Hyvinvointia tukeva ympäristö

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 16. tammikuuta 2015 kello 12.58 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Perustelut)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Hyvinvointi kestävän kasvun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ministeriöiden ja THL:n yhteistyöhanke, jossa edistetään terveysnäkökulman huomioimista kaikissa politiikoissa ja hyvinvoinnin roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksi sen tärkeistä välietapeista oli Siikarannan työpaja III 13.-14.11.2014. Hankkeessa tuotetaan valmistelumateriaalia ministeriöiden ja tulevan hallituksen työskentelyyn.

Kysymys

Minkälaisia toimenpiteitä pitäisi Suomessa tehdä lähivuosina valitulla osa-alueella Hyvinvointia tukeva ympäristö kehittamistarpeisiin liittyen?

Aiemmassa työskentelyssä on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet. Sulkeissa oleva kirjain ja numero viittavat osa-alueeseen ja työryhmään, johon kehittämistarve liittyy ja joka työskenteli Siikarannan työpajassa.

  • Kehittämistarve 6 (C1): Ilmastonmuutos ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 7 (C5): Rakennettu ympäristö ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 8 (C3, C6): Yhdyskuntasuunnittelu, hyvinvointi ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 9 (C7): Ympäristöterveysvaikutusten arviointi, lisätietoja antaa Jouni Tuomisto, THL
  • Kehittämistarve 10 (C2, C4): Riskien hallinta, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM

Vastaus

Tähän kohtaan laitetaan toimenpidesuunnitelmat ja niiden vaikuttatuutta mittaavat toimet.

Ilmastonmuutos ja terveys (KT 6)

Tausta

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Rakennettu ympäristö ja terveys (KT7)

Tausta

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Yhdyskuntasuunnittelu, hyvinvointi ja terveys (KT8)

Tausta

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Vaikutusarviointi ja terveys (KT9, 10)

Tausta

Monimutkaiset ongelmat eivät rajaudu tietyille hallinnonaloille, ja jonkun tahon pitäisi pystyä muodostamaan kokonaiskuva eli tekemään organisaatiorajat ylittäviä arviointeja. Tämä on tyypillistä ympäristöterveysvaikutusten arvioinnille. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös vaikutusarvioinnin tarkkuus ja laatu. Jo nyt on olemassa helpottavia tarkistuslistoja asioista, mutta ne eivät auta jos varsinaista sisällöllistä tietoa ei ole suunnittelijan käytettävissä. Nämä haasteet koskevat sekä säädösvalmistelua että esimerkiksi kuntatason toimenpiteitä kuten kaavoitusta. Parempia työkaluja siis tarvitaan molemmille, mutta niiden tekeminen on työlästä ja on aloitettava tärkeysjärjestyksessä.

Työkalujen pitäisi edistää organisaatiorajat ylittävää tiedonkulkua, jotta voidaan oppia naapurilta ja näin välttää osaoptimointia ja yhteiskunnan kannalta tehotonta työskentelyä. Liikkeelle pääsemiseksi ovat tarpeen ketterät kokeilut, joissa tukeudutaan vaikutusarvioinnin tuottamiin suosituksiin, kokeillaan asioita käytännön tilanteessa pienessä mitassa, ja varsinaiset päätökset tehdään näyttöön perustuvan tiedon varassa.

Ketterien kokeilujen rahoitus muodostaa haasteen. Periaatteessa ne tehostavat rahankäyttöä ja tuottavat lisäarvoa. Käytännössä kuitenkin tarvitaan siemenrahoitusta, koska jokainen yksittäinen organisaation osabudjetti on vedetty tiukoille, eikä vaikutusarviointiin tai ketteriin kokeiluihin ole varattua rahoitusta. Hyödyt tulevat viipeellä.

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tehdään ja julkaistaan vaikutusarvioinnin työkaluja päättäjille Julkaistaan pienhiukkasten terveysvaikutuksia arvioiva nettityökalu THL kevät 2015
Selvitetään mahdollisuuksia julkaista liikuntavaikutusten arvioinnista työkalu THL, Valtion liikuntaneuvosto, UKK-instituutti, muita? 2015
Tuotetaan ohjekirjanen vaikutusarviointien tekemiseen. Kuntaliitto, Temara-hanke 2015
Kannustetaan kuntia ja ministeriöitä käyttämään netissä tehtäviä ja julkaistavia toimenpidelistauksia (kuten Helsinkin kaupungin ilmastopolitiikat [1]), jotta kokonaisuudet hahmottuvat yli hallintokuntarajojen. VNK, STM, Kuntaliitto 2015
Julkaistaan vaikutusarviointeja, joiden tuloksia voidaan hyödyntää lukuisissa päätöksissä Julkaistaan vaikutusarviointi rakennusten energiatehokkuudesta ja päästöjen terveysvaikutuksista THL 2015
Julkaistaan Soterko-laitosten yhteistyönä organisaatiot ylittäviä vaikutusarviointeja. Esimerkkinä voisivat olla rakennuskannan ympäristöterveysvaikutukset sisältäen energiatehokkuude, pienhiukkaset ja radonin. STUK, THL 2015-2016
Julkaistaan vaikutusten ja toimenpiteiden systeemikuva, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia. THL, SYKE kevät 2015
Käynnistetään ketterän kehittämisen esimerkkejä THL tiedottaa ja tukee, jotta kunnat keräävät sote-asioiden ketterän kehittämisen esimerkkejä Innokylään. THL, Kuntaliitto 2015
Tuotetaan esimerkkihankeideoita, joista puuttuu kokemusperäistä tietoa mutta joita voisi kokeilla. Tarjotaan ideoita kuntiin kokeiltavaksi. THL, STM 2016
Parannetaan ketterän kehittämisen rahoitusta Selvitetään ja lisätään VNK:n selvitysrahan käyttöä tällaiseen toimintaan VNK, VM 2015
Aloitetaan ketterien kehityshankkeiden rahoitus jatkuvalla avoimella haulla ja avoimella, joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. VNK, VM 2016

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Kehitetyt työkalut ovat aktiivisessa käytössä kunnissa ja/tai ministeriöissä. Työkaluissa on palaute- ja rekisteröintitoiminto. Lisäksi kohderyhmälle tehdään kysely. STM, THL 2016
Tiedot toteutetuista vaikutusarvioinneista kerätään Innokylään. Kuntia ohjeistetaan Innokylän käyttöön. THL, STM 2015
Tiedot toteutetuista ketterän kehittämisen hankkeista kerätään Innokylään. Kuntia ohjteistetaan Innokylän käyttöön. THL, STM 2015
Ketterän kehittämisen tuloksia on käytetty päätöksenteossa. Toimijat raportoivat tulosten käytöstä Innokylässä. Kunnat, ministeriöt 2016-2017
Ketterän kehittämisen rahoitus on parantunut. VNK ja VM seuraavat erikseen kehittämishankerahoitusta. VNK, VM 2016

Perustelut

Tähän kohtaan laitetaan perusteluita, miksi juuri nämä toimenpiteet on valittu.

Vaikutusarviointiosio perustuu työryhmätyöskentelyyn Siikarannassa 13.-14.11.2014. Tästä työstä on kokousmuistio sivulla Keskustelu:Terveys kaikissa politiikoissa#Vaikutusarvioinnin edistäminen Suomessa.

Katso myös

Hyvinvointi kestävän kasvun perustana
Hankkeen sivut Katso myös