Hyvinvointia tukeva ympäristö

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4781
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi4781}}

Hyvinvointi kestävän kasvun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ministeriöiden ja THL:n yhteistyöhanke, jossa edistetään terveysnäkökulman huomioimista kaikissa politiikoissa ja hyvinvoinnin roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksi sen tärkeistä välietapeista oli Siikarannan työpaja III 13.-14.11.2014. Hankkeessa tuotetaan valmistelumateriaalia ministeriöiden ja tulevan hallituksen työskentelyyn.

Aikataulu:

• 22.-29.1. papereita työstetään kommenttien perusteella Huom! nyt aikaa vain 26.-29.1.
• 29.1.-5.2. toinen kommenttikierros
• 6.2.-11.2. papereita hiotaan kommenttien perusteella
• 12.2. kokoontuu laajennettu kansanterveydenneuvottelukunta
• 19.2. yhteisseminaari eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa

Kysymys

Minkälaisia toimenpiteitä pitäisi Suomessa tehdä lähivuosina valitulla osa-alueella Hyvinvointia tukeva ympäristö kehittamistarpeisiin liittyen?

Aiemmassa työskentelyssä on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet. Sulkeissa oleva kirjain ja numero viittavat osa-alueeseen ja työryhmään, johon kehittämistarve liittyy ja joka työskenteli Siikarannan työpajassa.

• Kehittämistarve 6 (C1): Ilmastonmuutos ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
• Kehittämistarve 7 (C5): Rakennettu ympäristö ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
• Kehittämistarve 8 (C3, C6): Yhdyskuntasuunnittelu, hyvinvointi ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
• Kehittämistarve 9 (C7): Ympäristöterveysvaikutusten arviointi, lisätietoja antaa Jouni Tuomisto, THL
• Kehittämistarve 10 (C2, C4): Riskien hallinta, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM

Vastaus

Tähän kohtaan laitetaan toimenpidesuunnitelmat ja niiden vaikuttavuutta mittaavat toimet.

----#: . * Toimenpiteille pitäisi laittaa myös aikataulutuksia.

• Vaikutusten arviointi jää kaikissa kevyeksi. Ideana oli kirjoittaa vaikutusten arviointi näkökulmasta ”miten maailma on parempi, kun nämä toimet tehdään.” Tätä on noudatettu parhaiten paperissa ”Ilmastonmuutos ja terveys.” Muissa voitaisiin pyrkiä tällaiseen lyhyeen, mutta mietittyyn suorasanaisen ilmaisuun. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 11.26 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Johdanto

Hyvinvointia tukeva ympäristö ja rakennukset (Ympäristö ja rakennukset hyvinvoinnin/terveyden voimavarana) Luonnos 29.1.2015

Tausta

Fyysinen ympäristö ja sen muutokset vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen sekä edistävästi että heikentävästi. Rakennetun ympäristön, rakennusten ja luonnonympäristön eri osatekijöiden vaikutukset terveyteen ovat usein vaikeasti selvitettäviä ja havaittavia. Myös näitä vaikutuksia koskeva tietopohja on monilta osa-alueiltaan puutteellinen. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioinnin poikkihallinnollinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosina. Kun toimijoita kuitenkin on paljon, tarvitaan toimijoiden vastuiden ja näkökulmien selkeyttämistä ja yhteensovittamista nykyistä paremmin. Keskeistä on tunnistaa kaikkien ympäristöön ja rakennuksiin kohdistuvien päätösten ja toimenpiteiden merkittävät terveysvaikutukset ja nähdä eri vaikutukset kokonaisuutena osaoptimointeja välttäen.

Elinympäristömme terveellisyyteen vaikuttavaan päätöksentekoon kohdistuu monia merkittäviä haasteita.

• Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ympäristössä ja rakennuksissa ovat merkittävä globaali hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava asiakokonaisuus useine osavaikutuksineen. Keskeistä on ilmastonmuutoksen vaikutusten tietopohjan vahvistaminen ja toimintalinjausten tekeminen. Useita näitä jo toteutetaankin. Keskeinen on esimerkiksi ilmasto- ja energiastrategia sekä tavoitteena vähähiilinen Suomi.
• Ympäristöhaittojen ja –riskien hallinta sekä terveydelle haitallisten päästöjen vähentäminen on keskeinen perusta sille, että elinympäristö voi edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämän toteuttaminen edellyttää, että alueiden käytössä sekä elinkeino- ja tuotantotoimintojen ja liikenneratkaisujen kehittämisessä tarvitaan kattavaa haitallisten terveys-, ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten huomioon ottamista, esimerkiksi ilmanlaatu- ja meluhaittojen vähentämistä.
• Elinympäristö voi myös edistää monin tavoin kaiken ikäisten hyvinvointia ja terveyttä, kuten sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsauksessakin todetaan. Tärkeitä tekijöitä tässä ovat muun muassa asuinolosuhteiden kehittäminen, lähipalveluiden järjestäminen ja niiden saavutettavuus käyttäen päivittäiseen liikuntaan kannustavia kävely- ja pyöräteitä sekä yhteisöllisyyden, harrastusten, kulttuuritoiminnan, ulkoilun ja muun virkistäytymisen mahdollistaminen.

