Ero sivun ”PFAS-yhdisteiden tautitaakka” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Malliparametrit: incidence ja case_burden päivitetty)
Rivi 810: Rivi 810:
BoD||Cardiovascular diseases|Gender:Male; Age:90 - 94|DALY|9975.45 (8323.76 - 10867.21)|IHME 2019, Finland
BoD||Cardiovascular diseases|Gender:Male; Age:90 - 94|DALY|9975.45 (8323.76 - 10867.21)|IHME 2019, Finland
BoD||Cardiovascular diseases|Gender:Female; Age:90 - 94|DALY|23285.78 (18138.13 - 26005.15)|IHME 2019, Finland
BoD||Cardiovascular diseases|Gender:Female; Age:90 - 94|DALY|23285.78 (18138.13 - 26005.15)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Male; Age:0 - 4|DALY|0 (0 - 0)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Female; Age:0 - 4|DALY|0 (0 - 0)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Male; Age:5 - 9|DALY|0 (0 - 0)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Female; Age:5 - 9|DALY|0 (0 - 0)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Male; Age:10 - 14|DALY|0 (0 - 0)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Female; Age:10 - 14|DALY|0 (0 - 0)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Male; Age:15 - 19|DALY|1.18 (0.96 - 1.37)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Male; Age:15 - 19|DALY|1.18 (0.96 - 1.37)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Female; Age:15 - 19|DALY|3 (1.75 - 4.76)|IHME 2019, Finland
BoD||Breast cancer|Gender:Female; Age:15 - 19|DALY|3 (1.75 - 4.76)|IHME 2019, Finland

Versio 30. tammikuuta 2021 kello 15.33


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on luonnos
Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.

PFAS-yhdisteiden tautitaakka käsittelee perfluorattuja alkyyliyhdisteitä ja niiden terveysvaikutuksia Etelä-Suomessa. Asia on ajankohtainen monesta syystä. Euroopan ruokaturvavirasto EFSA on julkaissut tuoreen riskinarvioinnin ja saantisuosituksen PFAS-yhdisteistä[1]. PFAS-yhdisteitä käytetään sammutusvaahdoissa, ja laajassa tulipalossa näitä aineita voi päästä ympäristöön suuria määriä. Etelä-Suomessa näitä aineita on käytettykin, ja siksi ympäristössä nyt olevista pitoisuuksista on syytä tehdä selvitys. Ihmiset altistuvat PFAS-yhdisteille usein kalan kautta, ja vaikka monet kalassa olevat pysyvät ympäristömyrkyt ovat vähenemässä, PFAS-yhdisteet eivät ole. Tautitaakkaa on Suomessa arvioitu monille ympäristötekijöille, mutta PFAS-yhdisteille tämä puuttuu. Tämä arviointi pyrkii korjaamaan näitä puutteita.

Kysymys

Mikä on perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) tautitaakka Suomessa (erityisesti Porvoon seudulla) kalansyönnin aiheuttaman altistuksen seurauksena? Millaista terveyshaittaa PFAS-yhdisteistä voisi olla ja miten nämä haitat suhteutuvat kalansyönnin muihin terveysvaikutuksiin?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset
  • PFAS-yhdisteitä käyttävä teollisuus

Osallistujat

  • Jouni Tuomisto, THL (tautitaakka-arviot, mallitus)
  • Heli Lehtomäki, THL (tautitaakka-arviot)
  • Päivi Ruokojärvi THL (pitoisuusanalytiikka)
  • Juha Heijari (Neste oyj) (näytteenkeräys ja mittaustulokset)

Rajaus

Tarkastellaan

  • nykyhetkeä
  • PFAS-yhdisteiden saantia kalasta
  • parasta arviota tilanteesta epävarmuuksineen (ei pahinta mahdollista skenaariota)

Vaihtoehdot

Arviointi koskee nykytilanteen tautitaakkaa, eikä päätarkoitus ole tehdä vertailua erilaisten päätösskenaarioiden välillä. Työn kuluessa saatetaan kuitenkin tunnistaa erilaisia toimenpiteitä, joiden vaikutusta tautitaakkaan arvioidaan.

Aikataulu

  • Arviointi tehdään marras-tammikuussa 2020-2021.
  • Tehtäviä:
    • Jouni: Päivitä immuuniannosvaste tautitaakkamalliin
    • Heli: Tarkista Helsingin kalastusrajoitus: mikä tietolähde, mikä sisältö / Helsingin Vanhankaupunginlahdelle ei ole annettu kalastusrajoituksia/suosituksia.
    • Heli: Tarkastele annosvasteita kvantitatiivisesta näkökulmasta: immuunivaste, kolesteroli, alentunut syntymäpaino.
    • Ei priorisoitu: Kirjaa Porvoon kalanäytteistä myös elohopea- ja dioksiinipitoisuudet t2b-taulukkoon.
    • Ei priorisoitu: Kehitä bayes-malli, joka olettaa samantapaisen keskihajonnan joka johdokselle ja sen perusteella tuottaa pitoisuusestimaatit myös niistä johdoksista, joista vain pieni osa ylittää määritysrajan näytteissä. Keskiarvoa estimoimalla siis pyritään löytämään jakauma, josta havaittu X % ylittää määritysrajan.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Arvioinnissa käytetään tautitaakkalaskentaa, joka on käytössä monessa muussakin arvioinnissa Opasnetissä.

