Ero sivun ”Perheenyhdistämisen edellytykset” versioiden välillä

Versio 13. lokakuuta 2016 kello 08.38

Pääviesti

Perheenyhdistämisen edellytykset: Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa ja Euroopassa on hanke, jossa pyritään selvittämään vaikutuksia, joita perheenyhdistämisen kiristämisellä olisi.

Vastaus:

Vastauksia haetaan syys-lokakuun aikana 2016 mm. avoimen arvioinnin keinoin tällä Opasnetin sivulla, jonne myös tiedot ja tulokset kerätään. Avointa keskustelua aiheesta käydään Otakantaa-sivuilla.

Arviointisivu Google Docsissa
Hankkeen tiedot
EU:n Perheenyhdistämisdirektiivi [1]
Migrin ohjeen perheenyhdistämisestä [2]
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta 43/2015. Annettu 7.4.2016. [3]
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 505/2016 29.6.2016 [4]
Finlexin tiedote: Perheenyhdistämisen tiukennukset voimaan 1. heinäkuuta – säännökset eivät sisällä kiinteitä euromääräisiä toimeentulorajoja. 1.7.2016 [5]

Kysymys

Tässä hankkeessa selvitetään muiden EU-direktiivissä 2003/86/EY mainittujen perheenyhdistämisen valinnaisten lisäedellytysten käytettävyyttä perheenjäsenten oleskelulupahakemusten hyväksymisen kriteereinä.

Hankkeessa tarkastellaan perheenyhdistämiskriteereiden tiukentamista erityisesti kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten osalta.

Saavutetaanko lisäedellytysten käyttöönotolla toivottuja tavoitteita eli vetovoimatekijöiden vähentämistä?
Olisiko lisäedellytysten käyttöönotolla haittavaikutuksia?
Mitä vaikutuksia olisi, jos toimeentuloedellytys otettaisiin käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten perheenjäsenten oleskeluluvan edellytyksenä?

Tarkastelun painopiste on

taloudellisissa,
hallinnollisissa ja
yhteiskunnallisissa vaikutuksissa sekä
vaikutuksissa yksilöihin muun muassa kototutumiseen liittyen.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arviointi on osa perheenyhdistämistä selvittävää [VN-TEAS-hanketta, joka tuottaa vastauksia suoraan valtioneuvoston käyttöön.

Osallistujat

Oxford Research Oy koordinoi hanketta ja tätä arviointia. Yhteyshenkilöt:
- Juho-Matti Paavola
- Arttu Vainio
Jouni Tuomisto moderoi arviointia Opasnetissä.
Tämä on avoin arviointi. Kuka tahansa saa osallistua.
Arvioinnin tuloksista järjestetään myös seminaari 12.10.2016.

Rajaus

Arvioinnissa rajaudutaan Suomen tilanteeseen ja olosuhteisiin. Toisaalta muista maista otetaan myös oppia, ja tästä syystä osana hanketta tarkastellaan myös Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Hollannin tilannetta ja ratkaisuja.
Tarkastelussa kiinnostaa erityisesti nykyhetki ja lähitulevaisuus.
Taloudelliset, hallinnolliset, yhteiskunnalliset ja yksilöön kohdistuvat vaikutukset ovat etusijalla.

Vaihtoehdot

Tarkasteltavana ovat seuraavat päätösvaihtoehdot:

Toimitaan kv-suojelua saavien perheenyhdistämisissä kuten kesästä 2016 ilman lisäedellytysten käyttöönottoa.
Otetaan käyttöön perheenyhdistämisen uudet lisäedellytykset, jotka ovat asuntoedellytys, ikäedellytys, kotoutumisedellytys, sairausvakuutusedellytys ja asumisaikaedellytys
- Osana kuvattua kokonaisuutta toimeentuloedellytys otetaan käyttöön myös Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten oleskeluluvan edellytyksenä.
- Osana kuvattua kokonaisuutta toimeentuloedellytystä ei oteta käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden kantalaisten osalta.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta kesältä 2016 --> eduskunta hyväksynyt ja tullut voimaan 1.7.2016

Hallituksen esitys löytyy täältä: [6]. Tähän sivulle on tiivistetty esityksen pääpointit.