Rakennusten terveysvaikutukset ja esimerkiksi sisäilmaolosuhteiden laadun parantaminen asettavat haasteita uudis- ja korjausrakentamiselle sekä rakennusten ylläpidolle ja käytölle. Myös rakennuksen elinkaaren tarkastelu, muunneltavuus, esteettömyys ja käyttötarkoituksen muutokset liittyvät rakennusten terveysvaikutuksiin. Rakentamista koskevien säännösten kehittäminen on ajankohtaista ja säännösten uudistamisessa on tarpeellista vahvistaa terveysvaikutusten huomioon ottamista. Keskeistä on toteuttaa myös eduskunnan v 2013 hyväksymät tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaiset toimenpiteet kosteus- ja homevaurioita koskien.

Ehdotukset, mitä tulisi tehdä

• Elinympäristön muuttumiseen vaikuttavat eri toimijat kokoavat yhdessä kiteytetyt toiminnan suuntaviivat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta. Näistä valitaan realistiset lähivuosina toteutettavat toimenpiteet. Painopisteinä toimenpiteiden linjauksessa ovat terveyshaittojen minimointi elinympäristössä sekä rakennettu ympäristö, joka kannustaa ja motivoi päivittäiseen liikuntaan.
• Rakennusten terveysvaikutusten osalta lähivuosien painopisteenä on rakennusten sisäilman ladun parantaminen ja sisäilmasta aiheutuvien terveyshaittojen vähentäminen.

Vaikuttavuusarviointi

• Ehdotusten toteuttaminen mahdollistaa yksittäisten päätösten ja ratkaisujen tekemisen mahdollisimman oikeaan osuviksi ja vaikuttaviksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta.
• Ihmisten terveydentila kohenee, kun elinympäristön ja rakennusten aiheuttamat terveyshaitat vähenevät.
• Ihmisten tietoisuus lisääntyy elämäntavan ja liikkumistottumusten vaikutuksista omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Samoin tietoisuus lisääntyy hyvän rakennus- ja korjaustavan ja rakennusten hyvän kunnossapidon merkityksestä haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemisen kannalta.

Ilmastonmuutos ja terveys (KT 6)

Tausta

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan terveyteen ja hyvinvointiin monella tavoin myös Suomessa, ja voi lisätä kansalaisten eriarvoisuutta. Kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa onkin tunnistettu terveyden merkitys. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien terveyshaitat voivat Suomessa olla jopa suuremmat kuin muutoksen suorat vaikutukset; terveyshaittoja tuottaa esim. lisääntynyt puunpoltto kotitalouksissa (ilmansaasteet) sekä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen (ilmansaasteet, melu, viheralueiden väheneminen). Ilmastonmuutoksen ja sen torjuntatoimien vaikutuksista terveyteen Suomessa on kuitenkin niukasti tutkimustietoa. Kokonaiskuva ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista on puutteellinen, eikä erityyppisten vaikutusten suhteellista merkitystä tunneta. Yleinen tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen on myös heikko. Ottaen huomioon edellä mainittu, ei ole yllättävää että esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä torjuntatoimia suunniteltaessa ei terveysnäkökohtia usein oteta riittävästi huomioon. Osasyynä tähän on myös riittämätön eri hallinnonalojen yhteistyö, sekä liian lyhyen perspektiivin käyttäminen kustannuslaskelmissa.

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista merkittävä osa ilmenee suoraan tai välillisesti ihmisten terveydessä. Sopeutumistoimenpiteiden arvioinnissa ihmisen hyvinvointi on tärkeä sektorit ylittävä kriteeri. Merkittävässä osassa ovat muiden sektoreiden toimet sopeutumiskyvyn parantamiseksi (vesihuolto, asuminen, energianhuolto, elintarviketurvallisuus jne. jne..). Siksi tarvitaan laajaa tarkastelua ja sektoreiden yhteistyötä sekä päätöksentekoa tukevia (mm. arvioinnin) menetelmiä ja työvälineitä.

Mitä tulisi tehdä?

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin tulee tuottaa Suomen kannalta keskeistä tutkimustietoa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa nykytilanteessa ja eri tulevaisuuden skenaarioissa tulee arvioida kattavasti - tämä muodostaa pohjan varautumiselle ja torjuntatoimien suunnittelulle. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän SOTERKOn uusi ”Ilmastonmuutos ja terveys” – tutkimus- ja kehittämisohjelma voi ottaa tehtäväkseen kokonaiskuvan muodostamisen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa. Työhön tulisi kuitenkin varata resursseja eri hallinnonaloilta. Lisäresursseja voi tarjota esim. Suomen Akatemia, jos käyntiin saadaan strateginen tutkimusohjelma aihealueelta. STM ja THL aloittavat kevään 2015 aikana ministeriökierroksen tavoitteenaan vakuuttaa eri hallinnonalat tutkimusohjelman tarpeellisuudesta. Ensimmäisinä askelina terveysvaikutusten paremmaksi huomioimiseksi ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja torjuntatoimissa pyritään Ilmastopaneeliin saamaan terveysalan edustaja 2015, ja sisällyttämään puunpolton terveysvaikutukset kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Vuoden 2015 aikana tuotetaan myös positiopaperi, jossa nostetaan ilmastonmuutoksen merkitys suomalaisten terveydelle esiin, ja painotetaan terveyden huomioimista kaikessa ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa. Helleaaltoihin varautumista parannetaan alkaen 2016 laskemalla vaikutukset eri skenaariossa ja tuottamalla tarvittavat kansalliset ohjeistukset.

Hallinnonalojen yhteistyötä edistetään SOTERKOn ilmastonmuutosohjelman puitteissa. Tämän lisäksi STM nimittää 2015 neuvottelukunnan, jonka toimialaan kuuluvat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset. Yhteistyötä ja päätöksentekoa voidaan parantaa myös kehittämällä uusia menetelmiä ja työkaluja esimerkiksi vaikutusten arviointiin.

Niin päättäjien kuin muidenkin kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista parannetaan suunnitelmallisen viestinnän avulla. Tehokkaan viestinnän edellytyksenä on substanssiosaajien tiivis mukana olo ja riittävien resurssien varaaminen tähän. Viestinnän tehokkuutta tulisi myös arvioida mittaamalla kohderyhmien tiedon tasoa, asenteita ja toimia. THL voi ottaa viestinnässä keskeisen roolin yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.

Tavoite	Toimenpiteet	Toimijat	Aikataulu
Tavoite 1	Toimenpide 1	Toimija 1	Aika 1
	Toimenpide 2	Toimija 2	Aika 2
Tavoite 2	Toimenpide 3	Toimija 3	Aika 3
	Toimenpide 4	Toimija 4	Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Suunniteltujen toimien toteutuessa lisääntyy tietämys ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa, tieto siirtyy tehokkaammin eri hallinnonaloille, ja ilmastonmuutokseen liittyvät terveys- ja hyvinvointi-vaikutukset nousevat suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän seurauksena ilmaston-muutokseen terveyshaittoihin pystytään varautumaan ajoissa ja kustannustehokkaammin, ja torjuntatoimet toteuttamaan siten että terveyshaitat minimoituvat ja voidaan saavuttaa myös terveyshyötyjä.

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.

Mittarit	Toimenpiteet asian mittaamiseksi	Toimijat	Aikataulu
Mittari 1	Mittaustoimenpide 1	Mittaaja 1	Aika 1
Mittari 2	Mittaustoimenpide 2	Mittaaja 2	Aika 2

Rakennukset ja terveys (KT7)

Vastuuhenkilöt: Anna-Liisa Pasanen (TTL) ja Anne Hyvärinen (THL)

Tausta

Rakennettu ympäristö voi vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen sekä edistävästi että heikentävästi. Hyvinvointiin ja terveellisyyteen vaikuttavia tekijöitä ei aina nähdä kokonaisuutena. Kun toimijoita on paljon, toimijoiden vastuut ja yhteistyökäytännöt ovat epäselviä. Rakennuksen elinkaari tulee ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa, uudis- ja korjausrakentamisessa sekä rakennuksen ylläpidon aikana. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. 1) tilasuunnittelu; tilojen toimivuus, turvallisuus, esteettömyys ja muunneltavuus käyttötarkoituksen mukaan rakennuksen elinkaaren aikana, 2) rakentamisen, rakennusmateriaalien ja sisäilman laatu, energiatehokkuus ja esteettisyys sekä 3) korjaustoimenpiteiden ennakoiminen sekä sisäympäristöongelmien ehkäisy ja hallinta.