Arvioinnissa kartoitetaan suomalainen mittausaineisto PFAS-yhdisteistä kalassa ja vesiympäristössä. Uusia mittauksia ei tässä hankkeessa tehdä. Lisäksi tutkimuskirjallisuudesta etsitään tietoja pitoisuus- ja altistumistiedoista.

Kalankäyttötietona käytetään THL:ssä aiemmin tehtyjä tutkimuksia, kuten Goherr-tutkimusta[2].

PFAS-yhdisteiden terveysvasteen arvioinnissa nojaudutaan pääasiassa tuoreeseen EFSAn arvioon[1], mutta tutkimuskirjallisuutta tarkastellaan laajemmin. Erityisesti arvioidaan sitä, onko EFSAn arvio sovellettavissa suoraan Suomen tilanteeseen, vai tulisiko käyttää myös muuta aineistoa.

PFAS-yhdisteiden aiheuttaman tautitaakan lisäksi arvioidaan kalansyöntiä kokonaisuutena eli huomioidaan kalan sisältämät muut ympäristömyrkyt ja toisaalta myös terveelliset ravintoaineet. Tältä osin nojaudutaan pääasiassa Goherr-tutkimukseen sekä maa- ja metsätalousministeriölle tehtyyn arviointiin kotimaisen kalan edistämisohjelman osana.

Tautitaakka lasketaan käyttämällä Goherr-arvioinnissa julkaistua tautitaakkamallia[2].

Käytetyt aineistot

Tietolähdeitä PFAS-yhdisteistä ja kalasta
Nro Lähde Kuvaus
1 CELEX 32017R1000 FI TXT.pdf EU-komission asetus PFOA-käyttökiellosta 2017-06-13
2 ffrrofactsheet_contaminants pfos_pfoa_11-20-17_508_0.pdf U.S.EPA. (2017) Technical Fact Sheet – Perfluorooctane Sulfonate (PFOS) and Perfluorooctanoic Acid (PFOA) EPA 2017
3 Heijari Porvoon edustan merialueen tarkkailu kalamääriä.pptx Kotitarve-, virkistys- ja ammattikalastajien kalansaaliit Porvoon merialueella 1984-2008
4 Kalastusalueet_NLI_2019_PFAS.pdf Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti 724/2018. Saalisjakaumat Naantalin edustalla 2017
5 Kalastusalueet_PVO_2019_PFAS.pdf Kalastusalueiden nimet Porvoon edustalla
6 Naantali_1.pdf Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimuksen teettämät kolme puulattua kalanäytettä 2019-10 tutkimusalueilta 2, 3 ja 4
7 Naantali_v_1.pdf L-S vesi- ja ympäristötutkimuksen teettämät merivesinäytteet syksyllä 2019-10-16 (578-19-8390) PFAS-näytteistä. Näytteitä 11 paikasta Naantalin edustalta
8 PFAS Tietopaketti 210616.pdf, Syke_perfluoratut.pdf Mehtonen ym. Perluoratut yhdisteet ympäristössä – tietopaketti 2016 Dnro YM/84/481/2015 Syke 2020. Syken yleistajuinen tiivistelmä PFAS-yhdisteistä nettisivuilla.
9 Pintavesipisteet_NLI_2019_PFAS.pdf Pintavesipisteiden sijainti kartalla ja numerointi Naantalin edustalla. Lounais-Suomen vesi- ja ympräristötutkimus
10 Pintavesipisteet_PVO_2019_PFAS.pdf Pintavesipisteiden sijainti kartalla ja numerointi Porvoon edustalla
11 Porvoo_1.pdf Dioksiini- ja PCB-määritykset kolmesta puulatusta ahvennäytteestä Porvoon edustalta 2019-07/08
12 Porvoo_2.pdf PFAS-määritykset 12 puulatusta ahven- ja kalanäytteestä Porvoon edustalta 2019-07/11
13 Porvoo_3.pdf Organotinamääritykset kolmesta puulatusta ahvennäytteestä Porvoon edustalta 2019-07/08
14 Porvoo_Kalatarkkailu 2007-2010.pdf Haikonen. Kilpilahden teollisuuslaitosten jäähdytysvedenoton kalatarkkailu vuosina 2007-2010. Kalojen laji- ja kokojakaumia. Kala- ja vesitutkimus oy, Kala- ja vesiraportteja nro 5
15 Porvoon edustan merialueen takkailu_yhteenveto_1965-2009.pdf Porvoon edustan merialueen tila vuosina 1965-2009. Sisältää mm. Dioksiinituloksia mutta ei PFASeja. 2010-08-13
16 Porvoon edustan näytteet_Hg.xlsx Hg-määritykset Porvoon edustan ahvennäytteistä (yksilömittaukset kolmesta puulista, yht. 39 kalaa 2019-07/08)
17 Porvoo_v_1.pdf Merivesinäytteiden PFAS-määritykset Porvoon edustalta, 10 kpl näytteitä 2019-09-26
18 Porvoo_v_2.pdf Merivesinäytteiden PFAS-määritykset Porvoon edustalta, 1 kpl näytteitä 2019-09-30
19 rest_pfoa_compiled_opinions_en.pdf ECHAn riskinarviointi ja sosioekonomisten vaikutusten arviointi PFOAsta 2015-09-08
20 Rpt_16-8.pdf Concawe. (2016) Environmental fate and effects of poly- and perfluoroalkyl substances (PFAS) Concawe 2016 Concawe-raportti 8/16. PFAS-yhdisteiden ympäristökulkeutuminen ja vaikutukset. Sisältää myös ihmisterveysvaikutusarvioita.
22 Syke_PFOA.pdf Syke. (2020) Fluoriyhdisteen PFOA ja samankaltaisten aineiden käyttöä rajoitetaan monissa tuotteissa terveys- ja ympäristösyistä Syke 2020. Tiedote PFOAn käyttökiellosta EU:ssa Syken nettisivuilla 2020-02-11
23 SYKEra_21_2019.pdf Reinikainen ym. Syken raportti 21/2019: Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden ympäristötutkimukset ja riskinarviointi. Raportissa tarkastellaan sammutusvaahtoja neljällä paloharjoitusalueella Kuopiossa, Joroisissa, Joensuussa ja Porvoossa.
24 Turku_kalatarkkailu_2017-2018 (ID 43264).pdf Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu 2017-2018. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n raportti 724/2018.
25 Turun edustan merialueen ammattikalastus_2018 (ID 45146).pdf Turun edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu. Ammattikalastuksen seuranta 2018. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n raportti 767/2019.
26 Turun edustan merialueen ammattikalastus 2019 (ID 49330).pdf Turun edustan merialueen ammattikalastus 2019. Turun merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n raportti 40/2020.
27 Turun edustan merialueen tila - Veden laadun kuormituksen kehitys 1960-luvulta 2000-luvulle sekä tarkkailujen kehittämisehdotukset.pdf Turun edustan merialueen tila. Veden laadun kuormituksen kehitys 1960-luvulta 2000-luvulle sekä tarkkailujen kehittämisehdotukset. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisuvuosi on ehkä 2005, koska uusimat datat ovat vuodelta 2004.
28 water-11-00870-v2.pdf Junttila ym. PFAS in Finnish rivers and fish and the loading of PFASs to the Baltic Sea. Water 2019:11, 870. doi:10.3390/w11040870
29 op_en:EU-kalat EU-kalat3-tietokanta
30 Porvoon_2011_laaja.pdf PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 223/2012 [4]
31 Porvoo_2015_laaja.pdf PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Laajat tutkimukset Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 259/2016 [5]
32 j.efsa.2020.6223 EFSA. Risk to human health related to the presence of perfluoroalkyl substances in food [6] September 2020.[1]

Kulkeutuminen ympäristössä

Vaikka laskeuma ilmasta vaikuttaa olennaisesti PFAS-pitoisuuksiin syrjäisillä alueilla, se ei ole hallitseva lähde kaikille PFAS-yhdisteille vesiympäristössä Suomessa. Sen sijaan jätevesi ja todennäköisesti saastuneet maa-alueet ovat tärkeimmät PFAS-lähteet tässä vesiympäristössä.[3]

Pitoisuudet kalassa

Kala Näytteiden määrä Puulin koko Aika Paikka Aine Viite
ahven 1 3 Reinikainen 2019 Svartbäckinselkä PFAS 23
ahven 1 3 Reinikainen 2019 Nikuviken PFAS 23
vimpa 1 3 Reinikainen 2019 Svartbäckinselkä PFAS 23
vimpa 1 3 Reinikainen 2019 Nikuviken PFAS 23
ahven 10 10? 5/2009-3/2010 EU-kalat3 PFAS 29
ahven 2016 (Reinikainen 2019) Porvoonjoki PFAS 23
ahven? 1 9, 13 10/2019 Naantali, Tutkimusalue 2 PFAS 6
ahven? 1 12, 13 10/2019 Naantali, Tutkimusalue 3 PFAS 6
ahven? 1 14, 13 10/2019 Naantali, Tutkimusalue 4 PFAS 6
ahven 1 14 30/07/19 Orrenkylänselkä PFAS 12#1
ahven 1 11 07/08/19 Svartbäckinselkä-pohjoinen PFAS 12#2
ahven 1 14 06/08/19 Svartbäckinselkä-eteläinen PFAS 12#3
ahven 1 10 02/10/19 Nikuviken PFAS 12#4
ahven 1 10 02/10/19 Nikuviken PFAS 12#5
kuha 1 10 27.8.-8.11.2019 Merivesitunneli PFAS 12#6
ahven 1 10 08/11/19 Merivesitunneli PFAS 12#7
silakka 1 10 17/10/19 Merivesitunneli PFAS 12#8
ankerias 1 5 27.8.-8.11.2019 Merivesitunneli PFAS 12#9
ahven 1 7 15/11/19 Haikoo PFAS 12#10
ahven 1 9 7-11/2019 Kartanonlahti PFAS 12#11
lahna 1 8 7-11/2019 Svartbäck-eteläinen PFAS 12#12
ahven 14 1 30/07/19 Orrenkylänselkä Hg 16
ahven 11 1 07/08/19 Svartbäckinselkä-pohjoinen Hg 16
ahven 14 1 06/08/19 Svartbäckinselkä-eteläinen Hg 16
ahven 1 14 30/07/19 Orrenkylänselkä PCDDF+PCB 11
ahven 1 11 07/08/19 Svartbäckinselkä-pohjoinen PCDDF+PCB 11
ahven 1 14 06/08/19 Svartbäckinselkä-eteläinen PCDDF+PCB 11
ahven 1 14 30/07/19 Orrenkylänselkä organotina 13
ahven 1 11 07/08/19 Svartbäckinselkä-pohjoinen organotina 13
ahven 1 14 06/08/19 Svartbäckinselkä-eteläinen organotina 13
ahven 48 9-30 2014-2016 Suomi PFAS 28
silakka 6 2-5 2014-2016 Suomi PFAS 28
PFAS concentrations(ng/g f.w.)
ObsFishPFOAPFNAPFHxSPFOS
1Perch<0.150.58<0.197.6
2Perch<0.140.450.2827
3Perch<0.150.55<0.196.8
4Perch<0.150.55<0.194.5
5Perch<0.150.57<0.193.6
6Pike-perch<0.130.15<0.162.3
7Perch<0.130.33<0.162.5
8Herring<0.17<0.13<0.211.4
9Eel<0.270.79<0.346.8
10Perch<0.130.74<0.173.5
11Perch<0.130.5<0.179.1
12Bream0.470.89<0.183.5

