Kalanjalostuksen materiaalivirrat

Ohjaus sivulle:

• Kalanjalostuksen kokonaistuotanto

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2601
Moderaattori:Tiia (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2601}}

Eläinrasvojen käyttö biodieselin raaka-aineena ei ole uusi ajatus, mutta viime vuosina siihen on alettu osoittaa yhä enemmän kiinnostusta. Kalantuotannossa syntyvien jätteiden on ajateltu voivan toimia biopolttoaineen raaka-aineena. Tässä muuttujassa pohditaan, kuinka nykyisessä kalantuotannossa syntyvän aineksen käyttö jakaantuu Suomessa ja maailmalla.

Kysymys

Millaiset ovat kalanjalostuksen materiaalivirrat eli mitä keskimäärin tapahtuu pyydystettylle kalalle: paljonko siitä jalostetaan ruuaksi, paljonko syntyy kalajätettä, jota voi käyttää erilaisiin teknisiin tarkoituksiin (kuten bioenergiaksi)?

Vastaus

Suomessa

Kalanjalostuksen materiaalivirrat(ton/v)

Obs	Kalalaji	Pyyntimäärä	Ruuaksi	Jätteeksi/Mahdolliseen tekniseen käyttöön
1	Kirjolohi	13 000	8 500	4 500
2	Siika	700	460	240
3	Silakka	90 400	45 000	45 000
4	Särki	628	314	314
5	Lahna	460	230	230

Teknisellä käytöllä tarkoitetaan tässä biopolttoaineeksi muuttamista, esimerkiksi biokaasuksi tai biodieseliksi. Luku ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon biopolttoaineeksi todellisuudessa käytetään, vaan sitä, kuinka paljon syntyy jätettä, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää biopolttoaineen tuotantoon. Kalajätettä käytetään myös eläinrehuna ja kalanruokana.

--2: Mahtaako löytyä tietoa siitä, kuinka suuri osa kalajätteestä on biodieseliksi käytettävää, ja vastaavasti mikä osa kelpaisi muuhun bioenergiakäyttöön, esim. biokaasutuotantoon. --Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 12.50 (EEST)

--3 Tärkeintä tuntuu tässä olevan eri jakeiden prosenttiosuudet kokonaiskalansaaliista. Näiden avulla voi sitten skaalata tuotantomääriin ja arvioida absoluuttisia kalajätteen määriä eri tilainteissa. --Jouni Tuomisto 25. heinäkuuta 2011 kello 23.13 (EEST)

--#: Asia joka vielä on epäselvää kuvauksen perusteella on se, paljonko kalan- tai turkiseläinten rehulla on kysyntää. Sehän on selkeästi kilpaileva käyttötarkoitus kalajätteelle --Jouni Tuomisto 25. heinäkuuta 2011 kello 23.13 (EEST)

Maailmalla

Mereen päätyvä kalajäte

Mereen päätyvän kalajätteen määrä voidaan arvioida olevan ainakin 20 miljoonaa tonnia.

Eläinrehuksi

Vuonna 1984 eläinrehuksi maailmassa arvioitiin pyydettävän/kasvatettavan/jalostettavan jätteestä 5 944 193 tonnia kalaa.

Perustelut

Suomessa

• On vaikea löytää tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon kalajätettä todellisuudessa syntyy, sillä tilastotieteellisesti on pidetty tärkeämpänä seikkana sitä, kuinka paljon itse kalaa, perkaamattomana, tuotetaan, ei sitä kuinka paljon jätettä syntyy. Skotlannissa vuonna 2005 tehdyn arviossa todetaan että, jokaista tonnia syömäkelpoista kalaa kohti syntyy saman verran jätettä. Taulukossa on käytetty hyväksi tätä tietoa niiden kalalajien osalta, joista ei löytynyt tarkempaa tietoa.
• Suomalaiset kalankasvattamot tuottavat kirjolohta vajaat 13 000 tonnia kirjolohta ja noin 700 tonnia siikaa vuosittain. Täysikasvuisen naaraskalan kokonaispaino koostuu seuraavasti: trimmattu filee 56,5 %, mäti 8,5 %, fileoinnin jätteet 26 % (pään ja selkäruodon osuus 20,5 %) ja perkausjätteet 9 %.1 Suomalaisesta kirjolohituotannosta ja - jalostuksesta syntyy vuosittain perkaus- ja fileointijätettä noin 4 500 tonnia ja siiantuotannosta puolestaan likimain 240 tonnia jätettä/v. Noin 80 prosenttia perkuujätteestä menee arvioiden mukaan turkiseläinten rehuksi.
  
