Kasvener

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5907
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5907}}

Kasvener on Suomen ympäristökeskuksen laatima Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästöjä arvioiva malli, joka on kehitetty kuntien käyttöön ja jota on eritysesti käytetty 2010-luvun alkupuolella.

Kysymys

Millaiset ovat Kasvener-mallin rakenne, muuttujat ja päästökertoimet?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Mallia käytetään esimerkkinä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman vaikutusarviointityössä ja Ilmastovahti-työkalun kehittämisessä. Ilmastovahti löytyy tältä sivulta.

Osallistujat

Katso Ilmastovahti.

Vastaus

Yleistä

Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.

Mallin päästösektorit:

Energia

Teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset)

Maatalous

Jätehuolto

Päästöjen jaottelu

Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan.

Tuotantoperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on määritelty kunnan alueellisten rajojen mukaan. Tämän laskentaperiaatteen ainoa poikkeus on jätehuolto, jossa kuntataso on määritelty jätteiden syntypaikan mukaan. Kaatopaikkojen ja jätevesipuhdistamojen päästöjä ei siis lasketa mallissa näiden laitosten sijaintipaikkojen mukaan. Sen sijaan energiasektorin päästöt lasketaan laitosten sijaintipaikan mukaan.

Kulutusperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on jätehuollon (ja maatalouden sekä teollisuusprosessien osalta) sama kuin tuotantoperusteisessa laskennassa. Liikenteen osalta laskennat ovat molemmissa vaihtoehdoissa muutoin samat (tiedot VTT:n LIPASTO- mallin suoriteperusteisesta laskennasta) lukuunottamatta liikenteen sähkön käyttöä.

Kuntatason määrittely

Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa kuntataso on määritelty seuraavasti:

Kaukolämmön tuotanto ja kulutus

-Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotanto (myös sähkö) ja polttoaineiden käyttö sekä päästöt jaetaan kuntien ko. laitoksen kaukolämpökuormien suhteessa.

-Kaukolämpöyhtiöiden pienimittakaavainen lämpökauppa lasketaan ao. kunnan kaukolämmöntuotannon keskimääräisten lukujen mukaan myös silloin, kun kunnan yhtiö on ostavana osapuolena. Vaikutuksia ei uloteta sähköntuotannon jakoon. Sähkön tuotanto ja kulutus:

Seuraavat voimalaitokset ovat 'paikallisia kuntatason' tuotantolaitoksia:

-teollisuuden prosessivoimalaitokset (myös ns. prosessilauhde) laitosten omistustaustasta riippumatta

-kaukolämpövoimalaitokset (ml. kaukolämpöä tuottavat väliottolauhdutusvoimalaitokset) omistustaustastaan riippumatta

-vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä on paikallinen omistustausta

Seuraavat voimalaitokset ovat 'valtakunnallisia' tuotantolaitoksia:

-ydinvoimalaitokset

-tavalliset lauhdutusvoimalaitokset (ei ydin-, prosessilauhde- tai väliottolauhdutusvoimalaitokset)

-vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä ei ole paikallista omistustaustaa.

Jos näin laskettu kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, niin erotus täytetään valtakunnallisella 'ostosähköllä'. Jos taas kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, niin ylittävän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin.

Laskettavat päästöt

Mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Malli ei sisällä Kioton sopimuksessa olevia kolmea ns. uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) eikä maankäytön muutoksista aiheutuvia ’päästöjä’ eikä niihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä.

Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja (päästökertoimet ja vakiot).

Mallissa lasketaan energiasektorin päästöistä myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuunottamatta nämä kaasut kuuluvat myös IPCC:n laskentaohjeiden piiriin, koska niillä on välillisiä vaikutuksia kasvihuoneilmiöön. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon, kun mallissa lasketaan kasvihuonekaasujen hiilidioksidi-ekvivalentti -päästöt, koska ko. päästökomponentit eivät kuulu Kioton sopimukseen.

Päästösektorit

Päästösektorit tuotanto ja kulutus perusteisesti

tuotanto:

Kaukolämpö

Sähköntuotanto

Erillislämmitys

Teollisuuden lämpö

Muu polttoaine

Liikenne

Jätehuolto

Maatalous

Teollisuusprosessit

kulutus:

Kaukolämpö

Sähkölämmitys

Erillislämmitys

Muu sähkö

Muu Polttoaine

Liikenne

Jätehuolto

Maatalous

Teollisuusprosessit

Jokainen sektori on jaettu edelleen alasektoreiksi hyvin yksityiskohtaisesti.