EU-kalat3-data

+ Näytä koodi

Annosvaste

Herkin annosvaste on immunosuppressio, joka on nähty heikentyneenä rokoturvasteena kurkkumädälle 1-vuotiailla. BMDL10 on 17.5 ng/ml (seerumissa?) laskettuna neljän indikaattorianeen summalle (PFOA, PFNA, PFHxS, PFOS).[1] Tästä on johdettu äidille TWI 4.4 ng/kg/wk perustuen farmakokineettiseen malliin ja oletukseen 12 kk imetyksestä. TWI-altistuksen oletetaan nostavan äidin summa-PFAS-pitoisuuden tasolle 6.9 ng/ml 35 ikävuoteen mennessä. Koska olennainen vaste on lapsen immuunivaste ja koska suurin osa lapsen altistuksesta tulee äidinmaidosta, olennaista on äidin, ei lapsen, altistuminen. Samaa TWI:tä sovelletaan muillekin, koska kolesteroli- ja muilla vaikutuksilla TWI olisi korkeampi ja siksi tämä alin arvo suojaa niiltäkin. ----arg6205: . Pitää etsiä noiden annosvasteet 2018-raportista. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 1. joulukuuta 2020 kello 19.16 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

Muita PFAS-vasteita ovat[4]

  • seerumin kolesterolipitoisuuden nousu
  • alentunut syntymäpaino ja
  • suurentunut seerumin ALT-pitoisuus mahdollisen maksavaurion merkkinä.

EFSAn 2020 riskinarvio piti näitä vasteita edelleen relevantteina mutta keskittyi herkimpään eli immunosuppressioon.

Tautitaakkaa voi suhteuttaa näihin IHME-instituutin arvioihin.[5]

Tautitaakka eri riskitekijöistä IHME-instituutin mukaan Suomessa vuonna 2019 koko väestössä.
measure_name cause_name rei_name val upper lower
YLDs (Years Lived with Disability) Cirrhosis and other chronic liver diseases due to hepatitis C All risk factors 96 159 53
YLDs (Years Lived with Disability) All causes Low birth weight 4082 5298 3082
YLDs (Years Lived with Disability) All causes High LDL cholesterol 5671 8488 3524
YLLs (Years of Life Lost) Cirrhosis and other chronic liver diseases due to hepatitis C All risk factors 5102 7395 3457
YLLs (Years of Life Lost) All causes Low birth weight 2433 3043 1728
YLLs (Years of Life Lost) All causes High LDL cholesterol 90414 116629 66338
DALYs (Disability-Adjusted Life Years) Cirrhosis and other chronic liver diseases due to hepatitis C All risk factors 5198 7510 3551
DALYs (Disability-Adjusted Life Years) All causes Low birth weight 6515 7850 5274
DALYs (Disability-Adjusted Life Years) All causes High LDL cholesterol 96086 124260 71286
Deaths All causes High LDL cholesterol 6984 9684 4580
DALYs per cholesterol death All causes High LDL cholesterol 13.76 12.83 15.56

Eri tautien haittapainokertoimet löytyvät IHMEen sivuilta.[6]

  • Moderate acute hepatitis 0.051 (0.032-0.074)
  • Mild motor impairment due to neonatal preterm birth complications (has some difficulty in moving around but is able to walk without help) 0.01 (0.005-0.019)


Kinetiikka

Valikoitujen PFAS-yhdisteiden kinetiikkaa.[1], taulukko 15, s. 67.
PFAS Väestö ja sukupuoli Puoliintumisaika (a) Puhdistuma (kokonais) (ml/kg/d) Viitteet

PFOA

M (n = 20)
M + F(n= 4)
M(n= 24), F (n = 2)
M + F(n= 200)
M + F(n= 643)(i)
M + F(n= 1,029)(j)
M(n= 5), F (n = 5)
F(b)(n = 20)
M(c)+ F(d)(n = 66)
M + F(n= 207)
M(n= 22), F (n = 23)
 5 y (95% CI 2-10) covers almost all data
NR
NR
3.8 y (95% CI 3.1–4.4)
2.3 y (95% CI 2.1–2.4)
2.9 y (95% CI 2.3–3.8)
8.5 y (95% CI 7.1–10.1)
NR
1.5 y(a)(0.19–5.2)
1.2 y(a)(0.04–14)
1.7 y(a)
3.9 y
 0.4 (95% CI 0.1-1.0) covers almost all data
0.132
0.150
0.150
NR
NR
NR
0.096
0.30(k)(95% CI 0.11-0.49)
0.77(k)(95% CI 0.47-1.1)
NR
NR
 synthesis of studies below
Harada et al. (2005)
Harada et al. (2007)
Olsen et al. (2007)
Bartell et al. (2010)
Seals et al. (2011)
Seals et al. (2011)
Fujii et al. (2015)
Zhang et al. (2013a)
Zhang et al. (2013a)
Fu et al. (2016)
Worley et al. (2017)

