Hyvinvointia tukeva ympäristö

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 23. tammikuuta 2015 kello 15.25 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Vastaus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Hyvinvointi kestävän kasvun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ministeriöiden ja THL:n yhteistyöhanke, jossa edistetään terveysnäkökulman huomioimista kaikissa politiikoissa ja hyvinvoinnin roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksi sen tärkeistä välietapeista oli Siikarannan työpaja III 13.-14.11.2014. Hankkeessa tuotetaan valmistelumateriaalia ministeriöiden ja tulevan hallituksen työskentelyyn.

Kysymys

Minkälaisia toimenpiteitä pitäisi Suomessa tehdä lähivuosina valitulla osa-alueella Hyvinvointia tukeva ympäristö kehittamistarpeisiin liittyen?

Aiemmassa työskentelyssä on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet. Sulkeissa oleva kirjain ja numero viittavat osa-alueeseen ja työryhmään, johon kehittämistarve liittyy ja joka työskenteli Siikarannan työpajassa.

  • Kehittämistarve 6 (C1): Ilmastonmuutos ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 7 (C5): Rakennettu ympäristö ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 8 (C3, C6): Yhdyskuntasuunnittelu, hyvinvointi ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 9 (C7): Ympäristöterveysvaikutusten arviointi, lisätietoja antaa Jouni Tuomisto, THL
  • Kehittämistarve 10 (C2, C4): Riskien hallinta, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM

Vastaus

Tähän kohtaan laitetaan toimenpidesuunnitelmat ja niiden vaikuttavuutta mittaavat toimet.

----#: . tärkeimpänä sisällöllisenä kommenttina ”Hyvinvointia tukeva ympäristö” –tekstiin seuraava: riskien lisäksi pitäisi huomioida myös terveyshyödyt. Linkissä on hyvin lyhyt aiempi tekstini pohjaksi (STM:n tulevaisuuskatsauksen pohjapaperi). Jos halutaan, voin olla osiossa tältä osin toisena kirjoittajana.   Toki voin tukea myös riskien osalta, toiminhan asiantuntijana melu- ja ilmansaastekysymyksissä, jotka nyt nostettu keskiöön (oikeutetusti). Laitoin linkiksi myös aiemman paperini alueidenkäytön suunnittelusta ympäristöriskien näkökulmasta – varmaan hyödyksi.   Pari muuta kommenttia:

  • taustaosio nyt liian pitkä
  • toimenpiteille pitäisi laittaa myös aikataulutuksia (toisin kuin liitteissä)

  Minusta tekeillä olevat 4 paperia voidaan pitää hyvin erillisinäkin – rakenne pitäisi kuitenkin pääsääntöisesti olla yhtenevä (ainakin yhteiset pääotsakkeet, suurin piirtein saman mittaiset).   Terv. Timo L. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . * Kokonaisuus kaipaa yhteisen johdanto sivun (1 x A4): Kuka tekisi? Timo Saarinen?

  • Kukin paperi liitetään johdannon perään omanaan, tavoitemitta 2 sivua (2 x A4)
  • Papereiden rakenteita tarpeen yhtenäistää: kirjoitetaan kaikki samaan malliin kuin ”Rakennettu ympäristö ja terveys” sekä ”Vaikutusarviointi ja terveys”
  • Toimenpiteille tarvitaan myös aikataulutusta, vrt. taulukot papereissa ”Rakennettu ympäristö ja terveys” sekä ”Vaikutusarviointi ja terveys”
  • Lähdeviitteitä ei käytetä
  • Vaikutusten arviointi jää kaikissa kevyeksi. Ideana oli kirjoittaa vaikutusten arviointi näkökulmasta ”miten maailma on parempi, kun nämä toimet tehdään.” Tätä on noudatettu parhaiten paperissa ”Ilmastonmuutos ja terveys.” Muissa voitaisiin pyrkiä tällaiseen lyhyeen, mutta mietittyyn suorasanaisen ilmaisuun. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Ilmastonmuutos ja terveys (KT 6)

----#: . * Nämä MMM-kommentit olisi hyvä huomioida seuraavassa versiossa: Kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa on tunnistettu terveyden merkitys sopeutumisessa. Siinä nostetaan esille, että ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista merkittävä osa ilmenee suoraan tai välillisesti ihmisten terveydessä ja korostetaan että sopeutumistoimenpiteiden arvioinnissa ihmisen hyvinvointi on tärkeä sektorit ylittävä kriteeri.

  • Sopeutumissuunnitelman taustaksi tehdyssä arviointiraportissa (MMM:n työryhmämuistio 2013:5) kuvataan laajasti ja mielestäni hyvin sitä, että terveyssektorin sopeutumistyön kannalta merkittävässä osassa on muiden sektoreiden toimet sopeutumiskyvyn parantamiseksi (vesihuolto, asuminen, energianhuolto, elintarviketurvallisuus jne. jne..), mikä tarvitsee laajempaa tarkastelua ja yhteensovittamista.
  • Käytännön toiminnan/työn kannalta on tärkeää saada tiedon lisäksi myös sektoreiden yhteistyötä ja päätöksentekoa tukevia (mm. arvioinnin) menetelmiä ja työvälineitä.
  • Tarvitaan vähän jotain konkreettista esimerkkiä (kun sanotaan, että torjuntatoimien terveyshaitat voivat olla suuremmat kuin ilmastonmuutoksen terveyshaitat, niin asiaan vihkiytymätön lukija ajattelee että ”miten niin?”). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Tausta

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan terveyteen ja hyvinvointiin monella tavoin myös Suomessa, ja voi lisätä kansalaisten eriarvoisuutta. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien terveyshaitat voivat Suomessa olla suuremmat kuin muutoksen suorat vaikutukset. Ilmastonmuutoksen ja sen torjuntatoimien vaikutuksista terveyteen Suomessa on kuitenkin niukasti tietoa. Kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa ilmastonmuutoksen nykyisistä ja tulevista vaikutuksista. Yleinen tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen on myös heikko. Ottaen huomioon edellä mainittu, ei ole yllättävää että ilmastonmuutokseen liittyviä torjunta- ja sopeutumistoimia suunniteltaessa ei terveysnäkökohtia usein oteta huomioon. Osasyynä tähän on myös riittämätön eri hallinnonalojen yhteistyö, sekä liian lyhyen perspektiivin käyttäminen kustannuslaskelmissa.