Vuonna 2011 eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi Työterveyslaitokselta Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen (eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, 18.10.2012). Tutkimuksessa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys asuin- ja työpaikka-rakennuksissa sekä niiden taloudellinen merkitys, selvitettiin kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tutkimuksen, lausuntokierroksen ja asiantuntija-kuulemisten perusteella tarkastusvaliokunta antoi 2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 14-kohtaisen listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää maan hallitukselta. Asiasta valmistui eduskunnan mietintö, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat. Hallitus antoi vuosikertomuksen 2014 tekemistään töistä, joista tarkastusvaliokunta totesi kuultuaan asiantuntijatahoja, että toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä ja etenevät liian hitaasti.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) muodostavat ainutlaatuisen yhteistyöalustan yrityksille ja tutkimukselle. Kunkin keskittymän toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka osakkaita ovat aihealueen keskeiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Yksi kuudesta SHOKista on Rakennettu ympäristö RYM Oy. Sen toiminnan ytimenä ovat kaikille avoimet tutkimusohjelmat, joita yritykset toteuttavat yhdessä 3-6 vuoden aikajänteellä. Sisäympäristö- tutkimusohjelman tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla edistetään tilan käyttäjien tuottavuutta, viihtyvyyttä ja terveyttä ekologisesti kestävällä tavalla. Painopistealueita ovat käyttäjäkeskeiset tilat ja niiden energiatehokas hallinta, hyvän sisäympäristön ansaintamallit sekä inspiroivien oppimis-ympäristöjen suunnittelu ja toteutus. Tutkimusstrategiaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Painopisteiksi on nousemassa kolme teemaa: hyvinvointia lisäävät tilat, resurssiviisaudella kilpailukykyä ja investointeja houkutteleva rakennettu ympäristö.

Mitä tulisi tehdä?

Tavoite	Toimenpiteet	Toimijat	Aikataulu
Eri tasojen toimijoiden yhteistyön tiivistäminen rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävissä asioissa	Yhteinen näkemys rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävien tähänastisten toimenpiteiden toteutumisesta sekä tulevista toimista ja tarpeista	YM, STM, TEM, OKM, RYM-SHOK	2015
	Eri toimijoiden ohjeiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen rakennusterveyden alalla (sis. oireilevien/ sairastuneiden tutkimuksen ja hoidon)	STM, AVIt, terveydenhuollon toimijat, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat, Hometalkoot	2015-2016
	Paikallistason ohjeiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen, pilotointi ja levittäminen	Suunnittelijat, rakentajat, omistajat ja käyttäjät, AVIt, kunnat, terveydenhuollon toimijat	2016-2018
Toimijoiden vastuiden selvittäminen esim. säädösten ja ohjeiden valmistelun yhteydessä	Rakentamismääräyskokoelma, Terveydensuojelulaki, Asumisterveysasetus, Työturvallisuuslaki	YM ja STM	2015-2017
	Rakennusten korjauksiin kohdennettavien valtioavustusten ehtojen ja seurannan tarkistus	OKM ja TEM	2015-2016
	Markkinavalvonta ja vastuukysymykset rakentamisessa	TEM, OKM ja YM	2016-2017
	Lainsäädännön aukkojen selvittäminen ja ohjeiden tarkistus	YM, STM, TEM, OKM	2016-2017
Rahoituksen ja resurssien varmistaminen todettujen epäkohtien korjaamiseksi	Rahoituspohjan varmistaminen julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamiselle	VM	2016-2022
	Vastaavat suunnitelmat myös muulle rakennuskannalle	YM ja STM	2015-2016
	Asuntojen ARA-rahoitusperiaatteiden uudistaminen	YM	2015-2016
Rakentamisen ja rakennusterveyden asiantuntijuuden laadun turvaaminen	Asiantuntijoiden pätevyysvaatimusten määrittäminen ja tarkastaminen sekä huomioon ottaminen perus- ja täydennyskoulutusten rahoituksessa ja opetussuunnitelmissa	YM, OKM ja STM, yliopistot, ammattikorkeakoulut, ja muut koulutuksen järjestäjät	2015-2017
	Aiheeseen liittyvä viestintä ja muu koulutus	Edellisten lisäksi 3. sektori	2015-2017

Vaikuttavuusarviointi

Toimenpiteet	Toimijat	Aikataulu
Rakennusalan ja rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantaminen ja uuden tiedon tuottaminen toimenpiteiden vaikutuksista	OKM, TEM, YM, STM, Suomen Akatemia, Tekes, RYM-SHOK, korkeakoulut, tutkimuslaitokset	2016-2026
Säädösvaikutusten arviointi	YM, STM, TEM, OKM	2015-2018

Rakennusten sisäympäristöongelmat aiheuttavat mittavia taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia. On arvioitu, että noin 1,5 mrd euron panostus nykyisten kosteusvaurioiden korjaamiseen maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa kansantaloudellisena hyötynä. Hyöty olisi tätäkin suurempi ja nopeammin saavutettavissa, jos em. toimenpiteet toteutuvat. Pidemmällä tähtäimellä toiminnan painopisteen on siirryttävä ongelmien korjaamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan. Tästä hyvä esimerkki on RYM-SHOK-tyyppinen toiminta.

