioista ollaan erimielisiä. Nuoret mainostavat tempauksellaan Opasnet-sivustoa, jotta ihmiset oppivat tuntemaan sen ja käyttämään sitä.

Opasnet-verkkosivusto toimii yhteisenä foorumina

Verkkosivun tärkein tavoite ei ole vain kerätä jo kertaalleen lausuttua vaan tarjota foorumi elävälle keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle valmiiksi jäsennetyn taustatiedon pohjalta. Siksi tutkijat kutsuvat kuopiolaistakin torikansaa keskusteluun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tavoitteena on aktivoida kansalaisia ja erityisesti nuoria. Myös eri alojen tutkijoita kannustetaan tarjoamaan asiantuntemustaan poliittisen keskusteluun.

"Opasnet on mahtava tilaisuus saada oma äänensä kuuluville. Sieltä löytyy faktatietoa ja mielipiteitä, joiden avulla pääsee mukaan asiaan kuin asiaan, vaikka ei siihen olisi muuten perehtynytkään," sanoo Minttu Hämäläinen, yksi kesätyöläisistä.

Sivuston kokoaminen ja ylläpito on pitkälti nuorten varassa. Tutkijat antavat ohjeita hyvistä tietolähteistä ja toisaalta opastavat kriittisen ajattelun menetelmiin. Projektin yksi tavoite onkin testata, kuinka työskentely tieteellisessä projektissa onnistuu lukiolaiselta; yleensä tehtäviin kun palkataan oman alan maistereita tai tohtoreita. Kokemukset ovat lupaavia. Toisena tärkeänä tavoitteena on tarjota nuorille aktiivista osaa poliittiseen päätöksentekoon liittyvässä keskustelussa ja yhteisöllisessä mielipiteen muodostuksessa.

Ydinvoimakeskustelu on osa energiapolitiikkaa, eikä sen tekeminen suinkaan päättynyt kahteen ydinvoimalalupaan. Keskustelu on politiikan polttoainetta. On myös tärkeää jälkeenpäin arvioida, tehtiinkö päätökset parhain tiedoin ja hyvin perustein. Projektin tuloksista suunnitellaan yhteenvetoraporttia eduskuntavaalien alle. Raportin keskeisenä osana on kansalaisten itse tuottama palaute ja näkemys.

Tutkimusta kansalaisten ja tutkijoiden osallistumisesta päätöksentekoon

Tutkimusprojektin tieteellinen tavoite on kehittää menetelmiä yhteiskunnan päätöksenteon tukemiseen parantamalla tieteellisen tiedon epävarmuuksien käsittelemistä. Tutkimuksen kuluessa huomattiin, että tärkeimmät epävarmuudet eivät liitykään tutkimusten lukuarvoihin vaan yhteisymmärrykseen siitä, mistä asioista itse asiassa ollaan päättämässä ja mitä oikeasti tavoitellaan, kertoo tutkimusta vetävä akatemiatutkija Jouni Tuomisto.

Tutkimuksen ja päätöksenteon välillä on kummallinen alue, jonka toisella puolella tietoa tarkastellaan tieteellisen kriittisesti mutta sivuutetaan päätöksentekijän käytännön tietotarpeet, sanoo Tuomisto. Tiedon siirryttyä päätöksenteon puolelle lipsutaan kriittisyydestä, kunhan päätökset tuntuvat tarkoituksenmukaisilta.

Tutkimusprojekti selvittää, millaisia työkaluja tarvittaisiin, jotta opittaisiin käsittelemään tietoa yhtä aikaa kriittisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhden pöydän ääressä. Niitä onkin jo löytynyt.

Tutkimustyötä on tehty Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella usean vuoden ajan. Ymmärrys tietotyökaluista on tänä aikana parantunut paljon, ja ne ovat olleet omassa käytössä jo pari vuotta.

Ydinvoimasivusto on kuitenkin maailmallakin ensimmäisiä, jossa tarkoituksena on konkreettisella tavalla osoittaa, että tutkijat, päätöksentekijät ja kansalaiset voivat yhdessä keskustella vaikeista asioista paremmin, kun käytössä on uusia nettipohjaisia työkaluja. Toivomme saavamme kevääseen mennessä satoja aktiivisia keskustelijoita verkkosivulle, lyhyiden yksittäiskommenttien lisäksi, sanoo Tuomisto.

Tähän asti Opasnet-sivustolla on käsitelty useita ympäristöterveyteen liittyviä aiheita, mutta ne eivät ole ainakaan vielä saavuttaneet suurta mielenkiintoa tutkimusryhmien ulkopuolella. Ydinvoiman osalta tilanne voi olla toinen.

