Keskustelu:Avoin tiede

Avoimen tieteen syyspäivät 19.11.2018 Tieteiden talo

Linkkejä:

• Flinga: joukkoistus avoimesta tieteestä
• 20.11.2018 järjestäytymiskokoukset: data, julkaiseminen, tiedeyhteisö, oppiminen
• Avoimen tieteen asiantuntijaryhmät
• Avoimen tieteen hanketietokanta
• Ohjeita syyspäiviin osallistujille
• Plan S: making a full and immediate open access a reality
• Journal.fi: tiedelehtien toimittamisen ja julkaisemisen palvelu
• OpenAIRE network for openness in scholarely communication
• Avoimen tieteen Plan S kommentoitavana
• Avoin tiede
• Plan S Akatemian sivuilla
• Tieteen termipankki

Jaakko Aspara:

• Avoimen tieteen kansallisen strategiaryhmän puheenjohtaja
• Strategiaryhmä kokoontui ja järjestäytyi ensimmäisen kerran 23.10.2018
• Neljä asiantuntuaryhmää, joihin relevantit tahot voivat ilmoittautua itse.
  1. Avoin tiedeyhteisö: insentiivit ja meritoituminen (Janne Pölönen)
  2. Avoin data: henkilödatan haasteet, datanhallinta, datalla meritoituminen (Henriikka Mustajoki)
  3. Avoin julkaiseminen: kulttuuri pois kaupallisuudesta (Sami ?)
  4. Avoin oppiminen: oppimisalustat ja aineistot, lisensointi, ei-tutkintoon tähtäävät opinnot. (Ilmari Jauhiainen)

Mikael Laakso: Avoimen julkaisemisen strategia

• Vihdoinkin!
• Avoimen julkaisemisen edistäminen on ollut likinäköisen kilpikonnan kiipeämistä.
• Kansallisnen julkaisustrategia tuottaa yhteisen suunnan: nopeus, tehokkuus, vaikuttavuus paranee.
• Viisi tärkeää askelta:
  1. Avoin julkaiseminen yhteiseksi tavoitteeksi
  2. Yhteistyö, koordinointi ja viestintä
  3. Taloudelliset päätökset saatava linjaan strategian mukaisiksi
  4. Kannustin- ja meritoitumisjärjestelmien päivitys
  5. Strategian jatkuva seuranta ja arviointi
• Suomi ei elä kuplassa vaan vuorovaikuttaa kansainvälisesti
• Kuitenkin toimet kohdistuvat pääasiassa kotimaahan: OKM, rahoittajat, TSV, yliopistot, tutkimuslaitokset, kirjastot, tutkijat.
• Kansainvälisesti tärkeää: EU-linjaukset, muut linjaukset, kv rahoittajat, kv julkaisijat, meritoitumisen kriteerit kansainvälisesti.
• Tästä se alkaa! Nyt alkaa tapahtua, mutta toimijoiden on sitouduttava. Yhteistyön kautta vahva strategia. Jatkuvasti päivitettävä.

Tietoiskut: mitä on tehty, missä ollaan?

Arja Tuuliniemi: Finelib ja PlanS

• Finelib on suomalainen konsortio, joka neuvottelee sopimuksia kustantajien kanssa.
• Coalition S = Plan S on 15 rahoittajan yhteenliittymä, jonka tavoitteena on saada avoimeen julkaisemiseen vauhtia.
  • 13 eurooppalaista kansallista rahoittajaa, EU+ESF, Bill&elinda Gates Foundation ja Wellcome Trust

Jyrki Ilva (Kansalliskirjasto): OA-julkaisujen osuus

• OA-tavoite 65 & 2017, 100 % 2020.
• Totuus: yliopistot 2017 41 %, 28 % avoimissa lehdissä + 13 % rinnakkaistallenteina
  • Jufo3-tasolla paljon enemmän rinnakkaistallentamista kuin alemmilla.

