Perheenyhdistämisen edellytykset

Pääviesti
Kysymys: Perheenyhdistämisen edellytykset: Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa ja Euroopassa on hanke, jossa pyritään selvittämään vaikutuksia, joita perheenyhdistämisen kiristämisellä olisi. Vastaus:

Miten voin osallistua?

Helpointa on osallistua keskusteluun Otakantaa-sivuilla. Kuitenkin kannattaa ensin lukea näiltä Opasnetin sivuilta tarkemmat kuvaukset perheenyhdistämisen edellytyksistä ja niille harkituista muutoksista sekä arviot muutosten vaikutuksista.

Mikä on avoin arviointi?

Avoin arviointi on menetelmä, jossa kerätään täsmälliseen kysymykseen (tässä tapauksessa perheenyhdistämispolitiikan vaikutuksiin) liittyvää tietoa ja näkemyksiä. Se ei ole mikä tahansa keskustelupalsta, vaan jatkotyöstöön pääsevät vain asiaan liittyvät ja perustellut kommentit. Väitteitä arvioidaan tutkimustiedon valossa, ja siksi parhaiten voit osallistua tuomalla esiin tutkittua tietoa ja viitteitä. Arvioinnissa kerätystä tiedosta kootaan näille Opasnetin sivuille kooste, jossa annetaan perusteltu vastaus kysymykseen.

Mikä on arvioinnin tavoite?

Työssä tavoitellaan jaettua ymmärrystä perheenyhdistämisen edellytyksistä. Jaettu ymmärrys on tilanne, jossa eri osapuolten näkemykset tiettyyn asiaan liittyen on kuvattu niin kattavasti, että voidaan ymmärtää, mitä näkemyksiä, arvoja ja uskomuksia asiaan liittyy, mistä asioista ollaan yksimielisiä ja mistä erimielisiä ja miksi.

Onko osallistumiseen erityisiä ohjeita?

Parhaiten vaikutat arvioinnin lopputulokseen, kun noudatat näitä ohjeita:

• Keskustelussa arvostetaan lyhyitä, selkeitä kommentteja.
• Kaikki puheenvuorot tulee kytkeä selkeästi johonkin arvioinnin kohtaan.
• Esitettyihin väitteisiin pyydetään tutkimukseen nojaavia perusteluja.
• Mielipiteiden kohtelias esittäminen on sallittua.
• Aiheeseen liittymättömät kommentit poistetaan.
• Henkilöön käyvät kommentit poistetaan.

Miksi kannattaa osallistua?

Tämän arvioinnin tietoja käytetään tutkimushankkeen osana, ja tulokset raportoidaan valtioneuvostolle. Niinpä perustellut näkemykset voivat vaikuttaa siihen, millaista perheenyhdistämispolitiikkaa Suomessa lähitulevaisuudessa harjoitetaan. Lisäksi kerätyt tiedot jäävät pysyvästi Opasnetin sivuille ja ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä, jos joku esimerkiksi haluaa avata uuden arvioinnin samasta aihepiiristä.

Kysymys

Tässä hankkeessa selvitetään muiden EU-direktiivissä 2003/86/EY mainittujen perheenyhdistämisen valinnaisten lisäedellytysten käytettävyyttä perheenjäsenten oleskelulupahakemusten hyväksymisen kriteereinä.

Hankkeessa tarkastellaan perheenyhdistämiskriteereiden tiukentamista erityisesti kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten osalta.

• Saavutetaanko lisäedellytysten käyttöönotolla toivottuja tavoitteita eli vetovoimatekijöiden vähentämistä?
• Olisiko lisäedellytysten käyttöönotolla haittavaikutuksia?
• Mitä vaikutuksia olisi, jos toimeentuloedellytys otettaisiin käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten perheenjäsenten oleskeluluvan edellytyksenä?

Tarkastelun painopiste on

• taloudellisissa,
• hallinnollisissa ja
• yhteiskunnallisissa vaikutuksissa sekä
• vaikutuksissa yksilöihin muun muassa kototutumiseen liittyen.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arviointi on osa perheenyhdistämisen edellytyksiä selvittävää VN-TEAS-hanketta, joka tuottaa vastauksia suoraan valtioneuvoston käyttöön.

Osallistujat

• Oxford Research Oy koordinoi hanketta ja tätä arviointia. Yhteyshenkilöt:
  • Juho-Matti Paavola
  • Arttu Vainio
• Jouni Tuomisto moderoi arviointia Opasnetissä.
• Tämä on avoin arviointi. Kuka tahansa saa osallistua.
• Arvioinnin tuloksista järjestettiin myös seminaari 12.10.2016.

Rajaus

• Arvioinnissa rajaudutaan Suomen tilanteeseen ja olosuhteisiin. Toisaalta muista maista otetaan myös oppia, ja tästä syystä osana hanketta tarkastellaan myös Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Hollannin tilannetta ja ratkaisuja.
• Tarkastelussa kiinnostaa erityisesti nykyhetki ja lähitulevaisuus.
• Taloudelliset, hallinnolliset, yhteiskunnalliset ja yksilöön kohdistuvat vaikutukset ovat etusijalla.

Vaihtoehdot

Tarkasteltavana ovat seuraavat päätösvaihtoehdot:

• Toimitaan kv-suojelua saavien perheenyhdistämisissä kuten kesästä 2016 ilman lisäedellytysten käyttöönottoa.
• Otetaan käyttöön yksi tai useampia perheenyhdistämisen lisäedellytyksistä, jotka ovat asuntoedellytys, ikäedellytys, kotoutumisedellytys, sairausvakuutusedellytys ja asumisaikaedellytys.
  • Osana kuvattua kokonaisuutta toimeentuloedellytys otetaan käyttöön myös Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten oleskeluluvan edellytyksenä.
  • Osana kuvattua kokonaisuutta toimeentuloedellytystä ei oteta käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden kantalaisten osalta.

Vaihtoehtojen tarkempi kuvaus:

• Asumisaikavaatimus: Perheenyhdistäjän tulisi asua laillisesti maassa jokin aika, korkeintaan kaksi vuotta, ennen kuin voi hakea perheenyhdistämistä. Ei voi kohdistaa pakolaisiin, joten eriarvoistaa suojeluasemissa olevia ihmisiä. Tälle ei myöskään tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska miksi hidastaa perheenyhdistämistä, jos perheen toimentulo on turvattu.
• Kotoutumisedellytys: Kotouttamistoimenpiteistä tulisi perheenyhdistämisen ehto. Pakolaisten tai pakolaisten perheenjäsenten osalta kotouttamistoimenpiteitä voidaan soveltaa kuitenkin vasta, kun heille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen, ei siis edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Ainoastaan toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien osalta kotouttamistoimia olisi mahdollista soveltaa edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Toimet voisi kohdistaa joko perheenkokoajaan tai perheenjäseniin, mutta sen kohdistaminen perheenjäseniin olisi käytännössä vaikeaa. Tälle ei koeta tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska sen täyttääkseen täytyy käytännössä olla kotoutunut.
• Asuntoedellytys: Perheenkokoajalla tulisi olla asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevat yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Auttaisi sekä perheenkokoajan että perheen kotutumisessa. Hankaloittaisi oleskelulupaprosessia hallinnon puolelta. Monimutkaisuus tulisi siitä, milloin perheenkokoajalla täytyisi olla koko perheelle sopiva asunto: ennen perheenyhdistämistä hän ei sitä tarvitse (tai välttämättä saa), mutta perhettä ei voisi saada maahan ennen kuin se on. Tilanne olisi ratkaistavissa esimerkiksi kaksivaiheisella lupaprosessilla, jossa oleskelulupa myönnettäisiin alun perin ehdollisena.
• Sairausvakuutusedellytys: Sairausvakuutusta koskevan edellytyksen käyttöönotto olisi käytännössä merkityksetön, koska oleskeluluvan saaneella turvapaikanhakijalla on samanlainen oikeus Kansaneläkelaitoksen hoitamiin etuuksiin kuten sairausvakuutusetuuksiin kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla henkilöillä.
• Vähimmäisikää koskeva vaatimus: Pakkoavioliittojen estämiseksi perheenkokoajalle ja aviopuolisolle voisi määrätä vähimmäisiän, korkeintaan 21 vuotta. Perheenyhdistäjän lapsien ei tietenkään tarvitse täyttää vähimmäisikää. Myös nuorempien perheenyhdistämishakemukset tulisi kuitenkin käsitellä yksilöllisesti. Jos lapsia on, kokonaisuudessa tulee huomioida heidän etunsa.
• Toimeentuloedellytyksen soveltaminen, kun perheenkokoajana on yksin saapunut alaikäinen turvapaikanhakija: Toimeentuloedellytyksen puuttuminen alaikäisen yksin saapuneen lapsen ollessa perheenkokoaja saattaisi näyttäytyä maahanmuuttohalukkuutta lisäävänä vetotekijänä ja altistaa lapsia hyväksikäytettäväksi lähettämällä heidät yksin hakemaan turvapaikkaa. Tämän johdosta ehdotetaan, että toimeentuloedellytyksestä poikkeamisen mahdollisuus arvioidaan 39 §:n sisältämän lapsen edun tai poikkeuksellisen painavan syyn nojalla yksittäistapauksessa. Tapauksia, joissa yksin saapuneen alaikäisen osalta tulisi arvioida turvatun toimeentulon soveltamista, ei käytännössä juurikaan ole, koska alaikäisiä lapsia ei käytännössä saavu maahan yksin muuten kuin turvapaikanhakijoina ja he ovat voimassaolevan lain mukaan vapautettuja toimeentuloedellytyksen soveltamisesta, jos kyseessä on niin sanottu vanha perhe. {{comment|# |Tämä nimenomainen hallituksen ehdotus uudeksi laiksi kuitenkin sisälyttää turvapaikanhakijat toimeentuloedellytyksen alle?|--Heta (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 12.40 (UTC)}