----#: . Turvallisuus on viihtyisän elinympäristön keskeisimpiä ominaisuuksia. Hyvä ympäristö ei ole turvallinen ainoastaan siinä merkityksessä, että rikosten todennäköisyys on pieni. Hyvä ympäristö myös koetaan turvalliseksi.

Koti- ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että rakennettua ympäristöä koskevat ratkaisut voivat vaikuttaa rikollisuuteen ja turvattomuuteen. Näihin vaikutuksiin tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Asuinympäristön turvallisuuteen voidaan vaikuttaa sekä alueen kokonaisuuden suunnittelulla, että kortteli- ja rakennuskohtaisilla ratkaisuilla ja myös yksityiskohtien harkitulla toteutuksella. Keskeisiä asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavia turvallisen ympäristön osatekijöitä ovat:

• Territoriaalisuus: edistetään oman alueen tunnistamista ja siihen identifioitumista. Tähän pyritään selkeällä tilahierarkialla, missä erotetaan toisistaan julkinen, puolijulkinen, puoliyksityinen ja yksityinen tila.
• Luonnollinen valvonta: edistetään asukkaiden ja alueen käyttäjien mahdollisuutta tarkkailla omaa ympäristöään. Tätä edistetään esimerkiksi ikkunoiden, sisäänkäyntien ja kulkureittien sijoittelulla sekä valaistussuunnittelulla ja näkyvyyden huomioimisessa viherrakentamisessa ja materiaalien valinnassa.
• Yhteisöllisyys: tuetaan asukkaiden vastuullisuutta ja osallistumista yhteiseen toimintaan. Rakennettu ympäristö luo sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden ulkoiset puitteet ja vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka runsaasti ja millä tavoin ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Tätä edistetään mm. luomalla kohtaamispaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Yhteisöllisyys tukee territoriaalisuutta ja luonnollista valvontaa.

Markus Alanko --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Lisää kommentteja tähän asiaan liittyen on luettavissa sivun vanhasta versiosta.

Aluesuunnittelu ja hyvinvointi (KT8)

Tästä kappaleesta on vanhempi, yksityiskohtaisempi versio.

Aila Halonen, 15.1.2015 pohjapaperi, C aihealue (hyvinvointia tukeva ympäristö), 3. kohta.

muokattu 30.1.2015

Taustaa

Maankäytön suunnittelun ja elinympäristöön vaikuttavan päätöksenteon tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Laadukas elinympäristö ja luonto edistävät fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkistä hyvinvointia.

Terveyttä edistävä ja tukeva elinympäristö voidaan jakaa fyysisiltä olosuhteiltaan sekä elinolosuhteiltaan terveyttä edistävään ympäristöön. Ihmisten omaehtoista liikkkumista mahdollistavia ja helpottavia fyysisiä tekijöitä ovat mm. lähipuistot, lähiliikuntapaikat sekä näihin liittyvät kevyen liikenteen reitistöt. Elinolosuhteissa esiintyviin terveyteen vaikuttaviin riskitekijöihin, kuten ilman epäpuhtauksiin, ympäristömeluun, maaperän pilaantuneisuuteen, ihminen ei voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Esimerkiksi asukas ei voi itse valita, minkälainen ilmanlaatu asuinalueella on tai minkälaista melua asuntoalueen läheisyyteen sijoittuvat toiminnat aiheuttavat.

Jos kevyen liikenteen väylät sijoittuvat pääsääntöisesti vilkasliikenteisten teiden tai katujen varsille, mikä vaikutus pienhiukkasilla tässä tapauksessa on terveyttä heikentävänä tekijänä, jos yksilö valitsee aktiivisen liikkumisen? Miten asuinalueen lähiseudun pienhiukkaslähteet vaikuttavat sisäilman laatuun ja sitä kautta asukkaan terveyteen?

