Käyttäjä:Jouni/Johtajuus

Johtajuuskansion sisältö

JOHTAJUUSKANSION SISÄLTÖ, tutkinnon osa 1.

ANSIOLUETTELO
KUVAUS NYKYISESTÄ TYÖTEHTÄVÄSTÄ
YHTEENVETO TUTKINTOTILAISUUKSISTA
SUUNNITELMA TUTKINNON SUORITTAMISESTA, OSA 1 (HYVÄKSYTTY, VIIMEISIN VERSIO)
TUTKINTOTILAISUUKSIEN ARVIOINTILOMAKKEET KAIKILTA OSIN TÄYTETTYINÄ JA ALLEKIRJOITETTUINA (myös laadullinen arviointi ja itsearviointi)
TÄYDENTÄVÄT DOKUMENTIT ARVIOITUINA, VÄHINTÄÄN:
- kehittämisprojektin suunnitelma
- toimintasuunnitelma
- oman johtajuuden kehittymissuunnitelma

Tutkinnon osa 1. ammattitaitovaatimukset:

1. Osaa seurata toimialan ja johtamisen kehityssuuntia ja suhteuttaa niitä omaan toimintaympäristöönsä sekä osaa selvittää oman organisaationsa nykytilan

2. Osaa selvittää oman vastuualueen vision, arvot ja strategian sekä laatia toimintasuunnitelmat yhdessä henkilöstönsä kanssa

3. Osaa pohtia omia johtamistaitojaan ja laatia johtajuuden kehittymissuunnitelman

4. Osaa valita kehittämiskohteen ja laatia kehittämisprojektin suunnitelman

JOHTAJUUSKANSION SISÄLTÖ, tutkinnon osa 2.

Koko tutkinnon 1. osan sisältö +

YHTEENVETO TUTKINTOTILAISUUKSISTA
SUUNNITELMA TUTKINNON SUORITTAMISESTA, OSA 2. (HYVÄKSYTTY, VIIMEISIN VERSIO)
TUTKINTOTILAISUUKSIEN ARVIOINTILOMAKKEET KAIKILTA OSIN TÄYTETTYINÄ JA ALLEKIRJOITETTUINA (myös laadullinen arviointi ja itsearviointi)
TÄYDENTÄVÄT DOKUMENTIT ARVIOITUINA, VÄHINTÄÄN:
- kehittämisprojektin loppuraportti
- raportti oman johtamisosaamisen kehittymisestä

Tutkinnon osa 2. ammattitaitovaatimukset:

5. Osaa johtaa, arvioida ja kehittää organisaation toimintaa strategiaa noudattaen

6. Osaa kehittää omaa toimintaansa, työtään ja osaamistaan

7. Osaa johtaa kehittämisprojektin

Mukana saa olla myös jotain persoonallista!

Ennakkotehtävä: Strategia toimeksi

Valpola, Kvist, Heimonen ym.: STRATEGIA TOIMEKSI – MUUTOSVOIMANA IHMISET. (Olorin Oy, 2010)

Valmistaudu lähijaksolle 20.-21.9.2011 pohtimalla lukemasi kirjan perusteella seuraavia asioita:

mitkä ovat mielestäsi kyseisen kirjan tärkeimmät opit?
mitä asioita voitaisiin soveltaa omassa organisaatiossasi ja miten?
mitä hyötyä niiden soveltamisesta voisi mielestäsi olla?

Mitkä ovat mielestäsi kirjan tärkeimmät opit?

Strategia on johtamisen työkalu. Ensin on ymmärrettävä nykytila, sitten se minne halutaan ja miten sinne päästään. Sen jälkeen johtajan tehtävänä on jalkauttaa suunnitelma käytännön toimintaan esimerkiksi omalla esimerkillään. Aikaansaamisen kulttuuri on luotava riittävällä toivon kierrettä ja tekemisen meinikiä lisäämällä. Suunnitelmien täytyy pohjautua realismiin.

Mitä asioita voitaisiin soveltaa omassa organisaatiossasi ja miten?