Eduskunnan lakimuutoksen tavoitteet

Varmistaa, että perheenyhdistämisen perheistä ei tule lisäkustannuksia valtiolle, vaan perhe pystyy elättämään Suomessa itsensä.
Kannustaa perheenkokoajan pikaista kotiutumista, kun on pakko saada hyvä työ ja kantaa vastuu perheen toimeentulosta. Tämä helpottaisi myös perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista. Rohkaistaan maahanmuuttajien työllistymistä.
Yhdenmukaistaa lainsäädäntöä poistamalla poikkeuksia.
Varmistaa, että oikeus perheenyhdistämiseen ei sellaisenaan olisi juuri Suomeen maahanmuuttohalukkuutta lisäävä tekijä.

Keskeiset voimaan tulleet muutokset

Laajennetaan toimeentuloedellytys koskemaan kaikkia, joiden kohdalla sen soveltamiselle ei ole kansainvälisistä velvoitteista johtuvaa estettä.
- Kansainvälistä suojelua saavien perheenjäsenet.
- Turvapaikan saaneiden ja kiintiöpakolaisten perheenjäseniä, jos hakemusta ei jätetty 3 kk kuluessa siitä kun turvapaikka on saatu.
- Myös kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan muulle omaiselle myönnettävän oleskeluluvan edellytyksenä olisi aina turvattu toimeentulo.
- Jos oleskelulupaa hakee yksin tulleen alaikäisen ulkomailla oleva alaikäinen sisarus ja vanhemmat ovat kuolleet tai kadoksissa, toimeentuloedellytystä ei päde.
Kiintiöpakolaisten osalta täsmennetään sitä ajankohtaa, jonka perusteella määritellään, milloin kyseessä olisi perheenyhdistäminen ja milloin perheenmuodostaminen. Erottelulla olisi merkitystä tilanteissa, joissa perheenyhdistämistä kolmen kuukauden määräajassa haettaessa tulisi toimeentuloedellytys sovellettavaksi sillä perusteella, että kyseessä on perheenmuodostamistilanne.

Maahanmuuttoviraston sivuilla kerrotut toimeentuloedellytyksen rajat.

'**Suuntaa antavat** **nettotulojen** euromäärät hakijan toimeentulon turvaamiseksi Suomessa ^[1]
Henkilö	€/kk	€/vuosi
1. aikuinen	1 000	12 000
2. samaan talouteen kuuluva aikuinen	700	8 400
1. alaikäinen perheenjäsen	500	6 000
2. alaikäinen perheenjäsen	400	4 800
3. alaikäinen perheenjäsen	300	3 600
4. alaikäinen perheenjäsen	200	2 400
5. alaikäinen perheenjäsen	100	1 200
6. alaikäisestä perheenjäsenestä eteenpäin	0	0

**Ennen 1.3.2013 jätetyt hakemukset^[1]**
Henkilö	€/kk	€/vuosi
1. aikuinen	900	10 800
2. samaan talouteen kuuluva aikuinen	630	7 560
alaikäinen perheenjäsen	450	5 400
opiskelijan täysi-ikäinen perheenjäsen	630	7 560
opiskelijan alaikäinen perheenjäsen	450	5 400

Vaihtoehtoiset ratkaisumallit

Asumisaikavaatimus: Perheenyhdistäjän tulisi asua laillisesti maassa jokin aika, korkeintaan kaksi vuotta, ennen kuin voi hakea perheenyhdistämistä. Ei voi kohdistaa pakolaisiin, joten eriarvoistaa suojeluasemissa olevia ihmisiä. Tälle ei myöskään tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska miksi hidastaa perheenyhdistämistä, jos perheen toimentulo on turvattu.
Kotoutumisedellytys: Kotoutamistoimenpiteistä tulisi perheenyhdistämisen ehto. Pakolaisten tai pakolaisten perheenjäsenten osalta kotouttamistoimenpiteitä voidaan soveltaa kuitenkin vasta, kun heille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen, ei siis edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Ainoastaan toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien osalta kotouttamistoimia olisi mahdollista soveltaa edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Toimet voisi kohdistaa joko perheenkokoajaan tai perheenjäseniin, mutta sen kohdistaminen perheenjäseniin olisi käytännössä vaikeaa. Tälle ei koeta tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska sen täyttääkseen täytyy käytännössä olla kotoitunut.
Asuntoedellytys: Perheenkokoajalla tulisi olla asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevat yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Auttaisi sekä perheenkokoajan että perheen kotutumisessa. Hankaloittaisi oleslekulupaprosessia hallinnon puolelta. Monimutkaisuus tulisi siitä, milloin perheenkokoajalla täytyisi olla koko perheelle sopiva asunto, sillä ennen perheenyhdistämistä hän ei sitä tarvitse (tai välttämättä saa), mutta muutoksia lupaprosessiin perhettä ei voisi saada ennen kuin se on. Tilanne olisi ratkaistavissa esimerkiksi kaksivaiheisella lupaprosessilla, jossa oleskelulupa myönnettäisiin alun perin ehdollisena.
Sairausvakuutusedellytys: Sairausvakuutusta koskevan edellytyksen käyttöönotto olisi käytännössä merkityksetön, koska oleskeluluvan saaneella turvapaikanhakijalla on samanlainen oikeus Kansaneläkelaitoksen hoitamiin etuuksiin kuten sairausvakuutusetuuksiin, kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla henkilöillä.
Vähimmäisikää koskeva vaatimus: Pakkoavioliittojen estämiseksi perheenkokoajalle ja aviopuolisolle voisi määrätä vähimmäisiän, korkeintaan 21 vuotta. Perheenyhdistäjän lapsien ei tietenkään tarvitse täyttää vähimmäisikää. Myös nuorempien perheenyhdistämishakemukset tulisi kuitenkin käsitellä yksilöllisesti. Jos lapsia on, kokonaisuudessa tulee huomioida heidän etunsa.
Toimeentuloedellytyksen soveltaminen, kun perheenkokoajana on yksin saapunut alaikäinen turvapaikanhakija: Toimeentuloedellytyksen puuttuminen alaikäisen yksin saapuneen lapsen ollessa perheenkokoaja saattaisi näyttäytyä maahanmuuttohalukkuutta lisäävänä vetotekijänä ja altistaa lapsia hyväksikäytettäväksi lähettämällä heidät yksin hakemaan turvapaikkaa. Tämän johdosta ehdotetaan, että toimeentuloedellytyksestä poikkeamisen mahdollisuus arvioidaan 39 §:n sisältämän lapsen edun tai poikkeuksellisen painavan syyn nojalla yksittäistapauksessa. Tapauksia, joissa yksin saapuneen alaikäisen osalta tulisi arvioida turvatun toimeentulon soveltamista, ei käytännössä juurikaan ole, koska alaikäisiä lapsia ei käytännössä saavu maahan yksin muuten kuin turvapaikanhakijoina ja he ovat voimassaolevan lain mukaan vapautettuja toimeentuloedellytyksen soveltamisesta, jos kyseessä on niin sanottu vanha perhe. {{comment|# |Tämä nimenomainen hallituksen ehdotus uudeksi laiksi kuitenkin sisälyttää turvapaikanhakijat toimeentuloedellytyksen alle?|--Heta (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 12.40 (UTC)}

Aikataulu

Arviointi toteutetaan syys-lokakuun aikana 2016.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Asiasta käyty keskustelu löytyy Otakantaa-sivuilta

Arvioinnin taustamateriaalia

Lähdeluetteloa
Hakukuulutus
Tutkimussuunnitelma

Datavisualisaatiot

Mitä visut kuvaavat, mihin materiaaliin perustuvat? Linkit visuihin

Maaraportit

Perheenyhdistämisen edellytykset eri maissa:

Loppuraportti

Katso myös

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5624
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5624}}

Perheenyhdistämisen edellytykset (arviointi)
Perheenyhdistämisen edellytysten vaihtoehdot Perheenyhdistämisen muuttamisen vaikutukset
Perheenyhdistämisen edellytykset eri maissa: Alankomaat · Norja · Ruotsi · Saksa · Tanska
Hankkeen tiedot EU:n Perheenyhdistämisdirektiivi [7] Migrin ohjeen perheenyhdistämisestä [8]

Lähteet

↑ ^1,0 ^1,1 Maahanmuuttovirasto: Toimeentuloedellytys

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.

[migri-1] 1,0 ^1,1 Maahanmuuttovirasto: Toimeentuloedellytys

[1]

@@ Rivi 48: / Rivi 48: @@
 === Vaihtoehdot ===
-Tarkasteltavana ovat seuraavat päätösvaihtoehdot: {{comment|# |Olisi myös syytä lyhyesti kuvata, mitä päätöksiä on jo tehty vuoden 2015 jälkeen tässä asiassa. Onko tarkasteltavana mahdollisuus, että palataan vuotta 2015 edeltävään käytäntöön?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 19. syyskuuta 2016 kello 19.51 (UTC)}}
+Tarkasteltavana ovat seuraavat päätösvaihtoehdot:
-* Toimitaan kuten ennen vuotta 2015 ilman lisäedellytysten käyttöönottoa.
+* Toimitaan kv-suojelua saavien perheenyhdistämisissä kuten kesästä 2016 ilman lisäedellytysten käyttöönottoa.
-* Otetaan käyttöön tiukemmat lisäedellytykset, jotka ovat...{{comment|# |Tähän lyhyt listaus harkittavista lisäedellytyksistä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 19. syyskuuta 2016 kello 19.51 (UTC)}}
+* Otetaan käyttöön perheenyhdistämisen uudet lisäedellytykset, jotka ovat asuntoedellytys, ikäedellytys, kotoutumisedellytys, sairausvakuutusedellytys ja asumisaikaedellytys
 ** Osana kuvattua kokonaisuutta toimeentuloedellytys otetaan käyttöön myös Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten oleskeluluvan edellytyksenä.
 ** Osana kuvattua kokonaisuutta toimeentuloedellytystä ei oteta käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden kantalaisten osalta.
-====Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta kesältä 2016====
+====Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta kesältä 2016 --> eduskunta hyväksynyt ja tullut voimaan 1.7.2016 ====
 Hallituksen esitys löytyy täältä: [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160043#idp1342944]. Tähän sivulle on tiivistetty esityksen pääpointit.
-'''Ehdotuksen tavoitteet
+'''Eduskunnan lakimuutoksen tavoitteet
 * Varmistaa, että perheenyhdistämisen perheistä ei tule lisäkustannuksia valtiolle, vaan perhe pystyy elättämään Suomessa itsensä.
 * Kannustaa perheenkokoajan pikaista kotiutumista, kun on pakko saada hyvä työ ja kantaa vastuu perheen toimeentulosta. Tämä helpottaisi myös perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista. Rohkaistaan maahanmuuttajien työllistymistä.
@@ Rivi 64: / Rivi 64: @@
 * Varmistaa, että oikeus perheenyhdistämiseen ei sellaisenaan olisi juuri Suomeen maahanmuuttohalukkuutta lisäävä tekijä.
-'''Keskeiset ehdotukset
+'''Keskeiset voimaan tulleet muutokset
 * Laajennetaan toimeentuloedellytys koskemaan kaikkia, joiden kohdalla sen soveltamiselle ei ole kansainvälisistä velvoitteista johtuvaa estettä.
 ** Kansainvälistä suojelua saavien perheenjäsenet.
@@ Rivi 75: / Rivi 75: @@
 {| {{prettytable}}
-|+'''Suuntaa antavat euromäärät hakijan toimeentulon turvaamiseksi Suomessa <ref name="migri">[http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen/toimeentuloedellytys Maahanmuuttovirasto: Toimeentuloedellytys]</ref>
+|+''''''Suuntaa antavat''' '''nettotulojen''' euromäärät hakijan toimeentulon turvaamiseksi Suomessa <ref name="migri">[http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen/toimeentuloedellytys Maahanmuuttovirasto: Toimeentuloedellytys]</ref>
 |---
 ! Henkilö !! €/kk !! €/vuosi
@@ Rivi 114: / Rivi 114: @@
 '''Vaihtoehtoiset ratkaisumallit
 * ''Asumisaikavaatimus'': Perheenyhdistäjän tulisi asua laillisesti maassa jokin aika, korkeintaan kaksi vuotta, ennen kuin voi hakea perheenyhdistämistä. Ei voi kohdistaa pakolaisiin, joten eriarvoistaa suojeluasemissa olevia ihmisiä. Tälle ei myöskään tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska miksi hidastaa perheenyhdistämistä, jos perheen toimentulo on turvattu.
-* ''Kotoutumisedellytys'': Kotoutamistoimenpiteistä tuleisi perheenyhdistämisen ehto. Pakolaisten tai pakolaisten perheenjäsenten osalta kotouttamistoimenpiteitä voidaan soveltaa kuitenkin vasta, kun heille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen, ei siis edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Ainoastaan toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien osalta kotouttamistoimia olisi mahdollista soveltaa edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Toimet voisi kohdistaa joko perheenkokoajaan tai perheenjäseniiin, mutta sen kohdistaminen perheenjäseniin olisi käytännössä vaikeaa. Tälle ei koeta tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska sen täyttääkseen täytyy käytännössä olla kotoitunut.
+* ''Kotoutumisedellytys'': Kotoutamistoimenpiteistä tulisi perheenyhdistämisen ehto. Pakolaisten tai pakolaisten perheenjäsenten osalta kotouttamistoimenpiteitä voidaan soveltaa kuitenkin vasta, kun heille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen, ei siis edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Ainoastaan toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien osalta kotouttamistoimia olisi mahdollista soveltaa edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Toimet voisi kohdistaa joko perheenkokoajaan tai perheenjäseniin, mutta sen kohdistaminen perheenjäseniin olisi käytännössä vaikeaa. Tälle ei koeta tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska sen täyttääkseen täytyy käytännössä olla kotoitunut.
-* ''Asuntoedellytys'': Perheenkokoajallaotulisi olla asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevat yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Auttaisi sekä perheenkokoajan että perheen kotutumisessa. Hankaloittaisi oleslekulupaprosessia hallinnon puolelta. Monimutkaisuus tulisi siitä, milloin perheenkokoajalla täytyisi olla koko perheelle sopiva asunto, sillä ennen perheenyhdistämistä hän ei sitä tarvitse (tai välttämättä saa), mutta muutoksia lupaprosessiin perhettä ei voisi saada ennen kuin se on. Tilanne olisi ratkaistavissa esimerkiksi kaksivaiheisella lupaprosessilla, jossa oleskelulupa myönnettäisiin alun perin ehdollisena.
+* ''Asuntoedellytys'': Perheenkokoajalla tulisi olla asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevat yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Auttaisi sekä perheenkokoajan että perheen kotutumisessa. Hankaloittaisi oleslekulupaprosessia hallinnon puolelta. Monimutkaisuus tulisi siitä, milloin perheenkokoajalla täytyisi olla koko perheelle sopiva asunto, sillä ennen perheenyhdistämistä hän ei sitä tarvitse (tai välttämättä saa), mutta muutoksia lupaprosessiin perhettä ei voisi saada ennen kuin se on. Tilanne olisi ratkaistavissa esimerkiksi kaksivaiheisella lupaprosessilla, jossa oleskelulupa myönnettäisiin alun perin ehdollisena.
 * ''Sairausvakuutusedellytys'': Sairausvakuutusta koskevan edellytyksen käyttöönotto olisi käytännössä merkityksetön, koska oleskeluluvan saaneella turvapaikanhakijalla on samanlainen oikeus Kansaneläkelaitoksen hoitamiin etuuksiin kuten sairausvakuutusetuuksiin, kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla henkilöillä.
 * ''Vähimmäisikää koskeva vaatimus'': Pakkoavioliittojen estämiseksi perheenkokoajalle ja aviopuolisolle voisi määrätä vähimmäisiän, korkeintaan 21 vuotta. Perheenyhdistäjän lapsien ei tietenkään tarvitse täyttää vähimmäisikää. Myös nuorempien perheenyhdistämishakemukset tulisi kuitenkin käsitellä yksilöllisesti. Jos lapsia on, kokonaisuudessa tulee huomioida heidän etunsa.