PFNA

M (n = 5), F (n = 5)
F(b)(n = 16)
M(c)+ F(d)(n = 50)
 3.0 y(95% CI 0.4-20) covers most data
NR
1.7 y(a)(0.38–7.7)
3.2 y(a)(0.34–20)
 0.15 (95% CI 0.06-0.35) covers most data
0.062
0.25(k)(95% CI 0.13–0.37)
0.15(k)(95% CI 0.099–0.20)
 synthesis of studies below
Fujii et al. (2015)
Zhang et al. (2013a)
Zhang et al. (2013a)

PFHxS

M (n = 24), F (n = 2)
F(b)(n = 19)
M(c)+ F(d)(n = 64)
M(n= 22), F (n = 23)
M(n= 20)
F(n= 30)
 6 y(95% CI 3-15) covers most data
8.5 y (95% CI 6.4–10.6)
7.1 y(a)(2.3–13)
25 y(a)(1.6–182)
15.5 y
7.4 y (95% CI 6.0–9.7)
4.7 y (95% CI 4.6–6.0)
 0.035 (95% CI 0.02-0.06) covers most data
NR
0.039(k)(95% CI 0.020–0.057)
0.027(k)(95% CI 0.018–0.037)
NR
NR
NR
 synthesis of studies below
Olsen et al. (2007)
Zhang et al. (2013a)
Zhang et al. (2013a)
Worley et al. (2017)
Li et al. (2018a)
Li et al. (2018a)

PFOS

M (n = 20)
M+F(n= 4)
M(n= 24), F (n = 2)
F(b)(n = 19)
M(c)+ F(d)(n = 64)
M(n= ca 1,000)
F(n= ca 1,000)
M + F(n= 207)
M(n= 22), F (n = 23)
M(n= 20)
F(n= 30)
 4.5 y(95% CI 3-7) covers most data
NR
NR
5.4 y (95% CI 3.9–6.9)
5.8 y(a)(3.2–10)
18 y(a)(1.6–121)
4.7 y (95% CI 4.2–5.3)
4.3 y (95% CI 4.1–4.5)
1.9 y(a)
3.3 y
4.6 y (95% CI 3.7–6.1)
3.1 y (95% CI 2.7–3.7)
 0.045 (95% CI 0.03-0.07) covers most data
0.066
0.106
NR
0.05(e) (95% CI 0.037–0.064)
0.037(e)(95% CI 0.026–0.049)
NR
NR
NR
NR
NR
NR
 synthesis of studies below
Harada et al. (2005)
Harada et al. (2007)
Olsen et al. (2007)
Zhang et al. (2013a)
Zhang et al. (2013a)
Wong et al. (2014)
Wong et al. (2015)
Fu et al. (2016)
Worley et al. (2017)
Li et al. (2018a)
Li et al. (2018a)
  • Values are means and 95% confidence interval (95% CI) or means and range.
  • NR: Not Reported; M: male; F: female; y: years; d: days.
  • (a): Geometric mean.
  • (b): Age ≤ 50 years.
  • (c): 20 y < age < 88 y.
  • (d): Age > 50 years.
  • (e): Age 22 ± 0.9.
  • (f): Age 68 ± 5.
  • (g): Age 23 ± 3.
  • (h): Age 69 ± 5.
  • (i): < 4 years elapsed in a water district with high exposure levels.
  • (j): < 9 years elapsed in a water district with low exposure levels.
  • (k): Renal clearance (mean).

Jakaantumistilavuus (volume of distribution Vd) voidaan arvioida PFOA:lle: 600 ml/kg (95 % CI 300-1100) perustuen alla oleviin laskelmiin.

  • Vd = Cl / k = 0.15 ml/kg/d / (ln 2 / (3.8 a * 365 d/a)) = 300 ml/kg with Olsen 2007 data.
  • Vd = Cl / k = 0.3 ml/kg/d / (ln 2 / (1.5 a * 365 d/a)) = 240 ml/kg with the smaller Zhang 2013a data.
  • Vd = Cl / k = 0.3 ml/kg/d / (ln 2 / (1.5 a * 365 d/a)) = 490 ml/kg with the larger Zhang 2013a data.
  • Vd = Cl / k = 0.4 ml/kg/d / (ln 2 / (5 a * 365 d/a)) = 1100 ml/kg with the synthesis values.

Jakaantumistilavuus voidaan laskea myös PFNAlle epäsuorasti synteesiarvoista: 240 ml/kg.

  • Vd = Cl / k = 0.15 ml/kg/d / (ln 2 / (3 a * 365 d/a)) = 240 ml/kg with the synthesis values.

Jakaantumistilavuus PFHxS:lle: 150 ml/kg.