Vaikka riskejä hallitaankin Suomessa hyvin tällä hetkellä, arvioidaan ympäristöaltisteiden aiheuttavan vajaat kymmenen prosenttia kuolemista ja sairastapauksista Suomessa. Kansanterveyden näkökulmasta väestötasolla merkittävimpiä riskeja ovat selvitysten mukaan ulkoilman pienhiukkaset, ympäristömelu, sisöilman radon ja passiivitupakointi. Ympäristöaltisteiden vähentämiseksi on syytä edelleen tehdä töitä. Pienhiukkasaltistumisen vaikutukset terveyteen on tiedetty jo pitkään, mutta vaikutusmekanismeja ei tarkkaan tunneta. Vaikutuksia terveyteen havaitaan jo pienillä pitoisuuksilla. Melulle altistuvien ihmisten määrän on arvioitu pysyneen suhteellisen vakiona viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä meluntorjunnalle asetettujen tavoitteiden mukaista vähenemää altistumisessa ole tapahtunut.

Tässä hankekokonaisuudessa keskitytään elinympäristöperäisiin riskitekijöihin, joskin kokonaisvaltainen ympäristön huomioiminen kaikessa päätöksenteossa tukee niin fyysisen ympäristön kuin elinolosuhteiden edistämistä.

Mitä pitäisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.

Tavoite	Toimenpiteet	Toimijat	Aikataulu
Valtakunnallinen näkökohta ympäristöterveysriskien huomioon ottamisessa	Aluesuunnittelun ja päätöksenteon tulisi vastata kansanterveyden kannalta tärkeiden ympäristöriskien huomioimiseen. Valtakunnallisia alueiden käyttöön ja aluesuunnitteluun liittyvää ohjeistusta tulee arvioida, miten elinympäristöriskit niissä on huomioitu. Esimerkiksi maankäytön suunnittelua ohjaa aluetasolla (maakuntakaava) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Miten alueidenkäyttötavoitteet ottavat huomioon ympäristöterveysriskit?	STM, YM, MMM, LVM
	Samoin tulee arvioida EU tason lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaikutusta päätöksenteossa elinympäristötekijöihin.
Alueellinen ja paikallinen näkökohta ympäristöterveysriskien huomioon ottamisessa	Vahvistetaan ympäristöterveysriskien huomioon ottamista alueellisessa/kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa; kunnan strateginen suunnittelu, kuntien hyvinvointiohjelmat, maankäytön suunnittelu. Miten kunnassa tulee huomioida poikkihallinnollisesti ympäristöterveysriskit (oppaan, ohjeet, koulutus).	em. Ministeriöt, Avi, Ely, Kuntaliiton ohje (yksi ohje parhaillaan laadittavana), täydennyskoulutusorganisaatiot
	Päätöksenteossa viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden tietotaitoa riskitekijöistä ja niiden huomioimisesta päätöksenteossa tulisi lisätä (täydennyskoulutus viranhaltijoille).
Ympäristöterveysriskien arviointimenetelmät	Aluesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun tueksi tulisi arvioida käytössä olevien ympäristöterveys-tekijöiden arviointimenetelmät ja niiden riittävyys (kartoitus tehdyistä terveysvaikutusarvioinneista ja niiden tasosta sekä kehittämisehdotukset).	em. ministeriöt, yliopistot, tutkimusorganisaatiot

(Huom.: tämä liittyy myös kohtaan #Vaikutusarviointi ja terveys (KT9, KT10))

Vaikuttavuusarviointi

Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Elinympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen väheneminen. Sairastavuuden väheneminen ja sitä kautta kansantaloudelliset säästöt.

----#: . Terveyskysymysten rinnalle olisi tärkeää nostaa mukaan myös turvallisuusnäkökulmat (rikollisuus ja rikoksen pelko, ks. ystävällisesti kommentit kohdassa #Rakennettu ympäristö ja terveys (KT7), joka sisältää OM:n tarjoamaa tekstiä) sekä ympäristön mahdolliset terveys- ja hyvinvointihyödyt (ks. ystävällisesti Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014, erityisesti osiot "Terveyttä edistävä ympäristö" ja "Alueiden käyttö"). Mainituista liitteistä tulisi poimia vain muutamalla virkkeellä ydin idea ja mahdolliset toimenpiteet, jotta teksti ei tarpeettomasti pitkity. Ymmärtääkseni Timo Lanki voi tarvittaessa auttaa tässä työssä ainakin mainittujen perusmuistioiden hyödyntämisen osalta. Tarvittaessa Meri Larivaara katsoo rikollisuuden ja rikoksen pelon näkökulmasta tekstin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Vaikutusarviointi ja terveys (KT9, KT10)