Anna-Kaarina Linna: Kirjoittajamaksut UTUssa

• 2017 maksuja 162000 €, keskimäärin 1900 €. 70 % full OA
• Entien rahaa Elsevier ja Nature, muita isoja Wiley, BMC

Riitta Koikkalainen: Mistä rahat kotimaisten tiedelehtien OA:han?

• Suomessa n. 100 tiedelehteä (peer review)
• Toiminta kokonaan valtionavun varassa
• Julkaisujen tekemiseen tarvitaan resursseja, ja tämä on jotenkin ratkaistava.
• Lehtien mediaanivaltionapu: 10000 €, max n. 100000 €.
• Kotilava-hanke on pyrkinyt ratkomaan tiedejulkaisemisen ongelmaa. journal.fi-alusta
• Tilausmaksujen poistippuminen on julkaisijalle riski. Painatuskustannusten loppuminen ei riitä kompensoimaan.

Paneeli: Sami Syrjämäki, Leena Kaakinen, Ari Muhonen, Marjukka Anttila, Riitta Maijala.

• Julkaiseminen on keino testata hypoteesia eli julkaisu ei takaa oikeellisuutta.
• Julkaiseminen tuottaa myös työnjakoa, kun julkaisut tuottava uusia ideoita ja näkemystä mitä kannattaa tai ei kannata tutkia.
• Miskei olla avoimessa julkaisemisessa, kun kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä sen hyvyydestä?
  • Julkaiseminen kietoutuu tieteentekoon niin tiiviisti. Pitää saada meriittiä ja jatkorahoitusta.
  • Tieteellisten seurojen rahoitus on kiinni tilausmaksuista.
  • Ristiriitaiset kannustimet: jufo-luokitus tuuppaa suljettuihin lehtiin. On paljon ristiriitaisia intressejä
  • Digitalisaatio murtaa kaikkea tietotyötä. On vaikea ennustaa minne mennään.
  • Pitää meritoitua myös kansainvälisesti. [Miksei SA rakenna meritoitumisarviointisysteemiä, jolla tutkijoiden meriitit vertaisarvioidaan joukkoistetusti?]
  • Tutkijoiden mielenmaisema pitää muuttaa avoimuudelle suotuisaksi -- tutkija kerrallaan. Yliopistojen pitää toimia tutkijoiden hyväksi.
• Rahoitusongelmat ovat keskeisiä.
• Onko kansallisella strategiall mahdollisuuksia vaikuttaa?
  • Tarvitaan yhteisiä systeemeitä kuten metadata- ja data-alustoja yms.
  • Strategiaan pitää liittyä käytännön toimenpideohjelma, jolle myös hankitaan resursssit.
  • Jokainen miettii omaa rooliaan koko ajan, siksi pitää jakaa tietoa siitä, mitä muut ajattelevat. Strategia voi auttaa hahmottamaan keskustelua ja murrosta.
  • Siirtymävaiheen kustannusrakenne ja tavoitetilan kustannusrakenne on molemmat mietittävä.
• Sopiiko OA kaikille? Eri kustantajat, tieteenalat, eri tutkijan uravaiheet...
  • Totta kai on mietittävä kansallisesti vähintään. Eskä Suomi on liian pieni yksikkö, Eurooppa parempi.
  • On opittava eri aloista: mitä ongelmia, virheitä, ratkaisuja on tehty ja mitä siitä on opittavaa?
  • Kirjoille sopivat eri ratkaisut kuin artikkeleille. Näitä on huomioitava.
  • Ei riitä että avataan, vaan pitää miettiä miten tieto saadaan käyttöön ja hyödynnettäväksi.
• Miltä kuulostaisi kansallinen taidestrategia? Eihän tätä näin voi ajatella!
• Mitä tärkeitä foorumeita avoimuudesta? OECD, EU, Horizon2020,
• Tietokidet?
  • Tulkintaa tarvitaan.
  • Rikastuvassa julaksumaailmassa erilaisia tapoja
  • Kansalaiset tarvitsevat suodatettua tietoa.

