Ero sivun ”Hyvinvointia tukeva ympäristö” versioiden välillä
| Rivi 396: | Rivi 396: | ||
{{Hyvinvointi kestävän kasvun perustana}} | {{Hyvinvointi kestävän kasvun perustana}} | ||
== Kommentoi sisältöä == | |||
{{kommentointityökalu}} | |||
Versio 23. tammikuuta 2015 kello 13.03
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Hyvinvointi kestävän kasvun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ministeriöiden ja THL:n yhteistyöhanke, jossa edistetään terveysnäkökulman huomioimista kaikissa politiikoissa ja hyvinvoinnin roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksi sen tärkeistä välietapeista oli Siikarannan työpaja III 13.-14.11.2014. Hankkeessa tuotetaan valmistelumateriaalia ministeriöiden ja tulevan hallituksen työskentelyyn.
Kysymys
Minkälaisia toimenpiteitä pitäisi Suomessa tehdä lähivuosina valitulla osa-alueella Hyvinvointia tukeva ympäristö kehittamistarpeisiin liittyen?
Aiemmassa työskentelyssä on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet. Sulkeissa oleva kirjain ja numero viittavat osa-alueeseen ja työryhmään, johon kehittämistarve liittyy ja joka työskenteli Siikarannan työpajassa.
- Kehittämistarve 6 (C1): Ilmastonmuutos ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
- Kehittämistarve 7 (C5): Rakennettu ympäristö ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
- Kehittämistarve 8 (C3, C6): Yhdyskuntasuunnittelu, hyvinvointi ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
- Kehittämistarve 9 (C7): Ympäristöterveysvaikutusten arviointi, lisätietoja antaa Jouni Tuomisto, THL
- Kehittämistarve 10 (C2, C4): Riskien hallinta, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
Vastaus
- Tähän kohtaan laitetaan toimenpidesuunnitelmat ja niiden vaikuttatuutta mittaavat toimet.
Ilmastonmuutos ja terveys (KT 6)
Tausta
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan terveyteen ja hyvinvointiin monella tavoin myös Suomessa, ja voi lisätä kansalaisten eriarvoisuutta. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien terveyshaitat voivat Suomessa olla suuremmat kuin muutoksen suorat vaikutukset. Ilmastonmuutoksen ja sen torjuntatoimien vaikutuksista terveyteen Suomessa on kuitenkin niukasti tietoa. Kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa ilmastonmuutoksen nykyisistä ja tulevista vaikutuksista. Yleinen tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen on myös heikko. Ottaen huomioon edellä mainittu, ei ole yllättävää että ilmastonmuutokseen liittyviä torjunta- ja sopeutumistoimia suunniteltaessa ei terveysnäkökohtia usein oteta huomioon. Osasyynä tähän on myös riittämätön eri hallinnonalojen yhteistyö, sekä liian lyhyen perspektiivin käyttäminen kustannuslaskelmissa.
Mitä tulisi tehdä?
Ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin tulee tuottaa Suomen kannalta keskeistä tutkimustietoa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa nykytilanteessa ja eri tulevaisuuden skenaarioissa tulee arvioida kattavasti - tämä muodostaa pohjan varautumiselle ja torjuntatoimien suunnittelulle. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän SOTERKOn uusi ”Ilmastonmuutos ja terveys” – tutkimus- ja kehittämisohjelma voi ottaa tehtäväkseen kokonaiskuvan muodostamisen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa. Työhön tulisi kuitenkin varata resursseja eri hallinnonaloilta. Lisäresursseja voi tarjota esim. Suomen Akatemia, jos käyntiin saadaan strateginen tutkimusohjelma aihealueelta. STM ja THL aloittavat kevään 2015 aikana ministeriökierroksen tavoitteenaan vakuuttaa eri hallinnonalat tutkimusohjelman tarpeellisuudesta.