Tausta

Monimutkaiset ongelmat eivät rajaudu tietyille hallinnonaloille, ja jonkun tahon pitäisi pystyä muodostamaan kokonaiskuva eli tekemään organisaatiorajat ylittäviä arviointeja. Tämä on tyypillistä ympäristöterveysvaikutusten arvioinnille. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös vaikutusarvioinnin tarkkuus ja laatu. Jo nyt on olemassa helpottavia tarkistuslistoja asioista, mutta ne eivät auta jos varsinaista sisällöllistä tietoa ei ole suunnittelijan käytettävissä. Nämä haasteet koskevat sekä säädösvalmistelua että esimerkiksi kuntatason toimenpiteitä kuten kaavoitusta. Parempia työkaluja siis tarvitaan molemmille, mutta niiden tekeminen on työlästä ja on aloitettava tärkeysjärjestyksessä.

Työkalujen pitäisi edistää organisaatiorajat ylittävää tiedonkulkua, jotta voidaan oppia naapurilta ja näin välttää osaoptimointia ja yhteiskunnan kannalta tehotonta työskentelyä. Liikkeelle pääsemiseksi ovat tarpeen ketterät kokeilut, joissa tukeudutaan vaikutusarvioinnin tuottamiin suosituksiin, kokeillaan asioita käytännön tilanteessa pienessä mitassa, ja varsinaiset päätökset tehdään näyttöön perustuvan tiedon varassa.

Ketterien kokeilujen rahoitus muodostaa haasteen. Periaatteessa ne tehostavat rahankäyttöä ja tuottavat lisäarvoa. Käytännössä kuitenkin tarvitaan siemenrahoitusta, koska jokainen yksittäinen organisaation osabudjetti on vedetty tiukoille, eikä vaikutusarviointiin tai ketteriin kokeiluihin ole varattua rahoitusta. Hyödyt tulevat viipeellä.

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.

Tavoite	Toimenpiteet	Toimijat	Aikataulu
Terveysvaikutusten arviointi lisääntyy ja paranee kunnissa	Johdon sitouttaminen (asiantuntijoita kuulemalla)
	Yhteistyöverkostojen toimivuuden varmistaminen: kaikkien yhteistyötahojen tunnistaminen, yhteen kokoaminen, koordinointivastuun määrittäminen, ongelmalähtöisyys.	STM, Kuntaliitto	2015-2016
Tehdään ja julkaistaan vaikutusarvioinnin työkaluja päättäjille	Julkaistaan pienhiukkasten terveysvaikutuksia arvioiva nettityökalu	THL	kevät 2015
	Selvitetään mahdollisuuksia julkaista liikuntavaikutusten arvioinnista työkalu	THL, Valtion liikuntaneuvosto, UKK-instituutti, muita?	2015
	Tuotetaan ohjekirjanen vaikutusarviointien tekemiseen.	Kuntaliitto, Temara-hanke	2015
	Kannustetaan kuntia ja ministeriöitä käyttämään netissä tehtäviä ja julkaistavia toimenpidelistauksia (kuten Helsinkin kaupungin ilmastopolitiikat [1]), jotta kokonaisuudet hahmottuvat yli hallintokuntarajojen.	VNK, STM, Kuntaliitto	2015
Julkaistaan vaikutusarviointeja, joiden tuloksia voidaan hyödyntää lukuisissa päätöksissä	Julkaistaan vaikutusarviointi rakennusten energiatehokkuudesta ja päästöjen terveysvaikutuksista	THL	2015
	Julkaistaan Soterko-laitosten yhteistyönä organisaatiot ylittäviä vaikutusarviointeja. Esimerkkinä voisivat olla rakennuskannan ympäristöterveysvaikutukset sisältäen energiatehokkuude, pienhiukkaset ja radonin.	STUK, THL	2015-2016
	Julkaistaan vaikutusten ja toimenpiteiden systeemikuva, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia.	THL, SYKE	kevät 2015
Käynnistetään ketterän kehittämisen esimerkkejä	THL tiedottaa ja tukee, jotta kunnat keräävät sote-asioiden ketterän kehittämisen esimerkkejä Innokylään.	THL, Kuntaliitto	2015
	Tuotetaan esimerkkihankeideoita, joista puuttuu kokemusperäistä tietoa mutta joita voisi kokeilla. Tarjotaan ideoita kuntiin kokeiltavaksi.	THL, STM	2016
Parannetaan ketterän kehittämisen rahoitusta	Selvitetään ja lisätään VNK:n selvitysrahan käyttöä tällaiseen toimintaan	VNK, VM	2015
	Aloitetaan ketterien kehityshankkeiden rahoitus jatkuvalla avoimella haulla ja avoimella, joukkoistetulla vertaisarvioinnilla.	VNK, VM	2016

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.