----#: . Ilmastonmuutokseen kaipasin vähän jotain konkreettista esimerkkiä (kun sanotaan vaan että torjuntatoimien terveyshaitat voivat olla suuremmat kuin ilmastonmuutoksen terveyshaitat, niin kyllä asiaan vihkiytymätön lukija ajattelee että ”miten niin?”). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Mitä tulisi tehdä?

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin tulee tuottaa Suomen kannalta keskeistä tutkimustietoa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa nykytilanteessa ja eri tulevaisuuden skenaarioissa tulee arvioida kattavasti - tämä muodostaa pohjan varautumiselle ja torjuntatoimien suunnittelulle. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän SOTERKOn uusi ”Ilmastonmuutos ja terveys” – tutkimus- ja kehittämisohjelma voi ottaa tehtäväkseen kokonaiskuvan muodostamisen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa. Työhön tulisi kuitenkin varata resursseja eri hallinnonaloilta. Lisäresursseja voi tarjota esim. Suomen Akatemia, jos käyntiin saadaan strateginen tutkimusohjelma aihealueelta. STM ja THL aloittavat kevään 2015 aikana ministeriökierroksen tavoitteenaan vakuuttaa eri hallinnonalat tutkimusohjelman tarpeellisuudesta.

Ensimmäisinä askelina terveysvaikutusten paremmaksi huomioimiseksi ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja torjuntatoimissa pyritään Ilmastopaneeliin saamaan terveysalan edustaja 2015, ja sisällyttämään puunpolton terveysvaikutukset kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Vuoden 2015 aikana tuotetaan myös positiopaperi, jossa nostetaan ilmastonmuutoksen merkitys suomalaisten terveydelle esiin, ja painotetaan terveyden huomioimista kaikessa ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa. Helleaaltoihin varautumista parannetaan alkaen 2016 laskemalla vaikutukset eri skenaariossa ja tuottamalla tarvittavat kansalliset ohjeistukset.

Hallinnonalojen yhteistyötä edistetään SOTERKOn ilmastonmuutosohjelman puitteissa. Tämän lisäksi STM nimittää 2015 neuvottelukunnan, jonka toimialaan kuuluvat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset.

Niin päättäjien kuin muidenkin kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista parannetaan suunnitelmallisen viestinnän avulla. Tehokkaan viestinnän edellytyksenä on substanssiosaajien tiivis mukana olo ja riittävien resurssien varaaminen tähän. Viestinnän tehokkuutta tulisi myös arvioida mittaamalla kohderyhmien tiedon tasoa, asenteita ja toimia. THL voi ottaa viestinnässä keskeisen roolin yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Suunniteltujen toimien toteutuessa lisääntyy tietämys ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa, tieto siirtyy tehokkaammin eri hallinnonaloille, ja ilmastonmuutokseen liittyvät terveys- ja hyvinvointi-vaikutukset nousevat suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän seurauksena ilmaston-muutokseen terveyshaittoihin pystytään varautumaan ajoissa ja kustannustehokkaammin, ja torjuntatoimet toteuttamaan siten että terveyshaitat minimoituvat ja voidaan saavuttaa myös terveyshyötyjä.

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Rakennettu ympäristö ja terveys (KT7)

Vastuuhenkilöt: Anna-Liisa Pasanen (TTL) ja Anne Hyvärinen (THL)

----#: . ;Ympäristö, rakennukset ja terveys

Fyysinen ympäristö ja sen muutokset voivat vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen sekä edistävästi että heikentävästi. Tärkeätä on nähdä hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat tekijät kokonaisuutena ja arvioida eri tekijöiden yksittäiset vaikutukset sekä niiden yhteisvaikutukset. Vaikutusten arviointiin tarvitaan lisää poikkihallinnollista yhteistyötä ja tietoa, jotta toimintalinjaukset ja päätökset ovat mahdollisimman oikeaan osuvia ja vaikuttavia. Kun toimijoita on paljon, toimijoiden vastuut ja yhteistyö tarvitsevat selkeyttämistä. Myös eri näkökulmien yhteensovittaminen ja sen käytännöt tarvitsevat kehittämistä.

Ympäristön ja rakennusten terveysvaikutuksiin kohdistuu monia merkittäviä haasteita:

  • Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ympäristössä ja rakennuksissa ovat suuri globaali hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava asiakokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät muun muassa sään ääreisilmiöiden yleistyminen, myrskyt, tulvat, kosteuden ja kuivuuden lisääntyminen sekä vaikutukset ruokatuotantoon. Monet ilmastonmuutoksen torjunta-/hillintätoimet liittyvät ympäristöön ja niillä on vaikutuksia myös hyvinvointiin ja terveyteen. Tällaisia ovat esimerkiksi energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen rakennetun ympäristön ja liikenteen osalta sekä kasvillisuuden merkitys hiilivarastona/-nieluna. Myös ilmastonmuutokseen varautumisen toimilla on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Esimerkkinä tällaisista toimista on tulviin tai kosteuden lisääntymiseen varautuminen rakentamisessa.
  • Elinympäristömme vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen voivat olla monin tavoin sekä heikentäviä että edistäviä. Vahva perusta hyvinvoinnille muodostuu elinympäristön päästöttömyydestä ja puhtaudesta. Ne puolestaan edellyttävät hyvää rakennettua ympäristöä, ympäristönsuojelua ja luonnon toimintakyvyn haavoittamattomuutta. (esim. ymp.riskit, liikenne, melu, pienhiukkaset….) (myös päivittäiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan kannustaminen…)
  • Rakennukset / niiden elinkaari, korjausrakentaminen, rakennusterveys, sisäilman laatu / kosteus- ja homeongelmat…
Mitä tulisi tehdä (kiteytys)

lyhyt teksti

Vaikuttavuusarviointi

lyhyt teksti --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC), Luonnos 21.1.2015 / YM, Timo Saarinen (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . * Voisiko otsikko olla ”Rakennukset ja terveys”, jolloin ei-asiantuntijakin ymmärtää sisällön jo otsikosta

