Ero sivun ”Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa” versioiden välillä

Versio 12. marraskuuta 2010 kello 15.12

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi1942
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1942}}

Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa tarkastelee ydinvoimaa energialähteenä Suomessa nykytilanteessa ja seuraavan 60 vuoden aikana, joka on oletettu uusien ydinvoimaloiden käyttöikä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti terveys- ja ilmastovaikutukset.

Tällä hetkellä työn alla on osamalli vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutuksista, katso lisätietoja sekä ohjeet osallistumiselle.

Rajaus

Tarkoitus (pääkysymys)

Mitkä ovat ydinvoiman hyödyt ja riskit Suomessa 2010-2070? Erityisesti, mitkä ovat mahdollisesti rakennettavien uusien ydinvoimaloiden hyödyt ja riskit? Olisiko olemassa jokin sellainen vaihtoehtoinen lähestymistapa suomalaiseen energiantuotantoon, joka olisi parempi kuin nyt esillä olleet?

Rajat

Ajallinen: 2010-2070, ydinjätteen osalta seuraavat 100 000 vuotta.
Maantieteellinen: Koko maapallo.
Vaikutukset:
- Terveysvaikutukset.
- Ilmastovaikutukset (erityisesti verrattuna muuhun vaihtoehtoiseen energiantuotantoon ml. energiansäästö).
- Koetut vaikutukset (risk perception).
- Taloudelliset vaikutukset: Kansantalodelliset huomioidaan. Ydinvoimabisneksen kannattavuus on yritysten oma ongelma ja rajataan tarkastelun ulkopuolelle.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Eduskunta
Suomen kansa.
Kuka tahansa.

Osallistujat

Tämä on avoin arviointi. Kuka tahansa saa osallistua. Erityisesti arviointiin osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Ympäristöterveyden osasto.

Skenaariot

Perusskenaario: Eduskunta hyväksyy kaksi uutta ydinvoimalaa hallituksen esityksen mukaisesti.
Supistettu: Eduskunta hyväksyy yhden uuden ydinvoimalan.
Typistetty: Eduskunta ei hyväksy yhtään uutta ydinvoimalaa.
Innovatiivinen: Kehitetään sellainen vaihtoehtoinen lähestymistapa energiantuotantoon, joka on parempi kuin mikään edellisistä. Tämän arvioinnin yksi tavoite on selvittää, mikä se lähestymistapa olisi.

Työn kuvaus

Nykytulos perustuu arvioon, että hallitus ja Eduskunta ovat huolella asiaa miettineet ja hyväksytty ehdotus on siksi ehkä paras. (Kuten tästä varsin kevyestä argumentoinnista huomataan, asiaperusteilla on hyvät mahdollisuudet saada tämän arvioinnin tulosta muutetuksi.)

Päätösmuuttujat:

Vastemuuttujat:

Muut muuttujat:

Tulos

Työ on vasta aivan alussa. Niinpä tulokset ovat vasta raakileita. Kuitenkin avoimen arvioinnin toimivuuden kannalta on tärkeää, että alusta asti on olemassa edes arvaus lopputuloksesta, jotta osallistujat voivat nähdä, missä milloinkin ollaan menossa.

Tämänhetkinen paremmuusjärjestys eri skenaarioille:

Innovatiivinen: Kehitetään sellainen vaihtoehtoinen lähestymistapa energiantuotantoon, joka on parempi kuin mikään seuraavista. Tämän arvioinnin yksi tavoite on selvittää, mikä se lähestymistapa olisi.
Perusskenaario: Eduskunnan hyväksymät kaksi uutta ydinvoimalaa rakennetaan lupaehtojen mukaisesti.
Supistettu: Toinen ydinvoimala jää luvasta huolimatta rakentamatta, mahdollisesti taloudellisista syistä.
Laajennettu: Eduskunta myöntää rakentamisluvan myös kolmannelle uudelle ydinvoimalalle, todennäköisesti kertaalleen hylätylle Fortumin Loviisa 3:lle.

Ydinvoiman plussat ja miinukset

Alla olevat argumentit on poimittu Opasnetissä käytävästä keskustelusta sekä ulkoisista lähteistä. Ne esittävät yhteenvedonomaisesti sitä näkemystä johon keskusteluissa on tähän mennessä edetty. Kyseessä ei siis ole lopullinen tulos, vaan sinä voit vaikuttaa keskustelun etenemiseen. Tulos ei perustu huutoäänestykseen tai konsensukseen vaan mahdollisimman tieteellisen kriittiseen keskusteluun, jonka tuloksena on päästy näkemysten riittävään lähentymiseen. Mikäli sellaista ei ole saavutettu, on väite luokiteltu Vielä määrittelemättömät-kategoriaan. Jokaisesta väitteestä on linkki sille sivulle, jossa tätä asiaa on perusteellisemmin käsitelty.

Plussat	Miinukset	Vielä määrittämättömät
Melko päästötön pienhiukkasten, radioaktiivisten aineiden ja kasvihuonekaasujen suhteen (Puuttuu kokonaiselinkaarianalyysi) Perusvoimaa Edullinen (Puuttuu analyysi piilotukijärjestelmistä) Työllistää suomalaisia (keskusteltava vertailukohtien valinnasta) Auttaa luomaan Suomesta omavaraisen energiantuotannon suhteen (Keskustele: Huoltovarmuus uraanirikasteen tuotannossa)	Radioaktiivisuus (Ydinjäte, ydinonnettomuus) Ydinjätteen loppusijoitusmenetelmän riski - Ei pystytä varmasti testaamaan sen kestävyyttä ja toimivuutta Jätteen pitkäikäisyys - ongelma jälkipolville Vakava onnettumuus epätodennäköinen, mutta seurausten mahdollinen vakavuus nostaa tuotantomuodon riskilisää (myös koettujen vaikutusten vaikutus reaalitalouteen huomattava) Vie markkinoita uusiutuvilta energiantuotantotavoilta Väliaikainen energiantuotantotapa - Ydinvoimaloiden arvioitu käyttöikä n. 60 vuotta⇤1: Vertaa: tuulivoimaloiden suunniteltu käyttöikä on 20-30 vuotta. Lisäksi uraania on runsaasti saatavilla. --Teemu R 29. heinäkuuta 2010 kello 11.40 (UTC)	Ydinvoiman lisäämisen kokonaisterveysvaikutukset (enemmän höytyä vai haittaa)

Katso myös

40 tutkijaa julkilausumassaan: sähkön tarve mahdollista kattaa myös ilman lisäydinvoimaa
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/uudet_laitosyksikot/fi_FI/uudet_laitosyksikot/ Uuden ydinvoimayksiköt]
Tiedosto:Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa.ana
Mona Lisa
Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka. Kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa. Tampereen yliopistossa julkaistu tuore väitöskirja. Katso tiivistelmä keskustelusivulta.R↻

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

@@ Rivi 114: / Rivi 114: @@
 * [[Tiedosto:Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa.ana]]
 * [[:fi:Mona Lisa|Mona Lisa]]
-* [http://acta.uta.fi/teos.php?id=11370 Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka. Kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa]. Tampereen yliopistossa julkaistu tuore väitöskirja joka esittää, että
+* [http://acta.uta.fi/teos.php?id=11370 Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka. Kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa]. Tampereen yliopistossa julkaistu tuore väitöskirja. Katso tiivistelmä keskustelusivulta.{{ratkaisulinkki|Sekalaisia luokittelemattomia linkkejä}}
-:* ilmastostrategian luomisen aikana 2000-luvulla ilmastokeskustelu typistyi väittelyksi ydinvoimasta. Keskustelu muista ilmastonmuutoksen kannalta olennaisista asioista kuten maankäytöstä ja liikenteestä jäi vähäiseksi.
-:* Strategiaa muotoilleet virkamiehet korostivat haastatteluissa, että strategian virkamiesvalmistelu eteni hyvässä sovussa ja kiistoja oli vain poliittisten toimijoiden välillä. Sopuisuuteen vaikutti muun muassa se, eri hallinnonalojen virkamiehet tunsivat toisensa jo ennalta. Tämä vaikutti myös neuvotteluiden sisältöön: Tiettyjä kysymyksiä ei haluttu tuoda neuvottelupöytään, sillä niiden katsottiin olevan muiden neuvottelijoiden kannalta liian vaikeita hyväksyä.
-:* energiahallinnon auktoriteettiasema korostui sulkeutuneessa hallintokulttuurissa
-:* Ilmastostrategian valmistelijat tekivät myös huomattavan määrän valintoja siitä, millaisia vaihtoehtoja strategiaan otetaan mukaan ja minkälaisten lähtöoletusten pohjalta erilaisia skenaarioita lasketaan. Vaihtoehtojen rajaamista perusteltiin sillä, että osa asioista oli vakioitava, jotta työssä päästään eteenpäin. Väitöstutkimuksessa todetaan, että ''päätöksentekoon liittyvät epävarmuudet ja valinnat tulisi kuitenkin tuoda esiin, sillä tämä vähentää yksipuolisen vallankäytön mahdollisuutta''.
-:* Julkisessa keskustelussa ja virkamiestyössä päästöjen vähennykset nähtiin usein ennen kaikkea ongelmana, joka hidastaa talouskasvua ja uhkaa hyvinvointia. Suomen energianintensiivisen teollisuuden pelättiin kärsivän, jos Suomi sitoutuu päästövähennyksiin. Vihreän teknologian hyödyt jäivät yllä mainittujen ongelmien varjoon.
-:* Kunnissa oli vaikea hahmottaa, onko ilmastokysymys ollenkaan kuntien toimintaa koskeva asia ja mitä toimia kuntien tasolla voidaan toteuttaa. ''Ongelmallisena pidettiin myös sitä, että ilmastoasiat tulevat kuntiin lähinnä ympäristöhallinnon kautta, mutta toimia pitäisi tehdä kaikilla hallinnonaloilla''.
-:* Tutkimuksen mukaan ilmastopolitiikasta vastaavat virkamiehet niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla arvioivat kuitenkin toimintamahdollisuuksia ennen kaikkea omiin kokemuksiinsa perustuen. Vaikka uutta tietoa olisi ollut tarjolla, sitä ei aina hyödynnetty päätöksenteossa. Kuntien tasolla informaatiotulva koettiin jopa turhauttavaksi. Tietoa on tarjolla, mutta oman kunnan kannalta olennaisten asioiden löytäminen ja tiedon sovittaminen paikalliseen päätöksentekoon on vaikeaa. ''Jotta tieto vaikuttaisi paikallistason päätöksenteossa, tarvitaan puolestapuhujia, jotka voivat osoittaa tiedon merkityksen oman kunnan kannalta''.
-:* Tutkimus vahvistaa, että ''kansainväliset julistukset ja valtakunnan tasolla laaditut strategiat eivät takaa käytännön toimia ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kunnissa tehtävät, paikallisen tason päätökset vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka Suomi voi vastata ilmastonmuutokseen''.
-:* Merkittävänä ilmastotoimien edistymistä hidastavana asiana kuntien virkamiehet pitivät resurssipulaa. Ilmastotoimien onnistuminen olikin usein kiinni jopa yksittäisen virkamiehen aktiivisuudesta. ''Kunnissa koettiin myös, että ilmastoasiat ovat liian epämääräisiä. Päästöihin vaikuttavat monet toimialat'' ja päästöjen väheneminen näkyy hitaasti. Myös tulosten mittaaminen on usein vaikeaa. ''Kunnissa kaivattiinkin tukea erityisesti siihen, miten tehdä asia näkyväksi ja merkittäväksi paikallistasolla''.
 ==Viitteet==