Mittarit	Toimenpiteet asian mittaamiseksi	Toimijat	Aikataulu
Vaikutusarvioinnin käyttö näkyy kuntien hyvinvointikertomuksessa.	Perehdytään hyvinvointikertomuksiin?	Kuntaliitto?	2016?
Vaikutusarviointien teko kuntien päätösprosesseissa lisääntyy.	Kysely kuntien ympäristöterveysviranomaisille	STM?	2016
Kehitetyt työkalut ovat aktiivisessa käytössä kunnissa ja/tai ministeriöissä.	Työkaluissa on palaute- ja rekisteröintitoiminto. Lisäksi kohderyhmälle tehdään kysely.	STM, THL	2016
Tiedot toteutetuista vaikutusarvioinneista kerätään Innokylään.	Kuntia ohjeistetaan Innokylän käyttöön.	THL, STM	2015
Tiedot toteutetuista ketterän kehittämisen hankkeista kerätään Innokylään.	Kuntia ohjteistetaan Innokylän käyttöön.	THL, STM	2015
Ketterän kehittämisen tuloksia on käytetty päätöksenteossa.	Toimijat raportoivat tulosten käytöstä Innokylässä.	Kunnat, ministeriöt	2016-2017
Ketterän kehittämisen rahoitus on parantunut.	VNK ja VM seuraavat erikseen kehittämishankerahoitusta.	VNK, VM	2016

Perustelut

Tähän kohtaan laitetaan perusteluita, miksi juuri nämä toimenpiteet on valittu.

Vaikutusarviointiosio perustuu työryhmätyöskentelyyn Siikarannassa 13.-14.11.2014. Tästä työstä on kokousmuistio sivulla Keskustelu:Terveys kaikissa politiikoissa#Vaikutusarvioinnin edistäminen Suomessa.

Katso myös

Hyvinvointi kestävän kasvun perustana

Hankkeen sivut	Katso myös
Lasten ja nuorten voimavarojen vahvistaminen Työikäisen väestön voimavarojen vahvistaminen Hyvinvointia tukeva ympäristö Kansanterveyden turvaaminen	Terveys kaikissa politiikoissa Avoin päätöksentekokäytäntö Tekaisu-hanke Temara-hanke Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014

Viitteet

Kauhanen Jussi, Erkkilä Arja, Korhonen Maarit, Myllykangas Markku ja Pekkanen Juha. 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki 2013. 314 s.

Asikainen Arja, Hänninen Otto ja Juha Pekkanen. 2013. Ympäristö ja terveys lehti 5:2013

Pekkanen Juha 2004. Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset. Duodecim 2004;120

Salonen Raimo O. ja Pennanen Arto. 2006. Pienhiukkasten vaikutus terveyteen. Tuloksia ja päätelmiä teknologiaohjelmasta FINE Pienhiukkaset - Teknologia, ympäristö ja terveys. Tekes, Helsinki 2006

Tainio Marko. 2009. Methods and uncertainties in the assessment of health effects of fine particulare matter (PM 2,5) air pollution. THL, Kuopio 2009

Toikkanen Ulla 2010. Pienhiukkasten terveysriskejä aliarvioidaan. Lääkärilehden uutisia, 2010

Kupiainen Kaarle, Stojiljkovic Ana ja Ritola Roosa (Nordic Envicon Oy). Hiukkasten koostumus ja lähteet Mannerheimintiellä PM10-raja-arvon ylityspäivinä 2009. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsinki 2011

Vallius Marko. 2005. Charasteristics and sources of fine particulate matter in urban air. National Public Health Institute (KTL), Kuopio 2005

European Environment Agency (EEA) 2014. Noise in Europe 2014. EEA Report No 10/2014, European Environment Agency, Luxemburg 2014

Kontkanen Olli. 2014. Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen. Diplomityö, Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos. Espoo 2014

Kauhanen Jussi, Erkkilä Arja, Korhonen Maarit, Myllykangas Markku ja Pekkanen Juha. 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki 2013. 314 s.

Liikonen Larri ja Paula Leppänen.2005. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa, Tilannekatsaus 2005. Ympäristöministeriö Helsinki 2005

Maa- ja metsätalousministeriö. Ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman taustaksi tehty arviointiraportti (MMM:n työryhmämuistio 2013:5).

Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014: Alueidenkäytön suunnittelun merkitys korostuu ympäristöriskien näkökulmasta.

Ympäristöministeriö. 2013, työryhmä Saarinen Ari ym.. Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti. Ympäristöministeriö, Helsinki 2013.

Ympäristöministeriö. 2003. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, Helsinki 2003