Lisätietoja:

• Akatemiatutkija Jouni Tuomisto (0400-576247, jouni.tuomisto [at] thl.fi)
• http://fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima Ydinvoimasivusto
• http://fi.opasnet.org/fi/Opasnet-esite Opasnet-esite
• http://fi.opasnet.org Opasnetin etusivu
• http://en.opasnet.org Opasnetin etusivu englanniksi

Toiminta torilla 16.7.

• Kyltti, jossa lukee: "Ydinvoima - onko sinulla mielipidettä?" ja toisella puolella: "Ydinvoimapäätös Hyvä/Huono?"
  • Kyltti parkkeerataan johonkin hyvään kohtaan, mutta jalkautumista harrastetaan koko torin alueella.
• Jaetaan Opasnet-esitteitä
• Jaetaan Ydinvoima-arvioinnin esitteitä. Ks. Opasnet-esite#Ydinvoima-tiedote
• Pyydetään ihmisiä osallistumaan ydinvoimakeskusteluun Opasnetissä. Ohjeet ydinvoimaesitteeseen.
• Kysytään ihmisiltä (ja kirjataan vastaukset ylös jatkotoimenpiteitä varten):
  • Mitä haluat sanoa päättäjille ydinvoimasta?
  • Mitä haluat kysyä tutkijoilta ydinvoimasta?
  • Mihin arvoihin pitäisi sinusta ydinvoimapäätökset perustaa?
• Kysytään, haluavatko ihmiset allekirjoittaa ydinvoimaan liittyviä adresseja (tarjolla on sekä puolesta että vastaan).
• Vastataan lehdistön runsaisiin kysymyksiin.

Toritempaus noteerattiin verkossa ja lehdistössä

• Savon Sanomat
• Kansan Uutiset Verkkolehti
• Suomenmaa
• Suomen Akatemia
• Terveyden ja hyvinvoinninlaitos

Torilta saatuja kommentteja ydinvoimasta

Vastaan

• Ei ydinvoimaa
  • Tshernobyl - syöpä, itärajalla aiheutunut leukemiaa, omalla pojalla syöpä
  • Suomella käytössään niin hyvät luonnonvarat, että tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa käytettävä ydinvoiman sijaan.

• Minne päästöt? radioaktiivisuus

• Vastaan
  • hyvät luonnonvarat sähköntuotantoon muutenkin
  • Pohjolan pörssi, vesivoima & ydinvoima ei Suomen omistuksessa

--> sähkön hinta nousee

• Vastaan
  • On jo nähty mitä tapahtuu jos jotain menee vikaan
  • turvallisuus
  • jätteet
  • hinta vs. ekoenergia
  • nyt tekeillä oleva -mikään ei onnistu, rakennustöissä ollaan jo nyt paljon myöhässä. Jos ei tämä nytkään onnistu niin kuinka ne tulevat onnistuisivat?

• Hyödytön, kallista rakentaa

• Vastaan
  • millä muulla sähköä jos ei ydinvoimalla???

• Turhaa
  • Sähkönkulutuksen vähentäminen kannattaisi enemmän

• Vastaan (ehdottomasti)
  • loppusijoitus
  • saastuttavampaa
  • jätepuuta käytettävä energiantuotantoon

• Loppusijoitus epävarmaa
  • vähennetään kulutusta

• Nyt sopivasti

• Kyllä nämä nykyiset voimalat minulle riittävät. Ei tarvitse kuin kahvit keittää ja välillä uunia käyttää. Nuoremmat huolehtikoot itse tulevaisuudestaan.

• Äänestän eduskuntavaaleissa sitä, joka vastustaa ydinvoimaa. Sitä ei tarvita. Tärkeimmät syyt:
  • Uraanin louhinta on terveysvaara.
  • Jätteiden loppusijoitus: kuka sen tietää millainen maanjäristys syntyy. Jätteet eivät ole turvallisia.
• Ei huoleta savu ja hiilidioksidi. Kuivat puut ja isot klapit kun on, niin ei tule savua. Ja suodattimet ovat nykyään hyviä.
• Mökillä on kyllä sähköt, mutta sähköllä ei lämmitetä vaan ainoastaan puulla.
• Tuulta kannatan mutta vesivoimaa en. Tarvitaan kosket ja maisemat, niitä ei saa tuhota.

• Kansantaloutta on laskettava, muuten meidän käy heikosti. Ihmisen pitäisi elää vaatimattomammin ja ponnistellen, muuten löysistyy eikä ole onnellinen.
• Ei tarvita kaikenlaisia Sumsungeja ja muita härveleitä.
• Terveydenhuolto ja muista huolehtiminen on kuitenkin tärkeää. Sairaat on hoidettava, mutta muiden on tehtävä oma osansa.
• Koko järjestelmässä on ongelmia, kun se tukee kulutusta. Tuokin torimonttu on esimerkki laiskuudesta, olisihan asemakadulla ihan tyhjä parkkitalo.