Perusongelma THL:n strategiassa on, ettei se ole kovin ohjaava eikä näkemyksellinen. Siellä on tärkeitäkin asioita kuten avoin data, mutta tavoiteasetanta on epämääräinen (edistetään avoimuutta vs. tehdään THL:stä Euroopan ykköstutkimuslaitos avoimen datan ja avoimen tutkimuksen edistäjänä).

Muutenhan kirja sisältää varsin hyödyllistä ja soveltuvaa ohjeistusta asioista, joihin pitäisi kiinnittää huomiota johtamisessa.

Mitä hyötyä niiden soveltamisesta voisi mielestäsi olla?

Muutosjohtamisen opit käyvät järkeen ja ovat käytännöllisiä. Mutta miten niitä pitäisi soveltaa? THL on enemmän pienyrityspuisto kuin pörssiyhtiö. Mistä se muutos siis tulee: strategiasta, käytännön paineesta, omista näkemyksistä?

Oman johtamisosaamisen osoittaminen

TUTKINNON OSA 1., OMAN JOHTAMISOSAAMISEN ARVIOINTI

Tutkinnon suorittaja laatii kirjallisen kehittymissuunnitelman, joka sisältää seuraavat arvioitavat kohdat:

1. 360-tulosten analysointi, voi myös hyödyntää esim. kehityskeskusteluissa tai työilmapiirimittauksissa saamaasi palautetta johtamisestasi

2. johtopäätökset edellisten pohjalta

3. kehittämisalueiden valinta

4. kehittämistoimenpiteet ja aikataulu

Oman johtajuuden kehittymissuunnitelma liitetään arvioituna johtajuuskansioon

TUTKINNON OSA 2., OMAN TOIMINNAN JA JOHTAMISTAITOJEN KEHITTÄMINEN

Tutkinnon suorittaja toteuttaa suunnitelmaansa ja laatii siitä kirjallisen raportin, joka sisältää seuraavat arvioitavat kohdat:

1. kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen

2. kuvaus omista johtamistaidoista

3. suunnitelma taitojen jatkokehittämisestä

Raportti oman johtajuuden kehittymisestä liitetään arvioituna johtajuuskansioon.