  • Suuri osa toimenpiteistä lienee tarkastusvaliokunnan raportista ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat.” Jos paperissa ehdotetut toimenpiteet eroavat raportista (esim. sisältävät vain osan kokonaisuuksista), olisi hyvä taustoittaa tai perustella valintoja lyhyesti.
  • Toimenpiteet koskevat lähinnä kosteus- ja homeongelmia, kuitenkin myös esim. melu ja ulkoilmasta peräisin olevat hiukkaset tulisi huomioida rakentamisessa, ja esteettömyys/tilojen muunneltavuus on mainittu taustoituksessakin. Jos näitä ei haluta sisällyttää, tulisiko otsikkoa rajata lisää tai perustella selkeästi, että valitaan juuri tämä fokus juuri tälle aikajänteelle, vaikka otsikon aihepiiri sisältäisi muutakin?
  • Löytyykö liitteenä olevasta ”Aluesuunnittelu ja rikollisuus” tekstistä (OM) hyödyntää jotakin tässä? Välttämättä ei löydy, mutta katsoisitteko huolella läpi? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Tässä turvallisuusaiheisia kommentteja kahteen Siikarannan pohjapapereihin. Haluaisin nostaa terveyskysymysten rinnalle myös turvallisuusnäkökulmat (rikollisuus ja rikoksen pelko):

  • Aluesuunnittelu ja terveys
  • Rakennettu ympäristö ja terveys
  • Nämä taustapaperit voi nimetä yleisemmin kattamaan terveys- ja turvallisuusnäkökulmat. Sopiva termi voisi olla ”hyvinvointi”. Esim: Aluesuunnittelu ja hyvinvointi / Rakennettu ympäristö ja hyvinvointi. Tai sitten vain lisätään turvallisuus –termi otsikkoon.

Turvallisuus on viihtyisän elinympäristön keskeisimpiä ominaisuuksia. Hyvä ympäristö ei ole turvallinen ainoastaan siinä merkityksessä, että rikosten todennäköisyys on pieni. Hyvä ympäristö myös koetaan turvalliseksi. Turvallisuuden tunteen mittapuuna ei saisi olla sen väestönosan käsitykset, joka liikkuu rohkeasti ympäristössä kuin ympäristössä, koska uskoo hallitsevansa sen riskit vaan on tärkeää pyrkiä edistämään sitä, että pelokkaimmatkin ihmiset kokevat ympäristönsä turvalliseksi. Kansallisesta uhritutkimuksesta käy ilmi esimerkiksi, että noin 10 prosenttia naisista ei uskalla liikkua iltaisin kotinsa ulkopuolella väkivallan pelon takia. Eniten pelkäävät iäkkäät naiset, joista merkittävä osa ei uskalla liikkua iltaisin kotinsa ulkopuolella. Naisista myös noin 35 prosenttia ilmoitti pelänneensä kuluvan vuoden aikana ainakin kerran joutuvansa väkivallan uhriksi kodin ulkopuolella. Miehistä vastaava pelkäsi hieman yli 20 prosenttia. Tässä on hyvä painottaa, että rikollisuus ja turvattomuus ovat osin eri asioita. Ihmiset voivat pelätä rikoksia ja siten kokea turvattomuutta, vaikka riski joutua rikoksen uhriksi olisikin hyvin pieni.

Koti- ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että rakennettua ympäristöä koskevat ratkaisut voivat vaikuttaa rikollisuuteen ja turvattomuuteen. Näihin vaikutuksiin tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Asuinympäristön turvallisuuteen voidaan vaikuttaa sekä alueen kokonaisuuden suunnittelulla, että kortteli- ja rakennuskohtaisilla ratkaisuilla ja myös yksityiskohtien harkitulla toteutuksella. Keskeisiä asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavia turvallisen ympäristön osatekijöitä ovat:

  • Territoriaalisuus: edistetään oman alueen tunnistamista ja siihen identifioitumista. Tähän pyritään selkeällä tilahierarkialla, missä erotetaan toisistaan julkinen, puolijulkinen, puoliyksityinen ja yksityinen tila.
  • Luonnollinen valvonta: edistetään asukkaiden ja alueen käyttäjien mahdollisuutta tarkkailla omaa ympäristöään. Tätä edistetään esimerkiksi ikkunoiden, sisäänkäyntien ja kulkureittien sijoittelulla sekä valaistussuunnittelulla ja näkyvyyden huomioimisessa viherrakentamisessa ja materiaalien valinnassa.
  • Yhteisöllisyys: tuetaan asukkaiden vastuullisuutta ja osallistumista yhteiseen toimintaan. Rakennettu ympäristö luo sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden ulkoiset puitteet ja vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka runsaasti ja millä tavoin ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Tätä edistetään mm. luomalla kohtaamispaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Yhteisöllisyys tukee territoriaalisuutta ja luonnollista valvontaa.

Tampereen Muotialan asuinalue on Suomessa ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa asuinalue, jonka suunnittelussa on tietoisesti ja monipuolisesti toteutettu rikollisuuden ennaltaehkäisyyn luotuja periaatteita ja toimintatapoja (CPTED eli Crime Prevention Through Environmental Design). Muotialasta on toteutettu kattava arviointi teknillisen korkeakoulun (nykyisen Aalto yliopiston) toimesta. Arvioinnissa havaittiin mm:

  • Suurin osa vastaajista koki, että Muotiala tuntuu turvallisemmalta kuin vastaajan edellinen asuinalue ja hyvin harva piti edellistä asuinaluettaan turvallisempana.
  • Muotialalaiset kokivat kävelyn viikonloppuiltaisin omalla asuinalueellaan turvallisemmaksi kuin tamperelaiset keskimäärin.
  • Rikosongelmat arvioitiin Muotialassa ja sen lähiympäristössä selvästi vähäisemmiksi kuin Tampereella keskimäärin.