  • Vd = Cl / k = 0.039 ml/kg/d / (ln 2 / (7.1 a * 365 d/a)) = 150 ml/kg with the synthesis values.

Jakaantumistilavuus PFOS:lle: 200 ml/kg (95% CI 100-400 ml/kg)

  • Vd = Cl / k = 0.05 ml/kg/d / (ln 2 / (5.8 a * 365 d/a)) = 150 ml/kg with the smaller Zhang 2013a data.
  • Vd = Cl / k = 0.037 ml/kg/d / (ln 2 / (18 a * 365 d/a)) = 350 ml/kg with the larger Zhang 2013a data.
  • Vd = Cl / k = 0.045 ml/kg/d / (ln 2 / (4.5 a * 365 d/a)) = 110 ml/kg with the synthesis values.

Kaikkien neljän (PFOA, PFNA, PFHxS, PFOS) yhdisteen jakaantumistilavuudet ovat hämmästyttävänkin samanlaiset välillä 200-800 ml/kg. Tämä puhuu sen puolesta, että yhdisteet eivät hakeudu kudoksiin kovin hanakasti, eikä ainakaan veren ulkopuolella ole mitään spesifiä varastoa, johon yhdisteet kertyisivät. Esimerkiksi dioksiineilla jakaantumistilavuudet lienevät luokkaa 280 l/kg (huom yksikkö!), koska ne jakaantuvat rasvaan tasaisesti ja valtaosa siitä on periferiassa eikä veressä. PFAS-yhdisteet kertyvät pääasiassa vereen, maksaan ja munuaisiin. Veressä ne sitoutuvat albumiiniin ja ehkä yleisemminkin ne sitoutuvat proteiineihin.


Tautitaakka-klubiaskiarvio

Tässä kuvataan hyvin yksinkertainen arvio tautitaakasta ja siinä käytetyistä päättelyistä.

Kalansyönti Suomessa

  • Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin noin 40 g päivässä tai yhteensä 114 miljoonaa kg vuodessa (olettaen että kalaa käsiteltäessä jää 70 % syötäväksi).
  • Tämä johtaa Kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaan 100000 DALYn suuruisen tautitaakan vähenemiseen vuodelle 2017 laskettuna. Tämä johtuu pääasiassa kalan terveellisyydestä yleensä ja sen vaikutuksesta kokonaiskuolleisuuteen. Toinen tärkeä suojaava tekijä ovat omega3-rasvahapot, jotka vähentävät sydäntaudin riskiä (joskaan eivät yhtä tehokkaasti kuin takavuosina arveltiin). Muita suojavaikutuksia kohdistuu masennukseen ja rintasyöpään.

Kalansyönti Porvoossa

  • Merialueen yhteistarkkailuraportin mukaan Porvoon alueella kalastaa yli 1600 ruokakuntaa, joiden saalis on keskimäärin 20 kg eli yhteensä 34000 kg.
  • Keskimäärin saalis on siis 55 g päivässä. Olettaen ruokakunnan koon (keskimäärin 1.7) ja hävikin perkaamisen yhteydessä (30 %) saadaan keskimääräiseksi kulutukseksi 23 g päivässä henkeä kohti.
  • Kalastajat syövät muutakin kalaa todennäköisemmin kuin keskivertokuluttaja, joten voidaan ajatella, että tarkasteltavana on erityinen osaväestö (2720 henkeä eli 0.05 % suomalaisista), joka syö 40+23=63 g/d kalaa, jonka pitoisuus vastaa Porvoon alueen pitoisuuksia.

PFAS-pitoisuudet kalassa

  • Suomalaisessa kalassa on PFAS-yhdisteitä keskimäärin 2 ng/g (0.3 - 5 ng/g) tuorepainossa. Näistä suurin osa on perfluorattua oktaanisulfonaattia (PFOS). Muita tavallisia yhdisteitä ovat PFOA, PFNA ja PFHxS, joille on myös EFSAn tekemä riskinarvio. Nämä neljä yhdistettä kattavat 50-90 % kaikista PFAS-yhdisteistä.
  • Vanhankaupunginlahti Helsingissä on pahoin saastunut PFAS-yhdisteillä, koska Helsingin jätevedet laskevat sinne. Yhdisteet ovat peräisin erilaisista kulutustuotteista, eivätkä ne poistu tehokkaasti jätevedenpuhdistuksessa. Kaloista on mitattu selvästi tavanomaisia suurempia pitoisuuksia: 14 ng/g (1.6 - 35 ng/g) tuorepainossa.
  • Myös Porvoon edustalla kalojen PFAS-pitoisuudet ovat koholla, 5.2 ng/g (1.6 - 8.8 ng/g) tuorepainossa. Tämä johtuu todennäköisesti Nesteen Kilpilahden jalostamon palonestoaineista, joita on käytön yhteydessä päätynyt maaperään ja edelleen vesistöihin.