Kommentti: Mutta ihmisen luonto on sellainen, että jos ei pääse autolla lähelle, ajetaan suoraan marketiin.

• Juuri siksi järjestelmä pitäisi muuttaa. Marketteja ei edes tarvita. Kuopion keskustaa pitäisi tukea ja elävöittää, mutta ei autokulttuuria edistämällä. Liikaa katsotaan autoilijan näkökulmasta asioita.
• Kun koko järjestelmä muuttuu ja kulutus vähenee, vähenee ydinvoimankin tarve.

• Jätepuuta on ihan riittämiin, ei siinä ydinvoimaa tarvita. Nytkin lahoaa metsiin puuta kun ei haluta myydä.

• Vastustan ydinvoimaa. Päätös oli typerä.

• Huono asia, pitäisi osata ajatella pidemmällekin.

• Vastustan.

• Täytyy kallistua kannalle: Ei ydinvoimaa.
  • Tärkeintä olisi omavaraisuus, mutta ei terveyden ehdoilla.
  • Kansantaloutta tulisi laskea.

• Henkiset arvot tärkeämpiä, ydinvoima vain vahvistaa kulutustarpeen kierrettä
  • Miksi ihminen muka tarviaa niin paljon? Paljon vähemmällä kulutuksella tulisi hyvin toimeen.
  • Talouskasvun jatkuva tavoittelu ei ole kestävää ajattelua
  • Pitäisi panostaa terveydenhuoltoon ja ihmisten hyvinvointiin
  • Suomella olisi ollut hieno mahdollisuus ottaa erilaiset arvot käyttöön

• Kotimaisia vaihtoehtoja ennemmin
  • Puusta saa lämpöä riittämiin
  • Vesivoimasta sähköä

• Ydinjäte on liian vaarallista ja pitkäikäistä

• Enemmän ei
  • Kasviuhuonekaasu ja muiden päästöjen puolesta hyvä
  • mutta ydinjäte huono

Puolesta

• Lisää ydinvoimaa Suomeen
  • hyvää
  • tarvitaan

• Ydinvoimaa liian vähän
  • Suomi omavaraiseksi, ei Venäjältä tuotua sähköä

• Puolesta - tarkkaan harkittu

• Puolesta
  • puhtain, varmin, tehokas
  • Jätteenkäsittely tehostuu

• Välttämätöntä

• Puolesta
• ei mielipidettä

• Lisää ydinvoimaa, vihreät vaan höyryttää

• Kannatan ydinvoimaa. Sähköä tarvitaan.

• Puolesta, ydinvoima on hyvä asia. Asiasta ei kannata keskustella.

• Lisää ydinvoimaa, joka on hyvä tapa tuottaa tarpeeksi energiaa.

• Ydinvoiman puolesta
  • saasteeton

• Ydinvoima on puhdasta verrattuna fossiilisiin, sitäpaitsi ydinjätettä tulee mitättömän vähän ja sitä pystytään säilömään pidempään kuin Suomessa/maailmassa todennäköisesti elää ihmisiä.

• Muut vaihtoehdot on jo koluttu loppuun, ydinvoima ainoa järkevä
  • Vesivoimakapasiteetti rakennettu loppuun
  • Tuuli- eikä aurinkovoima on liian kallista jos halutaan pitää kiinni talouskasvusta
  • Fossiiliset on todettu pahaksi

• Omavaraisuus, jos ei rakenneta lisää tuotantoa Suomeen niin sitten tuodaan Venäjältä todennäköisesti kestämättömämmin tuotettua sähköä

• Halpa sähkö

• Elintason säilyttämiseksi ydinvoima on ainoa ratkaisu

Puolesta ja vastaan tai muuta mieltä

• Oma voimalaitos paperitehtaille, kukaan ei perustellut euskunnassa tätä
  • paperitehdas ei toimi vaan sähköllä

• Joskus puolesta, joskus vastaan
  • Loppusijoitus, jälkipolvet

• Hyvää energiaa, loppusijoitus?

• Korvataan ensin kivihiilet ja muut, sitten kehitellään muuta, parempaa

• Omavaraisuus

• Vesivoimaa pitäisi rakentaa lisää. Paljon on valjastamattomia pieniä jokia.

• Tyhmyyttä oli jättää luvatta ainoa voimala, josta olisi voinut rakentaa kaukolämpöputken Helsinkiin. Sillä olisi kerralla saatu paljon hiilivoimaa pois.

Kommentti: Mutta Helsinkihän ei ole halukas sitoutumaan ydinkaukolämpöön.

• Niin, mutta kaupunki onkin vihreiden vallassa.

• Mielummin jotain muita keinoja kuin ydinvoimaa, mutta mikäli muita vaihtoehtoja ei ole.

• Ydinvoimaa tarvitaan, mutta jätteiden säilytys ei onnistu turvallisesti.

• Tarpeellista, mutta vaarallista.