Ensimmäisinä askelina terveysvaikutusten paremmaksi huomioimiseksi ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja torjuntatoimissa pyritään Ilmastopaneeliin saamaan terveysalan edustaja 2015, ja sisällyttämään puunpolton terveysvaikutukset kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Vuoden 2015 aikana tuotetaan myös positiopaperi, jossa nostetaan ilmastonmuutoksen merkitys suomalaisten terveydelle esiin, ja painotetaan terveyden huomioimista kaikessa ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa. Helleaaltoihin varautumista parannetaan alkaen 2016 laskemalla vaikutukset eri skenaariossa ja tuottamalla tarvittavat kansalliset ohjeistukset.
Hallinnonalojen yhteistyötä edistetään SOTERKOn ilmastonmuutosohjelman puitteissa. Tämän lisäksi STM nimittää 2015 neuvottelukunnan, jonka toimialaan kuuluvat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset.
Niin päättäjien kuin muidenkin kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista parannetaan suunnitelmallisen viestinnän avulla. Tehokkaan viestinnän edellytyksenä on substanssiosaajien tiivis mukana olo ja riittävien resurssien varaaminen tähän. Viestinnän tehokkuutta tulisi myös arvioida mittaamalla kohderyhmien tiedon tasoa, asenteita ja toimia. THL voi ottaa viestinnässä keskeisen roolin yhdessä Kuntaliiton kanssa.
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Tavoite 1 | Toimenpide 1 | Toimija 1 | Aika 1 |
| Toimenpide 2 | Toimija 2 | Aika 2 | |
| Tavoite 2 | Toimenpide 3 | Toimija 3 | Aika 3 |
| Toimenpide 4 | Toimija 4 | Aika 4 |
Vaikuttavuusarviointi
Suunniteltujen toimien toteutuessa lisääntyy tietämys ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa, tieto siirtyy tehokkaammin eri hallinnonaloille, ja ilmastonmuutokseen liittyvät terveys- ja hyvinvointi-vaikutukset nousevat suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän seurauksena ilmaston-muutokseen terveyshaittoihin pystytään varautumaan ajoissa ja kustannustehokkaammin, ja torjuntatoimet toteuttamaan siten että terveyshaitat minimoituvat ja voidaan saavuttaa myös terveyshyötyjä.
| Mittarit | Toimenpiteet asian mittaamiseksi | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Mittari 1 | Mittaustoimenpide 1 | Mittaaja 1 | Aika 1 |
| Mittari 2 | Mittaustoimenpide 2 | Mittaaja 2 | Aika 2 |
Rakennettu ympäristö ja terveys (KT7)
Vastuuhenkilöt: Anna-Liisa Pasanen (TTL) ja Anne Hyvärinen (THL)
Tausta
Rakennettu ympäristö voi vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen sekä edistävästi että heikentävästi. Hyvinvointiin ja terveellisyyteen vaikuttavia tekijöitä ei aina nähdä kokonaisuutena. Kun toimijoita on paljon, toimijoiden vastuut ja yhteistyökäytännöt ovat epäselviä.
Rakennuksen elinkaari tulee ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa, uudis- ja korjaus-rakentamisessa sekä rakennuksen ylläpidon aikana. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. 1) tilasuunnittelu; tilojen toimivuus, esteettömyys ja muunneltavuus käyttötarkoituksen mukaan rakennuksen elinkaaren aikana, 2) rakentamisen, rakennusmateriaalien ja sisäilman laatu, energiatehokkuus ja esteettisyys sekä 3) korjaustoimenpiteiden ennakoiminen sekä sisäympäristöongelmien ehkäisy ja hallinta.
Vuonna 2011 eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi Työterveyslaitokselta Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen (eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, 18.10.2012). Tutkimuksessa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys asuin- ja työpaikkarakennuksissa sekä niiden taloudellinen merkitys, selvitettiin kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tutkimuksen, lausuntokierroksen ja asiantuntijakuulemisten perusteella tarkastusvaliokunta antoi 2.5.2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 14-kohtaisen listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää maan hallitukselta (taulukoissa viitataan mietintöön TrVM toimenpide x). Asiasta valmistui eduskunnan mietintö vuonna 2013, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat. Hallitus antoi vuosikertomuksen 2014 tekemistään töistä, joista tarkastusvaliokunta totesi kuultuaan asiantuntijatahoja, että toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä ja etenevät liian hitaasti.
Mitä tulisi tehdä?
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Eri tasojen toimijoiden yhteistyön tiivistäminen rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävissä asioissa | Yhteinen näkemys rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävien tähänastisten toimenpiteiden toteutumisesta sekä tulevista toimista ja tarpeista (sisältää rakentamisen ohjaus- ja neuvontajärjestelmän) (TrVM toimenpide 1,4) | YM, STM, TEM, OKM | 2015 |
| Eri toimijoiden ohjeiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen rakennusterveyskysymyksissä (sis. oireilevien ja sairastuneiden tutkimuksen ja hoidon) kansallisella tasolla (TrVM toimenpide 5,8,11,12) | STM, AVIt, terveydenhuollon toimijat, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat Hometalkoot-verkosto | 2015-2016 | |
| Paikallistason ohjeiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen, pilotointi ja levittäminen (TrVM toimenpide 5,8,11) | Suunnittelijat, rakentajat, omistajat ja käyttäjät, AVIt, kunnat, terveyden-huollon toimijat | 2016-2018 | |
| Toimijoiden vastuiden selvittäminen esim. säädösten ja ohjeiden valmistelun yhteydessä | Rakentamismääräyskokoelma, Terveydensuojelulaki, Asumisterveysasetus Työturvallisuuslaki (TrVM toimenpide 3-8) | YM ja STM | 2015-2017 |
| Rakennusten korjauksiin kohdennettavien valtioavustusten ehtojen ja seurannan tarkistus (TrVM toimenpide 6,7,9) | OKM ja TEM | 2015-2016 | |
| Markkinavalvonta ja vastuu-kysymykset rakentamisessa (TrVM toimenpide 4-6,9) | TEM, OKM ja OKM | 2016-2017 | |
| Lainsäädännön aukkojen selvittäminen ja ohjeistusten tarkistus (TrVM toimenpide 1,4-7) | YM, STM, TEM, OKM | 2016-2017 | |
| Rahoituksen ja resurssien varmistaminen todettujen epäkohtien korjaamiseksi | Rahoituspohjan varmistaminen julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamiselle (TrVM toimenpide 9,10) | VM | 2016-2022 |
| Vastaava suunnitelmat myös muulle rakennuskannalle (TrVM toimenpide 9) | YM ja STM | 2015-2016 | |
| Asuntojen ARA-rahoitusperi-aatteiden uudistaminen (TrVM toimenpide 9) | YM | 2015-2016 | |
| Rakentamisen ja rakennusterveyden asiantuntijuuden laadun turvaaminen | Asiantuntijoiden pätevyys-vaatimusten määrittäminen ja nykyisten vaatimusten tarkastaminen sekä huomioon ottaminen perus- ja täydennys-koulutusten rahoituksessa ja opetussuunnitelmissa (TrVM toimenpide 2,3,7) | YM, OKM ja STM, Yliopistot, ammattikorkeakoulut, ja muut koulutuksen järjestäjät | 2015-2017 |
| Aiheeseen liittyvä viestintä ja muu koulutus (TrVM toimenpide 7) | Edellisten lisäksi myös 3. sektori | 2015-2017 |
Vaikuttavuusarviointi
| Mittarit | Toimenpiteet asian mittaamiseksi | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Rakennusalan ja rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantaminen ja uuden tiedon tuottaminen toimenpiteiden vaikutuksista (TrVM toimenpide 13) | OKM, TEM, YM, STM, Suomen Akatemia, Tekes, Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut | 2016-2026 | |
| Säädösvaikutusten arviointi | YM, STM, TEM, OKM | 2015-2018 |
Yhdyskuntasuunnittelu, hyvinvointi ja terveys (KT8)
Lukijalle;
Tässä pohjapaperissa aihealue on jaettu kahteen osaan: ympäristöterveysriskit paremmin huomioon yhdyskuntasuunnittelussa (aluesuunnittelussa) elinympäristö hyvinvoinnin lähteenä
Ympäristöterveysriskien osalta pohjapaperiin on kirjoitettu taustaa sille, miksi nämä riskit ovat edelleen tärkeitä ottaa huomioon (mm. pienhiukkaset, melu, vastaavasti kirjoitetaan radonista ja muista merkittävimmistä).
Esitetyt toimenpiteet keskittyvät myös tässä pohjapaperissa ympäristöterveysriskeihin johtuen kirjoittajan substanssiosaamisalueesta.
Tausta
Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Laadukas elinympäristö ja luonto edistävät fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkistä hyvinvointia.
Ympäristöterveysriskit paremmin huomioon yhdyskuntasuunnittelussa (aluesuunnittelussa)
Suomessa lainsäädännön avulla hallitaan hyvin monien elinympäristötekijöiden riskejä, kuten juomaveden ja elintarvikkeiden laatua, säteilyturvallisuutta sekä ympäristöpäästöjä. Tästä huolimatta ympäristöaltisteiden arvioidaan aiheuttavan vajaat kymmenen prosenttia kuolemista ja sairastapauksista Suomessa. (Kauhanen ym.).
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt, miten ympäristöterveystekijät vaikuttavat väestötasolla suomalaisten tautitaakkaan (DALY). Sen avulla kuvataan, miten paljon väestössä menetetään terveitä elinvuosia verrattuna keskimääräiseen eliniänodotteeseen tai vuosia, jotka jäävät ennenaikaisen kuoleman takia kokonaan elämättä. (Asikainen ym.).
Selvityksessä on listattu 20 tärkeintä terveysvaikutusta aiheuttavaa ympäristötekijää, joista selkeästi merkittävimmin tautitaakkaan vaikuttavia ovat ulkoilman pienhiukkaset sekä ulkomelu. Kansanterveyden näkökulmasta voidaan nostaa tarkastelun kohteeksi tärkeimmät riskitekijät, joihin tulisi vastata terveyspoliittisin keinoin siten, että asiat huomioitaisiin päätöksenteon eri tasoilla.
- Kauhanen Jussi, Erkkilä Arja, Korhonen Maarit, Myllykangas Markku ja Pekkanen Juha. 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki 2013. 314 s.
- Asikainen Arja, Hänninen Otto ja Juha Pekkanen. 2013. Ympäristö ja terveys lehti 5:2013
Pienhiukkaset
Ulkoilman pienhiukkaset haitalliset vaikutukset terveyteemme on tiedetty jo pitkään. Ulkoilman pienhiukkaset (läpimitta alle 2,5 μm, PM2.5) lisäävät sairastuvuutta hengityselinsairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin sekä aiheuttavat myös ennenaikaisia kuolemia (Pekkanen 2004, Salonen & Pennanen 2006). Suurin osa pienhiukkasten aiheuttamasta ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu lisääntyneestä sydän- ja verisuonitauti kuolleisuudesta (Tainio 2009).
Vielä ei tiedetä täysin tarkkaan pienhiukkasten terveysvaikutusmekanismeja, mutta vaikutusten on todettu kuitenkin alkavan pienissä pitoisuuksissa (Vallius 2005, Pekkanen 2004, Tainio 2009). Ultrapienten hiukkasten terveysvaikutusten oletetaan perustuvan niiden suuren lukumäärään eikä niinkään kemialliseen koostumukseen. Toksisuus on vahvimmin yhteydessä hiukkasten pinta-alaan. Tällä perusteella pienhiukkasille ei ole voitu määrittää turvallista pitoisuutta (Pekkanen 2004, Toikkanen 2010).
Ihminen altistuu pienhiukkasille merkittävimmin sisäilman kautta. Vietämmehän sisätiloissa noin 90 % ajastamme. Ulkoilmasta peräisin olevien pienhiukkasten merkitys on suuri sisäilma-altistuksessakin. Ulkoilman pienhiukkasten määrä on suurin taajamissa ja vilkasliikenteisten teiden varsilla. Etelä-Suomessa pienhiukkaspitoisuuteen vaikuttaa myös kaukokulkeutuma. Myös puun pienpolton on todettu lisäävän paikallisesti pienhiukkaspitoisuuksia ilmassa (Kupiainen 2011).
- Pekkanen Juha 2004. Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset. Duodecim 2004;120
- Salonen Raimo O. ja Pennanen Arto. 2006. Pienhiukkasten vaikutus terveyteen. Tuloksia ja päätelmiä teknologiaohjelmasta FINE Pienhiukkaset - Teknologia, ympäristö ja terveys. Tekes, Helsinki 2006
- Tainio Marko. 2009. Methods and uncertainties in the assessment of health effects of fine particulare matter (PM 2,5) air pollution. THL, Kuopio 2009
- Toikkanen Ulla 2010. Pienhiukkasten terveysriskejä aliarvioidaan. Lääkärilehden uutisia, 2010
- Kupiainen Kaarle, Stojiljkovic Ana ja Ritola Roosa (Nordic Envicon Oy). Hiukkasten koostumus ja lähteet Mannerheimintiellä PM10-raja-arvon ylityspäivinä 2009. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsinki 2011
- Vallius Marko. 2005. Charasteristics and sources of fine particulate matter in urban air. National Public Health Institute (KTL), Kuopio 2005
Melu
Äänen kokeminen meluksi on yleisesti subjektiivista ja tilanteeseen sidoksissa. 20-40 % väestöstä arvioidaan olevan meluherkkiä (Kansanterveys 2013). Monien sairauksien kohdalla melun aiheuttaman terveysriskin suuruutta ei vielä tarkkaan tunneta väestötutkimusten vähäisyyden vuoksi. Parhaiten tunnetaan kiusallisuuden (melun aiheuttama elämyksellinen kokemus) esiintyvyyden annos-vaste suhde. Erityyppisten biologisten mekanismien, esimerkiksi unihäiriöiden ja autonomisen hermoston reaktioiden, suhteellinen merkitys vakavien terveyshaittojen synnyssä on vielä epäselvä. (Ympäristöministeriö 2013). WHO arvioi kuitenkin liiallinen melun vahingoittavan vakavasti ihmisten terveyttä ja häiritsevän ihmisten päivittäistä toimintaa koulussa, töissä, kotona ja vapaa-aikana. Se voi häiritä unta, aiheuttaa sydän- ja psykofysiologisia vaikutuksia, heikentää suorituskykyä ja aiheuttaa ärtymystä sekä muutoksia sosiaaliseen käyttäytymiseen. Euroopan ympäristövirasto arvioi melun olevan merkittävä ympäristöterveystekijä etenkin kaupunkiympäristössä. Arvioiden mukaan 20 % EU:n väestöstä kärsii terveyteen vaikuttavasta melusta. EEA arvioi melun aiheuttavan jopa 10 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa. (European Environment Agency (EEA) 2014).
Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen siten, että vuoteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2003, sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja, oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. (Ympäristöministeriö 2013).
Ympäristöministeriön laatiman meluntorjuntaohjelman tarkoituksena oli kiinnittää erityisesti huomiota uusien melualueiden syntymisen ehkäisemiseen, meluisimpien alueiden meluntorjuntaan sekä hiljaisten alueiden säilyttämiseen tulevassa suunnittelussa ja meluntorjuntatoimien suuntaamisessa. Melulle altistuvien ihmisten määrän on arvioitu pysyneen suhteellisen vakiona viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä siten tavoiteltua vähenemää altistumisessa ole tapahtunut. Altistumisen arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. (Ympäristöministeriö 2013).
Melulle altistuvien ihmisten määrän ei ole tehtyjen arvioiden mukaan vähentynyt vuosikymmenten aikana.
Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida melualueet (mm. ampuma-alueet, lentoliikenne). Melualuetta määritettäessä tulee ottaa huomioon melua aiheuttavan toiminnan kasvu ja muutokset siten, että melualueen määrityksessä käytettyjä melutasoja ei ylitetä tulevaisuudessakaan kaavassa esitettyjen melualueiden ulkopuolella. (Ympäristöministeriö 2003, maakuntakaavamerkinnät ja määräykset).
EU:n ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) on edellyttänyt, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvitykset 30.6.2012 mennessä. (tähän voisi ottaa jonkin kaupungin meluselvitystuloksia).
- European Environment Agency (EEA) 2014. Noise in Europe 2014. EEA Report No 10/2014, European Environment Agency, Luxemburg 2014
- Kontkanen Olli. 2014. Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen. Diplomityö, Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos. Espoo 2014
- Kauhanen Jussi, Erkkilä Arja, Korhonen Maarit, Myllykangas Markku ja Pekkanen Juha. 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki 2013. 314 s.
- Liikonen Larri ja Paula Leppänen.2005. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa, Tilannekatsaus 2005. Ympäristöministeriö Helsinki 2005
- Ympäristöministeriö. 2013, työryhmä Saarinen Ari ym.. Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti. Ympäristöministeriö, Helsinki 2013.
- Ympäristöministeriö. 2003. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, Helsinki 2003
Elinympäristö hyvinvoinnin lähteenä
Tähän kohtaan tulisi työryhmässä esitettyjä näkemyksiä; ympäristön viihtyisyys, turvallisuus, esteettömyys, palvelujen saatavuus, autioituvien alueiden ja ruuhka-alueiden vastakohtaisuus .
Alueiden käytön suunnittelu ei välttämättä huomioi riittävästi ihmisvaikutuksia, kuten esteettömyyttä, palvelujen saatavuutta tai terveysvaikutuksia. Tärkeitä näkökulmia olisivat mm. ikääntyneiden määrän kasvu, turvattomuus/turvallisuus, liukkauden estäminen, viheralueiden sovittaminen tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä ilmastonmuutoksen huomioiminen kaupunkisuunnittelussa. Jokamiehen oikeus, lähiluonto ja hiljaisuus ovat merkittäviä ympäristöön liittyviä voimavaroja.
Kehittämistyötä tulisi lähitulevaisuudessa kohdentaa ainakin tonttipolitiikan suunnitteluun, palveluntarjonnan uusiin muotoihin (esimerkiksi liikkuvia palveluautoja myös kaupungeissa), asukkaiden osallistumiseen elinympäristönsä vaikuttavaan päätöksentekoon aktiivisesti ja varhaisessa vaiheessa, maaseudun elinvoimaisuuteen (mm. koulutusmahdollisuuksien turvaaminen ja sitä kautta koulutetun työvoiman saannin turvaaminen) sekä arktisen alueen potentiaalin hyödyntämiseen. Taloudellinen niukkuus ja priorisoinnin tarve muodostavat uhkan ympäristön kehittämiselle voimavaraksi.
Mitä tulisi tehdä?
Esitettävät tehtävät riippuvat siitä, mihin tässä yhteydessä aihe halutaan rajata. Otetaanko tarkastelun kohteeksi laajempi hyvinvointikäsite yhdyskuntasuunnittelussa vai keskitytäänkö tässä ympäristöterveysriskeihin aluesuunnittelussa? Tässä pohjapaperissa on esitetty tehtäviä vain ympäristöterveysriskien osalta.
Ympäristöterveysriskit paremmin huomioon yhdyskuntasuunnittelussa (aluesuunnittelussa)
Valtakunnallinen näkökohta ympäristöterveysriskien huomioon ottamisessa
Aluesuunnittelun tulisi vastata kansanterveyden kannalta tärkeiden ympäristöriskien huomioimiseen. Valtakunnallisia alueiden käyttöön ja aluesuunnitteluun liittyvää ohjeistusta tulee arvioida, miten elinympäristöriskit niissä on huomioitu. Esimerkiksi maankäytön suunnittelua ohjaa aluetasolla (maakuntakaava) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Miten alueidenkäyttötavoitteet ottavat huomioon ympäristöterveysriskit?