PFAS-altistuminen ja siedettävä viikkosaanti

  • Edellä sanotusta seuraa, että tavallinen suomalainen aikuinen altistuu PFAS-yhdisteille 560 ng/vko tai noin 8 ng/kg/vko.
  • Altistuminen on noin kaksinkertainen verrattuna EFSAn siedettävään viikkoannokseen (TWI) 4.4 ng/kg/vko.
  • PFAS-yhdisteillä pitkäaikaisaltistuminen on olennaista, koska ne kertyvät elimistöön, ja eliminaation puoliintumisaika on jopa 2-6 vuotta. Ne imeytyvät ruoasta erittäin hyvin.
  • TWI-annos on laskettu nuorille äideille, koska suurimmat altistukset tulevat itse asiassa epäsuorasti raskauden ja imetyksen aikana sikiöön ja lapseen, joiden immuunipuolustuksen heikentyminen on myös herkin terveysvaste. Muiden väestöryhmien ajatellaan olevan suojassa TWI-annoksellakin, koska kaikki muut terveysvaikutukset tulevat vasta suuremmilla annoksilla.
  • Koska nuoret naiset syövät keskimäärin vähemmän kalaa kuin vanhempi väestö, keskimääräinen TWI-ylitys on vähemmän kuin kaksinkertainen. Kuitenkin yksilöllinen vaihtelu on suurta, joten suuri osa tästä osaväestöstä ylittää siedettävän viikkosaannin.

PFAS-yhdisteiden kulkeutuminen elimistössä

  • Pitkäaikainen PFAS-altistuminen 4.4 ng/kg/vko johtaa EFSAn arvion mukaan äidillä pitoisuuteen 6.9 ng/ml veressä 35 ikävuoteen mennessä. Tämä puolestaan johtaa vuoden imetyksen aikana lapsen PFAS-pitoisuuteen 17.5 ng/ml veressä. Eli lapsen pitoisuus on 2.5 kertaa niin suuri kuin äidissä.
  • Toisaalla Opasnetissä kuvataan malli, jonka avulla voidaan laskea imetyksen aiheuttama pitoisuus lapsessa. Tätä arviota voidaan sitten verrata EFSAn arvioon.
    • Mallin mukaan TWI-tasolla altistuneen äidin PFAS-pitoisuus veressä voisi olla jopa 4.4 ng/kg/d * 4 a * 365 d/a * 0.8 / (ln(2) * 200 ml/kg) = 37 ng/ml. Tämä on viisinkertainen pitoisuus EFSAn arvioon verrattuna ja vaatii eron tarkempaa selvittelyä.
    • Äidinmaidon pitoisuudet ovat noin 1-7 % pitoisuudesta veressä johdoksesta riippuen. Tässä arviossa käytetään keskiarvoa 4 %.
    • Jos lasta imetetään vuoden ajan, hän juo maitoa noin 500 ml päivässä eli noin 200 l vuodessa. Tässä maitomäärässä on saman verran PFAS-yhdisteitä kuin 8 litrassa verta.
    • PFAS-yhdisteiden jakaantumistilavuus on 200 ml/kg eli 70-kiloisella henkilöllä 14 l. Tämä tarkoittaa, että esimerkkihenkilössä on PFAS-yhdisteitä yhtä paljon kuin olisi 14 litrassa hänen vertaan. Tämä on tietenkin laskennallista, koska ihmisessä on vain 5 litraa verta.
    • Lineaarisella oletuksella (joka on yliarvio) lapseen voisi periaatteessa siis siirtyä 8/14 = 57 % äidin PFAS-yhdisteistä.
    • Tämä johtaisi lapsella neljä kertaa suurempaan pitoisuuteen veressä kuin äidillä, koska 57 % PFAS-yhdisteistä tiivistyy 7 kertaa pienemään tilavuuteen (ruumiinpaino 10 kg vs 70 kg). Malli siis arvioi suurempaa kertymistä kuin EFSA, ja tämäkin ero vaatii jatkoselvittelyjä.

PFAS-yhdisteiden terveysvaikutukset

  • Herkin terveysvaste on immuunipuolustuksen heikentyminen, joka näkyy rokotevasteen alenemisena. Imeväisikäisen BMDL10-pitoisuus 17.5 ng/ml on yhdistetty hinkuyskärokotteen vasta-ainetasojen heikkenemiseen. Vasta-ainetasojen muutos ei suoraan aiheuta mitään tautia, mutta lisää riskiä saada tartuntatauti rokotuksesta huolimatta.
  • Muita todettuja terveyshaittoja ovat veren kolesterolipitoisuuden nousu (joka on sydäntaudin itsenäinen riskitekijä) ja alentunut syntymäpaino.
  • BMDL10 tarkoittaa, että kymmenen prosentin heikkeneminen vasteessa vaatii pitoisuuden, joka on 95 % varmuudella suurempi kuin 17.5 ng/ml. Tässä arvioinnissa halutaan kuitenkin olla varovaisia ja oletetaan, että tuollainen vaikutus tulee keskimäärin annoksella 17.5 ng/ml.

PFAS-yhdisteiden tautitaakka

  • Tämän immuunivasteen muutoksen aiheuttaman tautitaakan arviointi on yksi hankalimpia vaiheita tässä hyöty-riskinarvioinnissa. Suomessa hinkuyskää esiintyy vuodessa IHME-instituutin mukaan 6000 tapausta ja tästä aiheutuu 40 DALYn tautitaakka eli noin 0.007 DALY/tapaus.
  • Kuitenkaan ei ole syytä ajatella, että immuunivasteen muutos vaikuttaisi pelkästään hinkuyskään, vaikka ilmiö sen yhteydessä havaittiinkin. 0-9-vuotiailla lapsilla on hengitystieinfektioita 2.4 miljoonaa kappaletta vuodessa, ja näistä aiheutuu 1100 DALYn tautitaakka [7] eli 0.0005 DALY/tapaus. Tämä voisi olla mahdollinen vertailukohta.
  • Ei ole selvää, kuinka paljon immuunivasteen 10 % heikennys lisää infektioiden riskiä. Koska tarkastellaan isoa väestöä, jossa on herkkyydeltään erilaisia ihmisiä, vaikutus tuskin on äkkijyrkkä vaan suurenee vähitellen. Lähdökohtana voidaan ajatella, että kaikki vuorovaikutukset ovat lineaarisia eli että 10 % heikennys immuunivasteessa lisää infektioriskiä 10 %.
  • Tällä oletuksella viikkoaltistuminen 8 ng/kg ylittää TWI:n 4.4 ng/kg/vko 1.8-kertaisesti ja voisi siten lisätä lasten infektioita 18 % eli 200 DALY Suomessa. Tämä on noin 0.2 % kalansyönnin terveyshyödyistä.
  • Porvoon kalastava osaväestö on 0.05 % suomalaisista, se syö 1.5-kertaisen määrän kalaa, jonka pitoisuus on kaksinkertainen suomalaiseen keskiarvoon verrattuna. Lineaarinen oletus siis tuottaa tälle väestölle kolminkertaisen PFAS-riskin, joka on suuruudeltaan 0.1 DALY tässä osaväestössä.

Eettisiä näkökohtia

  • Suurin osa terveyshyödyistä tulee vanhalle väestölle, jonka sydäntauti- ja kuolleisuusriski on suuri. Haitat puolesteen kohdistuvat näillä oletuksilla pieniin lapsiin. On moraalinen kysymys arvioida, kuinka toivottavia erilaisiin väestöryhmiin kohdistuvat vaikutukset ovat. Tässä arviossa oletetaan, että jokainen haittapainotettu elinvuosi on samanarvoinen riippumatta väestöryhmästä.
  • PFAS-yhdisteiden tautitaakka pyrittiin arvioimaan tässä niin, että riskiä ei ainakaan vähätellä. Vaikka tällä tavalla ei saadakaan parasta mahdollista arviota tautitaakan suuruudesta, se kuitenkin pienentää väärän negatiivisen todennäköisyyttä, eli että päätelmä jättäisi huomiotta jonkin merkittävän todellisen riskin.

Jatkotyöskentely

  • On vielä selvitettävä erot kahdessa kineettisessä mallissa, joilla arvioitiin lapsen PFAS-pitoisuutta imetyksen jälkeen.
  • On kuvattava PFAS-annosvasteet todennäköisyyksiä käyttävään terveysvaikutusmalliin.
  • On laskettava erikseen Suomen tilanne kokonaisuutena ja toisaalta Porvoon osaväestön tilanne.
  • On lisättävä kotimaisen kalan tutkimusohjelman terveyshyödyt PFAS-malliin, jotta saadaan täysipainoinen hyöty-riskinarvio.
  • Olisi hyödyllistä lisätä myös dioksiinit ja elohopea malliin, koska ne on kertaalleen laskettu toisessa yhteydessä.
  • Vanhankaupunginlahdella on annettu kalastusrajoitussuosituksia. Pitäisikö näitä rajoittaa myös Porvoon edustalla?
  • Mitä Ruokavirasto sanoisi tähän? Antaisiko rajoitussuosituksia?
  • Onko vanhojen, maaperään päätyneiden palovaahtojen osalta mitään tehtävissä? Mitä sanoo Reinikainen et al?

Malliparametrit

Malliparametrit saat näkyviin klikkaamalla.



Katso myös

Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 EFSA. (2020) Risk to human health related to the presence of perfluoroalkyl substances in food. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2020.6223 [1]
  2. ↑ 2,0 2,1 Tuomisto, J.T., Asikainen, A., Meriläinen, P. et al. Health effects of nutrients and environmental pollutants in Baltic herring and salmon: a quantitative benefit-risk assessment. BMC Public Health 20, 64 (2020). [2]
  3. ↑ Junttila V, Vähä E, Perkola N, Räike A, Siimes K, Mehtonen J, Kankaanpää H and Mannio J. PFASs in Finnish Rivers and Fish and the Loading of PFASs to the Baltic Sea. Water 2019, 11, 870; https://doi.org/10.3390/w11040870
  4. ↑ EFSA CONTAM Panel (EFSA Panel on Contaminants in the Food Chain), Knutsen HK et al., 2018. Scientific Opinion on the risk to human health related to the presence of perfluorooctane sulfonic acid and perfluorooctanoic acid in food. EFSA Journal 2018;16(12):5194, 284 pp. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2018.5194
  5. ↑ Global Burden of Disease Collaborative Network. Global Burden of Disease Study 2019 (GBD 2019) Results. Seattle, United States: Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME), 2020. Available from http://ghdx.healthdata.org/gbd-results-tool.
  6. ↑ Global Burden of Disease Collaborative Network. Global Burden of Disease Study 2019 (GBD 2019) Disability Weights. Seattle, United States of America: Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME), 2020. https://doi.org/10.6069/1W19-VX76
  7. ↑ IHME. (2021) Global Health Data Explorer. search 2019a search 2019b
  8. ↑ Statistics Finland. (2021) Väestörakenne. [3]
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=PFAS-yhdisteiden_tautitaakka&oldid=36647”