Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa

Tämän sivun teksti on otettu oppaasta Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa.

Esipuhe

Edellinen opas kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä julkaistiin vuonna 1999. Tämän jälkeen lainsäädäntö on muuttunut ja ympäristövaikutusten selvittämisestä ja arvioinnista on kertynyt kokemusta. Kaivostoiminnan vaikutukset ympäristöön ovat nousseet viime vuosina otsikoihin, ja ristiriidat muiden paikallisten elinkeinojen välillä ovat olleet esillä. Toivomme, että tämä opas selkiyttää ja parantaa tilannetta. Opas on tarkoitettu ennen kaikkea kaivoshankkeesta vastaaville, mutta siitä on toivottavasti hyötyä kaikille YVAan osallistuville. YVA toimii parhaiten, jos se liittyy saumattomasti kaivoksen suunnitteluprosessiin. Hyvin toteutettu YVA voi lieventää ja estää haitallisia vaikutuksia. Eri toteutusvaihtoehtojen vaikutusten varhainen arviointi voi myös vähentää hankkeen kokonaiskustannuksia.

YVA-lain mukaan lain täytäntöönpanon yleinen ohjaus ja seuranta sekä yleinen kehittäminen kuuluvat ympäristöministeriölle. Muut ministeriöt huolehtivat täytäntöönpanon ohjauksesta ja seurannasta sekä arvioinnin kehittämisestä toimialoillaan ja voivat tarvittaessa antaa arviointimenettelyä koskevia soveltamisohjeita. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kaivoshankkeitten YVA-oppaan valmisteluun laaja-alaisen ohjausryhmän. Ohjausryhmän puheenjohtaja on ollut toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä, ja varapuheenjohtajana on toiminut neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio ympäristöministeriöstä. Ohjausryhmän sihteerin tehtäviä on hoitanut johtava tutkija Tommi Kauppila Geologian tutkimuskeskuksesta, ja kokouksiin ovat osallistuneet toimialapäällikkö Raimo Nevalainen Geologian tutkimuskeskuksesta, yksikön päällikkö Sari Myllyoja ja valvontapäällikkö Unto Ritvanen Kainuun ELY-keskuksesta, yksikön päällikkö Anders Jansson Liikennevirastosta, liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueen johtaja Jaakko Ylinampa Lapin ELY-keskuksesta, johtava asiantuntija Jorma Jantunen Suomen ympäristökeskuksesta, lakimies Johanna Korpi ja käyttöoikeuspäällikkö Pekka Pamppunen Metsähallituksesta, Talvivaara Oyj:n kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen ja Yara Suomi Oy:n HSEQ-päällikkö Jouni Torssonen Kaivannaisteollisuus ry:n edustajina, lakimies Leena Penttinen ja lakimies Amanda Nikkilä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:stä, asiantuntija Pertti Sundqvist ja erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta, porotalousneuvojat Marja Anttonen ja Sanna Hast sekä toiminnanjohtaja Anne Ollila Paliskuntain yhdistyksestä sekä Veikko Virtanen Sodankylän kunnasta. Asiantuntijoina ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tiina Kämäräinen, ylitarkastaja Juhani Itkonen ja ylitarkastaja Eira Järviluoma Lapin ELY-keskuksesta sekä erikoissuunnittelija Auri Koivuhuhta Kainuun ELY-keskuksesta. Myös monet ympäristöministeriön asiantuntijat osallistuivat käsikirjoituksen tarkistukseen, esimerkiksi neuvotteleva virkamies Lasse Tallskog ja ympäristöneuvos Saara Bäck.