Heidi Laine: Kansainvälisiä kuulumisia

• Tärkeitä toimijoita: ISC International Science Council ("tieteiden YK"), Codata, Research Data Alliance RDA, GoFAIIR FAIR-periaatteiden edistämiseen. Kansallisesti Council of Finnish Academies COFA.
• International Data Week Botswanassa 5-7.11.2018.

Anna Lindfors: Avointen oppimateriaalien edistäminen.

• Kaikkien koulutusasteiden kanssa yhteistyötä. Kaikkien tarpeita kuunnellaan.
• Tuottaa palvelun materiaalien keräämiseen, ei oppikirjoja.

Pauli Assinen: OpenAIRE-palveluja

• Zenodo-repository (alkoi Cernin datavarastointitarpeista)
• Amnesia-anomisointipalvelu
• OpenAIRE Graph
• Open Science Training
• European Open Science Cloud EOSC käynnistyy 23.11.2018 (OpenAIRE on tämän osa)
• EOSC hub
• EOSCpilot
• einfraCentral

Jukka Rantasaari: Matkalla datalukutaitoiseen tiedeyhteisöön

• Data voidaan avata vasta kun managerointi ja sopimukset ovat kunnossa.
• Datamanageroinnin tarpeet ovat järjestelmällisesti suuremmat kuin nykyinen osaaminen.
• Foster eli FosterBlues on kiinnostunut tällaisesta.

Laura Nissin: Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke

• Suomalaista humanistista tutkimusta, jota tehdään ulkomailla: Italia, Japani, Kreikka, ...
• Kaksivuotinen hanke instituuttien tuottaman datan avaamiseen ja pitkäaikaissäilytykseen.
• Arkeologisia aineistoja (kuvia, karttoja, vektoroituja karttoja, 3D-malleja...)
• Etnologi Hilma Granqvistin aineisto palestiinan arjesta.

Henriikka Mustajoki: Avoimen tieteen koordinaatio

• TSV:llä ei ole resursseja tehdä avoimutta tieteeseen. Tutkimuskentän on itse se tehtävä, ja THL (Hensiikka) voi ainoastaan tukea.
• Life on uusi digi. Siksi avoimella tieteellä on jatkossa sekä syys- että kevätpäivät, jotta tapaamistilaisuuksia tulee useammin.
• Jos emme johda itse itseämme, ministeriö johtaa tiedekenttää omalla rahanjakojärjestelmällään, ja se on aika karkea tapa johtaa.
• Miten integroidaan olemassaolevaa eikä rakenneta uutta ilman nimenomaista tarvetta.
• Koordinaation edellytyksiä:
  • Avoimuus
  • Yksinkertainen rakenne
  • Roolit selkeitä
  • Kyky tehdä päätöksiä.
  • Jatkuvuus
• Rakenne: strategiaryhmä, joka tekee kansallisia linjauksia. Neljä asiantuntijaryhmää, joihin voi itseorganisoitua.
• Pitäisikö tehdä avoimen tieteen hallitusohjelma? Jos, mitä sinä pitäisi olla?
• Kevätpäivä: avoimuuden juridiset ja eettiset haasteet 14.-15.5.2019 Tampere
• Syyspäivä avoimuus ja yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa. Helsinki/Hanken 25.-26.11.2019
• Mistä asioista voidaan päättää?
  • Kansalliset avoimen julkaisemisen strategia. Myös datan, oppimisen,... Näissä olennaista toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen.
  • Asioiden resurssointi: mitä tehdään yhdessä ja mitä hoitavat organisaatiot itse?
• Miten saadaan mukaan haluttomat?
  • Jos huomataan puuttuva ääni, siitä pitää sanoa ja siihen etsitään ratkaisu.
  • Nyt olemme mielenkiintoisessa vaiheessa, koska innokkuutta ja halukkuutta osallistua on.
• Näppituntuma on, että avoimen tieteen ydin/aktiiviporukkaa on jopa 250 Suomessa. Tästä suuri osa on muita kuin aktiivitutkijoita. Näiden ympärillä on 25000 muuta ihmistä, joita pitäisi kuulla. Koko tiedeyhteisön jalkauttaminen on tosi tärkeää.

Janne Pölönen: Tutkijan arviointi

• Nykyisessä arvioinnissa on teknisiä ja eettisiä ongelmia, jotka ei ole kunnolla ratkaistu. Erityisesti sitoutuminen ohjeisiin on puutteellista.
• Työryhmä tuottaa suosituksen tutkijan vastuullisesta arvioinnista 2019 kevään aikana.
• Mitä on otettava huomioon, jotta tutkijan arviointi perustuu....?
• Lähtökohtana vertaisarviointi.
• Tutkimusmetriikka on yleistynyt valtavasti tiedepolitiikassa, rahoitusarvioinnissa ym.
• DORA 2012: Impaktifaktoreita ei pitäisi käyttää yksittäisen tutkijan arvioinnissa.
• TUHA 2018
• Unifin ATD-hanke
• Open science career assessment matrix 2017
• Professoriliiton 2018 reilun vakinaistamispolun kriteerit

Paneeli: Mervi Friman HAMK (lounasseura), Kalle Korhonen Koneen säätiö, Sami Niinimäki OKM, Tommi Himberg

• Säätiöt jakavat 200 M€/a. Niiden intressit ovat lähempänä tutkijoiden kuin tiederahoittajien intressiä.
• Laadun vertaisarviointi on iso ja työläs harjoitus, mutta se on pakko tehdä, koska pelkkä metriikka ei riitä.
• Avoin tiede luo uusia tehtävätyyppejä, ja silloin on vaikea tietää mitä asioita pitäisi arvioida.
• Open scolarship: tämä konsepti pitäisi kehittää suomalaiseen käyttöön.
• Arviointikriteereissä tulee olla vapautta, mutta painotukset pitää olla etukäteen tiedossa ja jälkeenpäin arvioitavissa.
• Arvioinnissa rating ja ranking ovat eri asiat.

Pienryhmätyöskentely 20.11.2018: Avoin tiedeyhteisö

• Nuorten tiedeakatemia: nuorten tutkijoiden puolestapuhuja. Kysy väitöskirjasta!
• Tomi Rosti UEF kirjasto (se tutun näköinen)
• Eeva Savolainen TSV,
• Janne
• Jukka UTU kirjasto päivällisellä eilen
• Työryhmät ja aiheet tämän asiantuntijaryhmän alaisuudessa: tutkimusmetriikka, tutkimuksen vastuullinen arviointi, kansalaistiede, ...
• Nevanlinna: Mitä tarkoittavat tiedeyhteisö ja avoimuus?
  • Kuuluuko tiedeviestintä tähän?
  • Tiedeyhteistö on ihmiset eikä instituutiot.
  • Avoimuus: Miten avoin tämä yhteisö on ulospäin? Avoimuus on sama kuin vapaus viedä ulospäin.
    • Joskus on hyödyllistä, että yhteisö saa toimia rauhassa suljetusti.
  • Miten saadaan tiedeyhteisö mukaan tiedeyhteisön suunnitteluun?
    • Janne: julkaisufoorumi tarjoaa yhden väylän.
• On erotettava: asiat joihin investoidaan, tieteentekijät jotka määrittelevät tavoitteet.
• Jouni: avoimuutta, kritiikkiä ja kohteellisuutta rikotaan jatkuvasti. Miten voisi muuttaa käytäntöjä?
• Tomi: tutkimuskulttuurin muuttaminen voisi olla tämän ryhmän tehtävä.
• pj: fokuksessa on tutkija ja se toimintaympäristö missä hän toimii: mikä toimii, mikä ei ja miten kehitetään.
• Yhteisön toimintakulttuurin edistäminen. Turussa tehtiin avoimen tutkimuksen politiikka.