EU tason lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaikutukset?
Alueellinen/paikallinen näkökohta ympäristöterveysriskien huomioon ottamisessa
Vahvistetaan ympäristöterveysriskien huomioon ottamista alueellisessa/kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa; kunnan strateginen suunnittelu, kuntien hyvinvointiohjelmat, maankäytön suunnittelu. Miten kunnassa tulee huomioida poikkihallinnollisesti ympäristöterveysriskit (oppaan, ohjeet, koulutus).
Ympäristöterveysriskien arviointimenetelmät
Aluesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun tueksi tulisi arvioida käytössä olevien ympäristöterveystekijöiden arviointimenetelmät ja niiden riittävyys (kartoitus tehdyistä terveysvaikutusarvioinneista ja niiden tasosta sekä kehittämisehdotukset).
(Huom.: tämä liittyy myös kohtaan Siikarannan muistiossa ”Kehittämistarve 9: Ympäristöterveysvaikutusten arviointi, kokous C7”)
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Tavoite 1 | Toimenpide 1 | Toimija 1 | Aika 1 |
| Toimenpide 2 | Toimija 2 | Aika 2 | |
| Tavoite 2 | Toimenpide 3 | Toimija 3 | Aika 3 |
| Toimenpide 4 | Toimija 4 | Aika 4 |
Vaikuttavuusarviointi
Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Elinympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen väheneminen. Sairastavuuden väheneminen ja sitä kautta kansantaloudelliset säästöt.
| Mittarit | Toimenpiteet asian mittaamiseksi | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Mittari 1 | Mittaustoimenpide 1 | Mittaaja 1 | Aika 1 |
| Mittari 2 | Mittaustoimenpide 2 | Mittaaja 2 | Aika 2 |
Vaikutusarviointi ja terveys (KT9, 10)
Tausta
Monimutkaiset ongelmat eivät rajaudu tietyille hallinnonaloille, ja jonkun tahon pitäisi pystyä muodostamaan kokonaiskuva eli tekemään organisaatiorajat ylittäviä arviointeja. Tämä on tyypillistä ympäristöterveysvaikutusten arvioinnille. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös vaikutusarvioinnin tarkkuus ja laatu. Jo nyt on olemassa helpottavia tarkistuslistoja asioista, mutta ne eivät auta jos varsinaista sisällöllistä tietoa ei ole suunnittelijan käytettävissä. Nämä haasteet koskevat sekä säädösvalmistelua että esimerkiksi kuntatason toimenpiteitä kuten kaavoitusta. Parempia työkaluja siis tarvitaan molemmille, mutta niiden tekeminen on työlästä ja on aloitettava tärkeysjärjestyksessä.
Työkalujen pitäisi edistää organisaatiorajat ylittävää tiedonkulkua, jotta voidaan oppia naapurilta ja näin välttää osaoptimointia ja yhteiskunnan kannalta tehotonta työskentelyä. Liikkeelle pääsemiseksi ovat tarpeen ketterät kokeilut, joissa tukeudutaan vaikutusarvioinnin tuottamiin suosituksiin, kokeillaan asioita käytännön tilanteessa pienessä mitassa, ja varsinaiset päätökset tehdään näyttöön perustuvan tiedon varassa.
Ketterien kokeilujen rahoitus muodostaa haasteen. Periaatteessa ne tehostavat rahankäyttöä ja tuottavat lisäarvoa. Käytännössä kuitenkin tarvitaan siemenrahoitusta, koska jokainen yksittäinen organisaation osabudjetti on vedetty tiukoille, eikä vaikutusarviointiin tai ketteriin kokeiluihin ole varattua rahoitusta. Hyödyt tulevat viipeellä.