Käytännön toteutuksesta on vastannut projektiryhmä, jota ovat vetäneet Tommi Kauppila Geologian tutkimuskeskuksesta ja Jorma Jantunen Suomen ympäristökeskuksesta. Muita projektiryhmän jäseniä ovat olleet erikoistutkija Päivi Kauppila, erikoistutkija Marja Liisa Räisänen, geologi Anna Tornivaara, johtava tutkija Antti Pasanen ja malminetsintäpäällikkö Hannu Makkonen Geologian tutkimuskeskuksesta, tutkimusprofessori Hannu Komulainen ja kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä professori Hannu Törmä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Suomen ympäristökeskuksesta projektiryhmään ovat osallistuneet erikoistutkija Matti Leppänen, tutkija Sari Kauppi, biologi Eija Kemppainen, ryhmäpäällikkö Anne Raunio, erikoistutkija Petri Ekholm, tutkimuspäällikkö Timo Huttula, johtava asiantuntija Mika Marttunen ja erikoistutkija Jyri Mustajoki. Työryhmä laatii myös Geologian tutkimuskeskuksen Tutkimusraportti-sarjaan julkaisun, jossa käsitellään hyviä käytäntöjä ja menetelmiä kaivoshankkeiden vaikutusten arviointiin. Oppaan sisältöön pyydettiin kommentteja ohjausryhmässä edustettuina olevien organisaatioiden lisäksi useilta eri tahoilta, joihin kuuluivat muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Saamelaiskäräjät, Ahma Ympäristö Oy, Golder Associates Oy, Agnico Eagle Finland Oy, Pöyry Finland Oy ja Ramboll Finland Oy Oppaan rakenteen muokkauksessa on ollut apuna Jari Paldanius Diskurssi Oy:stä, kieliasusta vastaa Eeva-Liisa Hallanaro Altiimi Ky:stä, taiton ja ulkoasun suunnittelusta Elvi Turtiainen Elvi Turtiainen Oy:stä ja TEM:n visuaalisen linjan toteutumisen valvonnasta Riitta Elo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Opas on saatavilla myös englanninkielisenä.

Johdanto

Kaivoshankkeiden YVA-menettely perustuu YVA-lakiin (468/1994) ja -asetukseen (713/2006). Tämä opas on laadittu tukemaan kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointia. Opas on tarkoitettu erityisesti hankkeesta vastaaville, projektipäälliköille ja asiantuntijoille, mutta myös yhteysviranomaisille sekä YVAan osallistuville muille asianosaisille.

Oppaassa käsitellään kaivoshankkeen ympäristövaikutusten selvittämistä ja arvioinnin perusteita sekä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Opas jakaantuu kahteen pääosaan:

A) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lähtökohdat ja päävaiheet luvuissa 2 ja 3:

• Luvussa 2 käsitellään menettelyn tavoitteita ja keskeisiä periaatteita sekä sitä, millaisiin kaivoshankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan. Lisäksi käsitellään menettelyn kytkemistä kaivoshanketta koskevan suunnittelun ja päätöksenteon kokonaisuuteen.
• Luvussa 3 esitellään ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja arviointiselostuksen laatiminen sekä osallistumisen järjestäminen.

B) kaivoshankkeiden vaikutusten arvioinnin osatehtävät luvussa 4: hankkeen kuvaus ja vaihtoehtojen määrittäminen, ympäristön nykytilan selvittäminen, vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu sekä arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen. Kunkin tehtävän osalta käsitellään myös sitä, miten kyseinen tehtävä liittyy arviointiohjelman ja arviointiselostuksen laadintaan.

Liitteissä on esitelty kaivoshankkeita koskeva muu lainsäädäntö ja määritelty oppaassa käytetyt keskeiset käsitteet ja lyhenteet.

Oppaassa tuodaan esiin kaivoshankkeiden vaikutusten arviointiin liittyvät erityispiirteet. YVA-menettelyssä tuotetaan tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, ei tehdä päätöksiä. Oppaassa painotetaan myös sitä, että YVA-menettely on yksi vaihe kaivoshankkeen elinkaaressa. Sekä ennen että jälkeen YVA-menettelyn laaditaan erilaisia selvityksiä ja arvioidaan vaikutuksia.

Malminetsintä- ja kaivoshankkeista ja niiden ympäristövaikutuksista on laadittu useita oppaita ja selvityksiä. Tällaisia oppaita ovat muun muassa opas malminetsinnästä suojelualueilla ja saamelaisten kotiseutualueelle, opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa sekä opas metallikaivosten parhaista ympäristökäytännöistä. Rinnan tämän kaivoshankkeiden YVA-oppaan kanssa Geologian tutkimuskeskuksen johdolla on valmisteltu raporttia, jossa esitellään yksityiskohtaisemmin kaivoshankkeiden ympäristövaikusten arviointia ja siihen liittyviä menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Kaikki nämä oppaat ja selvitykset muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jossa toimialan ympäristövaikutuksia ja niiden arviointia on tarkasteltu eri näkökulmista.

Katso myös

Tähän oppaaseen kuuluu myös:

• Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa
• Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lähtökohdat
• Kaivostoiminnan YVA-menettelyn päävaiheet
• Kaivostoiminnan ymmpäristövaikutusten arvioinnin osatehtävät

Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja:

• Kaivos-YVA-opas
• Minera
• Hyvä kaivos pohjoisessa
• Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt