Suomen energiantuotannon ilmastovaikutusten arviointi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Moderaattori:smxb (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Mitkä ovat Suomen energiantuotannon ilmastovaikutukset?
Vastaus
Perustelut
Osamalli (skenaariot 1-3)
CO2 päästöt
| Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (TJa-1) | Korvaava energianlähde | Korvaava tuotanto (TJa-1) | Korvaavan tuotannon tehokkuus | Korvaavan tuotannon päästökerroin (MgTJ-1) | CO2 päästöt (Mga-1) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2 | 94608 | 0 | 0 | 0 | ||
| 1 | 47304 | puu | 47304 | 0,35[1] | 109,6 [2] | 1,5 * 107 |
| turve | 0,35[1] | 105,9 [2] | 1,4 * 107 | |||
| kivihiili | 0,42[1] | 98,3 [2] | 1,1 * 107 | |||
| 0 | 0 | puu | 94608 | 0,35[1] | 109,6 [2] | 3,0 * 107 |
| turve | 0,35[1] | 105,9 [2] | 2,9 * 107 | |||
| kivihiili | 0,42[1] | 98,3 [2] | 2,2 * 107 |
- Suomen kokonaiskasvihuonepäästöt olivat vuonna 2008 noin 70 miljoonaa tonnia. 3 miljardin watin (GW) sähköntuotanto puulla tai turpeella toteutettuna tuottaisi noin 30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka olisi yli 40% lisäys nykyiseen.
- Suureet:
- Tuotanto on laskettu terajouleina vuodessa (GW = GJs-1 = 60 * 60 * 24 * 365 * 10-3 TJa-1)
- Päästökerroin = grammaa CO2 per megajoulea polttoprosessissa vapautuvaa energiaa (gMJ-1)
- Tehokkuus = hyödynnetty energia / polttoprosessissa vapautunut energia
- Päästöt ovat tonneina eli megagrammoina vuodessa (Mga-1)
Hinta
| Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Korvaava energianlähde | CO2 päästöt (Mga-1) | Hinta per CO2 Mg(tonnia) päästökaupassa (€Mg-1) | Hinta yhteensä (M€) |
|---|---|---|---|---|
| 2 | 0 | 15 | 0 | |
| 1 | puu | 1,5 * 107 | 0 | 0 |
| turve | 1,4 * 107 | 15 | 210 | |
| kivihiili | 1,1 * 107 | 15 | 165 | |
| 0 | puu | 3,0 * 107 | 0 | 0 |
| turve | 2,9 * 107 | 15 | 435 | |
| kivihiili | 2,2 * 107 | 15 | 330 |
- Hinnat ovat pyöristettyjä arvoja Euroopan päästökaupasta http://www.ecx.eu/
- Puun polton päästöjen hinta on 0, koska puu on määritelty uusiutuvaksi ja hiilineutraaliksi energianlähteeksi EU politiikassa (sen päästökerroin lasketaan päästökaupassa 0:ksi).
Kaavat
päästö = päästökerroin * tarvittu energiamäärää vuodessa / laitoksen tehokkuus
hinta yhteensä = päästöt * hinta per päästö
Osamalli (skenaario 4)
Skenaariossa 4 tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä kokonaiselinkaarikustannuksen kautta. Tästä johtuen myös ydinvoiman tuotantoon liittyy päästöjä esim. uraanin louhinta, rakennus- ym. tekijöistä riippuen. Lähteenä on käytetty Pushker et al. (Environ. Sci. Technol. 2010 44, 4050-4062). Huom! Laskut vielä kesken...
| Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Korvaava energialähde | GHG-päästöt | ||
|---|---|---|---|---|
| 2 | ||||
| 1 | puu | 1,5 * 107 | 0 | 0 |
| turve | 1,4 * 107 | 15 | 210 | |
| kivihiili | 1,1 * 107 | 15 | 165 | |
| tuuli | 1,1 * 107 | 15 | 165 | |
| aurinko | x * 107 | x1 | x2 | |
| vesivoima | y * 107 | y1 | y2 | |
| e2 | s3 | |||
| 0 | b1 | b4 |
Muuta
- Kuinka paljon keskimääräinen henkilöauton käyttö tuottaa CO2-päästöjä vuodessa ja paljonko metsää tarvitaan tämän määrän sitomiseen? 20000 km/a (ajettu kilometrimäärä)* 200 g/km (CO2) = 4000 kg. Siten, X (tilavuus)*K (kerroin, jonka muunta runkotilavuuden koko puun biomassaksi) * B (kerroin, joka muuntaa biomassan hiileksi. Oletetaan että puolet on hiiltä) * 44/12 (hiilidioksidin ja hiilen molekyylipainojen suhde) = 4000 kg, missä K = 0.7051 106 g/m3 (mäntypuulle ja kuuselle K = 0.8139), B = 0.5. Ratkaisemalla X saadaan X = 3 m3. Kainuun korkeudella metsän vuosikasvu on n. 3.5 m3/hehtaari. Eli hehtaarin kokoinen männikkö riittää. Etelä-Suomessa metsä kasvaa nopeammin, n. 6 m3 hehtaaria kohden. (Kts. s. 64 Tiede 1/2009, www.tiede.fi).