Aikataulu

Arviointi toteutetaan loka-marraskuun aikana 2016.

Vastaus

Tulokset

Asioita, joihin kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen edellytysten edelleen tiukentamisella on potentiaalisesti vaikutusta.

Skenaariossa 1 oletetaan, että 3 kk:n aikaikkunassa onnistuu turvapaikan saaneiden perheenjäsenistä hakemaan 10 %. Noin 200 hakijaa saa myönteisen päätöksen.

Skenaariossa 2 oletetaan, että 3 kk:n aikaikkunassa onnistuu turvapaikan saaneiden perheenjäsenistä hakemaan 60 %. Noin 800 hakijaa saa myönteisen päätöksen.

Molemmat skenaariot perustuvat alla oleviin yhteisiin oletuksiin. Skenaarioiden kesken erilaiset oletukset on mainittu kuvatekstissä. Palkki oikeassa reunassa kertoo, mitä lopulta tapahtuu: siniset saavat myönteisen perheenyhdistämispäätöksen, oranssit kielteisen.

1. Myönteisiä oleskelulupia myönnetään noin 25%:lle tp-hakijoista, kuten osuus on ollut alkuvuonna.
2. Turvapaikan ja toissijaisen suojelun jakauma on 60/40, kuten on ollut alkuvuonna myönnetyissä luvissa.
3. Perheenyhdistämishakemusten määrä vuosittain on Migrin esittämän arvion mukainen (tiedote syyskuussa 2016: 3000 hakemusta vuodessa)
4. Hakemuksista läpäisee perusedellytykset n. 70% (osuus vastaa tilannetta ennen lakimuutosta toimeentuloedellytyksestä)
5. Hakijoiden tulojakauma vastaa Tilastokeskuksesta saatua kriisimaista (Syyria, Afganistan, Irak, Somalia) viimeisten 5 vuoden aikana tulleiden verotettavien tulojen jakaumaa.
6. Migri noudattaa annettuja tulorajoja jäykästi ja poikkeustapauksia on vähän.

Koska tällä hetkellä perheenyhdistämishakemuksen jättäminen nopeasti on käytännössä hyvin vaikeaa, on skenaario 1 realistisempi. Siinä toimeentuloedellytys on syynä vajaaseen 1300 hylkäyspäätökseen. Sen sijaan muut lisäedellytykset saattaisivat vaikuttaa arvion mukaan vain 50-100 päätökseen. Myös skenaariossa 2 vastaavat luvut ovat suunnilleen samat. Sen sijaan erona on, että 3 kk aikaikkunaan ehtiviä hakijoita on noin 600 enemmän, eikä heihin sovelleta sen enempää toimeentulo- kuin muitakaan lisäedellytyksiä.