Ammattitaidon hankkimissuunnitelma

Suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta

Opiskelun ja työssä oppimisen suunnitelma

Suuntautumisala: Henkilöstöjohtaminen

Tutkinnon suorittaja: Jouni Tuomisto

**Osa 1: Toiminnan ja johtamisen suunnittelu**
TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET	LÄHTÖTASON ARVIOINTI - oma arvio osaamisesta (3=erinomainen, 2=hyvä, 1=tyydyttävä, 0=huono)	SUUNNITELMA - kuinka aiot hankkia puuttuvan osaamisen? (esim. valmistava koulutus, kirjallisuus, kurssit)	TYÖSSÄ OPPIMISEN SUUNNITELMA – kuinka saavutat vaadittavan ammattitaidon työssä (osallistuminen, perehtyminen, keskustelut, työkierto jne)	TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI MENTORIN/ TYÖPAIKKAOHJAAJAN KANSSA – miten olet toteuttanut suunnitelmaasi, mitä olet oppinut, missä olet kehittynyt, mitä seuraavaksi. jne)
Organisaation toimintaympäristön kehityksen seuraaminen ja nykytilan arviointi	3: Aktiivinen osallistuminen THL:n kehitysryhmiin. Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen.	Ei lisätarvetta.	-	-
Talouden arviointi	2: useiden vuosien ajan olen vastannus omien tutkimusprojektieni taloudesta sekä YMAL-yksiköstä syksystä 2010.	JET viides lähijakso 14.-15.3.2012: Toiminnan ja talouden johtaminen.	YMAL-yksikön talousseuranta ja -suunnittelu 2012	-
Asiakkuuksien ja yhteistyösuhteiden arviointi	2: Nyky-yhteistyö toimii, uusien asiakasryhmien tarpeiden tunnistaminen vaikeaa.	JET kuudes lähijakso 24.-25.5.2012. Asiantuntijaorganisaation johtaminen, verkostojen johtaminen.	Urgenche-projektissa yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa: tarvekartoitus ja säännölliset palaverit	-
Prosessien arviointi	2: Usean vuoden kokemus tutkimusprojektien vetämisestä.	JET toinen lähijakso 20.-21.9.2011: Strateginen johtaminen, projektien hallinta. JET viides lähijakso 14.-15.3.2012: Prosessien laadun johtaminen.	Urgenche-projektin toteutussuunnitelma vuodelle 2012.	-
Henkilöstövoimavarojen arviointi	2 Kehityskeskustelujen pitäminen useiden vuosien ajan.	JET kolmas lähijakso 8.-9.11.2011: Henkilöstöjohtaminen 1. JET neljäs lähijakso 23-24.1.2012: Henkilöstöjohtaminen 2.	YMALin 2012 henkilöresurssisuunnitelman teko.	-
Tavoitteista sopiminen ja toimintasuunnitelmien laatiminen	2 Tutkimus- ja toimintasuunnitelmien tekoa useiden vuosien ajan.	Ei tarvetta kurssitukselle.	YMALin toimintasuunnitelman 2012 laatiminen.	-
Oman johtamisosaamisen arviointi	1: Olen laiska seuraamaan johtamisen osaamistani ja parantamaan sitä. Ongelmana ei ole osaamisen vaan tarmon puute.	JET-koulutuksen 1. lähijakso 23.-24.5.2011: Minä johtajana.	Yhteenveto ja suunnitelma johtajuuskyselyn pohjalta. JET kolmannen lähijakson välitehtävä: esimiehisyydessä kehittyminen.	-
Kehittämisprojektin suunnitelman laatiminen	2 Hyvä kokemus aiempien suunnitelmien laatimisesta.	JET-koulutuksen 1. lähijakso 23.-24.5.2011: Minä johtajana.	Projektin aihe: "Yhteiset työkalut, yhteiset toimintatavat, yhdessä toisten auttaminen."	-

**Osa 2: Johtamisen toteuttaminen**
TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET	LÄHTÖTASON ARVIOINTI - oma arvio osaamisesta (esim. osaan.fi, esimiesarviotulokset)	SUUNNITELMA - kuinka aiot hankkia puuttuvan osaamisen? (esim. valmistava koulutus, kirjallisuus, kurssit)	TYÖSSÄ OPPIMISEN SUUNNITELMA – kuinka saavutat vaadittavan ammattitaidon työssä (osallistuminen, perehtyminen, keskustelut, työkierto jne)	TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI MENTORIN/ TYÖPAIKKAOHJAAJAN KANSSA – miten olet toteuttanut suunnitelmaasi, mitä olet oppinut, missä olet kehittynyt, mitä seuraavaksi. jne)
Organisaation toiminnan johtaminen ja kehittäminen	2: Aiempaa kokemusta käytännön johtamisesta ja kehitystyöstä. Tämän sarakkeen osalta katso myös Osa 1 (Suunnittelu)	Ei erityistä tarvetta kurssitukselle.	YMALin päivittäisjohtaminen ja toiminnan suunnittelu. Osallistuminen THL:n tietohallintoryhmän (Tiehyt) toimintaan.	-
Talouden johtaminen ja kehittäminen	2	JET viides lähijakso 14.-15.3.2012: Toiminnan ja talouden johtaminen.	YMALin taloussuunnittelu 2012 ja sen toteuttaminen yksikössä.	-
Asiakkuuksien ja yhteistyösuhteiden johtaminen ja kehittäminen	2	JET kuudes lähijakso 24.-25.5.2012. Asiantuntijaorganisaation johtaminen, verkostojen johtaminen.	Urgenche- ja Tekaisu-projekteissa yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa: säännölliset palaverit, yhteiset vaikutusarvioinnit	-
Prosessien johtaminen ja kehittäminen	2	JET toinen lähijakso 20.-21.9.2011: Strateginen johtaminen, projektien hallinta. JET viides lähijakso 14.-15.3.2012: Prosessien laadun johtaminen.	Kehitysprojekti liittyy tiiviisti toisaalta työprosesseihin, toisaalta henkilöstön toimintatapojen kehittämiseen kohti parempia, avoimia käytäntöjä.	-
Henkilöstön johtaminen ja kehittäminen	2	JET kolmas lähijakso 8.-9.11.2011: Henkilöstöjohtaminen 1. JET neljäs lähijakso 23-24.1.2012: Henkilöstöjohtaminen 2. JET kuudes lähijakso 24.-25.5.2012. Työhyvinvoinnin johtaminen.	Ryhmäkehityskeskustelu YMALissa, 25.11.2011. Kehityskeskustelut YMALissa, kevät 2012.	-
Kehittymisen arviointi	1: Tässä on eniten puutteita: pitäisi opetella seuraamaan tavoitteiden täyttymistä.	Ranta ym. 2006: Oman muutoksen johtaminen	Johtajuuskyselyn pohjalta tehdyn suunnitelman toteuttaminen.	-
Oman toiminnan ja omien johtamistaitojen kehittäminen	1: Havaittujenkin kehitystarpeiden toteuttaminen hautautuu kiireisen tutkimustyön alle.	JET-koulutuksen 1. lähijakso 23.-24.5.2011: Minä johtajana.	Johtajuuskyselyn pohjalta tehdyn suunnitelman toteuttaminen.	-
Kehittämisprojektin johtaminen	2: Kokemusta on monenlaisista kehittämisprojekteista.	JET seitsemäs lähijakso 27.-28.9.2012: Kehittämisprojektien esitykset	"Yhteiset työkalut, yhteiset toimintatavat, yhdessä toisten auttaminen" -projektin johtaminen	-