• Suomeen tuotiin kalajätettä vuonna 2009 yhteensä 11 657 tonnia (taulukko 2). Kalajätettä on käytetty erityisesti turkiseläinten rehussa jo pitkään ja ulkomaiselle kalajätteelle riittää kysyntää rehun raaka-aineena myös tulevina vuosina, jos turkistarhaus jatkuu Suomessa. Toisaalta Suomesta myös viedään kalajätettä ulkomaille, esimerkiksi vuonna 2009 kalajätteen kokonaisvientimäärä oli 6 613 tonnia.
• On huomionarvoista, miten arvokasta kalajauho on suhteessa esimerkiksi kalajätteeseen. Ulkomailta tuodun kalajauhon hinta on keskimäärin noin 885 €/tonni, kun taas tavallisen kalajätteen tuontihinta on suunnilleen noin 151 €/tonni. Suomalaisen kalajauhon vientihinta on puolestaan keskimäärin 838 €/t, kun taas kalajätteen vientihinta on 186 €/t. Tilanne on samanlainen, jos kalajauhon hintaa verrataan rehukalan keskimääräiseen vientitonnihintaan noin 127 €/t. Kalajauhon hintaero esimerkiksi rehukalaan on noin kuusinkertainen, joten kalan jalostaminen kalajauhoksi on materiaalin arvon ja käyttökelpoisuuden kannalta hyödyllistä. Täytyy kuitenkin huomioida se tosiseikka, että kalajauhon kuiva-ainepitoisuus (jopa 90 %) on kalajätteeseen verrattuna paljon korkeampi. Kalajätteen kuiva-ainepitoisuus saattaa hyvinkin olla jopa alle puolet kalajauhoon verrattuna, riippuen kalajätteen laadusta ja vesipitoisuudesta. Kalamateriaalin jalostuksen yhteydessä kalajauhon saantotonnit ovat toisin sanoen huomattavasti pienemmät kuin lähtöainetonnit kuiva-aineprosentin muutoksen vuoksi. Tämän lisäksi kalajauhon proteiinipitoisuus on moninkertaisesti parempi: kalajauho sisältää proteiinia noin 70 %, kun taas jalostamattoman kalajätteen proteiinipitoisuus on huomattavasti pienempi, ehkä vain jopa 10–20 %. Tämän takia kalajätteen jalostaminen kalajauhoksi ei ole kovin kannattavaa, sillä kalajätteen proteiinipitoisuus on melko vaatimaton (kokonaiseen) rehukalaan verrattuna. Rehukalan poikkeuksellisen suureen keskimääräiseen tuontitonnihintaan (8 500 €/t) vaikuttavat arvokkaat tuontituotteet, jotka on jouduttu tilastollisesti sijoittamaan rehukalakategoriaan.
  Kalajätettä syntyy toki myös Suomessa pyydystetyn kalan jalostuksesta. Vuonna 2007 Suomessa jalostettiin yhteensä 53 000 tonnia kotimaista kalaa, tästä silakkaa/kilohailia oli noin 23 000 tonnia. Tuontikalaa jalostettiin puolestaan 21 000 tonnia vuonna 2007. Perkuujätettäsyntyy noin 10–20 % kalaraaka-aineen painosta, eli vuodessa saadaan arviolta 7 000–14 000 tonnia kalanperkuujätettä. Jätteen määrä riippuu suuresti kalan jalostamisasteesta, eli perkuujätteenosuus saattaa nousta jopa 35 %:iin, jos kalasta valmistetaan esimerkiksi fileitä. Asiasta ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa, sillä RKTL ei seuraa perkuujätteen määrää, ainoastaan kalan jalostustilastoa.
• Vuonna 2009 Itämerestä kalastettiin 26 8000 tonnia silakkaa, mikä vastasi viime vuosien saalismääriä mutta oli runsas puolet 1980-luvun alun huippuvuosista. Suomen silakkasaalis (90 400 t) muodosti noin 36 % koko Itämeren silakkasaaliista.
• RKTL:n tilastoyksikön antamien tietojen mukaan ammattikalastajien hoitokalastussaalis sisävesialueilta oli esimerkiksi vuonna 2008 yhteensä 673 tonnia. Tästä määrästä oli särkeä 397 tonnia ja lahnaa 129 tonnia. Merialueilla lahnaa pyydettiin 331 tonnia ja särkeä 229.
• Kaikista kaloista ei kannata valmistaa biodieseliä. Lahnan ja särjen matalan rasvapitoisuuden (5–10 %) vuoksi niistä ei kannata valmistaa biodieseliä,sillä prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista saadaan biopolttoainetta. Esimerkiksi kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %). Julkisuudessa runsaasti esillä ollut vaihtoehto vähäarvoisen kalamassan käyttämisestä biopolttoaineena ei toisin sanoen ole kannattavaa.

Maailmalla

Mereen päätyvä kalajäte

• Pelkästään Malediivien pääkaupungissa Male'ssa arvioidaan syntyvän 3 120 000 tonnia kalajätettä vuodessa. Tämä jäte päätyy mereen, vaikka sillä voisi olla muitakin käyttömahdollisuuksia. Kokonaistuotannon maailmassa voidaan arvioida olevan 150 miljoonaa tonnia vuodessa, jolloin voidaan tehdä hyvin raaka päätelmä, että puolet pyydetyn kalan painosta on jätteeksi päätyvää sivutuotetta eli 75 miljoonaa tonnia. Jos Malediiveilla noin kolme miljoonaa tonnia kalajätettä joutuu mereen ei liene liioittelua arvioida, että maailmanlaajuisesti mereen päätyy ainakin 20 miljoonaa tonnia kalajätettä vuosittain.

Kalanruuaksi

Eläinrehuksi päätyvän kalan määrää maailman mittakaavassa nykypäivänä on vaikea löytää tarkkaa tietoa. Vuodelta 1984 olevassa raportissa kuitenkin arvioidaan määrän olevan yli 5 miljoonaa tonnia.Kalaperäistä eläinrehua käytetään niin karja- kuin siipikarjataloudessakin, sekä turkiseläinten ruokinnassa.

Riippuvuudet

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto

Avainsanat

Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>