Mitä tulisi tehdä?
| Tavoite | Toimenpiteet | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Tehdään ja julkaistaan vaikutusarvioinnin työkaluja päättäjille | Julkaistaan pienhiukkasten terveysvaikutuksia arvioiva nettityökalu | THL | kevät 2015 |
| Selvitetään mahdollisuuksia julkaista liikuntavaikutusten arvioinnista työkalu | THL, Valtion liikuntaneuvosto, UKK-instituutti, muita? | 2015 | |
| Tuotetaan ohjekirjanen vaikutusarviointien tekemiseen. | Kuntaliitto, Temara-hanke | 2015 | |
| Kannustetaan kuntia ja ministeriöitä käyttämään netissä tehtäviä ja julkaistavia toimenpidelistauksia (kuten Helsinkin kaupungin ilmastopolitiikat [1]), jotta kokonaisuudet hahmottuvat yli hallintokuntarajojen. | VNK, STM, Kuntaliitto | 2015 | |
| Julkaistaan vaikutusarviointeja, joiden tuloksia voidaan hyödyntää lukuisissa päätöksissä | Julkaistaan vaikutusarviointi rakennusten energiatehokkuudesta ja päästöjen terveysvaikutuksista | THL | 2015 |
| Julkaistaan Soterko-laitosten yhteistyönä organisaatiot ylittäviä vaikutusarviointeja. Esimerkkinä voisivat olla rakennuskannan ympäristöterveysvaikutukset sisältäen energiatehokkuude, pienhiukkaset ja radonin. | STUK, THL | 2015-2016 | |
| Julkaistaan vaikutusten ja toimenpiteiden systeemikuva, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia. | THL, SYKE | kevät 2015 | |
| Käynnistetään ketterän kehittämisen esimerkkejä | THL tiedottaa ja tukee, jotta kunnat keräävät sote-asioiden ketterän kehittämisen esimerkkejä Innokylään. | THL, Kuntaliitto | 2015 |
| Tuotetaan esimerkkihankeideoita, joista puuttuu kokemusperäistä tietoa mutta joita voisi kokeilla. Tarjotaan ideoita kuntiin kokeiltavaksi. | THL, STM | 2016 | |
| Parannetaan ketterän kehittämisen rahoitusta | Selvitetään ja lisätään VNK:n selvitysrahan käyttöä tällaiseen toimintaan | VNK, VM | 2015 |
| Aloitetaan ketterien kehityshankkeiden rahoitus jatkuvalla avoimella haulla ja avoimella, joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. | VNK, VM | 2016 |
Vaikuttavuusarviointi
| Mittarit | Toimenpiteet asian mittaamiseksi | Toimijat | Aikataulu |
|---|---|---|---|
| Kehitetyt työkalut ovat aktiivisessa käytössä kunnissa ja/tai ministeriöissä. | Työkaluissa on palaute- ja rekisteröintitoiminto. Lisäksi kohderyhmälle tehdään kysely. | STM, THL | 2016 |
| Tiedot toteutetuista vaikutusarvioinneista kerätään Innokylään. | Kuntia ohjeistetaan Innokylän käyttöön. | THL, STM | 2015 |
| Tiedot toteutetuista ketterän kehittämisen hankkeista kerätään Innokylään. | Kuntia ohjteistetaan Innokylän käyttöön. | THL, STM | 2015 |
| Ketterän kehittämisen tuloksia on käytetty päätöksenteossa. | Toimijat raportoivat tulosten käytöstä Innokylässä. | Kunnat, ministeriöt | 2016-2017 |
| Ketterän kehittämisen rahoitus on parantunut. | VNK ja VM seuraavat erikseen kehittämishankerahoitusta. | VNK, VM | 2016 |
Perustelut
- Tähän kohtaan laitetaan perusteluita, miksi juuri nämä toimenpiteet on valittu.
Vaikutusarviointiosio perustuu työryhmätyöskentelyyn Siikarannassa 13.-14.11.2014. Tästä työstä on kokousmuistio sivulla Keskustelu:Terveys kaikissa politiikoissa#Vaikutusarvioinnin edistäminen Suomessa.
Katso myös
| Hankkeen sivut | Katso myös |
|---|---|