Pienhiukkasaltistuminen Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1971
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1971}}

Rajaus

Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille nyt ja tulevaisuudessa? Tarkemmin: montako mikrogrammaa pienhiukkasia (koko alle 2,5 μm) on yhdessä kuutiometrissä hengitysilmaa?

Määritelmä

Data

• Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta.D↷
• http://www.hsy.fi
• http://www.fmi.fi
• http://www.thl.fi

• Altistuminen johtuen liikenteestä ja puun pienpoltosta vuosina 2000-2003 oli keskimäärin noin 2.46 μg/m³.
  • Puunpolton osuus: 0.58 μg/m³
  • Liikenteen osuus: 1.88 μg/m³
    • Liikenteestä syntyville pienhiukkasille altistuminen on yleisempää kuin muualla muodostuville, siksi sen osuus altistumisesta on hyvin merkittävä (vertaa päästöjen määrään Suomessa)
• Vuonna 2020 THL:n arvioiden mukaan pakokaasun osuus liikenteen päästöistä pienenee paranevan tekniikan ansiosta niin että jäljelle jää mm. tien kulumisesta johtuva 1.03 μg/m³. Myös puun polton tehostuessa siitä johtuva altistuminen laskee 0.50 μg/m³:n.
• SETURI: Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m³.

Kausaliteetti

• op_en:Exposure of Finnish subpopulations to fine particles due domestic wood combustion
• op_en:Gasbus - health impacts of Helsinki bus traffic
• op_en:PM2.5 concentration from bus traffic in Helsinki in 2020
• op_en:Primary PM2.5 emissions from bus traffic in Helsinki Metropolitan Area
• op_en:Emission assessment of small-scale energy production in the Helsinki metropolitan area
• op_en:Exposure to PM2.5 in Bioher
• op_en:Emissions in Bioher
• Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa

Vaikutus

• Pienhiukkasten terveysvaikutukset Suomessa

Yksikkö

µg/m³

Tulokset

• Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi#Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus
• Pienpolton ja liikenteen osuus:
  • Vuosina 2000-2003 2,46 μg/m³
  • Vuonna 2020 1,62 μg/m³

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.