Pohdinta esimiehisyydestä

Valitse jokin alla olevista vaihtoehtoisista tehtävistä ja palauta tehtävä Moodleen 31.1.2012 mennessä.

VAIHTOEHTO 1.

Pohdi omaa esimiehisyyttäsi ja kehittymistavoitteitasi esimiehenä. Miksi olen esimies? Millainen olen esimiehenä? Mitä osaan? Minkä arvojen mukaan olet sitoutunut elämään ja miten? Miksi työtehtäväni esimiehenä on olemassa? Mikä on perustehtäväni ja keskeiset tavoitteeni esimiehenä? Mitä osaamista tarvitsen onnistuakseni esimiehenä?

TODO: {{#todo:Pohdi omaa esimiehisyyttäsi. DL 31.1.2012|Jouni Tuomisto|}}

Suunnitelma kehittymisen arvioinnista ja johtamistaitojen kehittämisestä

Lisää suunnitelma tähän.

TODO: {{#todo:Suunnitelma kehittymisen arvioinnista. DL Melko pian, ehkä 2012 alku.|Jouni Tuomisto|}}

Kehitysprojektin suunnitelma

TODO: {{#todo:Kehitysprojektin suunnitelma. DL 31.10.2011|Jouni Tuomisto|}}

TODO: {{#todo:Suunnitelma tutkinnon osan 1 suorittamisesta. DL 30.9.2011|Jouni Tuomisto|}}

TODO: {{#todo:Suunnitelma tutkinnon osan 2 suorittamisesta. DL 31.3.2012|Jouni Tuomisto|}}

Kehittämisprojektin suunnitelma

Tiivistelmä

Projektin kohteena on uuden menetelmän koulutus ja sisäänajo YMAL-yksikössä THL:ssä. Uusi menetelmä käsittelee sanallisen ja matemaattisen kuvauksen yhdistämistä ympäristöterveyden vaikutusarvioinneissa.

Kuvaus organisaatiosta, jossa projekti toteutetaan

Projekti toteutetaan THL:n Ympäristöterveyden osastolla, Arvioinnin ja mallituksen yksikössä. Yksikön tehtävänä on tehdä vaikutusarviointeja ja päätösanalyysia liittyen ympäristön aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Lisäksi YMAL kehittää menetelmiä ja työkaluja näiden arviointien parempaan ja nopeampaan tekemiseen. Viime aikoina on tehty vaikutusarviointeja esimerkiksi juomaveden riskeistä [1]; sikainfluenssarokotteen kansanterveydellisistä hyödyistä ja haitoista narkolepsiakytkennän paljastuttua vuonna 2010 [2]; ja rakennuspolitiikan vaikutuksista kosteusvaurioihin ja astmaan Euroopassa [3].