Vielä lopuksi haluaisin painottaa, ettei tarkoituksenani ole korostaa liikaa ympäristödeterminististä näkökulmaa, vaan painottaa, että myös rakennetun ympäristön ratkaisuilla voidaan vaikuttaa alueen turvallisuuteen ja erityisesti turvallisuuden tunteeseen. Rikollisuus ei siis yksin tai edes pääasiassa johdu rakennetun ympäristön piirteistä, mutta koti- ja ulkomaiset tutkimukset puoltavat, että rakennetun ympäristön mahdollisiin vaikutuksiin rikollisuuteen ja turvattomuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota kaikissa rakentamista koskevissa ratkaisuissa, niin yhdyskuntasuunnittelussa kuin yksittäisten rakennusten ja tilojen suunnittelussa. Tässä esitetyt ehdotukset eivät puolla kovien tilannetorjunnan keinojen käyttämistä, jossa ikään kuin linnoittautumalla parannetaan turvallisuutta. Lähtökohtana tulee olla avoin kaupunkitila, jossa ihmisten oleskelua, liikkumista ja toimintaa rajoitetaan mahdollisimman vähän ja jossa yksilön koskemattomuutta kunnioitetaan. Tämän työn edistämiseksi on ympäristöministeriön ja Aalto yliopiston johdolla laadittu laajassa yhteistyössä Turvallinen kaupunki –verkkosivu (http://www.turvallinenkaupunki.fi), minne kerätyt aineistot ja ohjeistukset ovat kaikkien saatavilla.

Lähteet: Kyttä Marketta et al. (2008) Turvallinen asuinalue. Tampereen Muotiala suunnitelmissa kokemuksissa. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B93. Danielsson Petri, Salmi Venla, Siren Reino (2013) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2013 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Verkkokatsauksia 37/2014. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Rikoksentorjunnan neuvottelukunta (1995) Rakennettu ympäristö, rikollisuus ja turvattomuus.

Markus Alanko Erikoissuunnittelija Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Kriminaalipoliittinen osasto Oikeusministeriö --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Tausta

Rakennettu ympäristö voi vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen sekä edistävästi että heikentävästi. Hyvinvointiin ja terveellisyyteen vaikuttavia tekijöitä ei aina nähdä kokonaisuutena. Kun toimijoita on paljon, toimijoiden vastuut ja yhteistyökäytännöt ovat epäselviä.

Rakennuksen elinkaari tulee ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa, uudis- ja korjaus-rakentamisessa sekä rakennuksen ylläpidon aikana. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. 1) tilasuunnittelu; tilojen toimivuus, esteettömyys ja muunneltavuus käyttötarkoituksen mukaan rakennuksen elinkaaren aikana, 2) rakentamisen, rakennusmateriaalien ja sisäilman laatu, energiatehokkuus ja esteettisyys sekä 3) korjaustoimenpiteiden ennakoiminen sekä sisäympäristöongelmien ehkäisy ja hallinta.

Vuonna 2011 eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi Työterveyslaitokselta Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen (eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, 18.10.2012). Tutkimuksessa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys asuin- ja työpaikkarakennuksissa sekä niiden taloudellinen merkitys, selvitettiin kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tutkimuksen, lausuntokierroksen ja asiantuntijakuulemisten perusteella tarkastusvaliokunta antoi 2.5.2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 14-kohtaisen listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää maan hallitukselta (taulukoissa viitataan mietintöön TrVM toimenpide x). Asiasta valmistui eduskunnan mietintö vuonna 2013, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat. Hallitus antoi vuosikertomuksen 2014 tekemistään töistä, joista tarkastusvaliokunta totesi kuultuaan asiantuntijatahoja, että toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä ja etenevät liian hitaasti.

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Eri tasojen toimijoiden yhteistyön tiivistäminen rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävissä asioissa Yhteinen näkemys rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävien tähänastisten toimenpiteiden toteutumisesta sekä tulevista toimista ja tarpeista (sisältää rakentamisen ohjaus- ja neuvontajärjestelmän) (TrVM toimenpide 1,4) YM, STM, TEM, OKM 2015
Eri toimijoiden ohjeiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen rakennusterveyskysymyksissä (sis. oireilevien ja sairastuneiden tutkimuksen ja hoidon) kansallisella tasolla (TrVM toimenpide 5,8,11,12) STM, AVIt, terveydenhuollon toimijat, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat Hometalkoot-verkosto 2015-2016
Paikallistason ohjeiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen, pilotointi ja levittäminen (TrVM toimenpide 5,8,11) Suunnittelijat, rakentajat, omistajat ja käyttäjät, AVIt, kunnat, terveyden-huollon toimijat 2016-2018
Toimijoiden vastuiden selvittäminen esim. säädösten ja ohjeiden valmistelun yhteydessä Rakentamismääräyskokoelma, Terveydensuojelulaki, Asumisterveysasetus Työturvallisuuslaki (TrVM toimenpide 3-8) YM ja STM 2015-2017
Rakennusten korjauksiin kohdennettavien valtioavustusten ehtojen ja seurannan tarkistus (TrVM toimenpide 6,7,9) OKM ja TEM 2015-2016
Markkinavalvonta ja vastuu-kysymykset rakentamisessa (TrVM toimenpide 4-6,9) TEM, OKM ja OKM 2016-2017
Lainsäädännön aukkojen selvittäminen ja ohjeistusten tarkistus (TrVM toimenpide 1,4-7) YM, STM, TEM, OKM 2016-2017
Rahoituksen ja resurssien varmistaminen todettujen epäkohtien korjaamiseksi Rahoituspohjan varmistaminen julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamiselle (TrVM toimenpide 9,10) VM 2016-2022
Vastaava suunnitelmat myös muulle rakennuskannalle (TrVM toimenpide 9) YM ja STM 2015-2016
Asuntojen ARA-rahoitusperi-aatteiden uudistaminen (TrVM toimenpide 9) YM 2015-2016
Rakentamisen ja rakennusterveyden asiantuntijuuden laadun turvaaminen Asiantuntijoiden pätevyys-vaatimusten määrittäminen ja nykyisten vaatimusten tarkastaminen sekä huomioon ottaminen perus- ja täydennys-koulutusten rahoituksessa ja opetussuunnitelmissa (TrVM toimenpide 2,3,7) YM, OKM ja STM, Yliopistot, ammattikorkeakoulut, ja muut koulutuksen järjestäjät 2015-2017
Aiheeseen liittyvä viestintä ja muu koulutus (TrVM toimenpide 7) Edellisten lisäksi myös 3. sektori 2015-2017