Näyttää siis siltä, että toimeentuloedellytys on eräänlainen "superkriteeri" eli niin kauan kuin se on voimassa, se johtaa useimpien hakemusten hylkäämiseen eikä lisäkriteereillä ole juuri merkitystä. Vastaavasti jos toimeentuloedellytystä lievennettäisiin, muille lisäkriteereille muodostuisi jokin merkitys päätöksenteossa.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Voimassa oleva säännöstö

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta kesältä 2016 → eduskunta hyväksynyt ja tullut voimaan 1.7.2016.<ref="he2016">Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. HE2016/43. [17]</ref>. Tähän sivulle on tiivistetty esityksen pääasiat.

Eduskunnan lakimuutoksen tavoitteet

• Varmistaa, että perheenyhdistämisen perheistä ei tule lisäkustannuksia valtiolle, vaan perhe pystyy elättämään Suomessa itsensä.
• Kannustaa perheenkokoajan pikaista kotiutumista, kun on pakko saada hyvä työ ja kantaa vastuu perheen toimeentulosta. Tämä helpottaisi myös perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista. Rohkaistaan maahanmuuttajien työllistymistä.
• Yhdenmukaistaa lainsäädäntöä poistamalla poikkeuksia.
• Varmistaa, että oikeus perheenyhdistämiseen ei sellaisenaan olisi juuri Suomeen maahanmuuttohalukkuutta lisäävä tekijä.

Keskeiset voimaan tulleet muutokset

• Laajennetaan toimeentuloedellytys koskemaan kaikkia, joiden kohdalla sen soveltamiselle ei ole kansainvälisistä velvoitteista johtuvaa estettä.
  • Kansainvälistä suojelua saavien perheenjäsenet.
  • Turvapaikan saaneiden ja kiintiöpakolaisten perheenjäseniä, jos hakemusta ei jätetty 3 kk kuluessa siitä kun turvapaikka on saatu.
  • Myös kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan muulle omaiselle myönnettävän oleskeluluvan edellytyksenä olisi aina turvattu toimeentulo.
  • Jos oleskelulupaa hakee yksin tulleen alaikäisen ulkomailla oleva alaikäinen sisarus ja vanhemmat ovat kuolleet tai kadoksissa, toimeentuloedellytystä ei päde.
• Kiintiöpakolaisten osalta täsmennetään sitä ajankohtaa, jonka perusteella määritellään, milloin kyseessä olisi perheenyhdistäminen ja milloin perheenmuodostaminen. Erottelulla olisi merkitystä tilanteissa, joissa perheenyhdistämistä kolmen kuukauden määräajassa haettaessa tulisi toimeentuloedellytys sovellettavaksi sillä perusteella, että kyseessä on perheenmuodostamistilanne.

Maahanmuuttoviraston sivuilla kerrotut toimeentuloedellytyksen rajat.

'Suuntaa antavat nettotulojen euromäärät hakijan toimeentulon turvaamiseksi Suomessa

Henkilö	€/kk	€/vuosi
1. aikuinen	1 000	12 000
2. samaan talouteen kuuluva aikuinen	700	8 400
1. alaikäinen perheenjäsen	500	6 000
2. alaikäinen perheenjäsen	400	4 800
3. alaikäinen perheenjäsen	300	3 600
4. alaikäinen perheenjäsen	200	2 400
5. alaikäinen perheenjäsen	100	1 200
6. alaikäisestä perheenjäsenestä eteenpäin	0	0

Ennen 1.3.2013 jätetyt hakemukset

Henkilö	€/kk	€/vuosi
1. aikuinen	900	10 800
2. samaan talouteen kuuluva aikuinen	630	7 560
alaikäinen perheenjäsen	450	5 400
opiskelijan täysi-ikäinen perheenjäsen	630	7 560
opiskelijan alaikäinen perheenjäsen	450	5 400

Arvioinnin taustamateriaalia

• Lähdeluetteloa
• Hakukuulutus
• Tutkimussuunnitelma

Datavisualisaatiot

Lucify tuotti hankkeessa datavisualisaatiot Tilastokeskukselta saatavan aineiston pohjalta. Valmis visualisaatio pitää hyväksyttää Tilastokeskuksella ennen julkaisemista, mutta sen jälkeen se julkaistaan kaikkien käytettäväksi. Visualisaatio sisältää seuraavat osat:

Yleiskuva
Visualisaatiossa on alkuun näkyvissä yleiskuva, josta näkee perhesiteen perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrän seuraavissa ryhmissä:
1. Suomen kansalaisten perheenjäsenet.
2. KV-suojelua saaneiden perheenjäsenet. Tähän sisällytetään myös toissijaista suojelua saavat, koska näin tehdään myös Migrin tilastoissa.
3. Muiden ulkomaalaisten perheenjäsenet.
Tämän osion tarkoituksena on antaa yleiskäsitys mittakaavoista. Yleiskuvasta voi edetä tarkemmin tutkimaan kuhunkin kategoriaan liittyviä tietoja, jotka on selitetty tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämiset
Tässä sekä seuraavassa osiossa hyödynnetään Tilastokeskuksen tuottamaa aineistoa, joka sisältää Väestötietorekisterissä olevien verotettavat tulot eri taustamaaryhmiin kuuluvien osalta vuodelta 2014 tai 2015. Aineisto on tilattu Tilastokeskukselta ja käyttölupahakemus on hyväksytty.

KV-suojelua saaneiden toimeentuloedellytyksen täyttymisen tarkastelussa hyödynnetään Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta muuttaneiden tulotietoja. Visualisaatiossa on kolme valitsinta, jotka voi mukauttaa eri perheenyhdistämisskenaarioihin:
1. Toimeentuloedellytyksen tuloraja (Oletus: 2400)
2. Oletus lasten lukumäärästa (Oletus: 2)
3. Vapaa kenttä, johon voi syöttää muiden tukien määrän vuodessa (visualisaatioon lasketaan automaattisesti mukaan lapsilisät)

Visualisaatiossa näytetään, kuinka suuri osa taustamaaryhmään kuuluvista jää tehdyin valinnoin tulorajan eri puolille. Osuudet esitetään seuraavien taustamuuttujien suhteen:
1. Sukupuoli
2. Ikä
3. Taustamaa
4. Pääasiallinen toiminta
Koulutustasoa ei oteta mukaan, koska aineisto ei ole sen osalta luotettavaa.

Muiden kuin kv-suojelua saaneiden ulkomaalaisten perheenyhdistämiset
Tämä osio toteutetaan vastaavasti kuin edellinen osio, mutta tässä osiossa käytetään Venäjästä, Intiasta, Thaimaasta, Kiinasta, ja Ukrainasta koostuvaa taustamaaryhmää.

Suomen kansalaisten perheenjäsenet
Tässä osiossa hyödynnetään Tilastokeskuksen tuottamaa kaksikulttuurisia avioliittoja koskevaa aineistoa ajalta 2013-2014. Aineistosta suodatetaan pois ne, joissa puoliso on kotoisin EU-maasta. Aineisto on tilattu Tilastokeskukselta ja käyttölupahakemus on hyväksytty.

Visualisaatiossa on valitsin, jolla voi valita hypoteettisen perheenyhdistämiseen liittyvän toimeentuloedellytyksen tulorajan, ja nähdä, kuinka suuri osa avioliitoissa muodostuneista perheistä jäisi millekin puolen tulorajaa. Tämä näytetään seuraavien taustamuuttujien suhteen:
1. Koulutustaso
2. Pääasiallinen toiminta
3. Sukupuoli
4. Ikäryhmä
5. Puolison kansalaisuus
6. Maakunta

Tuloihin lasketaan mukaan lapsilisät, perustuen alle 17-vuotiaisiin lapsiin. Asumistuen tai omaisuuden vaikutusta ei ole käytettävissä olevan aineiston pohjalta mahdollista huomioida, mistä laitetaan visualisaatioon huomautus.

Maaraportit

Osana VN-TEAS-hanketta perheenyhdistämisen edellytyksistä tehtiin katsaukset tilanteesta viidessä eri Euroopan maassa. Nämä löytyvät kokonaisuudessaan alla olevista linkeistä:

• Alankomaat
• Norja
• Ruotsi
• Saksa
• Tanska

Keskustelu Otakantaa-sivulla

Otakantaa.fi-sivustolla käytiin keskustelua 12.10. - 13.11.2016 tähän arviointiin liittyvistä yksityiskohtaisista kysymyksistä. Keskustelun tuomat päätelmät liittyen kysymyksiin on tiivistetty tähän. Monet vastaajat myös arvostelivat Suomessa tehtyjä, perheenyhdistämistä vaikeuttavia päätöksiä, mutta niitä ei ole tähän kerätty. Sen sijaan oikeudellisia näkökulmia kerättiin, jos ne olivat vastauksen kannalta relevantteja, vaikka niitä ei arvioinnin toimeksiannossa mainittu. Puheenvuoroja kertyi 27, joista yksi jouduttiin epäasiallisena poistamaan. Aktiivisimmin vastasivat pakolaistyötä tekevät järjestöt ja tutkijat. [[ Keskustelu:Perheenyhdistämisen edellytykset#{{{1}}}|R↻]]-linkki vie yksityiskohtaiseen keskusteluun, joka on arkistoitu Opasnettiin.

Vaikutukset perheisiin: Mitä vaikutuksia perheenyhdistämisen lisäedellytysten käyttöönotolla kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisen kohdalla olisi?R↻

• Perheenyhdistäminen parantaa kotoumista. Perheestä erossa olevilla on useammin heikompi kielitaito, työllistymisvaikeuksia, ongelmia koulutukseen osallistumisessa, vakavia masennus- ja ahdistusoireita ja univaikeuksia.
• Perhe-elämän vietto on ihmisoikeus. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen estää oikeuden toteutumista.
• YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on selvittänyt perheenyhdistämisen ja kotoutumisen yhteisvaikutuksia. Selvityksen mukaan perheen merkitys on keskeinen opintojen, työllistymisen ja juurtumisen kannalta. Erillään perheestä eläminen aiheuttaa niin henkistä kuin fyysistä pahoinvointia. Perheen yhteen saattaminen on usein pakolaisen ensimmäinen ja tärkein päämäärä uudessa kotimaassa.
• Lisäedellytykset rikkovat EU:n perheenyhdistämisdirektiivin tavoitetta.
• Ihmissalakuljetus luultavasti lisääntyisi.
• Kansainväliset sopimukset edellyttävät, että perheenyhdistämiselle asetut kriteerit eivät tosiasiallisesti rajoita oikeutta perheenyhdistämiseen. Lisäedellytykset aiheuttaisivat näiden sopimusten rikkomisen. Ks. mm. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, artiklat 9 ja 10, ja Euroopan ihmisoikeussopimus.
• Perheenyhdistämisen kiristyksiä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 43/2016 vp) todettiin, että turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneiden henkilöiden elämäntilanteeseen ja -hallintaan saattaa liittyä henkilöiden taustasta ja kokemuksista johtuvia haasteita, kuten mielenterveysongelmia ja muita terveydellisiä haasteita.. Tällaiset tekijät ovat jo sellaisenaan omiaan vaikeuttamaan muun muassa työllistymistä. Perhe-elämän estäminen ja lähimmäisistä erossa pitäminen ei edistä kotoutumista, työllistymistä tai traumoista kärsivän ihmisen toimintakykyä.

Toteuttamisen mallit: Minkälaisia malleja näiden lisäedellytysten toteuttamiseksi on olemassa?R↻

• Lisäedellytykset käytännössä lakkauttavat perheenyhdistämisen. Toteutustavalla ei ole tähän olennaista vaikutusta.
• Toimeentuloedellytystä voi tulkita joko kaavamaisesti tiettyyn tulorajaan verrattuna tai arvioida, joutuisiko hakija todennäköisesti turvautumaan toimeentulotukeen. Jälkimmäinen tapa on KHO:n ja komission kannan mukainen.
• Toimeentuloedellytystä voi soveltaa yksin maahan tulevaan lapseen, tai sitten lapsen edun voi katsoa menevän toimeentuloedellytyksen edelle, jolloin sitä ei sovelleta. Jälkimmäiselle kannalle on kallistunut esimerkiksi perustuslakivaliokunta.

Kotouttamisen pakollisuus Edistäisikö kotouttamisedellytyksen käyttöönotto ja kotouttamistoimiin osallistumisen tekeminen pakolliseksi kansainvälistä suojelua saavien ja heidän perheenjäsentensä kotoutumista? R↻

• Kotouttamistoimia edellytetään jo nyt, joten tällä ei olisi merkitystä. Kotoutumisen kannalta on ratkaisevaa perheen yhdistäminen.

Asuntoedellytys: pitäisikö perheenyhdistäjältä vaatia, että hänellä on perheelle kunnollinen asunto? R↻

• Asuntoedellytys on tarpeeton, koska perheenyhdistäjällä on varaa asuntoon, jos toimeentuloedellytys täyttyy.
• Asuntoedellytys edellyttäisi kaksivaiheista prosessia, koska ei ole mielekästä vaatia hankittavaksi perheasuntoa, ennen kuin yhdistäminen on ehdollisena myönnetty.

Lisäedellytysten vaikutukset Mitä vaikutuksia olisi asumisaikaedellytyksen ja vähimmäisikäedellytyksen käyttöönotolla? R↻

• Lisäedellytykset vaikeuttaisivat entisestään erittäin vaikeaa hakuprosessia.

Suomen kansalaisten toimeentuloedellytys Mitä vaikutuksia toimeentuloedellytyksen käyttöönotolla Suomen kansalaisten perheenyhdistämisen kohdalla olisi? R↻

• Edellytys vaikeuttaisi olennaisesti myös suomalaisten asemaa, jos puoliso on ei-EU-maasta.
• Suomen kansalaiset asetettaisiin tulojensa perusteella keskenään eriarvoiseen asemaan. Tämä on perustuslaillisesta näkökulmasta ongelmallista.
• Edellytys vaikuttaisi kielteisesti erityisesti ulkomailla opiskelleisiin, vastavalmistuneisiin ja naisiin.

3 kk aikaikkunaan ehtiminen: Kuinka iso osuus kansainvälistä suojelua saavien omaisista onnistuu hakemaan perheenyhdistämistä 3 kk aikaikkunassa?R↻

• Hakeminen on hidasta ja vaikeaa, joten ono luultavaa, että vain pieni osa pystyy hakemaan perheenyhdistämistä 3 kk aikaikkunassa. Monissa lähetystöissä on yli kolmen kuukauden jonot hakemusten jättämiseksi. Perhesiteen ja henkilöllisyyden todistamiseksi vaadittavien dokumenttien hankkiminen on monelle pakolaiselle mahdotonta sotaa käyvistä maista. Myöskään viisumeja ja matkoja lähetystöön toiseen maahan ei pystytä järjestämään niin lyhyessä ajassa, ja esimerkiksi syyrialaisille ei tällä hetkellä myönnetä viisumeja Turkkiin.
• Sähköisen järjestelmän käyttöönotto ei poista tarvetta käydä lähetystössä, joten sekään ei ratkaise käytännön haasteita hakemuksen vireillepanoksi.
• SPR:n keskustoimisto ja piirien työntekijät sekä 7 vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijät kartoittivat perheenyhdistämisen vaikeuksia. Arviolta 80 oleskeluluvan saaneen kanssa keskusteliin tai vaihdettiin sähköpostia heinäkuun 2016 jälkeen. Yhteydenottajat ovat olleet pääasiassa syyrialaisia, irakilaisia, eritrealaisia ja afgaaneja. Kaikkien henkilöiden perheenjäsenillä on suuria haasteita päästä heille määrättyyn Suomen lähetystöön käynnistämään perheenyhdistämisprosessi.
• Kotimaisen viranomaisverkoston ruuhkautuminen, tiedonkulun haasteet, perheenyhdistämisen vaikeuttaminen edellyttämällä hakemuksen tekemistä Suomen edustustoon ulkomailla oleskelevan hakijan toimesta, Suomen edustustoverkoston karsiminen ja tästä juontuvat haasteet kalliiden ja vaikeiden matkojen järjestämisessä hakemusprosessiin päästäkseen, sekä mm. toisinaan kohtuuttomiksi osoittautuneet henkilöllisyys- ja matkustusasiakirjoja koskevat vaatimukset ovat omiaan johtamaan siihen, että hakeminen kolmessa kuukaudessa ei onnistu.
• Kaikkien turvapaikan saaneiden kannattaa heti hakea perheenyhdistämistä joka tapauksessa, mikä lisää hallinnollista kuormitusta. Myös valittaminen kannattaa, mikä vaikuttaa samaan suuntaan.
• Komission tulkintaohjeen mukaan 3 kk määräaikaa ei saa soveltaa hakijan edun vastaisesti, ja sikäli nykyinen suunnitelma on ongelmallinen, koska määräajat uhkaavat ylittyä.

Tulorajan tulkinta: Kuinka tiukasti perheenyhdistämisen tulorajaa tulkitaan? R↻

• Julkisuudessa kesällä olleen irakilaisperheen esimerkki kertoo siitä, että yksilöllistä harkintaa hakijan hyväksi tehdään nytkin hyvin harkitusti ja kitsaasti. Pakolais- ja lapsijärjestöjen mukaan poikkeaman sijaan lain tulisi turvata lapsen edun ja ihmisoikeuksien toteutuminen aina ja poikkeuksetta.

Loppuraportti

Perheenyhdistämisen edellytykset -hankkeesta tehdään loppuraportti, jonka yhtenä osana ovat tämän avoimen arvioinnin tulokset.

SISÄLLYS

1. Johdanto
   1. Selvityksen tarkoitus
   2. Turvapaikanhakijat Euroopassa
2. Perheenyhdistämisen lisäedellytykset kansainvälistä suojelua saaville
   1. Taustaa
      1. Keitä ovat kansainvälistä suojelua saavat?
      2. Oleskelulupa perhesiteen perusteella
      3. Keskeiset turvapaikanhakijoihin ja perheenyhdistämiskäytäntöihin liittyvät lainsäädännön ja ohjeistusten muutokset Suomessa 2010-2016
      4. EU:n perheenyhdistämistä koskevan direktiivin pääasiallinen sisältö
      5. Toimeentuloedellytyksen käyttöönotto Suomessa ja arvio sen vaikutuksista
      6. Toimeentuloedellytyksen vaikutus kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämiseen
   2. Kotoutumisedellytys
      1. Kotoutumisedellytyksen ulottaminen koskemaan kansainvälistä suojelua saavia ja heidän perheenjäseniään
      2. Kotouttamisedellytyksen käyttöönotto Suomessa
   3. Asumisaikaedellytys
      1. Asumisaikaa koskevan edellytyksen ulottaminen koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä ja heidän perheenjäseniään
      2. Asumisaikaa koskevan edellytyksen käyttöönotto Suomessa
   4. Asuntoedellytys
      1. Asuntoedellytyksen ulottaminen koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä ja heidän perheenjäseniään
      2. Asuntoedellytyksen käyttöönotto Suomessa
   5. Sairausvakuutus
      1. Sairausvakuutusedellytyksen ulottaminen koskemaan kansainvälistä suojelua saavia ja heidän perheenjäseniään
      2. Sairausvakuutusedellytyksen käyttöönotto Suomessa
   6. Vähimmäisikä
      1. Vähimmäisikää koskeva vaatimus kansainvälistä suojelua saavien kohdalla
      2. Vähimmäisikää koskevan vaatimuksen käyttöönotto Suomessa
3. Yleiset vaikutukset ulkomaan kansalaisen perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta
   1. Vaikutukset kotoutumiseen
   2. Signaalivaikutukset
   3. Taloudelliset vaikutukset
   4. Väestölliset vaikutukset (demografia)
   5. Muut vaikutukset (KÄYTTÄYTYMINEN; perheenjäsenet, terveydelliset, muut kuten radikalisoitumisen riski)
4. Toimeentuloedellytys Suomen kansalaisten perheenyhdistämiselle
5. Avoin arviointi
6. Materiaalia

Katso myös

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5624
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5624}}

Perheenyhdistämisen edellytykset (arviointi)
Perheenyhdistämisen edellytysten vaihtoehdot Perheenyhdistämisen muuttamisen vaikutukset
Perheenyhdistämisen edellytykset eri maissa: Alankomaat · Norja · Ruotsi · Saksa · Tanska
Hankkeen tiedot EU:n Perheenyhdistämisdirektiivi [18] Migrin ohjeen perheenyhdistämisestä [19]

• Arviointisivu Google Docsissa
• Hankkeen tiedot
• EU:n Perheenyhdistämisdirektiivi [20]
• Migrin ohjeen perheenyhdistämisestä [21]
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta 43/2015. Annettu 7.4.2016. [22]
• Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 505/2016 29.6.2016 [23]
• Finlexin tiedote: Perheenyhdistämisen tiukennukset voimaan 1. heinäkuuta – säännökset eivät sisällä kiinteitä euromääräisiä toimeentulorajoja. 1.7.2016 [24]

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.