Monet vaikutusarvioinnit tehdään aiheista(kosteusvauriot, juomavesi, ilmansaasteet), joissa varsinainen asiantuntemus on Ympäristöterveyden osaston muissa yksiköissä, ja Arvioinnin ja mallituksen yksikössä on asiantuntemus vaikutusarviointien tekemisestä.

Projektin tausta ja kehittämisen tarpeet, kytkentä organisaation strategiaan

Vaikutusarviointien tekeminen on yleensä hidasta työtä useasta eri syystä. Ihmisiä, joilla on käytännön kokemusta vaikutusarviointien tekemisestä, on varsin vähän. Tutkijat eivät yleensä pidä tarpeellisena ryhtyä itse kytkemään omaa aihettaan yksittäisiin päätöstilanteisiin, koska silloin joudutaan asiantuntijan ydinosaamisalueen ulkopuolelle, ja resurssit suuntautuvat tutkimuksen kannalta epäoptimaalisesti. Päätöksentekijöillä on vastaava tilanne oman osaamisalueensa kannalta. Niinpä vaikutusarviointeja osaavien ihmisten määrä käytännössä rajoittaa niiden tekemistä nykyistä useampien päätöstilanteiden tueksi.

Vaikutusarvioinneissa tarvittava tieto on myös hajallaan eri paikoissa. Tutkimuslaitoksilla on yleensä hyvä pääsy alkuperäisiin tutkimusartikkeleihin mutta huono pääsy tapauskohtaisiin tietoihin ja erityisesti päätöksenteon hiljaiseen tietoon esimerkiksi toimintatavoista ja -rajoitteista. Päätöksentekijöiden osalta tilanne on päinvastainen. Kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ei siis ole käytettävissään kaikkea tarvittavaa tietoa, vaikka se olisi olemassa.

Monet asiat ovat niin tärkeitä, että lainsäädännön velvoittamana tai päätöksentekijän aloitteesta teetetään vaikutusarviointi (esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi YVA). Tällöin kuitenkin näkökulma ja arvioinnin rajaus määräytyvät tästä näkökulmasta, vaikka kansalaisilla tai muilla sidosryhmillä olisi muita huolenaiheita tai näkökulmia asiaan liittyen. Lakisääteiset kuulemistilaisuudet eivät tätä tilannetta kovin hyvin paranna.

Vaikutusarvioijien vähyys, tietojen huono saatavuus ja uusien näkökulmien vaikutusarviointiin lisäämisen vaikeus ovat tärkeimmät syyt tämän projektin käynnistämiseen. Tarkoitus on korjata kaikkia ongelmia kerralla yrittämällä uudenlaista lähestymistapaa. Näiden lisäksi motivaationa projektin käynnistämiseen ovat THL:n [4] ja STM:n [5] strategiat.

THL:n arvot: vaikuttavuus: "Vaikutamme suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseen ja edistämiseen viemällä asiantuntijatietoa aktiivisesti käytäntöön ja päätöksenteon pohjaksi."
THL:n strateginen linjaus 6: hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla. Vaikuttavuustavoite: "THL:n tuottamaa tietoa ja laitoksen asiantuntemusta käytetään valtakunnallisessa, alueellisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa, ja laitoksen asiantuntijatieto vaikuttaa julkiseen keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreilla."
STM:n Sosiaali- ja terveyspoliittinen strategia: Strategiset valinnat 1: Hyvinvoinnille vahva perusta: "Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa."
Strategiset valinnat 3: Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta: "Vuoteen 2020 mennessä tutkimukseen pohjautuva

terveysriskien ja -vaikutusten arviointi on otettava käyttöön kaikessa suunnittelussa ja hankkeissa sekä niiden toteutukseen liittyvissä lupa- ja hyväksymismenettelyissä."

Näiden THL:n ja STM:n strategioiden sitaattien perusteella on selvää, että vaikutusaviointien helpottaminen ja kehittäminen on olennainen osa THL:n tehtävää.

Projektin toiminta-ajatus perustuu uudenlaisen keskustelukulttuurin kehittämiselle ja käyttöönotolle vaikutusarvioinneissa. Vaikutusarvioinnin perinne on korostanut asiantuntijoiden riippumattomuutta ja tämän varmistamista erottamalla arviointiprosessi päätöksenteosta (Kuva 1, yläosa). Keskeisiksi ongelmiksi on muodostunut edellämainitut tietämyksen hajautuminen ja uusien näkökulmien lisäämisen vaikeus.

Tässä projektissa koko vaikutusarvioinnin työskentelytapa toteutetaan uudella tavalla (Kuva 1, alaosa). Asiantuntijan roolin ja asiantuntijuuden riippumattomuuden korostamisesta luovutaan, ja huomio kiinnitetään keskustelun sisältöön ja laatuun. Esitettyjä argumentteja arvioidaan ensisijaisesti sillä perusteella, ovatko asiaankuuluvia, johdonmukaisia ja sopusoinnussa havainto- tai päättelyaineiston kanssa. Argumentin esittäjän pätevyyden arviointi on toissijaista, ja sitä tarvitaan ainoastaan silloin, kun esimerkiksi havaintoaineistoa ei ole olemassa.

Uudenlaisen keskustelukulttuurin toteuttamiseksi vaikutusarviointien tekemistä tulee muuttaa hyvin erilaiseksi. Onnistuminen edellyttää useita yhtäaikaisia muutoksia:

Avoimuuden toteuttamiseksi tarvitaan järjestelmä kaiken asiaankuuluvan tiedon jakamiseksi kaikille sidosryhmille (käytännössä kenelle tahansa). Tämä toteutetaan YMALissa kehitetyn avoimen verkkotyötilan Opasnetin avulla. [6]
Keskustelujen käymistä ja jäsentämistä varten tarvitaan osallistumiseen säännöt. Nämä on luotu aiemmissa tutkimushankkeissa (katso esim. [7], [8]).
Vaikutusarviointien laskennallinen osuus pilkotaan siten, että aiheesta kiinnostuneen ihmisen kynnys perehtyä asiaan ja osallistua sisällön kommentointiin tai parantamiseen pidetään mahdollisimman matalana. Tämä toteutetaan siten, että arvioinnin osa-alueiden sanalliset ja laskennalliset kuvaukset toteutetaan samassa järjestelmässä rinnakkain. Käytännössä arviointi pilkotaan nettisivuiksi, joista jokainen keskittyy yhteen vaikutusarvioinnin osa-alueeseen ja esittää siitä ensin tiivistelmän, sitten tarkemman sanallisen kuvauksen ja lopuksi niin täsmällisen laskennallisen kuvauksen, että se voidaan suoraan ajaa osana tietokonemallia. Koko arviointi on siis kaikkine yksityiskohtineen kenen tahansa tarkasteltavissa. Esimerkkinä on muutaman sivun harjoitusarviointi [9].

Projektin tavoitteet ja tulokset, projektin hyödyt

Projektiorganisaatio (roolit, vastuut, työnjako)

Toimenpidesuunnitelma (projektin vaiheistus, toimenpiteet, aikataulutus)

Tarvittavat resurssit (henkilötyömäärät, muut resurssit)

Rajaukset

Kustannusarvio

Liittymät muihin projekteihin, liittymien hallinta

Muutosten hallinta

Projektin riskit ja niiden hallinta

Raportointi, viestintä ja dokumentointi

Projektin päättäminen

(Keitä on ollut projektin suunnittelussa mukana; JET:n perusteet!)

Suunnitelma osa 1

Suunnitelma tutkinnon suorittamisesta, tutkinnon osa 1

Organisaation toiminnan ja johtamisen suunnittelu

Suunnitelma hyväksytty ________/_________

Suuntautumisala: