Keskustelu:Maahanmuuttoarviointi

Mainos arvioinnista

Maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntäminen

Avoin tiedonkeruu tästä aiheesta on alkanut. Osallistu sinäkin.

Mitä konkreettisia toimepiteitä pitäisi tehdä ja miksi, jotta edistetään maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämistä suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Tähän kysymykseen etsitään vastauksia työ- ja elinkeinoministeriön, Yhtäköyttä-hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimin. Tiedonkeruun tuloksia käytetään suuntaamaan toimenpiteitä työ- ja elinkeinoministeriössä. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa osallistumalla tiedonkeruuseen OtaKantaa-sivustolla. Voit osallistua 15.5.2016 saakka. Toimenpide-ehdotuksesi voi perustua tutkittuun tietoon tai olla pelkkä ideakin. Toivomme myös, että levität tietoa tästä työstä kaikille, joilla voi olla asiaan annettavaa.

Avoimen työskentelyn pohjalta kootaan yhteenveto, jossa ehdotettujen toimenpiteiden toteutuskelpoisuutta arvioidaan Työ- ja elinkenoministeriön näkökulmasta.

Lisätietoja ja aineisto kokonaisuudessaan löytyy Opasnet-verkkotyötilasta osoitteesta http://fi.opasnet.org/fi/Maahanmuuttoarviointi

Added value from know-how of immigrants

Open collection of information about added value produced by immigrants has started. We want your contribution.

What practical actions should be taken and why, so that we improve the use of immigants' local knowledge, networks and know-how in helping Finnish companies to grow, become more international, and increase exports?

We are seeking new answers to this question in collaboration with the Ministry of Labor and Trade, Yhtäköyttä project, and the National Institute for Health and Welfare. The results will be used to direct actions in the Ministry. Now it is your time to make a difference and participate in the information collection in OtaKantaa website. The website is open until May 15th, 2016. We also hope that you spread the word to everyone who may have useful knowledge or ideas.

More information and the whole material is available at Opasnet web-workspace http://en.opasnet.org/w/Immigration_assessment

Arvioitityön päiväkirja

23.3.2016

Jouni ja Arja keskusteli arviointiin liittyvän joukkoistamisen käynnistämisestä. OtaKantaa todettiin nopeimmaksi ja yksinkertaisimmaksi vaihtoehdoksi joukkoistamisen toteuttamiselle. Hanke perustettiin ja laitetaan julkiseksi pikimmiten. Ratiokratiasta keskusteltiin, mutta sen keskeneräisyys ja proto-status sulkevat sen tässä tapauksessa pois. Opasnetin (tai yleisesti wikin) käyttö todettiin wiki-taitureiden puutteen vuoksi liian työlääksi.

8.4.2016

Otakantaa-sivusto ja Maahanmuuttoarviointi-sivu Opasnettiin on nyt rakennettu, ja aloitin arvioinnin mainostamisen Facebookissa ja sähköpostilla. Alkuviikosta pitäisi laittaa lisää herätteitä kohdennetulle yleisölle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 12.29 (UTC)

19.4.2016

Yhtäköyttä-työpaja vei ajatukset muualle, ja vasta nyt saatiin laajempi kutsu lähtemään. Tärkeänä muutoksena aiempaan tekstiin on, että ei puhuta keskustelusta vaan tiedonkeruusta. Tämä muutos perustuu mm. Yhtäköyttä-työpajassa usean ihmisen esittämään näkemykseen, että asiantuntijat eivät halua osallistua avoimiin keskusteluihin kansalaisten kanssa useasta syystä. Näitä ovat mm. tavoite vakuuttaa vastapuoli omasta näkemyksestä (jonka tiedetään epäonnistuvan ja siksi osallistumista pidetään turhana) sen sijaan, että pyrittäisiin jaettuun ymmärrykseen; käsitys omista näkemyksistä "parempina" kuin maallikon näkemykset, eikä tätä paremmuutta haluta pilata; ja epäusko siihen, että avoimessa keskustelussa voitaisiin noudattaa tieteellistä kritiikkiä ja muita periaatteita.

Otakantaa-kysely

Tähän kyselyyn on kerätty projektin aikana esiin nousseita toimenpide-ehdotuksia maahanmuuttajien osaamisen hyvödyntämiseksi. Tarkoituksena on kartoittaa, mitkä näistä toimenpiteistä vaikuttavat ihmisten mielestä toteutuskelposimmilta ja kaikkein tehokkaimmilta osaamisen saamiseksi käyttöön. Tarkempia kuvauksia toimenpiteistä ja linkkejä alkuperäisiin lähteisiin löydät Opasnetin sivulta Maahanmuuttoarviointi.

Toimenpide-ehdotuksia julkisen sektorin toteutettavaksi

Valitse seuraavista toimenpide-ehdotuksista 1-3, joilla julkinen sektori pystyisi mielestäsi kaikkein parhaiten edesauttamaan maahanmuuttajien osaamisen käyttöönottoa.

• Valtio tukee maahanmuuttajien palkkaamista maksamalla yritysten puolesta konsulttipohjaisten maahanmuuttajatyöntekijöiden sosiaaliturvamaksut. Valtio maksaa myös osan, jos yritys palkkaa maahanmuuttajan täysipäiväiseksi. (1 / 2)
• Kunta tukee kaikkien työttömien pääsyä töihin. Tukipalvelut tekevät yhteistyötä paikallisten yiritysten kanssa ja järjestää kielikoulutusta korkeastikoulutetuille. (0 / 2)
• Opetushallitus lisää opetussunitelman interkulturaalisten vuorovaikutustaitojen ja vieraiden kielten opetusta kaikilla koulutusasteilla, koska täydennyskoulutusta annetaan työpaikoilla eniten kielissä ja vuorovaikutustaidoissa. (0 / 2)
• Työviranomaiset korostavat työnhakua kouluttaessaan sitä, että ulkomaalaistaustaisten on valmistauduttava työnhaussa korostamaan erityistaitojaan verrattuna suomalaisiin hakijoihin sekä korostamaan perusosaamistaan. (0 / 2)
• Työ- ja elinkeinoministeriö alkaa seurata säännöllisesti työnantajien käsityksiä ulkomaalaistaustaisten työhönotosta ja työssäolosta. (0 / 2)
• Työ- ja elinkeinoministeriö kerää ulkomaalaisten työllistymiseen liittyviä hyviä käytäntöjä eri tahoilta ja tiedottaa niistä kootusti. (0 / 2)
• Pohditaan, olisiko lapsiperheiden tukeminen aiempaa enemmän yhtä hyödyllistä kuin aktiivinen maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuuttajien 1. sukupolvi integroituu joka tapauksessa huonosti työelämään, joten 2. sukupolven tukeminen olisi hyödyllisempää.. (1 / 2)
• Luodaan työantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeiden kartoitusmalli, kohtautetaan nämä tarpeet maahanmuuttajien osaamisen kanssa. (1 / 2)
• Suomalaisista korkeakouluista valmistuville ulkomaalaisille annetaan enemmän aikaa kuin puoli vuotta etsiä Suomesta oman alan töitä. (1 / 2)
• Historiantutkijat pyytävät maahanmuuttajia mukaan tutkimuksen tekemiseen, syöttämään omankielistään käsin kirjoitettua tekstiä elektroniseen muotoon. Tämä on huomattavasti helpompaa niille, jotka puhuvat kyseessä olevaa kieltä. (1 / 2)

Miksi valitsit juuri nämä vaihtoehdot? Miksi ne olisivat mielestäsi toimivampia kuin muut?

• Konkreettisia, työllistämistä edistäviä toimenpide-ehdotuksia, ja vieläpä helpohkosti toteutettavissa.
• Lisäisin yhteistyömahdollisuuden valtiollisen vientiohjelman kanssa, jossa pyritään selvittämään, minkälaista taloudellista yhteistyötä kannattaisi käynnistää maahanmuuttajan lähtömarkkinoiden kanssa. Hanketta voitaisiin rahoittaa tiimeittäin tulosvastuullisina projektirahoituksina.

Onko näistä vaihtoehdoista jokin tai jotkin sellaisia, jotka mielestäsi ei toimisi lainkaan tai jonka toteuttaminen jostain muusta syystä olisi huono idea? Mikä/mitkä? Miksi?

• Työ- ja elinkeinoministeriö alkaa seurata säännöllisesti työnantajien käsityksiä ulkomaalaistaustaisten työhönotosta ja työssäolosta ei ole konkreettinen toimenpide tietotaidon hyödyntämiseksi. Se on enemmänkin tutkimustiedon keräämistä, ja vaatii paljon ponnisteluja johtaakseen konkretiaan.
• Valtion ei tule suosia erityisesti maahnmuuttajataustaisia työhön otossa. Suomessa vallitsee massatyöttömyys. Se olis moraalitonta kantaväestöä kohtaan.

Toimenpide-ehdotuksia oppilaitosten toteutettavaksi

Valitse seuraavista toimenpide-ehdotuksista 1-3, joilla oppilaitokset pystyisivät mielestäsi kaikkein parhaiten edesauttamaan maahanmuuttajien osaamisen käyttöönottoa.

• Opinto-ohjaajat ja muut korkeakoulujen työntekijöt teroittavat ulkomaalaistaustaiselle Suomessa opiskelevalle opiskelujen aikaisen verkostoitumisen merkitystä. (1 / 2)
• Korkeakoulut kehittävät opinnäytetyö- ja työharjoitteluprosesseja yhteistyössä alueen työnantajien kanssa, tukevat maahanmuuttajien yrittäjiksi ryhtymistä sekä lisäävät mahdollisuuksia suorittaa täydennys- ja pätevöitymiskoulutusta. (0 / 2)
• Oppilaitokset pyrkivät kehittämään erityisesti ulkomaalaistaustaisten työnhaun tukemista. Jotkut viranhaltijat esimerkiksi rekrytointipalveluista tai oppilaanohjauksesta erikoistuisivat siihen. (0 / 2)
• Korkeakoulut sitovat vieraskielisen koulutuksen osaksi aluekehittämistä työelämäprojektien ja muun yritysyhteistyön kautta, ja näin tarjotaan kansainvälisille osaajille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kokemuksen kartuttamiseen jo opintojen aikana. (2 / 2)
• Opetusviranomaiset varmistuvat siitä, että kaikki Suomessa tutkintonsa suorittavat ulkomaalaiset saavan hyvän suomen kielen taidon eli pystyisivät käyttämään suomea työkielenään. (0 / 2)
• Oppilaitokset lisäävät yhteistyötä yritysten kanssa ja luovat yhdessä rekrytointikanavan, joka hyödyttää niin opiskelijoita (sekä ulkomaalaisia että suomalaisia) kuin työnantajiakin. (2 / 2)
• Koulut pyytävät maahanmuuttajat kouluihin kertomaan omasta kulttuurista, kielestä ja tavoistaan. Näin nuoret saisivat ensikäden tietoa muista kulttuureista ja muusta maailmasta, jolloin kansainvälinen yhteistyö on myöhemmällä iällä luontevampaa. (0 / 2)

Miksi valitsit juuri nämä vaihtoehdot? Miksi ne olisivat mielestäsi toimivampia kuin muut?

• Realistisesti toteutettavissa ja madaltaisivat kynnystä kontaktien kautta.
• Lisäisin vaihtoehdon, jossa maahamuuttajat kartuttavat oppilaitoksen tietotaitoa ja ymmärrystä maahanmuuttajan lähtömaasta. Korkeanasteen koulut hyötyisivät hyvistä ja aktiivisista suhteista maahanmuuttajien kotimaihin. Yhteityöhankkeiden luominen on aitoa rakentavaa yhteistyötä, joka tuottaa ajankanssa myös tulosta.

Onko näistä vaihtoehdoista jokin tai jotkin sellaisia, jotka mielestäsi ei toimisi lainkaan tai jonka toteuttaminen jostain muusta syystä olisi huono idea? Mikä/mitkä? Miksi?

• Hyvän suomenkielentaidon vaatimus on liioittelua. Etenkin kansainvälisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi englanninkielentaito on riittävä.

Toimenpide-ehdotuksia yritysten toteutettavaksi

Valitse seuraavista toimenpide-ehdotuksista 1-2, joilla yritykset pystyisivät mielestäsi kaikkein parhaiten edesauttamaan maahanmuuttajien osaamisen käyttöönottoa.

• Mediayritykset (käytännössä netti- ja sanomalehdet) palkkaavat maahanmuuttajia tekemään käännöksiä omalle kielilleen, näin mahdollistaen paikallistiedon leviämisen suuremmalle yleisölle. (0/2)
• Yritykset palkkaavat maahanmuuttajia töihin. Tämän on todettu olevan hyväksi yrityksille niin innovatiivisuuden kuin vienninkin lisäämisessä. (1/2)
• Paikalliset kauppakamarit ja elinkeinoyhtiöt perustavat paikallisten maahanmuuttajien osaamisesta tietokannan, johon vapaaehtoisesti osallistuneiden osaamista tarjotaan konsulttipalveluna kansainvälisiin markkinoihin pyrkiville yrityksille. (2/2)

Miksi valitsit juuri nämä vaihtoehdot? Miksi ne olisivat mielestäsi toimivampia kuin muut?

• Hämmästyttävää, että tarpeen ja tarjonnan kohtauttaminen on näinkin hankalaa.
• Kauppa se on joka kannattaa. Jos kotimarkkinat eivät vedä, niin myydään maailmalle.

Onko näistä vaihtoehdoista jokin tai jotkin sellaisia, jotka mielestäsi ei toimisi lainkaan tai jonka toteuttaminen jostain muusta syystä olisi huono idea? Mikä/mitkä? Miksi?

Toimenpide-ehdotuksia minkä tahansa tahon toteutettavaksi

Valitse seuraavista toimenpide-ehdotuksista 1-3, joilla pysttäisiin mielestäsi kaikkein parhaiten edesauttamaan maahanmuuttajien osaamisen käyttöönottoa.

• Järjestetään jo jonkin verran suomea puhuville korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suomen kielikursseja esimerkiksi alakohtaisen sanaston opetteluun. (0 / 2)
• Järjestetään tapahtumia, joissa kansainvälisistä työntekijöistä kiinnostuneet työnantajat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat kohtaavat. (1 / 2)
• Työnantajat liittävät henkilöstötilinpäätöksiin omaksi osakseen moninaisuuden johtamisen tai esimerkiksi mittarin, jonka avulla ulkomaalaisten työhönottoon ja työssäoloon liittyviä seikkoja seurattaisiin säännöllisesti työpaikoilla. (0 / 2)
• Työnantajat huomioivat henkilöstön osaamisen kehittämisessä Suomessa jo olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön tai tekevät näkyvämmäksi työpaikan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osaamisen, jotta heidän osaamistaan osattaisiin hyödyntää paremmin. (0 / 2)
• Aktiivista rekrytointipolitiikkaa luotaessa työnantaja huomioi omana näkökulmanaan Suomessa jo olevien ja täällä tutkintonsa suorittaneiden rekrytoinnin. 1 / 2)
• Työyhteisöt huomioivat paremmin myös ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet henkilöstöön liittyviä prosessejaan kehittäessään. (0 / 2)
• Työnantajat suhtautuvat virallisiin kielitaitovaatimuksiin rennommin. (1 / 2)
• Kehitetään keinoja tunnistaa turvapaikanhakijoiden osaaminen suhteessa suomalaiseen koulutukseen. (0 / 2)
• Luodaan toimintamalli, jolla autetaan maahanmuuttajia löytämään töitä yrityskontaktien avulla ja löytämällä piilotyöpaikkoja. Autetaan myös työnhaun käytännön asioissa, kuten tarvittavien työelämän lupakorttien hankinnassa ja alkuun uudella työpaikalla. (0 / 2)
• Ulkomailta rekrytoidessaan työnantajat järjestävät lähtömaakoulutusta, joka pitää sisällään kieliopintoja sekä yleistä tutustumista Suomen kulttuuriin ja työskentelyyn Suomessa ja tulevassa työpaikassa. (0 / 2)
• Järjestetään koulutusta, jolla jo Suomessa asuvat ulkomaalaiset saataisiin mukaan työelämään, ei vain suoraan ulkomailta rekrytoidut työnekijät. (0 / 2)
• Koko yhteiskunnassa opetellaan paremmin tunnistamaan kansainvälisyyden kautta saatu piilotettu osaaminen. (1 / 2)

Miksi valitsit juuri nämä vaihtoehdot? Miksi ne olisivat mielestäsi toimivampia kuin muut?

• Konkreettisia toimenpiteitä.
• Luodaan toimintamalli, jolla ulkomaalaistaustaisten hiljainen tieto ja markkinaymmärry saatetaan markkinoiden käyttöön. Yhteistyöhön UM sekä kansalliset ja yksityiset vienninedistämisorganisaatiot.

Onko näistä vaihtoehdoista jokin tai jotkin sellaisia, jotka mielestäsi ei toimisi lainkaan tai jonka toteuttaminen jostain muusta syystä olisi huono idea? Mikä/mitkä? Miksi?

• Ihmisen työtä ei pidä karnevalisoida eikä trivialisoida. Näin käy helopsti silloin, kun yksilöitä jaetaan "ohjelmiin". Jokainen ihminen kykenee aidosti tuottavaan työhön, mikäli heidän johtajansa osaavat saattaa heidät oikeaan saumaan. Lähestykää ongelmanratkaisuatilannetta työntekijän identiteettikäsityksen ja tulevaisuuden suunnitelmien näkökulmasta kestävästi. Kauppa se on joka kannattaa. myydään suomisettiä ulkomaille maahanmuuttaja-agentuureilla.