Päästöjen laskenta

Lähtötiedot

Päästölaskentaan tarvittavat lähtötiedot: määrät, energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen, jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely, vakiot ja päästökertoimet, Ostosähkön laskennassa käytettävät kertoimet, lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle. Osa lähtötiedoista on annettu valmiiksi Kasvener mallissa ja osa pitää selvittää erinäisistä lähteistä.

Määrät

Kotieläimet jaoteltu tarkemmin Ihmiset Maatalousmaa jaoteltu tarkemmin Jätteiden käsittely jaoteltu tarkemmin Teollisuusprosessit jaoteltu tarkemmin Kaukolämmönkulutus Sähkönkulutus Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin Liikenteen polttoaineet jaoteltu tarkemmin Energiantuotannon polttoaineet jaoteltu tarkemmin Lämmönkulutus (Hyötyenergian kulutus) jaoteltu tarkemmin Lämmöntuotanto jaoteltu tarkemmin Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin Valtakunnallinen 'ostosähkö' (tiedot annettu valmiina) jaoteltu tarkemmin

Maatalouden määrätiedot ovat saatavissa kunnan maataloussihteeriltä (tai vastaavalta) tai Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta, johon kuntakohtaiset tiedot on kerätty. Jätehuollon tiedot ovat saatavissa suoraan kunnan tiedoista tai teollisuuslaitosten viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Teollisuusprosesseista tarvittavat määrätiedot ovat ympäristölupalainsäädännön kautta useimmiten myös viranomaisten tiedossa. Energiasektoreita koskevia tietoja saa laitosten ilmansuojeluilmoituksista, yritysten vuosi- ja ympäristökertomuksista sekä Kaukolämpö ry:n ja Adaton tilastoista.

Energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen

Energiasektorin lisätietoja, joiden perusteella kunnan energiantuotantoa sisällytetään kunnan kulutukseen ja lisäksi jakosuhdetietoja siitä, miten energiankulutus jakaantuu eri loppukulutussektoreille.

Jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely

Jätehuollon määrätietojen jaottelun eri sektoreille (vastaavasti kuin energiatiedot). Lisäksi jätehuolto- ja maataloussektorilta sekä teollisuusprosesseista oletustietoja.

Vakiot ja kertoimet

IPCC:n oletusarvot tai Suomen valtakunnallisissa inventaarioissa käytetyt arvot.

Lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle

Energiantuotannon päästökertoimet polttoaineiden energiasisältöä kohden

-Polttoaineiden polton päästökertoimet ja ne on jaoteltu polttotekniikan, polttoainetehon ja polttoaineen mukaan. Päästökomponentit ovat: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Neljän ensiksi mainitun komponentit päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen/SYKE käyttämiin arvoihin ja kolmen jälkimmäisen komponentit päästökertoimet vastaavat pääosin Valtioneuvoston ohjeiden arvoja. Valtakunnallisen ostosähkön lähtötiedot sähköntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä Kaukolämpölaitosten lähtötiedot lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Kaukolämpövoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä

Teollisuuden prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja prosessihöyryn tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä

Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä

Huippuvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Lauhdutusvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Teollisuuden lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Rakennusten erillislämmityksen lähtötiedot lämmönkulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Muun polttoaineiden käytön lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden kulutuksesta sekä päästöistä

Lämpöpumppujen lähtötiedot energialähteistä ja hyötyenergian kulutuksesta

Lähtötiedot liikenteen ajoneuvosuoritteista ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Tulosten esitys

Päästöt esitetään energiantuotannosta ja -kulutuksesta polttoaineittain. Päästöt esitetään erikseen tuotannosta ja kulutuksesta. Mallissa lasketut päästöt: hiilidioksidi metaani typpidioksidi hiilimonoksidi hiukkaset rikkidioksidi typenoksidit khk-päästöt ekv-t

Perustelut

Arvioinnin yksityiskohtainen kuvaus. Linkit muuttujasivuihin. Kaaviokuva syysuhdeverkosta.

Alkuperäinen malli löytyy täältä: Kasvener

Ajoneuvojen päästökertoimet(g/MJ)

Obs	Ajoneuvo	Vuosi	Päästökerroin	Kuvaus
1	Bensiinihenkilöauto	2000	1.5
2	Dieselhenkilöauto	2019	0.6

Katso myös

• Hiilineutraali Helsinki 2035
• Ilmastovahti