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Rakennusalan ja rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantaminen ja uuden tiedon tuottaminen toimenpiteiden vaikutuksista (TrVM toimenpide 13) OKM, TEM, YM, STM, Suomen Akatemia, Tekes, Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut 2016-2026
Säädösvaikutusten arviointi YM, STM, TEM, OKM 2015-2018

←--#: . Kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa on tunnistettu terveyden merkitys sopeutumisessa. Siinä nostetaan esille, että ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista merkittävä osa ilmenee suoraan tai välillisesti ihmisten terveydessä ja korostetaan että sopeutumistoimenpiteiden arvioinnissa ihmisen hyvinvointi on tärkeä sektorit ylittävä kriteeri.

Sopeutumissuunnitelman taustaksi tehdyssä arviointiraportissa (MMM:n työryhmämuistio 2013:5) kuvataan laajasti ja mielestäni hyvin sitä, että terveyssektorin sopeutumistyön kannalta merkittävässä osassa on muiden sektoreiden toimet sopeutumiskyvyn parantamiseksi (vesihuolto, asuminen, energianhuolto, elintarviketurvallisuus jne. jne..), mikä tarvitsee laajempaa tarkastelua ja yhteensovittamista.

Käytännön toiminnan/työn kannalta on tärkeää saada tiedon lisäksi myös sektoreiden yhteistyötä ja päätöksentekoa tukevia (mm. arvioinnin) menetelmiä ja työvälineitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) kirjasi Jaana Kaipaisen (MMM) kommentin (type: truth; paradigms: science: defence)

Yhdyskuntasuunnittelu, hyvinvointi ja terveys (KT8)

----#: . * Taustaosio on liian pitkä ja vaatii voimakasta tiivistämistä.

  • Terveyskysymysten rinnalle olisi tärkeää nostaa mukaan myös turvallisuusnäkökulmat (rikollisuus ja rikoksen pelko, ks. ystävällisesti liite ”Aluesuunnittelu ja rikollisuus”, joka sisältää OM:n tarjoamaa tekstiä) sekä ympäristön mahdolliset terveys- ja hyvinvointihyödyt (ks. ystävällisesti liitteenä oleva STM:n tulevaisuuskatsaustyön osana laadittu perusmuistio ”Terveyttä edistävä ympäristö”). Mainituista liitteistä tulisi poimia vain muutamalla virkkeellä ydin idea ja mahdolliset toimenpiteet, jotta teksti ei tarpeettomasti pitkity. Ymmärtääkseni Timo Lanki voi tarvittaessa auttaa tässä työssä ainakin mainittujen perusmuistioiden hyödyntämisen osalta. Tarvittaessa Meri Larivaara katsoo rikollisuuden ja rikoksen pelon näkökulmasta tekstin.
  • Edellisen perusteella otsikko tulisi muotoilla ”Aluesuunnittelu ja hyvinvointi”
  • Liitteenä myös STM:n tulevaisuusktsaustyön perustelumuistio ”Alueiden käyttö”, jossa tiivistä tekstiä keskiöön nostetuista melu- ja ilmastonsaastekysymyksistä (voi auttaa tiivistetyn ilmaisun hakemisessa) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)


Lukijalle;

Tässä pohjapaperissa aihealue on jaettu kahteen osaan: ympäristöterveysriskit paremmin huomioon yhdyskuntasuunnittelussa (aluesuunnittelussa) elinympäristö hyvinvoinnin lähteenä

Ympäristöterveysriskien osalta pohjapaperiin on kirjoitettu taustaa sille, miksi nämä riskit ovat edelleen tärkeitä ottaa huomioon (mm. pienhiukkaset, melu, vastaavasti kirjoitetaan radonista ja muista merkittävimmistä).

Esitetyt toimenpiteet keskittyvät myös tässä pohjapaperissa ympäristöterveysriskeihin johtuen kirjoittajan substanssiosaamisalueesta.

Tausta

Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Laadukas elinympäristö ja luonto edistävät fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkistä hyvinvointia.

Ympäristöterveysriskit paremmin huomioon yhdyskuntasuunnittelussa (aluesuunnittelussa)

⇤--#: . Taustaosiota pitäisi lyhentää. Ja viitteet pois. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Kuva 1 Ympäristöaltisteiden aiheuttaman tautitaakan suuruusluokat vuonna 2010.Lähde; Ympäristö ja terveys lehti 5:2013.

Suomessa lainsäädännön avulla hallitaan hyvin monien elinympäristötekijöiden riskejä, kuten juomaveden ja elintarvikkeiden laatua, säteilyturvallisuutta sekä ympäristöpäästöjä. Tästä huolimatta ympäristöaltisteiden arvioidaan aiheuttavan vajaat kymmenen prosenttia kuolemista ja sairastapauksista Suomessa. (Kauhanen ym.).

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt, miten ympäristöterveystekijät vaikuttavat väestötasolla suomalaisten tautitaakkaan (DALY). Sen avulla kuvataan, miten paljon väestössä menetetään terveitä elinvuosia verrattuna keskimääräiseen eliniänodotteeseen tai vuosia, jotka jäävät ennenaikaisen kuoleman takia kokonaan elämättä. (Asikainen ym.).

Selvityksessä on listattu 20 tärkeintä terveysvaikutusta aiheuttavaa ympäristötekijää, joista selkeästi merkittävimmin tautitaakkaan vaikuttavia ovat ulkoilman pienhiukkaset sekä ulkomelu. Kansanterveyden näkökulmasta voidaan nostaa tarkastelun kohteeksi tärkeimmät riskitekijät, joihin tulisi vastata terveyspoliittisin keinoin siten, että asiat huomioitaisiin päätöksenteon eri tasoilla.

Kauhanen Jussi, Erkkilä Arja, Korhonen Maarit, Myllykangas Markku ja Pekkanen Juha. 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki 2013. 314 s.
Asikainen Arja, Hänninen Otto ja Juha Pekkanen. 2013. Ympäristö ja terveys lehti 5:2013

Pienhiukkaset

Ulkoilman pienhiukkaset haitalliset vaikutukset terveyteemme on tiedetty jo pitkään. Ulkoilman pienhiukkaset (läpimitta alle 2,5 μm, PM2.5) lisäävät sairastuvuutta hengityselinsairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin sekä aiheuttavat myös ennenaikaisia kuolemia (Pekkanen 2004, Salonen & Pennanen 2006). Suurin osa pienhiukkasten aiheuttamasta ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu lisääntyneestä sydän- ja verisuonitauti kuolleisuudesta (Tainio 2009).

Vielä ei tiedetä täysin tarkkaan pienhiukkasten terveysvaikutusmekanismeja, mutta vaikutusten on todettu kuitenkin alkavan pienissä pitoisuuksissa (Vallius 2005, Pekkanen 2004, Tainio 2009). Ultrapienten hiukkasten terveysvaikutusten oletetaan perustuvan niiden suuren lukumäärään eikä niinkään kemialliseen koostumukseen. Toksisuus on vahvimmin yhteydessä hiukkasten pinta-alaan. Tällä perusteella pienhiukkasille ei ole voitu määrittää turvallista pitoisuutta (Pekkanen 2004, Toikkanen 2010).

Ihminen altistuu pienhiukkasille merkittävimmin sisäilman kautta. Vietämmehän sisätiloissa noin 90 % ajastamme. Ulkoilmasta peräisin olevien pienhiukkasten merkitys on suuri sisäilma-altistuksessakin. Ulkoilman pienhiukkasten määrä on suurin taajamissa ja vilkasliikenteisten teiden varsilla. Etelä-Suomessa pienhiukkaspitoisuuteen vaikuttaa myös kaukokulkeutuma. Myös puun pienpolton on todettu lisäävän paikallisesti pienhiukkaspitoisuuksia ilmassa (Kupiainen 2011).

Pekkanen Juha 2004. Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset. Duodecim 2004;120
Salonen Raimo O. ja Pennanen Arto. 2006. Pienhiukkasten vaikutus terveyteen. Tuloksia ja päätelmiä teknologiaohjelmasta FINE Pienhiukkaset - Teknologia, ympäristö ja terveys. Tekes, Helsinki 2006
Tainio Marko. 2009. Methods and uncertainties in the assessment of health effects of fine particulare matter (PM 2,5) air pollution. THL, Kuopio 2009
Toikkanen Ulla 2010. Pienhiukkasten terveysriskejä aliarvioidaan. Lääkärilehden uutisia, 2010
Kupiainen Kaarle, Stojiljkovic Ana ja Ritola Roosa (Nordic Envicon Oy). Hiukkasten koostumus ja lähteet Mannerheimintiellä PM10-raja-arvon ylityspäivinä 2009. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsinki 2011
Vallius Marko. 2005. Charasteristics and sources of fine particulate matter in urban air. National Public Health Institute (KTL), Kuopio 2005

Melu

Äänen kokeminen meluksi on yleisesti subjektiivista ja tilanteeseen sidoksissa. 20-40 % väestöstä arvioidaan olevan meluherkkiä (Kansanterveys 2013). Monien sairauksien kohdalla melun aiheuttaman terveysriskin suuruutta ei vielä tarkkaan tunneta väestötutkimusten vähäisyyden vuoksi. Parhaiten tunnetaan kiusallisuuden (melun aiheuttama elämyksellinen kokemus) esiintyvyyden annos-vaste suhde. Erityyppisten biologisten mekanismien, esimerkiksi unihäiriöiden ja autonomisen hermoston reaktioiden, suhteellinen merkitys vakavien terveyshaittojen synnyssä on vielä epäselvä. (Ympäristöministeriö 2013). WHO arvioi kuitenkin liiallinen melun vahingoittavan vakavasti ihmisten terveyttä ja häiritsevän ihmisten päivittäistä toimintaa koulussa, töissä, kotona ja vapaa-aikana. Se voi häiritä unta, aiheuttaa sydän- ja psykofysiologisia vaikutuksia, heikentää suorituskykyä ja aiheuttaa ärtymystä sekä muutoksia sosiaaliseen käyttäytymiseen. Euroopan ympäristövirasto arvioi melun olevan merkittävä ympäristöterveystekijä etenkin kaupunkiympäristössä. Arvioiden mukaan 20 % EU:n väestöstä kärsii terveyteen vaikuttavasta melusta. EEA arvioi melun aiheuttavan jopa 10 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa. (European Environment Agency (EEA) 2014).

Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen siten, että vuoteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2003, sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja, oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. (Ympäristöministeriö 2013).

Ympäristöministeriön laatiman meluntorjuntaohjelman tarkoituksena oli kiinnittää erityisesti huomiota uusien melualueiden syntymisen ehkäisemiseen, meluisimpien alueiden meluntorjuntaan sekä hiljaisten alueiden säilyttämiseen tulevassa suunnittelussa ja meluntorjuntatoimien suuntaamisessa. Melulle altistuvien ihmisten määrän on arvioitu pysyneen suhteellisen vakiona viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä siten tavoiteltua vähenemää altistumisessa ole tapahtunut. Altistumisen arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. (Ympäristöministeriö 2013).

Melulle altistuvien ihmisten määrän ei ole tehtyjen arvioiden mukaan vähentynyt vuosikymmenten aikana.

Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida melualueet (mm. ampuma-alueet, lentoliikenne). Melualuetta määritettäessä tulee ottaa huomioon melua aiheuttavan toiminnan kasvu ja muutokset siten, että melualueen määrityksessä käytettyjä melutasoja ei ylitetä tulevaisuudessakaan kaavassa esitettyjen melualueiden ulkopuolella. (Ympäristöministeriö 2003, maakuntakaavamerkinnät ja määräykset).

EU:n ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) on edellyttänyt, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvitykset 30.6.2012 mennessä. (tähän voisi ottaa jonkin kaupungin meluselvitystuloksia).

European Environment Agency (EEA) 2014. Noise in Europe 2014. EEA Report No 10/2014, European Environment Agency, Luxemburg 2014
Kontkanen Olli. 2014. Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen. Diplomityö, Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos. Espoo 2014
Kauhanen Jussi, Erkkilä Arja, Korhonen Maarit, Myllykangas Markku ja Pekkanen Juha. 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki 2013. 314 s.
Liikonen Larri ja Paula Leppänen.2005. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa, Tilannekatsaus 2005. Ympäristöministeriö Helsinki 2005
Ympäristöministeriö. 2013, työryhmä Saarinen Ari ym.. Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti. Ympäristöministeriö, Helsinki 2013.
Ympäristöministeriö. 2003. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, Helsinki 2003
Elinympäristö hyvinvoinnin lähteenä

Tähän kohtaan tulisi työryhmässä esitettyjä näkemyksiä; ympäristön viihtyisyys, turvallisuus, esteettömyys, palvelujen saatavuus, autioituvien alueiden ja ruuhka-alueiden vastakohtaisuus .

Alueiden käytön suunnittelu ei välttämättä huomioi riittävästi ihmisvaikutuksia, kuten esteettömyyttä, palvelujen saatavuutta tai terveysvaikutuksia. Tärkeitä näkökulmia olisivat mm. ikääntyneiden määrän kasvu, turvattomuus/turvallisuus, liukkauden estäminen, viheralueiden sovittaminen tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä ilmastonmuutoksen huomioiminen kaupunkisuunnittelussa. Jokamiehen oikeus, lähiluonto ja hiljaisuus ovat merkittäviä ympäristöön liittyviä voimavaroja.

Kehittämistyötä tulisi lähitulevaisuudessa kohdentaa ainakin tonttipolitiikan suunnitteluun, palveluntarjonnan uusiin muotoihin (esimerkiksi liikkuvia palveluautoja myös kaupungeissa), asukkaiden osallistumiseen elinympäristönsä vaikuttavaan päätöksentekoon aktiivisesti ja varhaisessa vaiheessa, maaseudun elinvoimaisuuteen (mm. koulutusmahdollisuuksien turvaaminen ja sitä kautta koulutetun työvoiman saannin turvaaminen) sekä arktisen alueen potentiaalin hyödyntämiseen. Taloudellinen niukkuus ja priorisoinnin tarve muodostavat uhkan ympäristön kehittämiselle voimavaraksi.

Mitä tulisi tehdä?

Esitettävät tehtävät riippuvat siitä, mihin tässä yhteydessä aihe halutaan rajata. Otetaanko tarkastelun kohteeksi laajempi hyvinvointikäsite yhdyskuntasuunnittelussa vai keskitytäänkö tässä ympäristöterveysriskeihin aluesuunnittelussa? Tässä pohjapaperissa on esitetty tehtäviä vain ympäristöterveysriskien osalta.

Ympäristöterveysriskit paremmin huomioon yhdyskuntasuunnittelussa (aluesuunnittelussa)

Valtakunnallinen näkökohta ympäristöterveysriskien huomioon ottamisessa

Aluesuunnittelun tulisi vastata kansanterveyden kannalta tärkeiden ympäristöriskien huomioimiseen. Valtakunnallisia alueiden käyttöön ja aluesuunnitteluun liittyvää ohjeistusta tulee arvioida, miten elinympäristöriskit niissä on huomioitu. Esimerkiksi maankäytön suunnittelua ohjaa aluetasolla (maakuntakaava) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Miten alueidenkäyttötavoitteet ottavat huomioon ympäristöterveysriskit?

EU tason lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaikutukset?

Alueellinen/paikallinen näkökohta ympäristöterveysriskien huomioon ottamisessa

Vahvistetaan ympäristöterveysriskien huomioon ottamista alueellisessa/kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa; kunnan strateginen suunnittelu, kuntien hyvinvointiohjelmat, maankäytön suunnittelu. Miten kunnassa tulee huomioida poikkihallinnollisesti ympäristöterveysriskit (oppaan, ohjeet, koulutus).

Ympäristöterveysriskien arviointimenetelmät

Aluesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun tueksi tulisi arvioida käytössä olevien ympäristöterveystekijöiden arviointimenetelmät ja niiden riittävyys (kartoitus tehdyistä terveysvaikutusarvioinneista ja niiden tasosta sekä kehittämisehdotukset).

(Huom.: tämä liittyy myös kohtaan Siikarannan muistiossa ”Kehittämistarve 9: Ympäristöterveysvaikutusten arviointi, kokous C7”)

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Elinympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen väheneminen. Sairastavuuden väheneminen ja sitä kautta kansantaloudelliset säästöt.

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Vaikutusarviointi ja terveys (KT9, 10)

----#: . * Vaikutusarviointiin oli nyt nostettu hankkeita. Päätason hankkeiksi voisi ehdottaa 1) Johdon sitouttaminen (asiantuntijoita kuulemalla) ja 2) Yhteistyöverkostojen toimivuuden varmistaminen (sis. mm. kaikkien yhteistyötahojen tunnistaminen, yhteen kokoaminen, koordinointivastuun määrittäminen, ongelmalähtöisyys.

  • Mittarina pidetään sitä kuinka paljon jotain on käytetty netistä tai viety nettiin tai että rahoitusta on lisätty. Se ei oikeastaan vielä kerro siitä, mitä on oikeasti saatu kentällä aikaan. Voisiko tätä näkökulmaa vielä pohtia? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Tausta

Monimutkaiset ongelmat eivät rajaudu tietyille hallinnonaloille, ja jonkun tahon pitäisi pystyä muodostamaan kokonaiskuva eli tekemään organisaatiorajat ylittäviä arviointeja. Tämä on tyypillistä ympäristöterveysvaikutusten arvioinnille. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös vaikutusarvioinnin tarkkuus ja laatu. Jo nyt on olemassa helpottavia tarkistuslistoja asioista, mutta ne eivät auta jos varsinaista sisällöllistä tietoa ei ole suunnittelijan käytettävissä. Nämä haasteet koskevat sekä säädösvalmistelua että esimerkiksi kuntatason toimenpiteitä kuten kaavoitusta. Parempia työkaluja siis tarvitaan molemmille, mutta niiden tekeminen on työlästä ja on aloitettava tärkeysjärjestyksessä.

Työkalujen pitäisi edistää organisaatiorajat ylittävää tiedonkulkua, jotta voidaan oppia naapurilta ja näin välttää osaoptimointia ja yhteiskunnan kannalta tehotonta työskentelyä. Liikkeelle pääsemiseksi ovat tarpeen ketterät kokeilut, joissa tukeudutaan vaikutusarvioinnin tuottamiin suosituksiin, kokeillaan asioita käytännön tilanteessa pienessä mitassa, ja varsinaiset päätökset tehdään näyttöön perustuvan tiedon varassa.

Ketterien kokeilujen rahoitus muodostaa haasteen. Periaatteessa ne tehostavat rahankäyttöä ja tuottavat lisäarvoa. Käytännössä kuitenkin tarvitaan siemenrahoitusta, koska jokainen yksittäinen organisaation osabudjetti on vedetty tiukoille, eikä vaikutusarviointiin tai ketteriin kokeiluihin ole varattua rahoitusta. Hyödyt tulevat viipeellä.

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tehdään ja julkaistaan vaikutusarvioinnin työkaluja päättäjille Julkaistaan pienhiukkasten terveysvaikutuksia arvioiva nettityökalu THL kevät 2015
Selvitetään mahdollisuuksia julkaista liikuntavaikutusten arvioinnista työkalu THL, Valtion liikuntaneuvosto, UKK-instituutti, muita? 2015
Tuotetaan ohjekirjanen vaikutusarviointien tekemiseen. Kuntaliitto, Temara-hanke 2015
Kannustetaan kuntia ja ministeriöitä käyttämään netissä tehtäviä ja julkaistavia toimenpidelistauksia (kuten Helsinkin kaupungin ilmastopolitiikat [1]), jotta kokonaisuudet hahmottuvat yli hallintokuntarajojen. VNK, STM, Kuntaliitto 2015
Julkaistaan vaikutusarviointeja, joiden tuloksia voidaan hyödyntää lukuisissa päätöksissä Julkaistaan vaikutusarviointi rakennusten energiatehokkuudesta ja päästöjen terveysvaikutuksista THL 2015
Julkaistaan Soterko-laitosten yhteistyönä organisaatiot ylittäviä vaikutusarviointeja. Esimerkkinä voisivat olla rakennuskannan ympäristöterveysvaikutukset sisältäen energiatehokkuude, pienhiukkaset ja radonin. STUK, THL 2015-2016
Julkaistaan vaikutusten ja toimenpiteiden systeemikuva, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia. THL, SYKE kevät 2015
Käynnistetään ketterän kehittämisen esimerkkejä THL tiedottaa ja tukee, jotta kunnat keräävät sote-asioiden ketterän kehittämisen esimerkkejä Innokylään. THL, Kuntaliitto 2015
Tuotetaan esimerkkihankeideoita, joista puuttuu kokemusperäistä tietoa mutta joita voisi kokeilla. Tarjotaan ideoita kuntiin kokeiltavaksi. THL, STM 2016
Parannetaan ketterän kehittämisen rahoitusta Selvitetään ja lisätään VNK:n selvitysrahan käyttöä tällaiseen toimintaan VNK, VM 2015
Aloitetaan ketterien kehityshankkeiden rahoitus jatkuvalla avoimella haulla ja avoimella, joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. VNK, VM 2016

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Kehitetyt työkalut ovat aktiivisessa käytössä kunnissa ja/tai ministeriöissä. Työkaluissa on palaute- ja rekisteröintitoiminto. Lisäksi kohderyhmälle tehdään kysely. STM, THL 2016
Tiedot toteutetuista vaikutusarvioinneista kerätään Innokylään. Kuntia ohjeistetaan Innokylän käyttöön. THL, STM 2015
Tiedot toteutetuista ketterän kehittämisen hankkeista kerätään Innokylään. Kuntia ohjteistetaan Innokylän käyttöön. THL, STM 2015
Ketterän kehittämisen tuloksia on käytetty päätöksenteossa. Toimijat raportoivat tulosten käytöstä Innokylässä. Kunnat, ministeriöt 2016-2017
Ketterän kehittämisen rahoitus on parantunut. VNK ja VM seuraavat erikseen kehittämishankerahoitusta. VNK, VM 2016

⇤--#: . Vaikutusarviointiin oli nyt nostettu näitä hankkeita. Vähän jäi kaivelemaan siitä, että mittarina pidetään sitä kuinka paljon jotain on  käytetty netistä tai viety nettiin. Tai sitä, että rahoitusta on lisätty… Se nyt ei vielä kerro siitä mitä on oikeasti saatu kentällä aikaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Etenkin vaikutusarvioon liittyen voisi johonkin ehdottaa ”päätason” hankkeiksi 1) Johdon sitouttaminen (asiantuntijoita kuulemalla) ja 2) Yhteistyöverkostojen toimivuuden varmistaminen (sis. mm. kaikkien yhteistyötahojen tunnistaminen, yhteen kokoaminen, koordinointivastuun määrittäminen, ongelmalähtöisyys. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . vaikutusten arviointi jää heppoiseksi kaikissa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Perustelut

Tähän kohtaan laitetaan perusteluita, miksi juuri nämä toimenpiteet on valittu.

Vaikutusarviointiosio perustuu työryhmätyöskentelyyn Siikarannassa 13.-14.11.2014. Tästä työstä on kokousmuistio sivulla Keskustelu:Terveys kaikissa politiikoissa#Vaikutusarvioinnin edistäminen Suomessa.

Katso myös

Hyvinvointi kestävän kasvun perustana
Hankkeen sivut Katso myös

Kommentoi sisältöä

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Hyvinvointia_tukeva_ympäristö&oldid=28128”